Muokataan osiota sivusta Konstruktivismi vs. Realismi: Maailmankatsomus ja uskonto

=== Konstruoitu tarkoitus ===
 
Peter Winchin mukaan illusoriset käsitykset laajentavat mahdollisuuksia, joiden avulla ihmiset löytävät merkityksen tunnun elämälleen. Kulttuuritekijöiden merkitys on elämän merkityksen ja merkitsevyyden tunnun antajina. Merkitsevyyden tuntu puolestaan liittyy ihmisen kykyyn nähdä elämänsä kokonaisuutena. 

Se näkeekö ihminen tekemisillään olevan jonkin merkityksen, riippuu siitä, kykeneekö hän näkemään ykseyden moninaisissa toimissaan, pyrkimyksissään ja suhteissaan muihin ihmisiin. Se, minkälaisen merkityksen hän elämällään näkee olevan, riippuu tämän ykseyden laadusta. Kyky tämäntapaisen merkityksen näkemiseen ei riipu pelkästään kyseessä olevasta yksilöstä, joskaan tämä ei tarkoita, etteikö se lainkaan riippuisi hänestä. Se riippuu myös niistä tällaisten merkitysten antamisen mahdollisuuksista, joita hänen elinympäristönsä muodostava kulttuuri hänelle tarjoaa tai on tarjoamatta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Winch, Peter | Nimeke = Understanding a Primitive Society | Julkaisija = Oxford: Basil Blackwell | Vuosi = 1970 | Sivu = 106}}, teoksessa B. R. Wilson (toim.) ''Rationality'', ss. 78-111. Suomennos {{Kirjaviite | Tekijä = Kannisto, Heikki | Nimeke = Ymmärtäminen, kritiikki ja hermeneutiikka | Julkaisija = Porvoo: WSOY | Vuosi = 1986 | Sivu = 231-232}}, teoksessa I. Niiniluoto & E. Saarinen (toim.) Vuosisatamme filosofia</ref>

Winch pitää omaa kulttuuriamme epäonnistuneena, koska se ei enää tarjoa riittävästi rakennusaineksia elämän merkityksen mieltämiseen. Monet muutkin konstruktivistit pitävät ongelmana nimenomaan subjektiivisen merkityksen tunnun katoamista kulttuurista. He olettavat, ettei elämällä voi olla objektiivista merkitystä, mutta ajattelevat, että kulttuurin tulisi silti tarjota aineksia merkityksen tunnun kokemiseen. Kulttuurissa tulisi olla aineksia, jotka harhauttavat ihmiset pois ihmiselämän (oletetusta) objektiivisesta merkityksettömyydestä ja auttavat heitä pitämään sitä merkityksellisenä. Kulttuuri-instituutioita ja toimintamuotoja voidaan arvioida sen mukaan, miten ne auttavat tai estävät ihmistä yhdentämästä elämänsä mielekkään tuntuiseksi kokonaisuudeksi.<ref>vrt. {{Kirjaviite | Tekijä = Kannisto, Heikki | Nimeke = Ymmärtäminen, kritiikki ja hermeneutiikka | Julkaisija = Porvoo: WSOY | Vuosi = 1986 | Sivu = 234-235}}, teoksessa I. Niiniluoto & E. Saarinen (toim.) Vuosisatamme filosofia</ref>