Muokataan osiota sivusta Vapaa-ajattelijan käsikirja

=== Probabilismin riittämättömyys? ===
Rikostutkimuksessa on mahdotonta käyttää tarkkaa empiiristä [[AW:S#luonnontiede|luonnontieteellistä]] menetelmää, koska tutkittavat tapaukset ovat yleensä tapahtuneet historiassa ja näin tapahtumat pyritään [[AW:S#rekonstruoida|rekonstruoimaan]] johtolankojen ja todisteiden perusteella. Tällaiseen historian tutkimukseen luotetaan käytännön elämässä voimakkaasti. Jos aseesta löytyy epäillyn sormenjälki, ei vankeusrangaistuksen langettamista pidetä kovinkaan suurena hyppynä tuntemattomaan. Toimimme ja hyväksymme toiminnan probabilistisen todellisuuden pohjalta mm. rikostutkimuksen yhteydessä. Samalla tavoin monet kristityt filosofit ja teologit ovat korostaneet uskonsa rationaalisuutta historian tutkimiseen liittyvän probabilistisen todellisuuden käsitteen avulla.<ref>Harbin Michael A. ”Historicity As Apologetic: The Cutting Edge”, Teoksessa Evangelical Apologetics. (1996) toim. Michael Bauman, David Hall ja Robert Newman, Christian Publications, Pennsylvania, ss.135-164. Montgomery John W. (1965) History and Christianity, Bethany House Publishers, Minneapolis, Habermas Gary R. ”Philosophy of History, Historical Relativism and History As Evidence” , Teoksessa Evangelical Apologetics. (1996) toim. Michael Bauman, David Hall ja Robert Newman, Christian Publications, Pennsylvania, ss. 91-118</ref> Kuuluisa kristitty filosofi William Lane Craig on soveltanut McCulloughin suurimman plausibiliteetin (uskottavuuden, mielekkyyden, mahdollisuuden, todennäköisyyden) periaatetta Jeesuksen ylösnousemukseen.<ref>
8. Kts. Craig William Lane (1994) Reasonable Faith – Christian Truth and Apologetics, Crossway Booksm, Wheaton Illinois.</ref> Kun pohdimme kysymystä yliluonnollisista tapahtumista, mielekkäintä on soveltaa ns. analyyttista metodia, jota Kirkinen kuvaa seuraavasti: {{Sitaatti|Analyyttinen metodi merkitsee sellaista työskentelytapaa, että jokin menneisyyden ilmiö tai ongelma otetaan tutkimuksen kohteeksi ja tietoa pyritään täsmentämään jäsentämällä sitä asteittain riittävän pieniin osiin, selvittämällä osien suhde toisiinsa ja kokonaisuuteen sekä muodostamalla kokonaisuudesta jäsentynyt tiedollinen käsitys."<ref>9. Kirkinen Heikki, "Historiatieteiden näkökulma" teoksessa, Tieteellisten menetelmien perusteita ihmistieteissä (toim.) Niskanen Vesa A., 1994, Helsingin yliopisto, s. 182</ref>}}