Muokataan osiota sivusta Myytit kuolevasta ja ylösnousevasta jumalasta

== Myytit kuolevista ja ylösnousevista jumalista ==

Sumerinkielinen myytti [https://en.wikipedia.org/wiki/Descent_of_Inanna_into_the_Underworld Inannan matkasta alamaailmaan] lienee vanhin kirjallinen versio tästä myytistä.

Myytissä "Taivaan neito" [[wp:Inanna|Inanna]] laskeutuu alamaailmaan kaappaamaan vallan isosiskoltaan [[wp:Ereshkigal|Ereshkigalilta]] ("Mahtavan maan kuningatar"), mutta astuessaan alamaailman porteista hänet riisutaan alastomaksi ja hänen raatonsa ripustetaan roikkumaan koukkuun. Hänen avustajansa kutsuu [[wp:Enki|Enkiä]] ("Maan herra") avuksi ja tämä luo kynsiensä alaisesta töhnästä kaksi olentoa jotka vievät Inannalle elämää antavaa vettä ja elämää antavan hedelmän. 

Näiden voimalla Inanna virkoaa ja palaa alamaailmasta, mutta lauma vihaisia demoneja vaatii Inannan tilalle sijaisen. Inanna palaa miehensä paimen [[wp:Dumuzid|Dumuzidin]] luokse, joka istuu mukavasti valtaistuimellaan suuren omenapuun alla. Inanna ilmeisesti suuttuu siitä ettei Dumuzid ole surrut häntä ja lähettää miehensä kärsimään alamaailmaan. Dumuzid pyytää Inannan veljeä [[wp:Utu|Utua]] ("Aurinko") avukseen ja pyytää tätä muuttamaan itsensä käärmeeksi. Utu tekee näin ja Dumuzid pääsee pakenemaan. Tekstin loppu on huonosti säilynyt, mutta loppuratkaisuna on että Dumuzid saa viettää aina puolet vuodesta elävien maassa ja joutuu palaamaan taas puoleksi vuodeksi alamaailmassa. <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Inana's descent to the nether world: translation | Osoite = https://etcsl.orinst.ox.ac.uk/section1/tr141.htm | Viitattu = 23.8.2024 | Tekijä = Cunningham, Graham & al. | Julkaisija = The Electronic Text Corpus of Sumerian Literature  | Ajankohta = 7.9.2001 }}</ref>

Tarina tarjoaa mytologisen selityksen sille, miksi Dumuzidin hallitsema kasvukausi on vain puolet vuodesta, kun taas paahtavan kuuman kesäkauden ajaksi Dumuzid palaa kuolleiden valtakuntaan.

Dumuzidille on vastineensa eri kansojen mytologioissa: babylonialaisille hän on Tammuz, kanaanilaisille/foinikialaisille Adon ja kreikkalaisille Adonis. Näillä kullakin on vastaavanlainen myytti vierailusta kuolleiden alamaailmaan. Egyptiläisillä puolestaan on muinainen myytti Osiriksesta joka myös kuolee, käy alamaailmassa ja herää eloon, ja hänellä on vastaava rooli satokauden elävöittäjänä. Jonkinlainen [https://en.wikipedia.org/wiki/Dying-and-rising_god Jumalan kuolema ja ylösnousemus] on siis maailman mytologioissa toistuva teema jo ennen kristinuskoa, ja vastaavia myyttejä löytyy eri puolilta maailmaa.