Muokataan osiota sivusta Konstruktivistinen ontologia

== Konstruktivismi ontologian ja kognition teoriana ==

Konstruktivistinen ontologia on konstruktivistisen tietoteorian pohjana. Sen mukaan tiedollisten rakennelmien paremmuutta ei voi yksiselitteisesti ratkaista, koska maailma ei ole yksiselitteinen. Ei ole yhtä oikeaa tapaa käsitteellisesti kuvata maailman rakennetta tai siinä olevia tosiasioita. Maailma voidaan jakaa esineisiin ja olioihin useilla toisistaan eroavilla ja yhteensopimattomilla tavoilla. Maailman rakenteesta tai siinä olevista tosiasioista käsin ei ole mahdollista päätellä, mikä näistä maailman kuvaamisen tavoista olisi muita oikeampi. Erilaiset ja toistensa kanssa yhteensopimattomat tavat jakaa maailma erillisiin tosiasioihin voivat olla yhtä oikeita ja tehdä yhtä paljon oikeutta asioiden luonteelle.

Konstruktivistinen teoria kognitiosta ei kuitenkaan edellytä konstruktivistista ontologiaa. Konstruktivistinen teoria kognitiosta kuvaa yksilön tapaa omaksua tietoa. Sen mukaan yksilöt ymmärtävät maailman ja toimivat siinä käyttäen hyväkseen rakentamiaan käsitteellisiä konstruktioita ja mielikuvia. Se, mitä he voivat mielessään rakentaa tiettynä ajan hetkenä, riippuu heidän käytettävissään olevista käsitteistä ja kielellisistä ilmaisuista, heidän motivaatiostaan ja käytettävissä olevasta ajasta ja energiasta. 

Grandyn<ref>Grandy, R. E.: ''Constructivism and Objectivity: Disentangling Metaphysics from Pedagogy'', teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Matthews, M. R. (toim.) | Nimeke = Constructivism in Science Education. A Philosphical Examination | Julkaisija = Dordrecht: Kluwer Academic Publishers | Vuosi = 1998 | Sivu = 114 }}</ref> mukaan kognitiivinen konstruktivismi sopii yhteen sekä ontologisen konstruktivismin että ontologisen realismin kanssa. Jos kognitiivinen konstruktivisti on ontologinen realisti, hän ajattelee, että todellisuutta koskeva tieto saavutetaan oppijan tiedollisilla konstruktioilla. Esimerkkinä tästä on tutkija, joka luo hypoteeseja tiedollisten ongelmien ratkaisuksi ja testaa näitä hypoteeseja kokemuksen perusteella. Hypoteesit luodaan olemassaolevan tiedon perusteella. Olemassaoleva tieto antaa syyn otaksua ratkaisun löytyvän tietystä suunnasta. Mutta hypoteesien luominen sisältää myös arvaamista tai aavistamista. Vaikka todellisuus on riippumaton ihmisten sitä koskevista käsityksistä, ihminen oppii aktiivisesti rakentamalla tiedollisia käsityksiä ja koettelemalla niitä käytännössä. Realisti ei katso oppimisen ja tiedon prosessoinnin aktiivisen luonteen estävän luotettavan tiedon saantia. Ihmisellä on kyky rakentaa sellaisia tiedollisia rakennelmia, jotka kuvaavat oikein ulkopuolista todellisuutta.