Muokataan osiota sivusta Tieteen tulosten valikoiva vastustaminen

== Miksi tieteen tuloksia valikoivasti vastustetaan ja täytyykin vastustaa ==

Historiallisena kehityskulkuna voidaan todeta erityistieteiden saaneen tyypillisesti alkunsa filosofian tutkimushaarojen itsenäistymisestä (keskiajan yliopistoissa oli vain neljä oppiainetta: filosofia, teologia, lääketiede ja oikeustiede, joista kolmeen viimemainittuun erikoistuvatkin aloittivat yliopistouransa kaikille yhteisillä filosofian opinnoilla). Filosofiassa keskeistä on mielekkäästi argumentoiva keskustelu ja väittely. Jotta kysymys tieteen tulosten valikoivasta vastustamisesta saataisiin järkeviin kokonaispuitteisiin, lieneekin syytä todeta, että mikään tieteellinen tulos ei voi perimmältään olla sen pätevämpi kuin paras sen puolesta esitetty (tai kyseisellä hetkellä esitettävissä oleva) perustelu.

Uskomus, jonka mukaan olisi olemassa sisäisesti yhtenäinen ja kaikin osin vakuuttavasti perusteltu tieteellinen totuus, jonka tuloksia jotkut vain eivät millään ota uskoakseen, on varsin lapsellinen. Pikemminkin on olemassa valtava määrä osittain yhteensopivia ja osittain toisensa poissulkevia, vaihtelevan laaja-alaisia käsityksiä, joiden parhaissa perusteluissa on (enemmän tai vähemmän valikoivasti) käytetty eri tieteenalojen piirissä kehitettyjä ja kehitteillä olevia tutkimusmenetelmiä ja niitä käyttäen saatuja tutkimustuloksia. Koska nämä käsitykset ovat osittain toisensa poissulkevia, johdonmukaisuutta tavoittelevan ihmisen on pakkokin niitä valikoivasti vastustaa, koska ne kielletyn ristiriidan lain mukaan eivät kaikki voi sellaisinaan olla tosia. Sitä paitsi itse kunkin ihmisen järjissään pysyminen edellyttää hänen pitävän yllä jotensakin johdonmukaista käsitystä todellisuudesta voidakseen sen puitteissa jäsentää omaa elämäänsä ja ohjata toimintaansa.