Muokataan osiota sivusta Uskonnon olemus, logiikka ja myytit

== "Loogisen positivismin" naturalistiset myytit ratkaisuperustelun taustana ==

Edellä siteeratun ratkaisuperustelun pohjaksi Helsingin käräjäoikeus oli lausunut seuraavaa:

{{Quotation|''Käräjäoikeus katsoi yleisesti ottaen olevan selvää, että erilaisten uskonnollisten käsitteiden totuusarvosta ei voitu käydä keskustelua samalla tasolla kuin millä keskusteltiin esimerkiksi luonnontieteisiin liittyvistä kysymyksistä. Jälkimmäiset voitiin todistaa oikeiksi''[.]<ref><nowiki>http://www.kko.fi/58715.htm</nowiki>: Asian käsittely alemmissa oikeuksissa – Käräjäoikeuden tuomio 8.9.2009 – Kohta 1: Uskonrauhan rikkominen – neljännen kappaleen ensimmäinen ja toinen virke. https://uskonnonvapaus.fi/lait/hki-ko-2009-09-08.html, viitattu 3.5.2017</ref>}}

Tätä lausumaa vaikuttaisi olevan jokseenkin mahdoton käsittää muuksi kuin naturalistisen mytologian kritiikittömäksi seuraamiseksi. Mikään tieteenfilosofian nykytilasta kohtuullisenkaan hyvin perillä oleva taho ei allekirjoittaisi tällaista väittämää.

Luonnontieteisiin liittyvät kysymykset ovat ensinnäkin kovin moninaisia, joten niiden niputtamista yhteen tällä tavoin voi pitää jo melkoisen "onnettomana tunarointina" sinänsä. Syvempi ongelma on kuitenkin siinä, että ''tuskin mitään'' luonnontieteisiin liittyvää kysymystä<ref>Tässä tarkoitettaneen pikemminkin tällaiseen kysymykseen ehdotettua vastausta kuin itse kysymystä, ja asiaa onkin tekstissä käsitelty näin olettaen, mutta kirjaimellinen "kysymysten oikeaksitodistamistulkinta" johtaisi joka tapauksessa vielä välittömämmin umpikujaan: miten kummassa minkään alan ''kysymyksiä'' voitaisiin "todistaa oikeiksi" (jotenkin olennaisesti paremmin kuin jonkin toisen alan kysymyksiä), saati että tämän voisi katsoa "yleisesti ottaen olevan selvää"?</ref> voidaan tosiasiallisesti "todistaa oikeaksi".<!--<ref>Naiivilla tasolla voi tietenkin tässä yhteydessä viitata mitattavuuteen: jos "tieteellisillä kysymyksillä" tarkoitetaan sellaisia kysymyksiä kuin kauanko kestää ennen kuin Pisan vinosta tornista pudotettu euron kolikko osuu maahan, vastaus kysymykseen voidaan tietysti kokeellisesti selvittää; tätä voisi sitten väittää mahdottomaksi "uskonnollisten kysymysten" osalta. Väite on kuitenkin ilmeisen pätemätön: samoinhan voidaan kokeellisesti selvittää monia uskontoon liittyviä kysymyksiä, kuten vaikkapa ''ramadan''-paaston kestoaika (tarkkailemalla muslimien käyttäytymistä), pääsiäissunnuntain liturginen väri (havainnoimalla liturgisia jumalanpalveluksia toimittavan papiston pukeutumista ko. päivänä) tai vaikkapa Koraanin ''suurien'' lukumäärä (tutustumalla riittävällä tarkkuudella mihin hyvänsä Koraanin [tai sen käännöksen] painokseen). Vastaavasti uskonnollisesti merkityksellisten henkilöiden toimintaa voidaan selvittää normaalin historiantutkimuksen keinoin aivan samoin kuin kenen historian henkilön elämää hyvänsä: aina tarvitaan lähtökohdaksi dokumentteja, aina niistä saatujen tietojen luotettavuutta voidaan yrittää koetella erilaisilla kriteereillä, ja aina näin saadut tulokset ovat alttiita jatkokritiikille. Myös uskontojen käytänteet ovat havainnoitavissa, ja esim. se, että islamissa ei ole mitään alaikärajaa avioliitolle ja että muslimien keskuudessa tytärten naittaminen ennen länsimaista täysi-ikäisyysrajaa on yleinen käytäntö, on yleisesti saatavilla olevaa tietoa. Mitään selkeää "tieteellisen tiedon" ja "uskonnollisen uskon" välistä jaottelua ei siis pystytä perustellusti tekemään, suomalaisen tai amerikkalaisenkaan oikeuslaitoksen päinvastaisista ratkaisuista huolimatta.</ref>--> Miten tämä itse asiassa voitaisiin tehdä? – Ajantasaisen tieteenfilosofian mukaan ei mitenkään muutoin kuin ''edellyttämällä lähtökohtaisesti'' tiettyjen todistamattomissa olevien perususkomusten totuus – periaatteessa aivan samaan tapaan kuin "uskonnollisten totuusväitteiden" perusteluissakin. Logiikkakin on aivan samaan tapaan käytettävissä kaikessa perustelemisessa. Ainoastaan naturalistinen mytologia, jonka mukaan ihmiskunta jakautuu "järkeviin uskonnottomiin" ja "järjettömiin uskonnollisiin" ihmisiin,<ref>Asiaa ei tosin läheskään aina esitetä näin peittelemättömän räikeässä muodossa, mutta tämä asennoituminen on yhtä kaikki monessa yhteydessä niin selvästi havaittavissa, että tietämättömyys siitä tai sen huomiotta jättäminen tekisi mahdottomaksi ensinkään ymmärtää tiettyjä ajallemme tyypillisiä ilmiöitä. Tämän artikkelin laatimiseen johtanut "objektiivisesti arvioiden – – [l]ogiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei – – ollut todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävässä keskustelussa" -väittämäkin on yksi esimerkki tästä ilmiökentästä.</ref> estää seuraajiaan näkemästä näitä selviä tosiasioita.<ref>Viime kädessä tämä kaiken inhimillisen tiedon uskonvaraisuus (riippuvuus todistamattomissa olevista perususkomuksista) on jopa itsestäänselvän ilmeistä: looginen päättely lähtee aina joistain premisseistä, siis oletuksista, joita ei todisteta vaan otetaan sellaisinaan päättelyn lähtökohdiksi, eikä luonnontiedekään pysty tarjoamaan logiikalle mitään "lopullisesti oikeiksi todistettuja" lähtökohtia, joista se sitten pystyisi edelleen loogisesti johtamaan "oikeiksi todistettuja" tuloksia kysymyksenasettelujensa vastauksiksi. Tämänhän osoittaa jo luonnontieteiden historiakin "tieteellisine vallankumouksineen".</ref>

Kaiken kaikkiaan näyttäisikin siis siltä kuin Helsingin käräjäoikeus olisi tässä kohdin viime kädessä vain lapsekkaan hyväuskoisesti seurannut ammattitieteenfilosofien jo aikoja sitten perustellusti hylkäämää naiivia [[Kari_Enqvist#Uskonnottomuus|positivistista tieteisoptimismia]]. Tieteenfilosofian ulkopuolellahan tällaista ajattelua kyllä valitettavasti muutoinkin yhä esiintyy, mistä tunnettuna suomalaisesimerkkinä on professori [[Kari Enqvist]]. Ehkäpä joku Helsingin käräjäoikeuden juristi oli vain "joutunut Enon<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jussi Ahlroth | Otsikko = [http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004701173.html Eno etsii elämän tarkoitusta] | Julkaisu = HS | Ajankohta = 24.12.2009 | Numero = | Sivut = C1 | Tunniste = | Viitattu = 3.5.2017}}</ref> imuun" ja pudonnut tämän mukana logiikan ja järkiperustelujen varaisen (ja siksi lähtökohtaisesti yleisen oikeustajun mukaisen ja sillä kontrolloitavissa<ref>Suomessa virallisesti voimassa oleva [http://fi.wikipedia.org/wiki/Laillisuusperiaate laillisuusperiaate] ja sen mukainen lainsäädäntömmekin edellyttää, että viranomaisen toimien [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434 "on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia"] (hallintolain 2 luvun 6 §), minkä luulisi edellyttävän mm. sitä, että tuomioistuinpäätökset ovat edes kauttaaltaan järjenmukaisia eivätkä siksi voi päätyä "kafkamaisuuksiin".</ref> olevan) oikeudenkäytön "veneestä"<ref>Vrt. [http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c4/Helsinki.vaakuna.svg Helsingin vaakuna].</ref> – ja tältä osin vetänyt koko kyseisen istuntokokoonpanon perässään?

<!--

{| {{prettytable}}
|-
!{{hl2}} | Helsingin KO:n tekstikohta
!{{hl2}} | tulkinta
!{{hl2}} | kommentti
!{{hl2}} | kritiikki
!{{hl2}} | johtopäätös

|-
| 
| 
| 
| 
| 

|-
| 
|  
| 
| 
| 

|-
| 
| 
| 
| 
| 

|-
| 
| 
| 
| 
| 

|}

-->