Muokataan osiota sivusta Seksuaalivallankumouksen uskonnolliset juuret (kirja)

== Kirjan tarkoitus ==

Tässä kirjassa pyrin osoittamaan seksuaalisen vapauden aatteen harhakuvaksi. Tätä varten tukeudun yhteiskuntatieteelliseen ja historialliseen tutkimukseen, jota täydennän esimerkeillä seksuaalisen vapauden puolustajista, joiden hellimä mielikuva seksuaalisesta vapaudesta tienä maanpäälliseen paratiisiin osoittautui epärealistiseksi haavekuvaksi. 

Tarkoitukseni on osoittaa, että (1) seksuaalisen vapauden aate ei toimi maailmankatsomuksellisessa ja uskonnollisessa tyhjiössä vaan nousee uskonvaraisista perusvakaumuksista; (2) seksuaalisen vapauden perustana olevat uskonvaraiset vakaumukset ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa: seksuaalisuuden irrottaminen naisen ja miehen avioliitosta ei avaa tietä maanpäälliseen paratiisiin vaan johtaa vakaviin ihmisoikeuksien loukkauksiin ja yhteiskunnan heikoimpien jäsenten kärsimykseen; (3) ihminen torjuu tiedon näistä tosiasioista, koska hän seksuaalisen vapauden avulla kapinoi Jumalan auktoriteettia ja hänen luomisjärjestystään vastaan; (4) kapinan ytimenä on pyrkimys torjua omassatunnossa koettu syyllisyys ja saavuttaa mielenrauha seksuaalista vapautta tukevien myyttisten mielikuvien avulla; (5) todellisuudessa syyllisyys ei katoa, vaan painuu tiedostamattomaan, josta käsin se vaikuttaa kielteisesti koko ihmiselämään.

Länsimainen ihminen mieltää vapauden merkitsevän ensisijaisesti vapautumista hänen halujensa toteuttamista estävistä säännöistä ja normeista. Niinpä seksuaalisen vapauden ideologia korostaa vapautumista seksuaalisen halun ilmaisemista kahlitsevista moraalisäännöistä. Mutta kuten Schindler osoittaa, vapaus on aina myös vapautumista johonkin, siirtymistä johonkin uuteen viitekehykseen, joka määrittää vapauden merkityksen ja uuden moraalisen järjestyksen. Pyrin konkretisoimaan tätä ajatusta ottamalla esimerkkejä niistä monista erilaisista viitekehyksistä, joiden sisällä seksuaalisen vapauden aate on ilmennyt eri tulkinnoissaan: muinainen Babylonian uskonto, gnostilaisuus, islamismi, natsismi, kommunismi, vihreä ideologia, postmodernismi ja materialistinen evolutionismi.

Tarkoitukseni on perustella näkemystä, että kaikissa eri ilmenemismuodoissaan seksuaalisen vapauden aate perustuu myyttiseen uskoon, joka joutuu törmäyskurssille todellisuuden kanssa. Avioliiton rajat rikkova seksuaalisuus altistaa ihmisen monille fyysisille, psyykkisille ja yhteisöllisille häiriötiloille. Ydinperhettä hajottaessaan se johtaa erityisesti yhteiskunnan heikoimpien jäsenten eli lasten pahoinvointiin ja kärsimykseen. Lasten pahoinvoinnin lisääntyminen heikentää kulttuurin elinvoimaa ja sen kehitysedellytyksiä. Seksuaalinormien purkaminen ei vapauta ihmistä syyllisyydestä ja häpeästä vaan kärjistää ihmisen syyllisyyttä johtaessaan hänet yhä syvempään ristiriitaan oman moraalitajunsa kanssa. Näin ihminen joutuu ristiriitaan myös luontaisen jumalatietoisuutensa kanssa.

Koska seksuaalisen vapauden aate johtaa ihmisen ristiriitaan todellisuuden kanssa, sen ehdoilla eläminen on mahdollista vain torjumalla epämiellyttävät tosiasiat pois tietoisuudesta. Torjunnan ytimessä on syyllisyyden aiheuttama ahdistus, jolle seksuaalisen vapauden aate etsii ratkaisua purkamalla syyllisyyttä aiheuttavat seksuaalinormit. Normien purkaminen ei kuitenkaan vapauta ihmistä syyllisyydestä, koska ihminen ei voi paeta luontaista moraalitajuaan. Seurauksena on ennemminkin tiedostamattoman syyllisyyden ja sen aiheuttaman torjunnan syveneminen. 

Torjunta ilmenee yhteiskunnassa useilla eri tasoilla. Joukkotiedotuksen ja jopa tieteen maailmassa pyritään torjumaan sellaisen tiedon levittäminen, mikä osoittaisi seksuaalisen vapauden johtavan aikuisten ja lasten pahoinvointiin. Henkilökohtaisella tasolla ihmiset torjuvat oman moraalisen tietonsa, joka osoittaa ydinperhettä hajottavan seksuaalisen rajattomuuden loukkaavan ihmisyyden korkeimpia periaatteita. Minuutensa ytimessä ihminen torjuu luontaisen tietonsa Jumalasta, jonka valossa hän tietää joutuvansa lopulta vastaamaan teoistaan Jumalalle.