Muokataan osiota sivusta Konstruktivismi vs. Realismi: Maailmankatsomus ja uskonto

===== Naturalismin kehäpäättely =====

Plantingan mukaan naturalistiseen perinteeseen rakentuvan tutkimuksen tulokset eivät muodosta älyllistä haastetta niille, jotka uskovat ilmoitustotuuteen. Koska sen lähtökohtana on keskeisten ilmoitustotuuksien kieltäminen, on vain odotettavissa, että samat totuudet kielletään myös tutkimustuloksissa. Historiallisen raamatuntutkimuksen naturalistiset edustajat eivät ole esittäneet mitään vakavasti otettavaa argumenttia tutkimuksensa pohjana olevien tietoteoreettisten ja ontologisten olettamusten tueksi. He ovat lähinnä epämääräisesti vedonneet siihen, että se on ainoa tapa saada moderni tieteellinen yhteisö hyväksymään heidän tutkimustuloksensa. Tällöin he ovat määritelleet relevantin tieteellisen yhteisön siten, että siihen kuuluvat vain ne, jotka ovat vähintään metodologisia ateisteja: heidän mukaansa tieteellisen tutkimuksen tulee edetä ikään kuin Jumalaa ei olisi olemassa tai ainakin ikään kuin Jumala ei millään tavalla puuttuisi maailman kulkuun. Tämä oletus on kuitenkin kyseenalainen. 

[[Plantinga]]<ref>Vrt.{{Kirjaviite | Tekijä = Plantinga, A. | Nimeke = Warranted Christian Belief | Julkaisija = New York: Oxford Univeristy Press | Vuosi = 2000 | Sivu = 1413-414 }}</ref> kertoo seuraavanlaisen esimerkin konkretisoidakseen naturalistisen lähestymistavan perustalle rakentuvan tutkimusperinteen ongelmia. Oletetaan, että ystävääni Villeä syytetään pankkiryöstöstä. Pankkiryöstö tapahtui kuitenkin juuri silloin kun olin pelaamassa Villen kanssa shakkia. Yritän puolustaa ystävääni oikeudessa, mutta puheeni ei tee mitään vaikutusta oikeuden jäseniin. Lopulta oikeus suostuu siihen, että ulkopuolinen tutkija saapuu tutkimaan asiaa. Olen asiasta hyvin iloinen aina siihen asti kunnes kuulen tutkijan lähtökohtaoletukset. Ensinnäkin tutkijan lähtökohtana on, että mitään muistiin perustuvia todisteita ei voida ottaa huomioon. Se että muistan pelanneeni shakkia Villen kanssa, ei siten hänen mielestään kuulu asiaankuuluvaan todistusaineistoon. Toiseksi, tutkijan lähtökohtaoletuksena on, että Ville on syyllinen, näyttipä todistusaineisto miltä tahansa. Kuultuani erikoistutkijan lähtökohtaoletukset joudun tietysti epätoivoon. 

Tämä esimerkki kuvaa Plantingan mukaan naturalistisen ajattelun varaan rakentuvan historiallisen raamatuntutkimuksen perusongelmaa. Tämä tutkimusperinne sulkee jo lähtökohdassaan pois sen mahdollisuuden, että Jumala voisi ilmoittaa itsensä ihmisille sanallisesti tai että hän voisi toimia historiassa yliluonnollisella tavalla. Näiden lähtökohtaoletusten pohjalta se lähtee "tutkimaan" asiaa, ja päätyy tulokseen, joka täsmälleen vastaa sen itsestäänselvinä pitämiä lähtökohtaoletuksia. Tässä ei sinänsä ole mitään yllättävää. Yllättävää on lähinnä se, että tämän tutkimusperinteen edustajat ihmettelevät, miksi heidän tutkimustuloksiaan ei oteta vakavasti niiden parissa, joilla on erilainen perusoletus todellisuuden perimmäisestä luonteesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Harvey, Austin Van | Nimeke = The Historicity of Jesus | Julkaisija = teoksessa ''Jesus in History and Myth'', toim. R. Joseph Hoffman ja Gerald A. Larue. Buffalo: Prometheus Books | Vuosi = 1986 | Sivu = 194}}</ref>

Historiallis-kriittinen menetelmä sellaisena kuin naturalistisiin perusoletuksiin tukeutuvat modernit eksegeetikot ovat sitä soveltaneet Raamatun tutkimukseen ei ole metodisesti tiukka, eivätkä sen saavuttamat tulokset ole osoittautuneet luotettaviksi tai edes kovin pysyviksi. Naturalistisen perinteen pohjalta tutkimustaan toteuttavat modernit eksegeetit ovat keskenään hyvin erimielisiä keskeisistäkin kysymyksistä. On olemassa tuskin mitään yleisesti hyväksyttyjä tutkimustuloksia, joista tämän lähestymistavan edustajat olisivat yksimielisiä. Tulkinnat vaihtelevat suuresti tutkijasta toiseen. Tämä johtuu siitä, että tekstille annettu tulkinta riippuu ratkaisevasti teoriapohjaisista oletuksista. Yksimielisiä ollaan lähinnä vain naturalistista perusoletuksista, joiden mukaan kaikki tulee selittää luonnollisten syiden perusteella, koska todellisuuden säännönmukaisuudet toteutuvat samanlaisina eri aikoina ja paikoissa. Näiden lisäksi tarvitaan teoreettisluonteisia oletuksia kielestä, tyylistä ja tekstin kirjoittajan tai "toimittajan" aikomuksista, jotka selittävät, miksi teksti on kirjoitettu. Tekstistä etsitään vihjettä, jonka perusteella voitaisiin päätellä tekijän tarkoitus. Saadakseen esiin näitä vihjeitä tulkitsijan on nojattava siihen, mitä tutkittavasta asiasta muuten tiedetään. Tätä koskeva todistusaineisto ei juuri kasva esimerkiksi Raamatun tekstien osalta. Siksi eksegeetit pyrkivät luokittelemaan tutkittavan tekstin siten, että osaa siitä voitaisiin käyttää lisätodistusaineistona jäljelle jäävälle osalle. Tämä tapahtuu lähinnä kielitieteellisin keinoin. Menettelylle on ominaista pyrkimys tekstin ajallisten kerrosten kuorimiseksi.<ref>Vrt. Kiilunen, Jarmo: ''Jeesuksen historian lähteet'' ja Räisänen, Heikki: ''Jeesus-tutkimuksen kaksi vuosisataa'', teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi (toim.) | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Helsinki: Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }}</ref>

Tämän lähestymistavan perusongelma on, että tekstin voi periaatteessa jakaa lukemattomilla tavoilla todistusaineiston ja selitettävän aineksen muodostamiin luokkiin. Tietenkin jotkut vaihtoehdot karsiutuvat täysin epäuskottavina pois. Mutta silti jäljelle jää lukematon joukko vaihtoehtoja sille, mitä pidetään todistusaineistona ja mitä pidetään selitettävänä osana. Seurauksena on tilanne, jossa riippuen hyvin pienistä, lähinnä tulkinnallisesti määräytyneistä painoarvojen eroista, saadaan valtaisa määrä vaihtoehtoisia kannanottoja siihen, mitä todella on tapahtunut. Näiden historiallisten kannanottojen osalta on vaikea sanoa, ovatko ne sen todennäköisempiä kuin niiden vastakohdatkaan. Niiden tutkimuksellinen painoarvo on siten melko mitätön.<ref>Vrt.{{Kirjaviite | Tekijä = Plantinga, A. | Nimeke = Warranted Christian Belief | Julkaisija = New York: Oxford Univeristy Press | Vuosi = 2000 | Sivu = 402}}</ref>