Muokataan osiota sivusta The Edge of Evolution (kirja)

=== P. Z. Myers ja Lenskin tutkimukset ===

[[Suunnitteluteoria]]a kritisoiva P. Z. Myers on kritisoinut Behen kirjoituksia blogitekstissään<ref name="Myers200806">{{cite web |url=http://scienceblogs.com/pharyngula/2008/06/10/historical-contingency-in-the/ |title=Historical contingency in the evolution of E. coli | author = P.Z.Myers | date =  2008-06-10 |format= |work= |accessdate=2017-04-30}}</ref> liittyen L. E. Lenskin kuuluisiin bakteerikokeisiin. Kokeissa on kasvatettu bakteereita laboratoriossa 20 vuotta niin että populaatiosta on pakastettu osa talteen tietyin väliajoin. Suurin piirtein 31500 sukupolven kohdalla eräällä bakteeripopulaatiolla ilmeni uusi ominaisuus, jonka avulla ne kykenivät käyttämään hapellisissa olosuhteissa sitraattia ravinnonlähteenään. Jos tämän ominaisuuden saamiseksi olisi riittänyt yksi mutaatio, se olisi esiintynyt paljon nopeammin ja useammin. Kyseessä ei kuitenkaan ollut kahden mutaation yhtäaikainen yhdistelmä, sillä kävi ilmi, että kyseisen populaation kantamuodot kykenivät 20000 sukupolven kohdalla saamaan kyseisen mutaation helpommin kuin tätä ennen. Kyseessä oli siis neutraali välivaihe. Lisäksi populaatiossa tapahtui kolmas mutaatio 33000 sukupolven kohdilla, joka tehosti sitraatin käyttöä.

Myersin kritisoi Beheä Lenskin tutkimusten vääristelystä ja väärinymmärryksistä. Myersin argumentaatio ei kuitenkaan tunnu olevan täysin vedenpitävää.

Ensimmäisenä vastauksenaan Behen kommenttiin Myers kirjoitti: {{Quotation|This is an experiment that revealed a trait that required at least three mutations.}} Kuitenkin valintaedun tarjoava uusi ominaisuus ilmeni jo toisen mutaation jälkeen. Kolmas oli siis vain jonkinlaista optimointia. Lisäksi Myers ei tainnut tajuta Behen pointtia tässä kohdassa. Kantapopulaatiolta ominaisuuden saamiseen vaaditaan vähintään kaksi mutaatiota, joten sitä ei käytännössä esiinny kun populaatiokoot ovat niin pieniä verrattuna esim. malariaan tai HIViin. Ainakin toinen näistä mutaatioista oli kuitenkin neutraali esiintyessään yksinään, joten se toimi esisopeuttavana mutaationa, minkä jälkeen toinenkin mutaatio löytyi suhteellisen pian. Behen pointti: valintaedun saamiseksi vaadittiin kaksi toisistaan riippumatonta mutaatiota, joten muutoksen todennäköisyys oli huomattavasti pienempi, kuin jos yksi mutaatio olisi riittänyt sen saavuttamiseksi. Tietenkin muutoksen todennäköisyys oli suurempi, kuin jos molemmat mutaatiot olisivat yksin esiintyessään olleet haitallisia, eivätkä neutraaleja kuten nyt.<ref>Behe käsittelee noita epäsuoria evolutiivisia polkuja tarkemmin kirjassaan sivuilla 112-122, tosin niille hän ei ole määrittänyt mitään todennäköisyysrajaa.</ref>

Toisessa vastauksessa Myersin tulkinnat ja johtopäätökset karkaavat jo pahemmin: {{Quotation|Behe claims that he has shown in his book that the result observed by Lenski and colleagues could not occur without intelligent intervention}} Behe ei kuitenkaan väitä näin. Behe vetää todennäköisyysrajan kaksois-CCC:n todennäköisyyden kohdalle, mikä vastaa suurin piirtein neljää yhtäaikaista oikeanlaista pistemutaatiota, ja tämä pätee siis ainoastaan sellaisessa tapauksessa kun välivaiheet ovat nimenomaan haitallisia. Vaikka siis hyväksyisimmekin Myersin tulkinnan kolmesta mutaatiosta, niin muutos ei kuitenkaan ylittäisi evoluution rajaa. Ensinnäkään välivaiheet eivät olleet haitallisia vaan ensimmäinen välivaihe oli ilmeisen neutraali ja toinen välivaihe oli jo hyödyllinen, joten Behe ei ole määrittänyt tarkkaa todennäköisyysrajaa kyseiselle evoluutioprosessille.<ref>Behen todennäköisyysrajathan koskevat sitä, mikä on biologisesti mielekästä. Mikä tahansa todennäköisyys on tietysti aina teoreettisesti mahdollinen.</ref> Toiseksi vaikka välivaiheet olisivat olleet haitallisia, ja mutaatiokombinaatio olisi ollut harvinaisuudessaan erittäin epätodennäköinen, kolme mutaatiota jäisi silti auttamattomasti kaksois-CCC:n rajojen sisälle, joten muutos ei tässäkään tapauksessa ylittäisi Behen määrittämää rajaa.<ref>Kolmen oikeanlaisen mutaation esiintyminen noin pienessä määrässä bakteereita olisi tietysti sekin epätodennäköistä, luultavasti epätodennäköisempää kuin lottovoitto, mutta kuitenkin Behen määrittämien rajojen sisällä.</ref>

Eli Behe on ihan selkeästi sitä mieltä, että kyseinen ominaisuus ilmaantui evolutiivisen prosessin kautta. Hän ei siis väitä että tällaisen muutoksen tapahtumiseksi tarvittaisiin älyllistä interventiota, toisin kuin P. Z. Myers sanoo.