Muokataan osiota sivusta Vapaa-ajattelijan käsikirja

== Tieteen ja tieteellisen menetelmän ylistys ==
 
Vapaa-ajattelijoiden tapaa korostaa [[tieteellinen maailmankatsomus|tieteellistä maailmankatsomusta]] ja tehdä tämän pohjalta todellisuutta jäsentävät päätelmänsä kutsutaan [[AW:S#skientismi|skientismiksi]].<ref>Moreland, James Porter (1987) ''Scaling the Secular City: A Defense of Christianity'', Baker Books, Grand Rapids, Michigan, s. 198</ref>
James Porter Moreland luettelee mm. seuraavat tieteen tekemisen taustalla olevat ennakko-oletukset:
*On oletettava, että aistit ovat periaatteessa luotettavat ja antavat tarkkaa informaatiota mielestä irrallisesta fyysisestä maailmasta, eikä vain havainnoitsijan aisti-impressioista.
*On oletettava, että mieli on rationaalinen ja että maailmankaikkeus on rationaalinen siinä mielessä, että mieli voi saada tietoa siitä.
*On oletettava, että logiikan lait ovat totta.
*Tieteen tekemisen yhteydessä oletetaan myös tiettyjen moraalisten, tieto-opillisten ja metodologisten arvojen olevan muita parempia.
 
Vapaa-ajattelijoiden [[AW:S#argumentointi|argumentoinnissa]] subjektiivisia "arvoja" näkyy mm. virkkeessä: 
{{sitaatti|Luonnontieteiden vallankumouksellinen kehitys on osoittanut, että luotettavaa tietoa maailmasta voidaan saada vain empiirisesti eli tekemällä systemaattisia havaintoja ja kohdistamalla niihin mitä ankarin ja kriittisin valvonta.}}
 
[[Tiede|Tieteen]] määritelmästä ei ole päästy täyteen yksimielisyyteen.<ref>Moreland, James Porter (1987) ''Scaling the Secular City: A Defense of Christianity'', Baker Books, Grand Rapids, Michigan, s. 199</ref> Demarkaatio-ongelma, eli kysymys siitä, mikä erottaa tieteen [[AW:S#pseudotiede|pseudotieteestä]], on edelleen täysin ratkaisematta.<ref>Kts. Meyer Stephen C. ''The Methodological Equivalence of Design & Descent'' teoksessa ''Creation Hypothesis – Scientific Evidence for an Intelligent Designer'' (1994) toim. J. P. Moreland, InterVarsity Press, Downers Grove, ss. 67-112</ref> Suomalainen [[AW:S#metodi|metodikysymyksiin]] erikoistunut sosiaalipsykologi Antti Eskola on korostanut arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun periaatteellisia yhtäläisyyksiä.<ref>Eskola Antti (1969) ''Sosiologian tutkimusmenetelmät I'', WSOY, s. 26</ref> Tämä osaltaan vihjaa tieteelliseen tutkimukseen liittyvästä määritelmällisestä epäselvyydestä. Usein tieteellisen menetelmän tunnusmerkeiksi luetellaan toistettavuus, [[falsifioitavuus]], havaintovälineiden luotettavuus, tulosten avoin julkaiseminen ja kriittinen vertailu aiempaan alan tutkimukseen. Yhdeksi ongelmaksi nousevat kuitenkin tieteellisten menetelmien avulla saadut, mutta muuten vääriksi "tiedetyt" johtopäätökset. Useat tieteenfilosofit esittivät kritiikkiä sille tieteen määrittelylle, jota sovellettiin kuuluisassa kreationistioikeudenkäynnissä Arkansasin osavaltiossa vuonna 1982. Oltiin kreationismista sitten mitä mieltä tahansa, on selvää, että sen [[AW:S#paradigma|paradigman]] sisällä tehdään nämä tieteen kriteerit täyttävää tutkimusta.<ref>Kts. kreationistinen arvio Gish, Duane (1993) ''Creation Scientists Answer Their Critics'', Institute for Creation Research, El Cajon, CA , ss. 27-70. Ei-kreationistinen arvio kts. Gordon, Bruce L. ''Is Intelligent Design Science? The Scientific Status and Future of Design-Theoretic Explanations'' teoksessa ''Signs of Intelligence'' (2001), toim. Dembski, William A. & James M. Kusher, Brazos Press, Grand Rapids, Michigan, ss. 193- 216. Myös Moreland perustelee kreationismin tieteellisyyden: ''Scaling the Secular City'', ss. 208-223.</ref>
 
Olisi mielenkiintoista spekuloida, millainen maailmankuva muodostuisi, jos sen muodostamisessa noudatettaisiin tiukasti vapaa-ajattelijoiden periaatetta, "että luotettavaa tietoa maailmasta voidaan saada vain [[AW:S#empiirinen|empiirisesti]] eli tekemällä [[AW:S#systemaattinen|systemaattisia]] havaintoja ja kohdistamalla niihin mitä ankarin ja kriittisin valvonta". Mitä tällä "luotettavalla" tarkalleen ottaen tarkoitetaan? Onko luotettava tieto ''a'', jonka pohjalta uskalletaan tehdä tietyn riskin sisältäviä päätöksiä?
 
=== Probabilismin riittämättömyys? ===
Rikostutkimuksessa on mahdotonta käyttää tarkkaa empiiristä [[AW:S#luonnontiede|luonnontieteellistä]] menetelmää, koska tutkittavat tapaukset ovat yleensä tapahtuneet historiassa ja näin tapahtumat pyritään [[AW:S#rekonstruoida|rekonstruoimaan]] johtolankojen ja todisteiden perusteella. Tällaiseen historian tutkimukseen luotetaan käytännön elämässä voimakkaasti. Jos aseesta löytyy epäillyn sormenjälki, ei vankeusrangaistuksen langettamista pidetä kovinkaan suurena hyppynä tuntemattomaan. Toimimme ja hyväksymme toiminnan probabilistisen todellisuuden pohjalta mm. rikostutkimuksen yhteydessä. Samalla tavoin monet kristityt filosofit ja teologit ovat korostaneet uskonsa rationaalisuutta historian tutkimiseen liittyvän probabilistisen todellisuuden käsitteen avulla.<ref>Harbin Michael A. ”Historicity As Apologetic: The Cutting Edge”, Teoksessa Evangelical Apologetics. (1996) toim. Michael Bauman, David Hall ja Robert Newman, Christian Publications, Pennsylvania, ss.135-164. Montgomery John W. (1965) History and Christianity, Bethany House Publishers, Minneapolis, Habermas Gary R. ”Philosophy of History, Historical Relativism and History As Evidence” , Teoksessa Evangelical Apologetics. (1996) toim. Michael Bauman, David Hall ja Robert Newman, Christian Publications, Pennsylvania, ss. 91-118</ref> Kuuluisa kristitty filosofi William Lane Craig on soveltanut McCulloughin suurimman plausibiliteetin (uskottavuuden, mielekkyyden, mahdollisuuden, todennäköisyyden) periaatetta Jeesuksen ylösnousemukseen.<ref>
8. Kts. Craig William Lane (1994) Reasonable Faith – Christian Truth and Apologetics, Crossway Booksm, Wheaton Illinois.</ref> Kun pohdimme kysymystä yliluonnollisista tapahtumista, mielekkäintä on soveltaa ns. analyyttista metodia, jota Kirkinen kuvaa seuraavasti: {{Sitaatti|Analyyttinen metodi merkitsee sellaista työskentelytapaa, että jokin menneisyyden ilmiö tai ongelma otetaan tutkimuksen kohteeksi ja tietoa pyritään täsmentämään jäsentämällä sitä asteittain riittävän pieniin osiin, selvittämällä osien suhde toisiinsa ja kokonaisuuteen sekä muodostamalla kokonaisuudesta jäsentynyt tiedollinen käsitys."<ref>9. Kirkinen Heikki, "Historiatieteiden näkökulma" teoksessa, Tieteellisten menetelmien perusteita ihmistieteissä (toim.) Niskanen Vesa A., 1994, Helsingin yliopisto, s. 182</ref>}}
 
=== Evoluutioteorian tieteellinen luonne? ===
Vapaa-ajattelijat ja ateistit perustavat maailmankatsomuksensa osittain darvinistisen evoluutioteorian varaan. Ottamatta tässä kantaa siihen, onko darvinistinen elämän historian selitys totta vai ei, voidaan kuitenkin todeta, että kyseessä ei ole ”tieteellinen tosiasia”. Evoluutioteoria on monien eri seikkojen ja havaintojen pohjalta luotu metateoria, jonka puitteissa todellisuutta jäsennetään. Emme voi tunkea kambrikautta laboratorioon tai koeputkiin, vaan meidän on tutkittava sitä paleontologisen aineiston perusteella ja käytettävä nykyisiä elämän muotoja vahvistamaan tehtyjä oletuksia. Tieteellisen metodin vaatimukset täyttäviä tutkimuksia on tätäkin aihetta koskien tehty lukuisia. Esimerkiksi molekyylihomologioiden tutkiminen on niin tieteellistä toimintaa kuin vain luonnontiede voi parhaimmillaan olla. Kun näitä sovelletaan elämän historian tutkimiseen, toistensa kanssa ristiriitaiset tulokset ovat kuitenkin tosiasia. Paleontologian perusteella [[kambrin räjähdys|kambrikauden räjähdys]] ajoitetaan tapahtuneeksi noin 530 miljoonaa vuotta sitten, kun taas jotkut molekyylivastaavuuksiin perustuvat tutkimukset ehdottavat tämän tapahtuneen yli 1000 miljoonaa vuotta sitten.<ref>
10. Kts. mm. Cufler David J. ”Estimating Divergence Times in the Presence of an Overdispersed Molecular Clock” Molecular Biology and Evolution 17:1647-1660 (2000). Bronham, Lindell, Rambaunt Andrew, Fortey Richard, Cooper Alan and David Penny ”Testing the Cambrian explosion hypothesis by using a molecular dating technique” Proceedings of National Academy of Science, Vol. 95, Issue 21, 12386-12389, October 13, 1998. Morris Simon Conway ”The Cambrian ”explosion”: Slow-fuse or megatonnage?” Proceedings of National Academy of Science, Vol. 97, Issue 9, 4426-4429, April 25, 2000. Schopf J. William ”Solution to Darwin’s dilemma: Discovery of the missing Precambrian record of life” Proceedings of National Academy of Science, Vol. 97, Issue 13, 6947-6953, June 20, 2000</ref> Kun näitä yksittäisiä luonnontieteellisiä tutkimuksia pyritään yhdistämään kattavaksi teoriaksi, liu’utaan väistämättä subjektiivisemmalle maaperälle.
 
Biokemisti [[Michael Behe]]n lanseeraama [[palautumaton monimutkaisuus|redusoimattoman monimutkaisuuden]] käsite on kaikille evoluutiokeskustelua seuranneille tuttu. Behen mukaan tietyt biologiset rakenteet ovat sellaisia, että darvinistisen evoluutiomekanismin puitteissa niiden syntymisen selittäminen on mahdotonta. Keskustelua Behen ajatuksesta on käyty paljon, ja kritiikkiä löytyy mm. internetistä artikkelikaupalla.

Vaikka monet tutkijat ovat vastustaneet kiivaasti Behen ajatusta [[suunnitteluteoria|älyllisestä suunnittelijasta]], jonkinlainen konsensus vaikuttaa vallitsevan siitä, että tiettyjen rakenteiden syntyä ei tällä hetkellä pystytä darvinistisen evoluutiomekanismin puitteissa selittämään.<ref>Shanks N. & Joplin Karl H. ”Redundant Complexity: A Critical Analysis of Intelligent Design in Biochemistry. Philosophy of Science, 66 (June 1999), ss. 268-298 , Ussery D. ”A Biochemical Response to the ”Biochemical Challenge to Evolution”” www.cbs.dtu.dk/dave , Coyne J. A. ”More Crank Science” http://bostonreview.net/archives/BR22.1/coyne.html, Doolittle R. F. A Delicate Balance” http://bostonreview.net/archives/BR22.1/doolittle.html, Futuyma D.J. ”Miracles and Molecules” http://bostonreview.net/archives/BR22.1/futuyma.html, Ruse M. ”Enough Speculation” http://bostonreview.net/archives/BR22.1/ruse.html, Ruse M. ”Answering the creationists: where they go wrong – and what they´re afraid of” Free Inquiry 03/22/98 , Shapiro J. A. ”Third Way” http://bostonreview.net/archives/BR22.1/shapiro.html, Orr H. A. ”H. Allen Orr Responds” http://bostonreview.net/archives/BR22.1/orr.html Alfred B. M. & Fulton A. ”Contrasting Views on Behe” Perspectives on Science and Christian Faith, 49:119-122 (1997), Weber B. ”Irreducible Complexity and The Problem of Biochemical Emergence” Biology and Philosophy 14:593-605 (1999) reviewed by David Tyler http://origins.swau.edu/papers/various/reviews/weber.html, Behe M.J. ”Behe Responds to Postings in Talk Origins Newsgroup” www.arn.org , Behe M.J. ”Teach Evolution and Ask Hard Questions” New York Times, August 13, 1999, Friday www.arn.org/docs/behe/mb_ksnytb81399.htm , Behe M. J. ”Self-Organization and Irreducible Complex System: A Reply to Shanks and Joplin” Philosophy of Science 67 (March 2000), University of Chicago Press, August 31, 2000 , Behe M. J. ”Correspondence with Science Journals: Response to critics concerning peer-review” Discovery Institute, August 2, 2000, DiSilvestro R. ”Rebuttals to Common Criticism of the book Darwin´s Black Box” www.arn.org/rb-science/disilvestro-dbb.html , Behe M. J. ”The God of Science: The Case for Intelligent Design” A Review of Tower of Babel: The Evidence Against the New Creationism by Robert Pennock, The Weekly Standard, June 7, 1999. www.arn.org/docs/behe/mb_godofscience.htm, Berlinski D. ”The Limits of Darwinism” http://bostonreview.net/archives/BR22.1/berlinski.html, Johnson P. E. ”Dogmatic Materialism” http://bostonreview.net/archives/BR22.1/johnson.html, ”Darwin´s Black Box, The Biochemical Challenge to Evolution” by Michael J. Behe, Review, Palevitz B. ”The Real Scoop on Michael Behe…and why creationism is still a bad idea”, Gilchrist G. W. ”The Scientific Basis of Intelligent Design Theory”, Reports of the National Center for Science Education, Bailey R. ”Origin of the Specious – Why do neoconservatives doubt Darwin?” www.reasonmag.com/9707/fe.bailey.html , Korthof G. ”Does Irreducible Complexity refute neo-Darwinism?” Flank L. (1998) ”Is the ”Intelligent Designer” argument a Scientific One?” The Chronicel of Higher Rducation, November 29, 1996 Acton G. ”Behe and the Blood Clotting Cascade” Post of the Month, February 1997, ”The New Creationism”, Skeptic Magazinet Vol. 4. No. 3 1996 , Dorit R. ”Lead Review – Darwin´s Black Box: The Biochemical Challenge to Evolution” American Scientist, September-October 1997, http://www.americanscientist.org/bookshelf/pub/a-review-of-darwins-black-box-the-biochemical-challenge-to-evolution-by-michael-j-behe, Stevens C. ”A Rebuttal of Behe” May 1998, www.btinternet.com/~clare.stevens/behenot.htm , Coyne J. A. ”God in the Details: The Biochemical Challenge to Evolution” Book Review.  Orr H. A. ”Darwin v. Intelligent Design (Again) – The latest attack on evolution is cleverly argued, biologically informed-and wrong”.  http://bostonreview.net/archives/BR22.1/orr.html , Pomiankowski A. ”the god of the tiny gaps” www.newscientist.com/sciencebooks/reviews/darwinsblackbox.html Gene M. ”Irreducible Complexity And Darwinian Pathways” Guest Response to artile by R. H. Thornhill and D. W. Ussery, ARN Forum, June 16, 2000 http://www.arn.org , Gene M. ”Miller and Behe on Origins: Guest response to Ken Miller´s review of Darwin´s Black Box, ARN Forum, July 10, 2000, Dennett D. ”The Case of the Tell-Tale Traces: A Mystery Soved; a Skyhook Grounded”</ref> Tiukasti tieteelliseen tietoon perustuvan näkemyksen puitteissa meidän tulisi näin ollen todeta, että emme tiedä, voidaanko elämän historiaa darvinistisen evoluutioteorian avulla täysin selittää. Monet tutkijat luottavat siihen, että tulevaisuudessa näiden rakenteiden darvinistinen (tai muu evolutiivinen) syntymekanismi saadaan selville. Tämä ajattelu on tietysti omalla tavallaan rationaalista, kuten toisaalta myös [[Michael Behe|Behen]] itsensä esittämä näkemys, että kyseessä voi olla älyllisen suunnittelijan kädenjälki.<ref>Näiden ajattelutapojen vertailusta kts. Meyer Stephen C. ”The Methodoogical Equivalence of Design & Descent” teoksessa Creation Hypothesis – Scientific Evidence for an Intelligent Designer (1994) toim. J.P. Moreland, InterVarsity Press, Downers Grove, ss. 67-112,</ref>

Toinen elämän historiaan liittyvä tyhjä aukko on elämän synty. Vuosikymmenien intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta [[elämän synty]] on edelleen mysteeri.<ref>Elämän synnyn tutkimisesta väitöskirjan tehneen filosofi Stephen Meyerin artikkelit valaiset selkeästi kyseistä aihetta. Kts. mm. Meyer Stephen C. ”The Explanatory Power of Design” teoksessa Mere Creation (1998) toim. William A. Dembski, InterVarsity, Downers Grove, ss. 113-147. Meyer Stephen C. ”The Methodogical Equivalence of Design & Descent” teoksessa Creation Hypothesis – Scientific Evidence for an Intelligent Designer (1994) toim. J.P. Moreland, InterVarsity Press, Downers Grove, ss. 67-112, Kts myös Javor G.T. ”Origin of Life: A Look at The Late 20th Century Thinking.” Origins 14:77-20, 1987, Bradley W. L. ja C. B. Thaxton ”Information & Origin of Life” teoksessa Creation Hypothesis (1994) toim. J.P. Moreland, InterVarsity Press, Downers Grove. Erinomainen suomenkielinen yleiskatsaus aiheeseen on kirjassa Evoluutio – Kriittinen analyysi, toim. Scherer S., Junker R. & M. Leisola (2000) Data-kirjat, ss. 135-149.</ref> Näiden mysteerien edessä tutkijat ja tavalliset ihmiset tekevät oman maailmankatsomuksensa puitteissa erilaisia päätelmiä. Osalla aukkoon kätkeytyy jumala ja osalla toistaiseksi tuntemattomat luonnolliset selitykset.<ref>Kysymystä kuuluisasta ”aukkojen jumala-virheestä” käsittelevät designistien näkökulmasta mm. Moreland J. P. ”Theistic Science & Methodological Naturalism” teoksessa Creation Hypothesis – Scientific Evidence for an Intelligent Designer (1994) toim. J.P. Moreland, InterVarsity Press, Downers Grove, ss. 41-66 ja Reynolds John Mark ”God of the Gaps” teoksessa Mere Creation (1998) toim. William A. Dembski, InterVarsity, Downers Grove, ss. 313-331. </ref> Kutoessamme erilaisista tiedonpalasista kokoon maailmankatsomustamme meidän on hyväksyttävä ja tunnustettava se, että tieteellisesti todistettu lanka ei riitä läheskään kaikkien saumojen ompeluun. On takkimme sitten teistinen tai ei.