Muokataan osiota sivusta Indoktrinaation valtakriteeri

== Kooste ==

Sekä auktoriteetin että autonomian käsitteet on ymmärretty useilla eri tavoilla. Nämä erilaiset näkemykset eivät kuitenkaan ole välttämättä toisiaan poissulkevia. Auktoriteetin käsitteen kohdalla tehdään perustava ero tiedollisen ja yhteiskunnallisen auktoriteetin välillä. Liberaalisen käsityksen mukaan on mahdollista perustella sekä opettajan yhteiskunnallista että tiedollista auktoriteettia. Vaikka radikaalit kiistävätkin tämän, jotkut radikaalit kuitenkin myöntävät, että opettajan auktoriteettia voidaan käyttää myönteisessä mielessä yhteiskunnallisen vapautuksen välineenä.
	
Autonomian käsite on, jos mahdollista, vieläkin monisyisempi. Kantin mukaan inhimillinen autonomia toteutuu järjellisyyden kautta. Hume puolestaan korostaa inhimillisten tunteiden ja halujen merkitystä autonomian toteutumisessa. John Stuart Millin mielestä autonomia on yksilöllisyyden toteutumista, riippumattomuutta yleisestä mielipiteestä ja ryhmäpaineen vaikutuksesta. Yhteistä näille käsityksille on ajatus itsehallinnasta, vaikka ne eroavatkin siinä, missä ne näkevät itsehallinnan keskuksen olevan. 
	
Myöhempi ajattelu on tuonut uusia ulottuvuuksia itsehallinnan ideaan. Ero ensimmäisen ja toisen asteen halujen välillä tekee mahdolliseksi löytää yhtymäkohtia Kantin ja Humen käsityksissä. Halut ovat keskeisiä ihmisen autonomialle, mutta itsehallinnan ideassa ovat keskeisiä nimenomaan toisen asteen halut. Toisen asteen halujen muodostuksessa on myös järjellisellä pohdinnalla oma merkityksensä. Toisen asteen haluja muodostettaessa joudutaan suorittamaan vahvaa arvottamista. Vahvassa arvottamisessa ihmiset päättävät minkälaisia ihmisiä he haluavat olla. Autonomia tässä mielessä merkitsee, että ihminen on vastuussa siitä, kuka hänestä tulee tai on tullut. Jotta kasvatus palvelisi autonomian kehittymistä, sen tulisi tarjota edellytyksiä vahvaan arvottamiseen.
	
Nykyiset vallan analyysit korostavat sitä, että valtaa on yhä vaikeampi paikallistaa, koska se ympäröi ihmisen kaikkialta. Yksilöä valvotaan ja tarkkaillaan samalla kun häntä ohjaillaan vallan tarkoituksia palvelevan "tiedon" kautta. Nämä vallan analyysit antavat aavistaa, että tarkoituksellinen indoktrinaatio ei ole välttämättä kaikkein yleisin, vaan että indoktrinaation vaikuttavimmissa muodoissa opettaja omaksuu kulttuurissa vallitsevat tietokäsitykset kiistämättöminä totuuksina. 
	
Indoktrinaation tunnistaminen helpottuu, jos pystytään erottamaan manipuloivat ja ei-manipuloivat ihmissuhteet toisistaan, mikä puolestaan edellyttää objektiivisten merkitysnäkökenttien tarjoamia kriteereitä. Lapsen altistaa indoktrinaatiolle, jos hänen tärkeät läheisensä eivät sitoudu dialogiseen, itseisarvolliseen suhteeseen hänen kanssaan niin että hän voi rakentaa itselleen omanarvontuntoisen, eheän identiteetin. Voimakas tunneilmaisu luokkahuonetilanteissa tekee oppilaat alttiimmaksi manipulaatiolle, koska se saattaa opettajan kosketuksiin oppilaan tunteisiin. Tämä ei välttämättä merkitse sitä, etteikö tunneilmaisua olisi suosittava, mutta siihen liittyvät vaarat on tuotava kriittiseen pohdintaan. Manipulaation mahdollisuutta vähentää tietorakenteiden, perustelujen ja järkisyiden korostaminen tavalla, joka edistää oppilaan edellytyksiä itsenäisesti arvioida hänelle opetettavien käsitysten pätevyyttä ja häneen vaikuttamisen ulottuvuuksia ja keinoja. Indoktrinoiva, manipuloiva vallankäyttö pystyy kätkeytymään ja siksi menestymään kulttuurisessa tilanteessa, josta puuttuvat kriteerit ja arviointiperusteet, joilla sitä voidaan arvioida ja josta käsin sitä voidaan kritisoida. Arvosubjektivistisessa teoriataustassa kukoistava minän pirstaleisuuden korostaminen pyrkii kumoamaan perustavan eettisen ihanteen ihmisen autonomiasta ja eheydestä, joka tarjoaisi perustan manipulaation vastaiselle tietoisuudelle. Näin nämä arvosubjektivistiset teoreetikot luovat itse asiassa edellytyksiä tehokkaalle kulttuuriselle indoktrinaatiolle.

{{viestipohja| <!-- kuva = [[Kuva:Opetuksenteoria.jpg|30px]]
| -->sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa'' sisältöä tekijän luvalla.}}

{{indoktrinaatio}}
[[Luokka:Kasvatusfilosofia]]