Muokataan osiota sivusta Kolikkoesimerkki

== Kritiikkiä ==

=== Todennäköisyyslaskennan väheksyminen ===

Kolikkoesimerkissä luodaan ihmiselle mielikuva, jonka mukaan todennäköisyyksillä ei ole mitään merkitystä. Todellisuudessa todennäköisyyksiin perustuva päättely on oikeastaan koko [[AW:S#tiede|tieteen]] perusta.<ref>E.T. Jaynes, [http://www.amazon.com/Probability-Theory-Logic-Science-Vol/dp/0521592712 Probability Theory, The Logic of Science], 2003, Cambridge University Press</ref> Mikäli pienet todennäköisyydet hyväksyttäisiin pyrkimättä selityksiin, jotka selittävät havainnot todennäköisemmin, kaikki tieteenteko loppuisi &ndash; jokainen teoria selittää minkä tahansa havainnon, viimeistään kvanttitunneloitumiseen vedoten, mutta tuolloin joudutaan vetoamaan tähtitieteellisen pieniin todennäköisyyksiin.

[[W. Dembski]]n esittämässä [[suunnitteluteoria]]ssa, täsmennyksen kriteeri ratkaisee yllä olevan asian. Dembskin teoriassa suunnittelun päättelyyn ei siis riitä pelkästään se, että tarkasteltava asia on epätodennäköinen, vaan asia on voitava täsmentää riippumattomasti itse tuloksesta. Esimerkiksi, mikä tahansa kolikon heittotulos on epätodennäköinen, mutta jos kaikki heitot ovat klaavoja, voimme sulkea sattuman pois ja päätellä suunnittelun/huijauksen. [[Bayesin_teoreema|Bayeslaisen tilastollisen paradigman]] alla asia nähdään niin, että suunnittelija tekee sattumaa todennäköisemmin täsmennettyjä asioita, joten tulos jossa kaikki heitot ovat klaavoja on todennäköisempi suunnittelun alla kuin sattuman. Tästä seuraa, että suunnittelu on todennäköisempi selitys. [[Kuva:SW-629.jpg|thumb|200px|Venäläisessä ruletissa, toisin kuin kolikonheitossa, sadasta toistokokeesta selviytymistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmeeksi.]]

=== Analogian virheellisyys ===

Myös naturalistit myöntävät, että on erittäin epätodennäköistä, että olemme täällä havainnoimassa maailmaa.<ref>Laitinen: "Suuruusluokka pitää helposti sisällään sattumat, joilla nykymaailmankaikkeus on syntynyt ja sen vähäpätöisenä osana me ihmiset täällä elämme." Lisätietoa artikkelissa [[Maailmankaikkeuden hienosäätö]].</ref> Kolikkoesimerkki saa ihmisen yleistämään pienien todennäköisyyksien vähäpätöisyyden kaikkeen. Kolikkoesimerkin analogia on kuitenkin virheellinen. Kolikkoesimerkissä olemme havaitsemassa tapahtumasarjaa joka tapauksessa, sillä kolikon heitot voidaan havaita minkä tahansa sarjan jälkeen. Kuitenkin se, että olemme havainnoimassa maailmaa, ei ole itsestäänselvyys. Jos maailmankaikkeus ei olisi [[maailmankaikkeuden hienosäätö|hienosäädetty]], emme olisi havaitsemassa tätä epätodennäköistä tapahtumasarjaa. Tästä syystä sitä, että havainnoimme nyt maailmaa, voidaan verrata paremminkin [[wp:venäläinen ruletti|venäläiseen rulettiin]] kuin kolikon heittoon.

Jos joku heittää 100 kertaa kolikkoa, todennäköisyys saadulle sarjalle on hyvin pieni. Emme kuitenkaan pitäisi tätä ihmeenä. Jos taas venäläistä rulettia pelattaisiin siten, että sylinteri ladattaisiin puolilleen jokaisen laukauksen jälkeen, ja ammuttaisiin jotakuta päähän sata kertaa, selviämisen todennäköisyys on yhtä suuri kuin heitettäessä kolikkoa 100 kertaa. Kuitenkin venäläisen ruletin pelaaja luultavasti pitäisi selviämistään ihmeenä. Tämä perustuu siihen, että kolikkoa heitettäessä heittäjä havaitsee saadun sarjan riippumatta sarjasta. Venäläisessä ruletissa pelaaja ei ole havaitsemassa sarjaa, jos sarja ei ole oikeanlainen.