Muokataan osiota sivusta Jeesus-myyttihypoteesit

== Historia ==

Jeesusta on koko historialliskriittisen Jeesus-tutkimuksen historian ajan pidetty valtavirran tutkimuksessa historiallisena hahmona, vaikka esimerkiksi Jeesuksen ihmeitä ja muita yliluonnollisia tekoja on pyrittykin mytologisoimaan. 

Jeesus-myyttihypoteesin juuret voidaan nähdä 1900-luvun alkupuolella muotoillun myyttisen sankarin arkkityyppin käsitteessä, jonka pohjalta oli mahdollista löytää löyhiä samankaltaisuuksia Jeesuksen ja monien myyttisten ja historiallisten hahmojen välillä. 

=== Historiallis-kriittisen Jeesus-tutkimuksen historiaa ===

Jeesuksen tutkiminen puhtaasti historiallisen tiedonintressin näkökulmasta on alkanut 1700-luvulla eläneen Hermann Reimaruksen (1694-1768) tutkimuksista, joita julkaisi Reimaruksen kuoleman jälkeen Gotthold Lessing (1729-1781).<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - Alku | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/alku/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref> Tutkimushistoria on tapana jakaa kolmeen "etsintään", joiden aikana tarkasteltiin kysymystä siitä, minkälainen historiallinen henkilö Jeesus Nasaretilainen oli:

* 1800-luku (Jeesuksen elämä -tutkimus) <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - 1800-luku (Jeesuksen elämä -tutkimus) | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/1800-luku-jeesuksen-elama-tutkimus/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>
* Toinen etsintä <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - Toinen etsintä | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/toinen-etsinta/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>
* ”Kolmas etsintä” <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - ”Kolmas etsintä” | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/kolmas-etsinta/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>

=== Myyttisen sankarin arkkityyppi ===

1900-luvun alkupuolella Otto Rank ja Lordi Raglan kehittivät näkemyksensä myyttisissä kertomuksissa toistuvista sankarin elämän- ja juonenkaaren pääkohdista, joiden mukaista tyypillistä sankaria kutsutaan sankarin arkkityypiksi tai [https://en.wikipedia.org/wiki/Rank%E2%80%93Raglan_mythotype Rank–Raglan myyttityypiksi (''mythotype'')]. Rank luetteli kirjassaan ''The Myth of the Birth of the Hero'' (1909) yhteensä 12 tyyppipiirrettä, ja Raglan luetteli piirteitä 22 teoksessa ''The Hero, A Study in Tradition, Myth and Drama'' (1936), lisäten tähän, että mitä useampia piirteitä sankarihahmo täyttää, sitä todennäköisemmin tämä on myyttinen, tai nämä elämäkerralliset ainekset perustuvat epähistoriallisiin legendoihin. Ajatusta arkkityyppisestä sankarista on popularisoinut erityisesti jungilainen kirjallisuudentutkija [[wp:Joseph Campbell|Joseph Campbell]] teoksellaan ''The Hero with a Thousand Faces'' (1949).

=== Jeesus ja Rank-Raglan sankarityypitys ===

Jeesukseen liitettyjä Rank-Raglan -piirteitä ovat erityisesti:
# epätavallinen syntymä,
# maine Jumalan/jumalan poikana,
# yritys tappaa hänet pian syntymän jälkeen,
# pakeneminen tappamisyrityksen takia,
# hänen lapsuudestaan ei tiedetä juuri mitään,
# hän menettää Jumalan/jumalten suosion,
# hän kohtaa "mysteerisen" (epätavanomaisen) kuoleman,
# mahdolliset jälkeläiset eivät peri hänen kuninkuuttaan (Jeesuksella ei ollut biologisia jälkeläisiä), ja
# hänellä on yksi tai useampi hautakammio tai hautamuistomerkki

Jos lisäksi kriteereitä venytetään sopivasti, saadaan myös seuraavat piirteet sopimaan:
# hänen äitinsä on ''kuninkaallinen neitsyt'' (vs. Jeesus syntyi '''neitseellisesti''')
# hänen isänsä on kuningas (vs. Jeesuksen maallinen isä '''polveutuu''' kuningas Daavidista, ja hänen taivaallinen Isänsä on kaikkivaltias kuningas)
# hänet kasvattavat ulkomailla kasvattivanhemmat (vs. Jeesuksen '''kasvatti-isän''' johdolla perhe muutti Egyptiin)
# aikuistuttuaan hän palaa kuningaskuntaansa (vs. Jeesus ''palaa'' perheineen asumaan Nasaretissa jo Jeesuksen lapsuudessa. Jeesus aloitti aikuistuttuaan julkisen opetustoimintansa, ja '''saarnasi''' Jumalan valtakunnasta)
# voittaa kuninkaan, jättiläisen, lohikäärmeen tai villipedon (vs. Jeesus voitti '''kuoleman''' ja Saatanan vallan, joka on Ilmestyskirjassa '''kuvattu''' Lohikäärmeenä)
# nai prinsessan, usein edeltäjänsä tyttären (vs. Jeesus saa omakseen ''morsiamen'' eli '''seurakunnan''')
# nousee kuninkaaksi (vs. Jeesus korotetaan ristillä pilkallisesti ''juutalaisten kuninkaaksi'', mikä onkin todellinen Jeesuksen korottaminen kuoleman voittaneeksi kuninkaaksi, mutta Jeesuksen kuninkuus ei ole tästä maailmasta: tämä '''ei ole samanlainen kuninkaaksi kruunaaminen''' kuin tyypillisessä sankaritarinassa)
# asettaa lakeja (vs. Jeesus asetti uuden '''lain tulkinnan''' mm. vuorisaarnassa, sillä "hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat" ({{rp|Matt. 7:29}}))
# ajetaan valtaistuimelta ja kaupungista (vs. Jeesuksen maallinen kuninkuus '''yritetään ennaltaehkäistä''' kuolemantuomiolla, jota varten Jeesus pakotetaan kantamaan ristinsä ulos kaupungista)
# hän kuolee mäen päällä (vs. Evankeliumit eivät itseasiassa kerro Golgatan olleen mäen päällä, eli mäki ''ei ole osa tarinaa'', mutta mäellä kuoleminen on mahdollista. Sinänsä myös ristille ''korottaminen'' on kuolemista '''korkealla paikalla'''.)
# hänen ruumistaan ei haudata (vs. Jeesuksen '''ruumis haudataan''', mutta kolmantena päivänä '''hauta löytyy tyhjänä''')

Sopivasti tulkitsemalla hyvinkin moni piirre saadaan sopimaan, mutta mitä subjektiivisempaa harkintaa piirteiden soveltamisessa sallitaan, sitä heikompia ovat tyyppianalyysistä tehtävät johtopäätökset. Jos tässä hyväksytään muista sankarimyyteistä poiketen konkreettisten osumien lisäksi myös symboliset ja teologiset merkitykset, niin tämän kriteeristön hyödyllisyys historiallisen ja legendaarisen sankarin erottelemisessa heikkenee radikaalisti.

On myös helppo huomata, että vaikka esimerkiksi Jeesuksen ristiinnaulitseminen täyttää epätavallisen kuoleman kriteerin, sama ei päde toiseen suuntaan, eli ei voida todeta jokaisen myyttisen sankarin epätavallisen kuoleman tapahtuneen ristiinnaulitsemalla. Vastaavasti voi olla houkutteleva ajatus, että Jeesuksen neitseellinen syntymä täyttää riittävän hyvin ''kuninkaallisen neitsyen'' kriteerin, vaikka Maria ei olekaan kuninkaallinen. Sama ei kuitenkaan päde toiseen suuntaan, sillä useimmissa sankarimyyteissä tällä kuninkaallisella neitsyellä ei suinkaan tarkoiteta neitseellistä syntymää, vaan yksinkertaisesti kuninkaallisen neidon neitseellisyyttä tämän mennessä naimisiin! Vastaavia ongelmia on monissa muissakin kohdissa.

=== Käsitys Jeesuksesta myyttisenä hahmona ===

Termi ''Jeesus-myytti'' kattaa laajan kirjon ajatuksia, joita yhdistää käsitys, jonka mukaan [[Raamattu|Raamatun]] Jeesus Nasaretilainen ei ole historiallinen henkilö. Nykyiset teoriat syntyivät Jeesuksen yhtenäistä biografiaa selvittävässä tutkimuksessa 1900-luvulla. [[wp:Max Müller|Max Müller]] argumentoi uskontojen juurien olevan myyttisissä tarinoissa [[wp:Aurinko|Auringon]] syntymästä, kuolemasta ja uudelleensyntymästä.<ref>Jaan Puhvel, ''Comparative Mythology'', Johns Hopkins University Press, 1987, p.14</ref>

Ensimmäisiä hypoteesin kannattajia olivat ranskalaiset valistusajattelijat [[wp:Constantin-François Volney|Constantin-François Volney]] ja [[wp:Charles François Dupuis|Charles François Dupuis]] vuonna 1970. Sittemmin hypoteesiä ovat elvyttäneet mm. [[wp:Earl Doherty|Earl Doherty]], [[wp:Robert M. Price|Robert M. Price]] ja [[wp:George Albert Wells|George Albert Wells]], mutta hypoteesin painoarvo historian- ja raamatuntutkijoiden parissa on olematon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 250 | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} (''Teoriat myyttiin perustuvasta, täysin epähistoriallisesta Jeesuksesta ovat vailla tieteellistä arvoa, vaikka onkin selvää, etteivät ensimmäiset kristityt kirjoittajat pyrkineet puolueettomaan historiankirjoitukseen.'')<br />''Virtually all biblical scholars acknowledge that there is enough information from ancient non-Christian sources to give lie to the myth (still, however, widely believed in popular circles and by some scholars in other fields - see esp. G. A. Wells) which claims that Jesus never existed.'', Green, Joel B, Mcknight, I, and Marshall, Howard (editors), ''Dictionary of Jesus and the Gospels: A Compendium Of Contemporary Biblical Scholarship'', page 292 (New England:1992) ISBN 978-0851106465. See however the contrary veiw expressed By Historian and biblical scholar, Charles Guignebert, in note 71 below.<br />''The denial of Jesus' historicity has never convinced any large number of people, in or out of technical circles, nor did it in the first part of the century.'', Weaver, Walter P, 'The historical Jesus in the twentieth century, 1900-1950', page 71 (Pennsylvania:1999) ISBN 978-1563382802<br />''Among New Testament scholars and historians, the theory of Jesus' nonexistence remains effectively dead as a scholarly question.'', [[Robert E. Van Voorst|Van Voorst, Robert E]], 'NonExistence Hypothesis', in Houlden, James Leslie (editor), ''Jesus in History, Thought, and Culture: An Encyclopedia'',  page 660 (Santa Barbara: 2003) ISBN 978-1576078570</ref> 

Tieteen piirissä toimivat Jeesus-tutkijat suhtautuvat nykyään välinpitämättömästi antiikin tarujen ja evankeliumien väitettyihin yhtäläisyyksiin niiden todetun perättömyyden vuoksi, mikä on kuitenkin johtanut siihen, että Jeesus-myyttiä elättelevät maallikot ovat saaneet rauhassa levittää sensaatiohakuista propagandaansa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Otsikko = [<nowiki>http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/artikkelit/antiikin_sankaritarut_eivat_horjuta_evankeliumien_aitoutta/</nowiki> Antiikin sankaritarut eivät horjuta evankeliumien aitoutta] | Julkaisu = Ristin Voitto | Ajankohta =8.10.2008 | Numero = 41 | Sivut = 10–11 |
Julkaisupaikka = Kerava | Julkaisija = Aikamedia | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.11.2008 }} (''Varsinaisessa tieteellisessä Jeesus-tutkimuksessa näistä syytöksistä ja evankeliumien ja pelastajamyyttien yhtäläisyyksistä ei - - ole juuri innostuttu. Yleensä sensaatioväitteiden tueksi esitetyt perustelut eivät nimittäin kestä tarkempaa tarkastelua. Tutkijoiden välinpitämättömyys on kuitenkin johtanut siihen, että villejä teorioitaan kehittelevät amatöörit voivat rauhassa viljellä näkemyksiään mediassa.'')</ref>

Myyttihypoteesin keskeisimmäksi puolustajaksi on 2010-luvulla noussut Columbian yliopistosta antiikin historian tutkimuksesta tohtoriksi 2008 valmistunut [[Richard Carrier]], joka on muotoillut myyttihypoteesinsa [[Bayesin teoreema|Bayesilaisen päättelyn]] keinoin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Carrier, Richard | Nimeke = Proving History: Bayes's Theorem and the Quest for the Historical Jesus | Julkaisija = Prometheus | Vuosi = 2012 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 1616145595 }}</ref>. Carrier argumentoi, että koska Jeesus täyttää niin monta Rank-Raglan -kriteeriä, prioritodennäköisyys hänen historiallisuudelle on hyvin matala<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Carrier, Richard | Nimeke = On the Historicity of Jesus: Why We Might Have Reason for Doubt | Julkaisija = Sheffield Phoenix Press Ltd | Vuosi = 2014 | Kappale = | Sivu = 230-233 | Selite = Viitattu lähteessä Rönnblom, 2014 | Tunniste = 1909697494 }}</ref>.

Tätä Carrierin analyysiä on kuitenkin kritisoitu tarkoitushakuiseksi. Skeptikko Johan Rönnblom on verrannut tuloksia, jos Rank-Raglan -tyypitystä sovelletaan mahdollisimman kirjaimellisesti, ja huomannut että Aleksanteri Suuri saa näin tarkasteltuna 13 pistettä 22:sta, kun taas Jeesus saa 8.5 pistettä. Hän osoittaa, kuinka Carrier on sopivasti kriteereitä muuttamalla saanut Jeesukselle huomattavasti korkeammat pisteet. Rönnblom havainnollistaa, kuinka helposti tämän tyyppisen mittarin luova tulkinta altistaa mielivaltaisille tuloksille.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Is Jesus a Rank-Raglan hero? | Osoite = https://ronnblom.net/is-jesus-a-rank-raglan-hero/ | Viitattu = 5.4.2021 | Selite = | Tekijä = Johan Rönnblom | Julkaisija = Johan Rönnblom's blog | Ajankohta = 25.9.2014 }}</ref>

Daniel N. Gullotta on arvioinut Carrierin kirjan ''Journal for the Study of the Historical Jesus'' -julkaisussa, ja kritisoi myös Carrierin tapaa käyttää Rank-Raglan -tyyppiluokituksen pisteytystä: 

"Per Carrier’s assessment of the Rank-Raglan hero-type applied to Jesus, Mark’s Jesus scores 14 and Matthew’s Jesus scores 20. But according to the traditional Raglan heroic archetype, Mark’s Jesus scores 7 or 8, and Matthew’s Jesus scores 8 or 9, producing a result that is less than 11"
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = On Richard Carrier’s Doubts | Osoite = https://brill.com/view/journals/jshj/15/2-3/article-p310_310.xml?language=en | Viitattu = 5.4.2021 | Selite = A Response to Richard Carrier’s On the Historicity of Jesus: Why We Might Have Reason for Doubt | Tekijä = Daniel N. Gullotta | Julkaisija = Journal for the Study of the Historical Jesus  | Ajankohta = 11.12.2017 }}</ref>