Muokataan osiota sivusta John Hartnettin kosmologinen malli

== Tähtien valo ja aika ==

Vuonna 1994 '''Russell Humphreys''' esitteli teoriansa<ref>Hartnett, s. 18</ref>, joka pyrki selittämään, kuinka miljardien valovuosien päässä olevat tähdet voivat näkyä maassa. Tämän teorian mukaan aika ei ole absoluuttinen vaan riippuu havainnoijan olosuhteista eikä luomisen jälkeen kulunut aika ole sama kaikkialla universumissamme. Humphreysin valkoinen aukko -teorian<ref name="luominen.fi">{{Verkkoviite | Osoite = http://luominen.fi/tahtien-etaisyys-ja-aika | Nimeke = Tähtien etäisyys ja aika  | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = luominen.fi |
Ajankohta = 18.3.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.7.2016 | Kieli = }}</ref> mukaisessa universumissa etäällä olevien tähtien valon pitäisi kuitenkin painovoiman hyvin tunnettujen vaikutusten takia olla sinisiirtynyttä. Humphreys myönsikin nopeasti ja toistuvasti teoriansa olleen vasta alustava hahmotelma, eräänlainen uudentyyppisen kosmologisen mallin prototyyppi.<ref>Hartnett, s. 18–20</ref>

Kirjassaan Hartnett esittelee kaukaisten tähtien ongelmaan viisi mahdollista selitysmallia, jotka pitäytyvät luomisviikon kuudessa 24 tunnin päivässä:

#'''Fenomenologinen kieli''': Tässä vaihtoehdossa tähdet olisi luotu miljardeja vuosia ennen neljättä päivää siten, että niiden valo saapuu maapallolle juuri luomisviikon neljäntenä päivänä.<br />Hartnett kuitenkin argumentoi tämän olevan kestämätön selitys, sillä kohdissa {{rp|2. Moos. 20:11}} ja {{rp|2. Moos. 31:17}} Jumala sanoo luoneensa kuuden päivän aikana kaiken.<ref>Hartnett, s. 24–25</ref>
#'''Nopeammin käyvät kellot ”loitolla”''': Toisen mahdollisen selityksen mukaan kellot maailmankaikkeuden etäosissa olisivat aiemmin käyneet huomattavasti nopeammin kuin maapallolla.<ref>Siis itse aika, kaikenlaisen fysikaalisen tapahtumisen etenemisellä mitattuna, olisi juossut siellä "kiihdytettyyn tahtiin".</ref> Luomisviikolla universumimme rajoilla kellot olisivat käyneet biljoonia kertoja nopeammin kuin kellot maapallolla, ja näin valolla olisi ollut tarpeeksi aikaa saapua maapallolle.<br />Tämän selityksen ongelmana on kuitenkin se, että näin saapuneen valon pitäisi olla voimakkaasti sinisiirtynyttä. Valossa havaitaan kuitenkin punasiirtymää, joten tämä näkemys vaatisi tuekseen fysikaalisen lisäselityksen, joka sallisi meidän nähdä laajentuvassa universumissa punasiirtynyttä valoa.<ref>Hartnett, s. 25–26</ref> 
#'''Hitaammin käyvät kellot täällä kuin ”loitolla”''': Tämän vaihtoehdon mukaan kellot kävivät maapallolla aiemmin huomattavasti hitaammin kuin ulompana universumissa. Jos luomisviikon aikana kellot olisivat käyneet maapallolla noin biljoonasosatahtiin universumin ulkolaitojen kelloihin verraten,<ref>Siis itse aika, kaikenlaisen fysikaalisen tapahtumisen etenemisellä mitattuna, olisi täällä madellut hidastettuna.</ref> valolla olisi ollut tarpeeksi aikaa saapua maapallolle täkäläisten kellojen mukaan muutamassa päivässä.<br />Humphreysin teoria on juuri tätä tyyppiä. Hartnettin malli kuuluu myös tähän tyyppiin.<ref>Hartnett, s. 26–27</ref><br />On syytä panna merkille edellisen ja tämän teorian erilaisuus:
#* Edellisessä mallissa kauempana maailmankaikkeudessa kellot olisivat valon lähtiessä käyneet ''nopeammin'' kuin tätä valoa vastaanottamassa maapallolla nyt olevat kellot.
#* Tämän mallin mukaan valon lähtiessä kellot kävivät ''samaa tahtia'' kuin nyt maapallolla valon saapuessa tänne. Vain luomisviikon yhden (tai kahden) päivän aikana kellot kävivät ''täällä hitaammin''<ref>kuin muualla silloin tai täälläkään nykyään</ref> vastaanottaakseen valon.
#'''Valon nopeuden hidastuminen''': Ennen Humphreysiä suosittu selitysmalli oli, että valon nopeus (<math>c</math>) on ollut huomattavasti suurempi menneisyydessä, erityisesti luomisviikolla, jonka jälkeen se on reippaasti laskenut nykyiseen arvoonsa.<br />Ongelmana on kuitenkin se, että mikäli valon nopeus on ollut aiemmin suurempi ja sitten hidastunut, tähtien pitäisi vähitellen kadota näkyvistämme, mutta tällaista ei havaita. Hartnett argumentoikin, etteivät tähän kategoriaan kuuluneet teoriat ole kestäneet testaamista.<ref>Hartnett, s. 21–22, 27–28</ref> 
#'''Valo luotu matkalle''': Viidennen vaihtoehdon mukaan Jumala olisi luonut valon valmiiksi maapallon ja tähtien välille.<br />Tähdistä saapuvasta valosta voidaan kuitenkin päätellä monenlaisia asioita, jotka olisivat tämän mallin mukaan vain teatteria.<ref>Hartnett, s. 29</ref> Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa tähti räjähtää laskennallisesti 100&nbsp;000 valovuoden päässä maasta. Kun tähtitieteilijä katsoo tätä räjähtävää tähteä maasta käsin, hän voi havaita muutakin kuin ainoastaan sieltä saapuvan näkyvän valonsäteen. Tarkkailtavasta kohteesta maahan saapuva säteily sisältää hyvin yksityiskohtaisen spektrin erilaisia säteilyjä, jotka ovat yhdenmukaisia tarkkailijan näköhavainnon kanssa tähden räjähtämisestä. Täten kohteesta saapuva valo kantaa selkeästi mukanaan informaatiota todellisesta tapahtumasta. Tähtitieteilijä voi täysin perustellusti tulkita havaitsemansa ilmiön aiheutuneen todellisesta tapahtumasta, jossa todellinen objekti räjähti fysiikan lakien mukaisesti, kirkastui, säteili mikroaaltoja, himmeni ja niin edelleen.<ref name="luominen.fi" /><br />Hartnett argumentoikin tämän olevan ''ad hoc'' -selitys ja huomauttaa, että ihmeet ovat Raamatussa hyvin erityisiä tapauksia, joihin liittyy jokin selkeä tarkoitus tai ilmoitus. Selitys valon luomisesta matkalleen ei kuulu tähän sarjaan.<ref>Hartnett, s. 30</ref>