Muokataan osiota sivusta Indoktrinaation metodikriteeri

=== Uskomuksia ei perustella ===
  
Ensimmäisen luonnehdinnan mukaan indoktrinaatiolle on ominaista, että opetettavia uskomuksia ei perustella, niihin liittyvää todistusaineistoa ei käsitellä eikä niitä koskevia argumentteja pohdita. Indoktrinoija ei tarjoa aitoja järkisyitä, joiden perusteella oppilas voisi lähestyä totuutta käsiteltävästä asiasta, vaan kaikki hänen tarjoamansa näennäisperustelut ovat tarkoitushakuisia: tarkoituksena on saada oppilas vakuuttuneeksi tietyn näkemyksen totuudesta riippumatta siitä, mihin suuntaan pätevät järkisyyt johtaisivat. 

Indoktrinoija on valmis uhraamaan melkein kaiken tuottaakseen samanmielisyyttä. ─ ─ Hän ei halua oppilaidensa ajattelevan itsenäisesti, vaan haluaa heidän olevan itsensä kaltaisia. Sen sijaan että hän esittäisi järkisyitä valintojensa perusteiksi ─ ─ järkisyyt salataan ja järki sivuutetaan. (Hull 1984: 178.)

Tämän luonnehdinnan mukaan indoktrinoija salaa kokonaan järkisyyt ja sivuuttaa järjen. Näin yksiselitteisessä muodossa indoktrinaatiota kuitenkin toteutetaan vain harvoin. Kouluopetuksen kannalta tällä luonnehdinnalla ei ole paljoakaan arvoa, koska tämäntyyppistä indoktrinaatiota sieltä tuskin löytyy. 
	
Näin äärimmäisen luonnehdinnan ongelmana onkin lähinnä sen luoma väärä itsetyytyväisyys: voimme olla luottavaisia, ettemme ole ainakaan tämän kuvauksen indoktrinoijia. Kouluopetukseen sovellettavan indoktrinaation käsitteen on oltava paljon hienosyisempi.