Anonyymi
Et ole kirjautunut
Keskustelu
Muokkaukset
Luo tunnus
Kirjaudu sisään
ApoWiki
Haku
Muokataan osiota sivusta
Itsepetostaipumus
ApoWikistä
Nimiavaruudet
Sivu
Keskustelu
Lisää
Lisää
Sivun toiminnot
Lue
Muokkaa
Historia
Varoitus:
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos
kirjaudut sisään
tai
luot tunnuksen
, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.
Mainosroskan tarkastus.
Älä
täytä tätä!
== Onko ihmisille yleismaailmallisesti ominaista itsepetostaipumus? == Kristilliset ajattelijat läpi koko kristillisen ajattelun historian ovat kehitelleet teemaa, jonka mukaan ihmisille on ominaista itsepetostaipumus. Tällä käsityksellä on keskeinen asema esimerkiksi Tuomas Akvinolaisen moraalisessa psykologiassa, joka sisältää tärkeänä osana sen, että ihmisen tahto voi vaikuttaa ja suunnata hänen älynsä toimintaa niin, että hän pystyy vähitellen omaksumana uskomuksia, jotka tekevät hänelle mahdolliseksi tehdä hyvällä omalla tunnolla sen, minkä hän pohjimmiltana tietää vääräksi. Yleismaailmallista itsepetostaipumusta on aikanamme monipuolisesti analysoinut Texasin yliopiston filosofian professori [[Jay Budziszewski]]. Käsityksellä on myös muita puolustajia. '''Vern S. Poythress'''in mukaan naturalistinen filosofia on niin ihmisten perusintuitioiden vastainen, että siitä yleisessä tietoisuudessa on toistaiseksi omaksuttu vain sen pintataso. Ihmiset omaksuvat mielellään naturalismin tarjoaman moraalisen vapauden toimia omien mielihalujensa mukaan. Tätä varten he voivat käyttää naturalismista nousevia [[ateismi|ateistisia]] tai [[agnostismi|agnostisia]] ajatuksia. Heidän on kuitenkin paljon vaikeampi hylätä jumaluskosta nousevaa uskoa luonnon järjestykseen ja ymmärrettävyyteen. Vern S. Poythress konkretisoi tieteellisen tutkimuksen perustana olevaa [[intuitio|intuitiivista]] vakaumusta seuraavaan tapaan: {{sitaatti|Kaikki tieteentekijät – mukaan luettuna agnostikot ja ateistit – uskovat Jumalaan. Heidän on uskottava voidakseen tehdä työtään. Voi kuulostaa törkeältä lukea agnostikot ja ateistit mukaan tähän laaja-alaiseen väittämään. Mutta tekojensa välityksellä ihmiset joskus osoittavat eräässä mielessä uskovansa johonkin sellaiseen, mihin he julkisissa kannanotoissaan kieltävät uskovansa. Bakht, vedanttinen hindufilosofi, voi sanoa, että maailma on illuusiota. Mutta hän ei muina miehinä kävele kadulla ajavan bussin eteen. Sue, radikaali relativisti, voi sanoa, ettei totuutta ole olemassa. Mutta hän matkustaa tyynenä 10 000 metrin korkeudessa lentokoneessa, jonka turvallinen lento perustuu aerodynamiikan ja rakennemekaniikan muuttumattomiin totuuksiin.|Poythress<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Poythress, Vern S. | Nimeke = Redeeming Science: A God-Centered Approach | Julkaisija = Wheaton III.: Crossway Books | Vuosi = 2006 | Kappale = | Sivu = 13 | Selite = | Tunniste = }}</ref>}} Gregory L. Bahnsenin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gregory L. Bahnsen | Nimeke = A Conditional Revolution of the Apparent Paradox of Self-Deception | Julkaisija = University of Southern California| Vuosi = 1979 | Kappale = | Sivu = | Selite = Ph. D. Thesis | Tunniste = }}</ref> itsepetosta käsittelevä tutkimustyö auttaa ymmärtämään, miten ihmiset pystyvät suhtautumaan todellisuuteen näin ristiriitaisella tavalla. Ihmiset saattavat uskoa esimerkiksi maailmankaikkeuden järjestykseen ja ymmärrettävyyteen tietoisuutensa vaistomaisella ja intuitiivisella tasolla, mutta tietoisella tasolla he torjuvat tämän totuuden ja uskovat, etteivät he usko kyseiseen väitteeseen. He salaavat tietoisuudeltaan sen, minkä muut ihmiset voivat nähdä heidän käyttäytymisestään. Toiminnassaan he lausumattomasti nojautuvat maailmaa koskeviin totuuksiin, vaikka he sanoissaan ja tietoisuutensa tasolla eivät usko tekevänsä niin. [[Plantinga]]n<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Alvin Plantinga | Otsikko = Methodological Naturalism, A Philosophical Analysis| Julkaisu = Origins & Designs 18: 1-2 | Ajankohta = 1997 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> mukaan on perusteltua väittää, että ateistinen tieteen metodologia toimii lainatulla pääomalla. Ateistisista lähtökohdista on vaikea oikeuttaa uskoa ihmisen älyllisten kykyjen luotettavuuteen. Ateistisista lähtökohdista on myös vaikea perustella tieteellisen tutkimuksen lähtökohtaa, jonka mukaan universumi on järjestynyt kokonaisuus. Niinpä ateistisella lähtökohdalla on taipumus muodossa tai toisessa ajautua kieltämään, että universumissa havaittava järjestys olisi siinä luontaisesti. Universumin järjestyksen katsotaan enemmän tai vähemmän riippuvan ihmisen tavasta käsitteellistää todellisuutta. Tämä selittää konstruktivistis-relativistisen myytin saaman suuren suosion postmodernissa ajassa.
Yhteenveto:
Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi.
Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (
ApoWiki:Tekijänoikeudet
). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä.
ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!
Peruuta
Muokkausohjeet
(avautuu uuteen ikkunaan)
Valikko
Valikko
Etusivu
Kahvihuone
Ilmoitustaulu
Lukusuositukset
Tuoreet muutokset
Luokkahakemisto
Satunnainen sivu
Kiitokset
Linkit
Ohje
Wiki-työkalut
Wiki-työkalut
Toimintosivut
Sivutyökalut
Sivutyökalut
Käyttäjäsivun työkalut
Lisää
Tänne viittaavat sivut
Linkitettyjen sivujen muutokset
Sivun tiedot
Sivun lokit