Muokataan osiota sivusta Raamatun historiallinen luotettavuus

===[[Uusi testamentti]]===

{{sitaatti2|right|Uuden testamentin alkutekstin tutkimisessa on käytettävissä 274 majuskelikäsikirjoitusta, 2&nbsp;795 minuskelikäsikirjoitusta, noin 2&nbsp;200 lektionaaria sekä 88 papyrusta ja ostrakonia. | <ref name="Unger" />}}
#Ylipappi Kaifaan arkku on löydetty.<ref>https://www.netikka.net/mpeltonen/kaifas.htm Viitattu 20.12.2015</ref> Kaifas mainitaan mahdollisesti toisessakin hautalöydössä.<ref>http://historianet.fi/yhteiskunta/uskontojen-historia/raamatulliset-luut-ovat-aitoja Viitattu 20.12.2015</ref>
#Pilatuksen olemassaoloakin ehdittiin epäillä, mutta sitten hänen nimensä, asemansa ja tieto siitä, että hän oli maaherrana keisari Tiberiuksen aikaan, löydettiin kivilaatasta<ref>http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/uusimmat/pontius_pilatus_maailman_tunnetuin_maaherra Viitattu 21.12.2015</ref>. Pilatuksesta on saatu tietoja myös vanhoista rahoista.<ref name="Unger" />
#Luujäänteistä näemme ristiinnaulitsemiskertomusta vastaavia yksityiskohtia.
#Luukkaan evankeliumi mainitsee ({{rp|Luuk. 3:1}}) Lysanias nimisen neljännesruhtinaan Abilenessa noin vuonna 27 jKr. Liberaalikriitikot ja skeptikot pitivät pitkään tätä selvänä virheenä Raamatussa, koska Lysanias ei ollut neljännesruhtinaana vaan Kalkisin hallitsijana puoli vuosisataa aiemmin. Sittemmin on löydetty omistuskirjoitus, joka on peräisin Tiberiuksen ajalta vuosilta 14-37 jKr, jossa mainitaan Lysanias Abilenen neljännesruhtinas <ref name="TK"> Tapaus Kristus, Lee Strobel, Aikamedia 2005 </ref>. Raamattu kertoo siis toisesta Lysaniuksesta.
#Skeptikot ovat myös kyseenalaistaneet Nasaretin olemassaolon, koska siitä ei ollut löytynyt todisteita. Nyttemmin arkeologit ovat löytäneet listan, johon on kirjattu juutalaisten pappien perheitä, jotka sijoitettiin uudelleen Jerusalemin temppelin tuhoutumisen, jonka Jeesus ennusti ({{rp|Luuk 21:5-6}}), seurauksena. Yhden perheen kohdalla sijoituspaikaksi on kirjattu Nasaretin kaupunki. Vaikka Nasaret on ollut mitätön kaupunki, edes sen sijainnista ei arkeologien keskuudessa vallitse suurta epäilystä.
#Papyrukset osoittavat, että Rooman valtakunnassa ihmisten oli väestönlaskennan aikana mentävä rekisteröitäviksi siihen paikkaan, josta heidän sukunsa oli lähtöisin.<ref name="Unger" /> Tämä sopii Luukkaan kuvaukseen Jeesuksen syntymästä.
#Luukkaan mukaan väestönlaskenta tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana Herodes Suuren hallintakaudella. Tämä muodosti ongelman, koska Herodes kuoli vuonna 4 eKr. ja tiedetään, että Quirinius aloitti maaherrana vasta vuonna 6 jKr. Nyttemmin on kuitenkin löytynyt kolikko, jossa on Quiriniuksen nimi ja tieto, että hän toimi Syyrian ja Kilikian prokonsulina vuodesta 11 eKr. Herodeksen kuoleman jälkeiseen aikaan asti. Quiriniuksia oli siis ilmeisesti kaksi.
#{{rp|Apt. 17:6}} mainitsee "politarkit", Tessalonikan kaupungin viranomaiset. Skeptikot väittivät, että Luukas oli erehtynyt, koska termiä politarkit ei löytynyt muista dokumenteista. Myöhemmin löydettiin holvikaaresta omistuskirjoitus, joka alkoi: "Politarkkien aikakaudella...". Nykyään on löydetty yli kolmekymmentä kirjoitusta, joissa mainitaan politarkit, useat Tessalonikasta samalta aikakaudelta, josta Luukas kirjoittaa <ref name="TK"> </ref>.
#Apostolien teoissa mainitaan [[Apostolien teot|tämän lisäksi 83 historiallisen ja arkeologisen tutkimuksen vahvistamaa tosiasiaa]].
#Teksti Betesdan lammikosta ({{rp|Joh. 5:1-15}}) oli laajalti kyseenalaistettu, kunnes lammikko löytyi juuri sellaisena (viisi pylväshallia), kuin Johanneksen evankeliumi sen kuvaa. Samoin on löydetty Siloan allas ({{rp|Joh. 9:7}}), Jaakobin kaivo ({{rp|Joh. 4:12}}), kivipiha Jaffa-portin luona, jossa Jeesus asetettiin Pilatuksen eteen ({{rp|Joh. 19:13}}), sekä Pilatuksen henkilöllisyys <ref name="TK"> </ref>.

Teologi-arkeologi Eero Junkkaala on todennut arkeologian ja Raamatun suhteesta seuraavasti:
{{sitaatti|Miltä Raamattu siis näyttää tämän tutkimuksen valossa? 
Yleiskuva on täysin selvä: olemme tekemisissä historiallisen kirjan kanssa.
Israelin ja Juudan kuninkaista yhteensä viidentoista nimet löytyvät myös Raamatun ulkopuolisista teksteistä. Abrahamin aikainen savitiiliportti on kaivettu esiin Danista ja Salomon rakennuttamat portit Hasorista, Megiddosta ja Geseristä, mikä sopii erinomaisesti Salomosta kertovaan mainintaan 1. Kuninkaiden kirjan 9. luvun 15. jakeessa. Kuningas Jerobeamin rakennuttama alttari on löydetty ja Samariasta on kaivettu esiin kuningas Ahabin aikaisen palatsin rauniot. Niistä löytyi poikkeuksellisen suuri määrä norsunluuesineitä, mikä sopii erinomaisen hyvin Aamoksen kirjan jakeen 6:4 kuvaukseen… Raamattu on siis osa Lähi-idän todellista historiaa.
}}