Muokataan osiota sivusta Jeesuksen ylösnousemus

== Jeesuksen ylösnousemuksen historiallisuus ==

Jeesuksen ylösnousemus oli historiallinen tosiasia, jonka varaan varhaiset kristityt rakensivat elämänsä:

{{lainaus|Mutta ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja te olette yhä syntienne vallassa.|{{rp|1. Kor. 15:17}}}} 

Jeesuksen ylösnousemusta koskeva raamattukriittinen ja historiallinen tutkimus on ollut yksi suosituimmista tutkimusaiheista viimeisen parin vuosisadan aikana. Siksi on mielenkiintoista, ettei kriittinen tutkimus ole toistuvista yrityksistään huolimatta onnistunut kehittämään yhtään uskottavaa naturalistista teoriaa Jeesuksen ylösnousemusta koskeville historiallisille tosiasioille. Uuden testamentin tutkijoiden käsitykset Uuden testamentin historiallisesta luotettavuudesta vaihtelevat, mutta tutkijat ovat kuitenkin yleensä yhtä mieltä siitä, että Jeesuksen elämän loppuvaiheista ja kristillisen seurakunnan alkuvaiheista on olemassa joitakin historiallisia tosiasioita, jotka voimme tietää riittävällä varmuudella. 

'''Gary Habermas'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Habermas, Gary | Nimeke = The Risen Jesus & Future Hope | Julkaisija = Lanham: Rowman & Littlefield | Vuosi = 2003 | Sivu = }}</ref> teki perusteellisen tutkimuksen siitä, mitä aikamme tutkijat yleensä ajattelevat ylösnousemuksesta. Hän tutki yli 1400 kaikkein kriittisintä tutkimusta ylösnousemuksesta vuosilta 1975-2003. Tutkimuksensa pohjalta Habermas<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Habermas, Gary | Nimeke = The Risen Jesus & Future Hope | Julkaisija = Lanham: Rowman & Littlefield | Vuosi = 2003 | Sivu = 9-10 }}</ref> luettelee 12 Jeesuksen ylösnousemukseen liittyvää historiallista tosiasiaa, joista enemmistö erityisesti tähän kysymykseen erikoistuneista tutkijoista on hämmästyttävän yksimielisiä lähtökohtaoletuksistaan riippumatta:
 
#Jeesus kuoli roomalaisten ristiinnaulitsemana.
#Hänet haudattiin todennäköisesti yksityiseen hautaan.
#Jeesuksen kuoleman jälkeen opetuslapset olivat masentuneita, surevia ja toivonsa menettäneitä.
#Jeesuksen haudan havaittiin olevan tyhjä hyvin pian hautauksen jälkeen. 
#Opetuslapsilla oli kokemuksia, joiden he uskoivat olevan ylösnousseen Jeesuksen ilmestyksiä.
#Näiden kokemusten seurauksena opetuslasten elämä muuttui täysin, niin että he olivat valmiit kuolemaan uskonsa takia.
#Jeesuksen ruumiillista ylösnousemusta alettiin julistaa hyvin varhain kristillisen seurakunnan historian alussa.
#Opetuslapset alkoivat todistaa ja saarnata julkisesti Jeesuksen ylösnousemuksesta Jerusalemin kaupungissa, jossa Jeesus oli ristiinnaulittu ja haudattu vähän aikaisemmin.
#Evankeliumin sanoma keskittyi Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen.
#Sunnuntaista tuli kristityille pääasiallinen kokoontumis ja rukouspäivä, vaikka suuri osa varhaisista kristityistä oli juutalaisia, jotka olivat lapsuudestaan asti oppineet pyhittämään sapatin lepopäiväksi.
#Jeesuksen veli Jaakob, joka oli aikaisemmin epäilijä, kääntyi kun hän uskoi kohdanneensa ylösnousseen Kristuksen.
#Vain muutamia vuosia myöhemmin Saulus Tarsolainen (Paavali) kääntyi uskovaksi kristityksi seurauksena kokemuksesta, jonka hän uskoi olleen ylösnousseen Jeesuksen ilmestys. 

Jeesuksen hauta oli tyhjä. Jos Jeesuksen vastustajat olivat varastaneet ruumiin, he olisivat voineet tuoda sen esille ja näin kumota kristittyjen väitteet. Jos Jeesuksen opetuslapset olivat varastaneet ruumiin, he tuskin olisivat olleet valmiit kuolemaan oman valheensa puolustukseksi. Uudessa testamentissa kerrotaan kahdestatoista eri tapauksesta, jolloin Jeesus ylösnousemisensa jälkeen ilmestyi seuraajilleen. Nämä ilmestykset eivät olleet jonkin yksittäisen ihmisen kokemia muutaman sekunnin pituisia hallusinaatioita, vaan tilanteita, joissa useat ihmiset yhdessä kohtasivat Jeesuksen. He koskettivat häntä fyysisesti, söivät ja joivat hänen kanssaan ja keskustelivat Jumalan valtakunnasta.  

{{lainaus|Heille hän myös monin kiistattomin todistein osoitti kuolemansa jälkeen olevansa elossa. Hän näyttäytyi heille neljänkymmenen päivän aikana useasti ja puhui Jumalan valtakunnasta.|{{rp|Apt. 1:3}}}} 

Nykyisen tutkimustiedon valossa on ilmeistä, ettei mikään naturalistinen teoria pysty tekemään oikeutta näille historiallisille tosiasioille. Sen enempää hallusinaatioteoria, salaliittoteoria tai teoria, jonka mukaan ylösnousemus on hellenistisen kulttuurin ja jumaltarustojen pohjalta myöhemmin kehittynyt legenda, eivät ole kestäneet kritiikkiä. Kuten '''Wolfgang Pannenberg''' asian ilmaisee: 

{{lainaus|Nämä selitykset ovat toistaiseksi epäonnistuneet.|Wolfgang Pannenberg<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pannenberg, Wolfgang | Nimeke = Jesus: God and Man | Julkaisija = Philadelphia: Westminister Press | Selite = 2nd ed. Käänt. Lewis L. Wilkins & Duane A. Priebe | Vuosi = 1977 | Sivu = 96 }}</ref>}} 

Naturalistiset raamattukriitikot ovat vuorotellen kumonneet toistensa teorioita. '''David Strauss''' kumoaa vakuuttavasti '''Karl Venturinin''' ja '''Heinrich Paulusin''' esittämän teorian, jonka mukaan Jeesus ei todellisuudessa kuollut vaan ainoastaan menetti tajuntansa. '''Friedrich Schleiermacher''' ja Paulus osoittavat monia ongelmia Straussin ja '''Ernest Renanin''' puolustamassa hallusinaatioteoriassa. '''Teodor Keimin''' katsotaan lopullisesti kumonneen hallusinaatioteorian. Uskonnonhistoriallisen koulukunnan teoriat siitä, että Jeesuksen ylösnousemusta koskevat näkemykset kehittyivät hellenististen jumaltarustojen pohjalta, ovat murentuneet tosiasioiden valossa. Myöskään mikään naturalististen teorioiden yhdistelmä ei ole osoittautunut toimivaksi. Tällä hetkellä ainoa älyllisesti tyydyttävä selitys on, että Jeesus nousi ruumiillisesti kuolleista.

Naturalististen tutkijoiden on ollut vaikea löytää kestävää naturalistista selitystä Jeesuksen ylösnousemusta koskeville historiallisille tosiasioille. Ylösnousemuksen kohdalla kieltämättömiä historiallisia tosiasioita on monia ja ne yhdessä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Hyvin erilaisista lähtökohtaoletuksista käsin tutkimustaan tekevät raamattukriitikot ovat yhtä mieltä siitä, että naturalistiset teoriat Jeesuksen ylösnousemusta koskevista historiallisista tosiasioista ovat epäonnistuneet. '''Raymond E. Brown''' esittää yksityiskohtaisen listan ylösnousemusta koskevista naturalistisista teorioista ja sanoo, ettei kukaan tieteellisesti itseään kunnioittava tutkija voi niitä enää puolustaa. 

{{lainaus|Nämä kömpelöt teoriat eivät enää ole varteenotettavia – – Satunnaisesti jokin uusi muunnelma salaliittoteoriasta saa lyhyeksi ajaksi julkisen mielikuvituksen valtaansa, mutta vakavasti otettavat tutkijat kiinnittävät vain vähän huomiota näihin kuvitteellisiin rekonstruktioihin.|Raymond E. Brown <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Brown, Raymond E. | Otsikko = The Resurrection and Biblical Criticism | Julkaisu = Commonweal | Ajankohta = 1967 | Numero = 24 November | Sivut = 233}} </ref>}}

Ylösnousemusta koskeva historiallinen todistusaineisto on vakuuttava, koska silminnäkijät ovat tuoneet esille kiistattomia historiallisia tosiasioita, jotka yhdessä tekevät mahdottomaksi keksiä niille naturalistista selitystä. Koko varhaiskristillistä ajattelua leimasi tukeutuminen silminnäkijöiden todistukseen. Kirkkoisä '''Papias''' korostaa elävien silminnäkijätodistajien merkitystä luotettavan historiallisen tiedon saamisessa. 

{{sitaatti|Kun joku tuli, joka oli seurannut noita vanhoja opettajia, otin selkoa heidän sanoistaan: mitä sanoi Andreas tai Pietari tai Filippus tai Tuomas tai Jaakob tai Johannes tai Matteus tai joku muu Herran opetuslapsista, sekä mitä Aristion ja presbyteeri Johannes sanovat. Sillä arvelin, etten niin paljon hyötynyt kirjoista kuin elävästä ja pysyvästä sanasta.|Eusebiuksen kirkkohistoria<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Eusebius | Nimeke = Eusebiuksen Kirkkohistoria | Julkaisija = Käänt. Ivar A Heikel. Helsinki: Otava | Vuosi = 1937 | Sivu = 3:39:4}}</ref>}}

Silminnäkijätodistajista kaikkein merkittävimpiä olivat tietysti 12 opetuslasta, jotka olivat Jeesuksen kanssa hänen julkisen toimintansa alusta aina hänen taivaaseen astumiseensa saakka. Sekä Luukkaan että Johanneksen evankeliumit korostavat sitä, että opetuslapset saattoivat olla Jeesuksen elämän ja kuoleman luotettavia todistajia siksi, että he olivat läheltä seuranneet hänen elämäänsä koko Jeesuksen julkisen toiminnan ajan. 

{{lainaus|Myös te olette minun todistajiani, olettehan olleet kanssani alusta asti.|{{rp|Joh. 15:27}}}} 

{{lainaus|Jo monet ovat ryhtyneet työhön ja laatineet kertomuksia niistä asioista, jotka meidän keskuudessamme ovat tapahtuneet, sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita.|{{rp|Luuk 1:1-2}}}} 

Opetuslasten tehtävänä oli pitää huolta siitä, että Jeesusta koskeva tieto välitettiin uusille kristityille alkuperäisessä ja luotettavassa muodossa. He olivat evankeliumissa kerrottujen asioiden totuuden vakuutena ollessaan valmiita mieluummin kuolemaan kuin kieltämään evankeliumin. Evankeliumien saattaminen kirjalliseen asuun tähtäsi siihen, että silminnäkijöiden todistus tallentui luotettavassa muodossa myös niille ihmisille, jotka elävät sen jälkeen, kun silminnäkijätodistajat ovat jo kuolleet. Opetuslasten nimet on huolella lueteltu jokaisessa synoptisessa evankeliumissa, koska evankeliumit rakennettiin heidän todistuksensa varaan. Kun evankeliumissa mainitaan vähemmän tärkeiden henkilöiden nimiä, se johtuu tavallisesti siitä, että evankeliumit siltä osin rakentuvat heidän todistuksensa varaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = [[Richard Bauckham|Bauckham, R.]] | Nimeke = [[Jesus and the Eyewitnesses (kirja)|Jesus and the Eyewitnesses. The Gospels as Eyewitness Testimony]] | Julkaisija = Grand Rapids, Mich.: Eerdmans | Vuosi = 2006 | Sivu = 308-309}}</ref>