Muokataan osiota sivusta Käyttäjä:Apollos/Harjoituskenttä/Polveutumisoppi

===Molekyylibiologiset todisteet===
[[Molekyylibiologia]] on biologian osa-alue. Vertailemalla homologisia geenejä tai homologisia molekyylejä kahden eliön välillä, voidaan päätellä miten samankaltaisia ne ovat. Molekyylit kuitenkin muuttuvat eri tahdissa, hyvinkin nopeasti ja toiset hitaasti, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Molekyylejä jotka muuttuvat hyvinkin tasaisella nopeudella, käytetään useimmiten [[molekyylikello]]na. Menetelmää on kuitenkin sovellettava varovasti, sillä molekyylikellot eivät aina käy niin tasaisella nopeudella kuin oletetaan. Eri molekyyleillä on useasti eri muutosvauhti, mutta yksittäinenkin molekyylin muutosvauhti voi muuttua ajan kuluessa. Tämä edustaa niin sanottua ''mosaiikkievoluutiota''. Ristiriitaisissa tapauksissa määritetään jonkin toisen molekyylin muutosvauhtia tai yritetään etsiä parempia fossiilitodisteita.

Molekyylikellomenetelmä ei ole ongelmaton: kellojen kalibrointi voi olla vaikeaa ja kellojen "tikitysnopeus" riippuu mm. siitä, kohdistuuko tiettyyn geenisekvenssiin ns. selektiivinen paine. Parhaat molekyylikellot ovat ns. [[tilke-DNA]]-alueet, jotka eivät koodaa mitään proteiinia eivätkä siis tule ilmentyneeksi [[fenotyyppi|fenotyypissä]]. DNA-alueet, jotka koodaavat toimivaa proteiinia (eli ''geenit''), muuttuvat yleensä paljon hitaammin, koska mutaatiot toimivassa geenissä ovat suurilta osin vahingollisia ja siksi luonnonvalinta hoitaa ne pois populaatiosta.

Molekyylikelloista saatu luotettava tieto vahvistaa suurilta osin ne samat polveutumissuhteet lajien välillä, jotka saatiin selville jo vertailevasta anatomiasta ja fossiilisesta aineistosta. Näennäiset ristiriidat liittyivät yleisesti tapauksiin, jossa polveutumistilanne oli alun perin anatomian ja fossiilien perusteella epäselvä.

Toinen menetelmä näiden sukulaissuhteiden selville saamiseksi geneettisistä sekvensseistä perustuu ns. ''plagioituihin virheisiin''. Tilke-DNA alueissa on monien toimivien geenien kopioita, jotka ovat vahingoittuneet siten, että ne eivät enää toimi. Tällaisista lajeille yhteisistä virheistä voidaan päätellä, että virheet ovat olleet olemassa jo ennen lajien erkaantumista. Esimerkki tällaisesta tapauksesta on kädellisille yhteinen mutaatio, jonka takia ne eivät pysty valmistamaan C-vitamiinia toisin kuin lähes kaikki muut nisäkkäät. (Marsutkaan eivät pysty valmistamaan C-vitamiinia itse, mutta niillä mutaatio on erilainen.)

Molekyylibiologian ilmaantumisen myötä huomattiin, että myös molekyylit kehittyvät samalla tavalla kuten somaattiset rakenteet. Mitä lähempänä kaksi lajia on toisiaan, sitä samankaltaisempia myös niiden molekyylit ovat. Monissa tapauksissa morfologisen aineiston epäselvyys on herättänyt epäilyksiä, mutta molekyylejä vertailemalla on saatu paljastettua lajien todellinen suhde. Molekyylibiologia on nykyisin yksi tärkein tietolähde tutkittaessa [[fylogenia|fylogeneettisiä]] suhteita.
<!---===Eristyksissä olleet ekosysteemit===

Vuonna 2006 Israelista löydettiin miljoonia vuosia eristyksissä ollut ekosysteemi. Kivilouhokselta löydetty luola oli ollut täysin eristyksissä muusta maailmasta, niin vedestä kuin ravinteistakin. Sieltä löydettiin kahdeksan uutta äyriäisiin ja selkärangattomiin kuuluvaa lajia. Millään tutkituista lajeista ei ollut silmiä, mikä tarkoittaam että ne ovat menettäneet näkökykynsä evoluution myötä. Luolasta löydetyt eliöt ovat skorpionin kaltaisia, ja DNA-testit osoittivat niiden olevan täysin ainutlaatuisia.[http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/id35489.html] --->