Muokataan osiota sivusta Argumentum ad ignorantiam

== Tietämättömyyden paikantamisesta ==
Yksittäisesimerkki, esim. jonkin keskustelun yhden osapuolen täydellinenkään epäonnistuminen kantansa uskottavaksi tekemisessä ei sinänsä anna mitään varsinaista tukea toisen osapuolen kannalle. Epäonnistuminenhan saattoi johtua satunnaisistakin tekijöistä, voi olla useampia kuin kaksi vaihtoehtoista kantaa asiaan jne.

Jos kuitenkin kyse onkin todistettavasti systemaattisesta ilmiöstä, niin monen vakavasti otettavan yrityksen epäonnistumista voi käyttää tilastollisena perusteluna omalle kyseisen pyrkimyksen periaatteelliseen mahdollisuuteenkin epäillen suhtautuvalle kannanotolle muttei loogisesti varmalle tämänsisältöiselle päätelmälle. "Moni on yrittänyt rakentaa ikiliikkujaa, kukaan ei ole onnistunut" on siis sinänsä järkisyy olla sijoittamatta varojaan tätä tarkoittavaan hankkeeseen, mutta ei itsessään riitä todistamaan, että ikiliikkujan rakentaminen on kerta kaikkiaan mahdotonta. Tätä perustelua voi syyttää tietämättömyyteen vetoamisesta, koska siinä vedotaan siihen, ettei ollut käytettävissä tietoa, joka olisi osoittanut suunnitellun ikiliikkujan toimivaksi. Toisaalta käytettävissä oli tietoa, nimittäin aiempien yritysten epäonnistumisista. Ehkä kuitenkin puuttui tieto näiden epäonnistumisten syistä. Toisaalta puuttui tietoa myös siitä, että nämä syyt olisivat olleet vain satunnaisia ja uuden yrityksen vältettävissä. On hyvinkin yleistä, että olennaista tietoa puuttuu mutta mahdollisimman järkeviä päätöksiä on silti tehtävä. Tällöin on vain todettava valittuun ratkaisuun liittyvän riskejä, ja että ne otetaan.

Mahdollisten virhepäätelmien paikantaminen auttaakin yleensä pikemminkin ymmärtämään oman ajattelun perusteita kuin perustamaan ajattelunsa takuulla virheettömiin päätelmiin. Mikään argumentaatioanalyysi ei riitä todistamaan totuutta, koko totuutta ja vain totuutta. Se voi kuitenkin osaltaan auttaa navigoimaan keskenään ristiriitaisten väitteiden ja perustelujen ristiaallokossa.