Anonyymi
Et ole kirjautunut
Keskustelu
Muokkaukset
Luo tunnus
Kirjaudu sisään
ApoWiki
Haku
Muokataan osiota sivusta
Käyttäjä:Apollos/Harjoituskenttä/Argumentaatioanalyysiä
ApoWikistä
Nimiavaruudet
Käyttäjäsivu
Keskustelu
Lisää
Lisää
Sivun toiminnot
Lue
Muokkaa
Historia
Käyttäjän muokkaukset
Varoitus:
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos
kirjaudut sisään
tai
luot tunnuksen
, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.
Mainosroskan tarkastus.
Älä
täytä tätä!
=== Pääosan ensimmäinen vaihe === {| {{prettytable}} |- !{{hl2}} | Tekstirunko !{{hl2}} | Tekstirungossa suora tutkimusartikkelin otsikon siteeraus !{{hl2}} | Tekstirungossa suora tutkimusartikkelin tiivistelmäosan siteeraus !{{hl2}} | Tekstirungossa tutkimusartikkeliin osoittava lähdeviite !{{hl2}} | |- |1. | | | | |- |Inherited epigenetic variation--revisiting soft inheritance.. |? | | | |- |Phenotypic variation is traditionally parsed into components that are directed by genetic and environmental variation. The line between these two components is blurred by inherited epigenetic variation, which is potentially sensitive to environmental inputs. Chromatin and DNA methylation-based mechanisms mediate a semi-independent epigenetic inheritance system at the interface between genetic control and the environment. Should the existence of inherited epigenetic variation alter our thinking about evolutionary change? | |? | | |- |Richards EJ. Inherited epigenetic variation--revisiting soft inheritance. Nat Rev Genet. 2006 May;7(5):395-401. | | |X | |- |Insights into the spliceosome suggest new explanations for generating biological complexity. |? | | | |- |modified, hyperlinks inserted: | | | | |- |While politicians debate whether evolution occurs, scientists are busy debating how it occurs. . . .there are more ways than previously thought to achieve the impressive complexity characteristic of humans. Many organisms — including humans — evolve in part by using a complex mechanism by which strands of RNA are spliced together in a two-step process, and delicate balancing of the way this process is executed can generate an enormous number of new gene products, providing a vast reservoir of material for selection during evolution. . . between the “important” coding sections of RNA lie non-coding patches — introns — and as RNA is made it’s the job of a cellular machine called the spliceosome to chop the introns out and splice the rest of the coding sections back together. . . the two steps in this process require the spliceosome to change its shape, flipping back and forth between two distinct conformations. . . Changes in the balance between these two states — referred to as equilibrium — will cause the spliceosome to dwell longer in one conformation at the cost of the other, improving one of the two steps of splicing, to the detriment of the other step. Mutations either in spliceosomal components or in the intron RNA strands can change how the RNA and the spliceosome interact with one another and thus affect the equilibrium. . . there are an abundance of mutated intron splice sites in human DNA, also called alternative splice sites. . . when the equilibrium of the spliceosome is changed — either because the mutated splice sites interact with it differently or because other accessory molecules bind to the spliceosome — they can be recognized and spliced. The utilization of alternative splice sites allows for different combinations of coding RNA sequences to be put together, so that one RNA transcript can make a variety of different products, each with a potentially different function. This explains why, when the human genome was first sequenced, relatively few genes were found. . . This has allowed our genome to develop in complexity.” | |? | | |- |Molecular Cell 21(4): 543-553 (February 17, 2006) | | |X | |- | | | | | |- | | | | | |} Tämä tekstijakso on siis varsin asiallinen: ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä, nimittelyä jne. Tämä voi johtua siitä, että kyse on jokseenkin suorasta sitaatista. Mutta mitä se sitten tekee tässä kontekstissa? Oletettavasti edellä ollut ''research has demonstrated'' -viittaus halutaan tässä (ja seuraavassa) kohdassa näyttää toteen<ref>ja hyvä niin, tietenkin</ref>. Tämä yritys nyt vain tuo entistä kiusallisemmin esiin naturalistisen kehäpäättelyllisyyden: Tässä jo edellä mainittuun ''käännettyyn todistustaakkaan'' on lisätty vielä ''aukkojen evoluutio'' eli juuri se seikka, että jo metodologisenkin naturalismin puitteissa vallitsee kova kilpailu siitä, kuka keksii ehdottaa entisiä parempaa naturalistista selitysmallia. Niinpä aina, kun jotain uutta löytyy, asia saa julkisuudessa sen sävyn kuin kyseessä olisi evoluution uusi riemuvoitto, vaikka tosiasiassa kyse on lähinnä vain siitä, että #urasuuntautuneet tutkijat tavoittelevat uranuurtajan asemaa ehdottelemalla jokaisen uuden elämänilmiön julkistuksen yhteydessä sen tarjoavan uusien evolutionististen selitysmallien mahdollisuutta<ref>jos niitä sitten löytyisi, niin ne ensimmäisenä ennakoinut tutkija saisi osansa sekä kunniasta että sen tuomasta ammatillisesta nosteesta</ref>, ja #entisten selitysmallien toimimattomuuteen kyllästyneet naturalistit kiirehtivät tervehtimään kutakin tällaista ei-aivan-kuolleena-syntyneen oloista ehdotusta hurraa-huudoin ja aplodein, sekä #"maallikot" kokevat uutisen niin, että evolutionismi on, jos mahdollista, entistäkin varmemmalla tieteellisellä pohjalla<ref>vaikka tosiasiassa kyse on pikemminkin siitä, että "(näyttöjen puutteeseen) hukkuva (naturalistinen tiede-eliitti) tarttuu (entistä uskottavampia malleja epämääräisessä tulevaisuudessa kenties lupailevien ehdotusten) oljenkorteenkin"</ref>. Mitä siis todella on löydetty? Biologinen elämä on osoittautunut<ref>jälleen kerran</ref> luultua paljon monipuolisemmaksi ja ihmeellisemmäksi. Tämä vastaa suunnitteluteorian antamaa ennustetta ja on evolutionismin antamaa ennustetta vastaan. Lisäksi se järjellisesti ajatellen vaikeuttaa evolutionismin asemaa myös siten, että kaikki tämä uusikin ihmeellinen pitäisi pystyä uskottavasti selittämään ohjaamattomien, tarkoituksettomien prosessien synnyttämäksi<ref>vaikkei niitä entisiäkään ole osattu selittää, minkä kirjoittaja edellä jo myönsikin</ref>. Mutta näitä uskottavuusongelmia ei vain juuri tule ajatelluksi ympäristössä, jossa useimmat ihmiset on jo niin pitkälle turrutettu ja tyhmistetty, että he Pavlovin koirien tavoin ovat ehdollistuneet vastaamaan jokaiseen uuteen biologian alan löytöön suurena kuorona: "Evoluutio sen sai aikaan! Eläköön ihmeellinen evoluutio!" Tilanteen korniuden voi tajuta hieman selvemmin ajattelemalla sitä seuraavan analogian valossa: * Jos ihmiskunta jostain syystä olisi kadonnut maapallolta ja jäljellä olisi vain "apinoiden planeetta" sekä ihmisten aineellisen kulttuurin kirjo, ja sitten jokin ulkoavaruudesta saapunut tutkimusretkikunta ottaisi tutkimushypoteesikseen, että simpanssit ovat rakentaneet tämän kaiken ja siis mm. kirjoittaneet Shakespearen kootut teokset kirjoituskonetta käyttämällä, niin tämän hypoteesin perusteluyrityksiä ei järkevästi ajatellen ainakaan auttaisi, kun löydettäsiin henkilökohtaisia tietokoneita tekstinkäsittelyjärjestelmineen ja innostuttaisiin spekuloimaan: "Vau, mitkä mahdollisuudet simpansseilla on ollutkaan tämän teoksen tuottamiseen, kun niillä on ollut käytössään pelkkien kirjoituskoneiden sijasta näin monipuoliset tekstinkäsittely-ympäristöt!"<ref>Tosiasiassahan järkevän tekstin tuottaminen sattumanvaraisesti on sitä hankalampaa, mitä enemmän valintavaihtoehtoja on kussakin vaiheessa käytettävissä. Mitä enemmän voi tehdä, sitä enemmän voi tehdä virheitä, niin että satunnaisen onnistumisen mahdollisuus vajoaa yhä vain syvempään epäuskottavuuteen.</br>Toisen tason ongelma näillä "simpanssiteoreetikoilla" olisi sitten siinä, että nyt heidän olisi pystyttävä löytämään "simpanssivetoinen" selitys paitsi kirjoituskoneiden myös henkilökohtaisten tietokoneiden ja niiden tekstinkäsittelyohjelmien synnylle.</br>Kummallakin ongelmatyypillä on vastineensa spliseosomitietoisen evoluutioteoretisoinnin haasteistossa.</ref> Todettakoon pääasiat varmuuden vuoksi vielä kertaalleen: # Behen esittelemiä evolutionismille ratkaisemattomia arvoituksia ei saa pois päiväjärjestyksestä sillä, että ratkaisemattomia arvoituksia on vielä paljon muitakin ja yhä uusia ja uudentyyppisiä on löytynyt sitten ''Darwin's Black Box'' -teoksen julkaisemisen. # Uusiin löytöihin tavan mukaan liitetyt darvinistiset päiväunet eivät ole mitään darvinismin uskottavuuden tieteellisiä todisteita. # Spliseosomilöytöjen referaatissa ei ole pienintäkään vihjettä siitä, että ne jotenkin auttaisivat vastustamaan Behen argumentointia, vaan evounelmointi on siinä täysin yleisluontoisella tasolla<ref>''"Insights into the spliceosome suggest new explanations for generating biological complexity."''</ref>. # Referaatin loppuhuipennus<ref>''"This has allowed our genome to develop in complexity."''</ref> on pelkkä evolutionistinen uskontunnustus. Tieteellinen tulos olisi ollut kyseessä, jos ja vain jos olisi esitetty uskottava matemaattinen<ref>lähinnä siis probabilistinen</ref> selvitys siitä, ''miten'' ohjaamattomat, tarkoituksettomat prosessit olisivat voineet tässä jotakin "evoluoida". Niin kauan kuin sen uskotaan tapahtuneen "vain jotenkin", kyse on pelkästä ''"aukkojen evoluutiosta"''<ref>Kyse on siis siitä, että (uutta luovan) evoluution oletetaan toimivan nimenomaan niillä biologian osa-alueilla, joita tunnetaan vasta sangen puutteellisesti. Tätä voi verrata siihen, miten Darwin aikanaan myönsi tunnetun fossiiliaineiston tosin olevan hänen teoriansa tarpeisiin nähden pahasti aukollinen mutta pyrki kuittaamaan tilanteen ennustamalla (kuten sittemmin osoittautui: virheellisesti), että tulevat löydöt vielä paikkaisivat nämä aukot – fossiiliaineiston evoluutiotodistus siis Darwinin mukaan perustui sellaisiin fossiililöytöihin, joita ei hänen aikanaan ollut vielä tehtykään mutta joita hän ennusti tehtävän tulevaisuudessa. Samaan tapaan evoluution totuuden osoittavia todisteita siis yhä 150 vuotta myöhemminkin odotetaan vastaisuudessa löytyvän jostain sellaisesta biologisten tieteiden tutkimuskentän ulottuvuudesta, jota ei vielä juuri lainkaan tunneta vaan joka on vasta hieman raottanut salaisuuksiensa verhoa.</ref>.
Yhteenveto:
Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (katso lisätietoja sivulta
ApoWiki:Tekijänoikeudet
). Jos et halua, että tekstiäsi voidaan muokata ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna sitä.
Lupaat myös, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä.
Älä käytä tekijänoikeuden alaisa materiaalia ilman lupaa!
Peruuta
Muokkausohjeet
(avautuu uuteen ikkunaan)
Valikko
Valikko
Etusivu
Kahvihuone
Ilmoitustaulu
Lukusuositukset
Tuoreet muutokset
Luokkahakemisto
Satunnainen sivu
Kiitokset
Linkit
Ohje
Wiki-työkalut
Wiki-työkalut
Toimintosivut
Sivutyökalut
Sivutyökalut
Käyttäjäsivun työkalut
Lokit
Katso käyttäjän ryhmiä
Lisää
Tänne viittaavat sivut
Linkitettyjen sivujen muutokset
Sivun tiedot
Sivun lokit