Muokataan osiota sivusta Konstruktivismi vs. Realismi: Maailmankatsomus ja uskonto

==== Neutraali tutkimusperinne ====

Tieteellisessä raamatuntutkimuksessa on myös suuntaus, jonka mukaan tutkimuksessa pitäisi pyrkiä täysin neutraaliin lähestymistapaan. Sen mukaan tutkimuksessa ei voida käyttää ennakko-oletuksia, joita kaikki tutkijat eivät voi hyväksyä. Tämä perinne tukeutuu ranskalaisen fyysikon ja tieteenfilosofin Pierre Duhemin (1861-1916) ajatteluun, jota nykyisessä keskustelussa puolustaa esimerkiksi Princetonin yliopiston filosofian professori Bas C. van Fraassen. Duhemin mukaan tiede kuvaa asioita mutta ei pyri selittämään asioiden perimmäisiä syitä. Niinpä metafyysikot tai teologit voivat täydentää tieteen kuvausta omilla selityksillään todellisuuden perimmäisestä luonteesta. Duhemin mielestä itse tieteellisen tutkimuksen tulisi olla täysin vapaa uskonnollisista ja metafyysisistä oletuksista, vaikka kukin voi sijoittaa tieteen tulokset osaksi jotakin metafyysistä tai teologista maailmanselitystä. Tieteen alue rajautuu näin kapeammaksi kuin pluralistisen tai naturalistisen näkemyksen mukaan, mutta juuri rajoittamalla tieteen aluetta on Duhemin mukaan mahdollista saavuttaa yksimielisyys tieteellistä tutkimusta ohjaavista periaatteista, niin että erilaisten lähestymistapojen edustajat voivat tehdä tieteellistä tutkimusta yhdessä. Vaikka Duhem ei itse soveltanutkaan tätä periaatetta historialliseen raamatuntutkimukseen, se on yksi mahdollinen lähestymistapa myös siellä. Neutraali tutkimusperinne jättää avoimeksi, onko Jumala voinut tehdä ihmeitä tai ilmoittaa itsensä sanallisesti. Se ei oleta sen enempää, että ihmeitä on tapahtunut, kuin että niitä ei ole tapahtunut, koska kummassakin tapauksessa se joutuisi ristiriitaan joidenkin tutkijoiden oletusten kanssa.  

Neutraalin lähestymistavan pohjalta ei tieteellisen raamatuntutkimuksen lähtökohtana voida pitää sen enempää materialismia kuin sen teismiäkään, koska kumpikaan ei ole kaikkien tutkijoiden hyväksymä. Vaikka yleisesti oletetaankin, että materialismi on yksi tieteen perustavista lähtökohtaoletuksista, ei kukaan ole tähän mennessä onnistunut määrittelemään materialismia selkeästi. Tältä pohjalta Bas C. van Fraassen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =  Van Fraassen, Bas C. | Nimeke = Science, Materialism and False Consciousness | Julkaisija = teoksessa Jonathan Kvanvig (toim.) Warrant in Contemporary Epistemology. Essays in Honor of Plantinga's Theory of Knowledge. Lanham: Rowman & Littlefield | Vuosi = 1996}}</ref> kritisoi ajatusta, että materialismi voisi toimia tieteellisen tutkimuksen lähtökohtana. Materialistisen oletuksen mukaan vain aine on olemassa ja kaikki tapahtumat ja ilmiöt voidaan selittää luonnollisten ja aineellisten tekijöiden perusteella. Van Fraassen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =  Van Fraassen, Bas C. | Nimeke = Science, Materialism and False Consciousness | Julkaisija = teoksessa Jonathan Kvanvig (toim.) Warrant in Contemporary Epistemology. Essays in Honor of Plantinga's Theory of Knowledge. Lanham: Rowman & Littlefield | Vuosi = 1996 | Sivu = 163 }}</ref> kuitenkin argumentoi, että kukaan ei ole onnistunut määrittelemään materialismin peruskäsitettä 'aine' tai 'materia' riittävän selvästi. Siitä ei seuraa niin selkeitä väitteitä, että niitä voisi tieteellisesti testata. Hänen mielestään materialismi on ennemminkin tietynlainen asenne kuin väittämä todellisuudesta. Koska suurin osa materialisteista kuitenkin kuvittelee puolustavansa tiettyä väittämää todellisuudesta, materialismi on esimerkki vääristyneestä tietoisuudesta. Materialismi on henkinen asenne, joka saa erilaisia sisältöjä ja määritelmiä eri aikoina. Koska sen tarkka sisältö vaihtuu tieteen kehityksen myötä, se ei voi toimia tieteen perustavana ennakko-olettamuksena.    

Neutraalin lähestymistavan ongelmana Plantingan<ref>Vrt.{{Kirjaviite | Tekijä = Plantinga, A. | Nimeke = Warranted Christian Belief | Julkaisija = New York: Oxford Univeristy Press | Vuosi = 2000 | Sivu = 397-398}}</ref> mukaan on, että se jättää ilmoitustiedon kokonaan sivuun. Niinpä on vain odotettavissa, ettei ilmoitustiedon sisältö tule esiin sen tuloksissa. Jos ilmoitustiedosta hyväksytään vain se, mikä tällaisen tutkimuksen perusteella voidaan osoittaa luotettavaksi, ilmoituksen varsinainen sisältö jää hyödyntämättä, koska sen sisällöstä hyväksytään se, mikä voidaan tietää muutenkin. Tällainen tutkimus voi tuoda paljon valoa Raamatun tekstin historialliseen taustaan. Mutta sikäli kuin ilmoitustiedon tarjoama todistusaineisto jätetään sivuun, se ei pysty tarjoamaan tietoa niistä totuuksista, joihin ihmisillä on pääsy ainoastaan ilmoitustiedon välityksellä. Tämä tutkimusperinne jättää ilmoitustiedon tutkimuksen ulkopuolelle, mutta ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että kukin yksityisenä ihmisenä omaksuu sen perustellusti oman elämänsä normiksi.