Muokataan osiota sivusta Indoktrinaation metodikriteeri

== Kooste ==

Jos menetelmäkriteeri määritellään tiettyjen konkreettisten opetusmenetelmien käyttönä, se ei onnistu kovinkaan hyvin erottamaan indoktrinaatiota kasvatuksellisesti hyväksyttävästä opetuksesta. Tehokas indoktrinaatiokin käyttää kaikkein parhaimpia opetusmenetelmiä. Konkreettisten opetusmenetelmien avulla määritelty kriteeri tarjoaa ennemminkin mahdollisuuden erottaa alkeellinen tai tehoton opetus kehittyneestä ja tehokkaasta opetuksesta tai alkeellinen ja tehoton indoktrinaatio kehittyneestä ja tehokkaasta indoktrinaatiosta. Koska indoktrinaation tarkoituksena on saada oppilaat omaksumaan tietyt uskomukset horjumattoman varmoina vakaumuksina, tehokas indoktrinaatio edellyttää kaikkein parhaimpien ja "edistyksellisimpien" opetusmenetelmien käyttöä. Sellaiset menetelmät, joita yleisesti pidetään joko moraalisesti arveluttavina tai jotka muuten eivät ole opetuksellisesti tehokkaita, sotivat indoktrinaation onnistumismahdollisuuksia vastaan. 
	
Voitaisiin siis sanoa, että kehittynyt opetus ja kehittynyt indoktrinaatio käyttävät paljolti samoja konkreettisia menetelmiä. Mikä sitten erottaa ne toisistaan?    	Menetelmäkriteerin pohjalta voidaan indoktrinaatiota kuvailla kahden toisiaan täydentävän luonnehdinnan pohjalta, jotka koskevat opetustilanteissa käytettävien menetelmien normistoa ennemmin kuin konkreettisia opetusmenetelmiä:
	
1) Indoktrinaatiossa vaikutetaan oppilaan uskomuksiin siten, ettei hän opetusta vastaanottaessaan pysty riitävästi käyttämään rationaalista harkintakykyään eikä hänen omaehtoinen rationaalisuutensa pääse kehittymään. 
	
2) Indoktrinaatiossa vaikutetaan oppilaan uskomuksiin tavalla, joka ei edistä älyllisten, sosiaalisten, moraalisten ja esteettisten hyveiden kehittymistä. Toisin sanoen, indoktrinaatio on opetusta, joka ei edistä oppilaan persoonallisuuden monipuolista kehitystä. 
	
Voidaan siis sanoa, että indoktrinaatiossa käytetään opetusmenetelmiä normatiivisessa kehikossa, jossa ei riittävästi oteta huomioon rationaalisen avoimuuden, kriittisyyden ja vuorovaikutuksellisuuden arvoja. Se ei pyri avaamaan oppilaan tietoisuutta moraalisille, sosiaalisille ja esteettisille arvoille. Indoktrinaatio tuottaa ihmisiä, joiden persoonallisuus on kutistettu ja älyllinen liikkumavapaus on rajoitettu niin, etteivät he pysty itsenäisesti arvioimaan heille esitettyjen uskomusten pätevyyttä edes kehityksensä loppuvaiheessa. Indoktrinaatio voidaan siis erottaa kasvatuksellisesta opetuksesta opetuksen perustana olevan arvoihin suuntautumisen perusteella.

{{viestipohja| <!-- kuva = [[Kuva:Opetuksenteoria.jpg|30px]]
| -->sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa'' sisältöä tekijän luvalla.}}

{{indoktrinaatio}}
[[Luokka:Kasvatusfilosofia]]