Muokataan osiota sivusta Naturalistinen tutkimusohjelma

== Naturalismi ja konstruktivismi ==

Jos yllä esitetty argumentti on pätevä, naturalistit eivät voi oikeutetusti uskoa tavallisessa kokemuksessa ilmenevien aineellisten esineiden ja olioiden olemassaoloon. Tarkoituksena ei ole väittää, että naturalistien tai kenenkään muunkaan tarvitsisi pystyä todistamaan uskonsa aineellisten esineiden ja olioiden olemassaoloon voidakseen olla oikeutettuja uskossaan. Jos henkilöllä kuitenkin on hyvä syy ajatella, että tietty uskomus ei saa oikeutustaan mistään niistä tiedollisista lähteistä, joita henkilö pitää perustavina, ja jos ei ole olemassa todistusaineistoa, joka kumoaisi nuo syyt, henkilö ei ole oikeutettu uskomuksiinsa. 

Naturalismin ongelma on nyt seuraavanlainen: Ei ole mitään syytä olettaa, että mikään empiirinen ilmiö selittyisi parhaiten olettamalla, että aineellisilla esineillä tai olioilla olisi luontaisia modaalisia ominaisuuksia. Käytännölliset perustelut eivät pysty pelastamaan uskoa tavallisessa kokemuksessa ilmenevien aineellisten esineiden olemassaoloon. Tieteen metodit eivät tarjoa muitakaan tapoja oikeuttaa uskomuksia, jotka koskevat aineellisten esineiden pysyvyyden perustana olevia luontaisia ominaisuuksia. Koska luontaisia ominaisuuksia ei voida tunnistaa tieteen metodien avulla, tieteen metodeja ainoina perustavina tiedon lähteinä pitävät naturalistit eivät ole oikeutettuja uskomaan aineellisten esineiden olemassaoloon.<ref>Rea 2002: 158</ref>

Joutuessaan hylkäämään uskon aineellisten esineiden olemassaoloon naturalistit sitoutuvat hyväksymään konstruktivismin, jonka mukaan mitkään aineellisten esineiden lajityypilliset ja modaaliset ominaisuudet eivät ole luontaisia. Konstruktivismi sopii yhteen idealismin kanssa, mutta ei loogisesti johda idealismiin. Idealismin mukaan on olemassa ainoastaan tajunta ja siitä riippuvia ideoita: ei ole olemassa tajunnan ulkopuolista todellisuutta vaan todellisuus on mentaalista eli '''George Berkeleyn''' (1685-1753) sanoin ilmaistuna "todellisuus on havaituksi tulemista". Naturalismi joutuu ottamaan skeptisen asenteen suhteessa idealismiin, koska tieteen metodeilla ei kyetä ratkaisemaan, onko olemassa ulkoinen maailma, joka vastaa kokemustamme. Tiede ainoastaan järjestää ja luokittelee kokemustamme, mutta ei pysty sanomaan mitään siitä, mitä tämä kokemus esittää. Tieteen pohjalta ei ole mahdollista vastata kysymykseen, mitä havainnot edustavat, antavatko ne oikeaa tietoa siitä, mitä ne edustavat, ja edustavatko ne mitään todellista. 

Konstruktivismin mukaan aineellisten esineiden ja olioiden lajityypilliset ja modaaliset ominaisuudet määräytyvät ulkoa päin ihmismielen konstruktiona. Naturalisti joutuu välttämättä omaksumaan konstruktivismin, jonka mukaan aineellisten esineiden ominaisuudet määräytyvät ulkoisesti, koska tiede ei voi toimia tekemättä oletuksia modaalisista ominaisuuksista. Tiede ei voi kuvata maailmaa muodottomana aineellisena massana, vaan sen täytyy luokitella ainetta kokemuksen pohjalta erilaisiksi esineiksi ja olioiksi.  	

Materialismin mukaan ei ole olemassa mitään muuta kuin ajassa ja paikassa olevia aineellisia esineitä ja olioita ja niiden ominaisuuksia. Rea argumentoi, että materialismi on yhteen sopimaton konstruktivismin kanssa.<ref>Rea 2002: 162</ref> Argumentti perustuu oletukseen, että älylliset toiminnot kuten ajattelu voivat toteutua vain tajunnassa tai mielessä (mind). Materialismin mukaan mieli tai tajunta on joko aineellinen objekti tai tapahtuma, niin että mieli tai tajunta ei voi olla olemassa irrallaan aineellisesta objektista, esimerkiksi ihmisaivoista. Konstruktivismin mukaan aineelliset esineet ja oliot ovat ihmismielen konstruktioita: ihmismieli hahmottaa ja käsitteellistää ainesta tietyllä tavalla ja lukee sille tietynlaisia ominaisuuksia. Niinpä konstruktivismin mukaan aivoja ei voi olla olemassa ilman ihmismieltä, joka hahmottaa tai konstruoi jonkin aineellisen esineen aivoiksi. 

Näin syntyy ongelma. Konstruktivismin mukaan yhtään tajuntaa tai mieltä ei voi olla olemassa, ellei jokin tajunta konstruoi aineelle ominaisuuksia, jotka ovat ominaisia esimerkiksi ihmisaivoille. Tällainen konstruktioprosessi on kehittynyt älyllinen toiminto, joka ei voi toteutua tajunnan ulkopuolella. Jos tajunta on aineellinen esine tai tapahtuma, kuten materialismi olettaa, tajunta ei voi syntyä, ellei ole jo olemassa tajuntaa, joka on kehittynyt niin pitkälle, että se pystyy ajattelemaan ainetta tietynlaisena ja konstruoimaan sitä esimerkiksi ihmisaivojen muotoon. Tällainen asioidentila on tietysti mahdoton. Niinpä konstruktivismi ja materialismi eivät voi yhtä aikaa olla tosia, joten sikäli kuin naturalistit joutuvat omaksumaan konstruktivismin, heidän on luovuttava materialismista.<ref>Rea 2002, 163</ref>

Jos naturalistit joutuvat luopumaan materialismista, he samalla joutuvat luopumaan uskosta muiden tajuisten olentojen olemassaoloon. Naturalistit pitäytyvät luonnontieteen tuloksiin ainoina luotettavan tiedon lähteinä. Nykyinen luonnontieteellinen tutkimus näyttäisi vahvasti viittaavan siihen, että älylliset toiminnot ovat aina yhteydessä aivoihin. Aivot ovat kuitenkin aineellinen objekti, jonka luontaisista ominaisuuksista ei naturalistisilla keinoilla ole mahdollisuutta saada tietoa. Niinpä ei ole mahdollista uskoa aivojen luontaisiin ominaisuuksiin, vaan kaikki aivojen ominaisuudet ovat ulkoapäin määritettyjä. Aivot ovat ihmismielen konstruktio, siispä aivot ovat riippuvaisia tajunnasta. Kuitenkaan materialismin mukaan ihmismieltä tai tajuntaa ei voi olla olemassa ilman aivoja. Niinpä joudumme mahdottomaan tilanteeseen, jossa pitäisi olla tajunta ennen kuin voisi olla aivot ja pitäisi olla aivot ennen kuin voisi olla tajunta.