Muokataan osiota sivusta Multiversumi-hypoteesi

== Havainnot ja niiden syyt ==

Voimme todeta elävämme hienosäädetyssä universumissa ja kykenevämme tekemään havaintoja. Kumpikin seikka on osa päällekkäistä<ref>keskinäisriippuvaista</ref> todistusaineistoa, ja kumpikin kaipaa selitystä. On totta, että ''meidän'' on mahdollista havaita vain universumi, jossa on havaitsijoita, mutta tästä ei tietenkään seuraa, että ''universumin'' olisi oltava havaittavaa tyyppiä. Niinpä asian teoreettisessa tarkastelussa on otettava huomioon niidenkin vaihtoehtojen todennäköisyydet, joiden toteutumista emme<ref>me eikä mikään kuviteltavissa oleva fyysinen elämänmuoto</ref> olisi kyenneet havaitsemaan.

Hienosäätöä voi lähteä selittämään hypoteesintestauksen menetelmin. Kun siis etsimme selitystä hienosäädölle, olennaista on, millä todennäköisyydellä kukin esitetty hypoteesi kykenee selittämään tai ennustamaan nimenomaan hienosäädetyn universumin. Näiden tarkastelujen yhteydessä on siis ajatuksellisesti irtauduttava vallitsevasta asiaintilasta, jossa universumi on sellainen, että voimme sen havaita, ja ajateltava yleisempää tapausta, jossa voisi olla toisinkin. Tarkasteltavan aihepiirin erityislaatuisuudesta<ref>siitä, että nyt puhutaan universumista kokonaisuutena eikä vain joistain siinä esiintyvistä ilmiöistä</ref> johtuu, että ymmärrettävyyden vuoksi on syytä kiinnittää huomiota myös käytettäviin käsitteisiin:
* jonkinlainen universumi = sellainen ajateltavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus", jossa vallitsevat luonnonlait tosin muistuttavat oman universumimme vastaavia, mutta hienosäätöä ei oleteta
* hienosäädetty universumi = omamme kaltainen, sekä ajateltavissa että asuttavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus"
* hypoteesi = (jonkinlaisen tai hienosäädetyn) universumin synnylle tarjottu selitys, joka siis pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi universumi on olemassa (sellaisena kuin on); koska universumi on todellisuudessa sellainen kuin havaitsemme (hienosäädetty), hypoteeseja testataan eli niiden paremmuutta mitataan nimenomaan hienosäädetyn universumin selityksinä
* keskinäisriippumattomuus ([[wp:todennäköisyys|todennäköisyysmatemaattinen]] käsite): kaksi tarkasteltavaa seikkaa ovat keskinäisriippumattomia, jos ja vain jos kummankaan todennäköisyyteen ei vaikuta se, oliko toinen tosi/toteutunut vai ei.

Havainto<ref>universumistamme ja itsestämme</ref> ja hypoteesi<ref>havaitut kohteet aikaansaaneesta tekijästä eli havaintojen selityksestä</ref> eivät siten ole keskinäisriippumattomia<ref>Se, että havaintoja voidaan ylipäänsä tehdä, saati kaikki mahdolliset havainnot eivät sovi kaikkien mahdollisten selitysten kanssa yhtä luontevasti yhteen.</ref>, vaan toistensa suhteen ehdollisia<ref>Tietynlaiset selitykset ennustavat lähinnä tietynlaisia havaittavuuksia ja havaintoja; tietynlaiset havainnot taas selittyvät luontevasti lähinnä tietynlaisilla selityksillä.</ref>. Hypoteesien vertailussa ei siis voida eikä pidä olettaa, että hypoteesi tulee tuottamaan havaitsijoita<ref>Tarkastelua ei siis saa rajata vain niihin tapauksiin, joissa tämä lisäehto toteutuu.</ref> - vaikka toki on totta, että emme voikaan havaita muuta. Vertailussa voidaan olettaa vain, että mikäli jotain havaitaan, havaitaan hienosäädetty universumi. Tällainen ehtolause ei kuitenkaan muuta hypoteesien tarvetta ennustaa hienosäätö hyvin, siis suurella todennäköisyydellä.

Havainnollistus: Mikäli selvisit täpärästi hengissä kuolonkolarista, on totta, että et voisi<ref>ainakaan ruumiistasi käsin</ref> havaita kuolemaasi, mutta tästä ei seuraa se, että selviäisit varmuudella hengissä kolarista. Kykysi tehdä havaintoja on toki todiste hengissä selviämisestäsi, muttei selitys sille, miksi olet rajusta kolarista huolimatta edelleen hengissä. Selitysten vertailussa sinun tulee käyttää selityksiä, jotka antavat parhaat todennäköisyydet selviytymisellesi. Tässä sopisi tutkia esimerkiksi auton turvatyynyn ja vyönkiristimien vaikutusta kehon hidastuvuuteen, jolloin ulkopuolinen selitys olisi selityksistä paras kyetessään kuvaamaan mekanismin, josta todennäköisimmin seuraisivat sekä eloonjääminen että tietenkin myös kyky havaita jääneensä eloon.

Havaintoa siis ei saa käyttää hypoteesien vertailussa hypoteeseihin vaikuttavana taustaoletuksena tai lähtökohtana. Tuollainen vertailu olisi pelkkä tautologia ja vain todistaisi sen, mitä lähtökohtaisesti oletettiin. Vertailuaineistoon tiedollisesti kytkettyä informaatiota voi käyttää vertailussa vain faktana muun havaintoaineiston joukossa.
Kyky havaita hienosäätö ei siis ole kelvollinen selitys hienosäädölle, vaikka onkin sen olemassaolon todiste<ref>siinä missä silminnäkijähavainto on todiste rikoksesta, muttei ole rikoksen selitys teknisessä eikä motivaatiomielessä</ref>. Faktaa havaintokyvystään ei saa käyttää lähtökohtana oletukselle hienosäädön tuloksena olevasta havaintokyvystään.