Muokataan osiota sivusta Raamatun historiallinen luotettavuus

===Vanha testamentti===

#Abrahamin kotikaupunki Uur on eteläisen Babylonian parhaiten tunnettuja muinaisia rauniokaupunkeja Sir Leonard Woolleyn vuosina 1922-1934 suorittamien kaivausten ansiosta.<ref name="Unger">{{Kirjaviite | Tekijä = Unger, Merrill F.| Nimeke = Raamatun lukijan käsikirja | Julkaisija = Ristin Voitto ry. | Vuosi = 1986 | Kappale = | Sivu = 22-28 | Selite = Uudistetun laitoksen toimittanut Gary N. Larson | Tunniste = |}}</ref>
#Pohjois-Syyrian Eblasta löydetystä savitaulukirjastosta (noin 2300 eKr.) on löydetty paljon nimiä, jotka muistuttavat {{rp|1. Moos. 14}}:ssä mainittuja paikan- ja hallitsijannimiä.<ref name="Unger" />
#1700-luvulta eKr. peräisin olevissa ns. Marin asiakirjoissa mainitaan Rebekan kotipaikka Naahor.<ref name="Unger" />
#Varhaisin Raamatun ulkopuolinen maininta Israelista on Merneptahin kuuluisassa steelessä (n. 1224 eKr.).<ref name="Unger" />
#Raamattua pidettiin epäluotettavana, koska se mainitsi [[heettiläiset | heettiläisten]] kansan useaan otteeseen, vaikkei tästä kansasta ollut mitään mainintaa. Todisteita heettiläisistä on sittemmin löytynyt paljonkin.
#Raamattu- ja liberaalikriitikot ovat kyseenalaistaneet kuningas Daavidin olemassaolon. 1993 löytyi Israelin vihollisten kirjoittama kivitaulu (Tel Dan Stele), jossa mainitaan Daavidin yhden Daavidin kuningassuvun kuninkaan (Jehoram, Ahabin poika) voittaminen <ref> The Stones Cry Out, R. Price, 1997. </ref> Mesha inscription -löytö varmistaa myös Daavidin olemassaolon mainitsemalla Daavidin huoneen, ja lisäksi se mainitsee muita Raamatun nimiä kuten Omrin ({{rp|1. Kun. 16:28}}).
#Radiohiiliajoitus antaa tukea ajatukselle, että Jordaniassa sijaitsevat valtavat kaivokset ovat samoja, joita Raamatun mukaan hallitsi kunigas Daavid ja hänen poikansa Salomon<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Biblical 'Solomon's mines' confirmed by dating | Osoite = https://www.newscientist.com/article/dn15049-biblical-solomons-mines-confirmed-by-dating/ | Viitattu = 27.4.2017 | Julkaisija = New Scientist }}</ref>.
#Nelson Glueck löysi vuonna 1938 Israelin kuningas Salomon kuparisulatot Esjon-Geberistä. Foinikialaisista piirtokirjoituksista on saatu lisätietoja Salomon Tarsisin-laivastosta (1. Kun. 10:22).<ref name="Unger" />
#Jerusalemista on löydetty Juudan kuninkaan Hiskian sinetti.<ref>http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kuningas-hiskian-sinetti-loydetty-jerusalemissa/</ref>
#Vuonna 1947 löydettiin Qumranista yhdessä muiden ns. Kuolleenmeren kirjakääröjen kanssa koko Jesajan kirjan sisältävä käärö, joka oli tuhat vuotta vanhimpia siihen asti tunnettuja käsikirjoituksia vanhempi.<ref name="Unger" />

[[Tiedosto:Codex Alexandrinus J 1,1-7.PNG|pienoiskuva|Tekstiä Codex Alexandrinuksesta, tunnetusta Uuden testamentin käsikirjoituksesta]]