Muokataan osiota sivusta Epätäydellinen suunnittelu: Selkärankaisten silmä

=== Väärin päin oleva verkkokalvo? ===
Vuonna 2007 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että näköhermosolujen sijainti verkkokalvon alimmissa kerroksissa ei haittaa lainkaan, sillä Müllerin [[wp:gliasolu|gliasolut]] muodostavat verkkokalvon pinnalle johtavia eläviä [[wp:valokuitu|valokuituja]], joita pitkin valo etenee näköhermosoluille vähäisin vääristymin ja häviöin.<ref name="Franze Grosche">[http://www.pnas.org/content/104/20/8287.short Müller cells are living optical fibers in the vertebrate retina], PNAS, 2007, vol. 104, p. 8287</ref> Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan valon kulku Müllerin gliasolujen kautta terävöittää näköämme suodattamalla “harhavaloa” ([http://en.wikipedia.org/wiki/Stray_light stray light]) ja vähentämällä värien [[wp:dispersio|dispersiota]].<ref name="Labin Ribak">A. M. Labin and E. N. Ribak, [http://physics.technion.ac.il/~eribak/LabinRibakGlialCells.pdf Retinal Glial Cells Enhance Human Vision Acuity], Physical Review Letters, 104, 158102 (April 2010)</ref> Harhavalo on eräänlaista [[wp:kohina|kohinaa]], joka vähentää [[AW:S#visuaalinen|visuaalista]] tarkkuuta. Gliasolut parantavat signaali-kohina-suhdetta valon kulkiessa niiden läpi ja ehkäisevät värien poistumista näköhermosolujen ulottumattomiin. Tutkija Erez Ribak kertookin artikkelissa, että “verkkokalvon rakenne osoittautuu optimaalisesti suunnitelluksi kuvaterävyyden parantamiseen”.<ref name="Labin Ribak"/>

Jo ennen Müllerin gliasolujen funktion selvittämistä tiedettiin, kuten edellä osoitettiin, että näköhermosolujen eriskummallinen sijainti verkkokalvossa on optimaalinen [[wp:melaniini|pigmenttimolekyylien]] nopealle [[wp:regeneraatio|regeneraatiolle]], näkösolujen ravinnosyötölle, lämmönsäätelylle sekä suojautumiselle [[wp:Ultraviolettisäteily|UV-valolta]] ja [[wp:Radikaali_(kemia)#Happiradikaali|happiradikaaleilta]].<ref name="IDfi-huonoa">[http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/huonoa-suunnittelua/ Huonoa suunnittelua?], IntelligentDesign.fi, 7.12.2005,</ref>

Vuoden 2007 tutkimuksessa tutkijat toteavat:

{{lainaus|Müllerin gliasolut peittävät koko verkkokalvon sisäpinnan. Niiden matala taitekerroin mahdollistaa valon tehokkaan siirtymisen lasiaisesta Müllerin gliasoluihin. Samalla kasvava taitekerroin ja lähes vakiona säilyvä valon ohjailukyky tekevät niistä nerokkaasti suunniteltuja valon kerääjiä.|Kristian Franze, Jens Grosche et al.<ref name="Franze Grosche"/>}}

Eli vaikka solujen asento edustaisikin epäoptimaalista suunnittelua pelkästään [[wp:optiikka|optisen]] järjestelmän ominaisuuksia ajatellen, toimintaan liittyvien rajoitteiden vuoksi solujen asennolla ei ole vaihtoehtoja. Uudet tutkimukset ovat lisäksi paljastaneet, että Müllerin gliasolut kompensoivat tämän optisen haitan erittäin tehokkaasti.

New Scientist -lehden mukaan uusimmat tulokset avaavat hedelmällisen kentän [[AW:S#biomimetiikka|biomimetiikan]] tutkimukselle.<ref name="Kate">Kate McAlpine, [http://www.newscientist.com/article/mg20627594.000-evolution-gave-flawed-eye-better-vision.html Evolution gave flawed eye better vision], New Scientist 06.5.2010,</ref> “Müllerin solujen roolin ymmärtäminen voi avata sovelluksia mm. tehokkaampien silmäsiirrännäisten ja parempien kameroiden rakentamiseen”, kertoo Ribak.

Populaariin darwinistiseen näkemykseen siitä, että selkärankaisten silmä on yksi evoluution suurimmista virheistä<ref>[http://www.newscientist.com/article/mg19526161.800-evolutions-greatest-mistakes.html Evolution’s greatest mistakes], New Scientist, 10.8.2007</ref>, Müllerin soluja koskevat merkittävät löydöt eivät näytä kuitenkaan vaikuttaneen. Tulokset kun eivät kuulemma loppujen lopuksi tue suunnitteluargumenttia, ja jos tukevatkin, niin suunnittelun kannattajat ovat silti väärässä.<ref name="NewScientist">[http://www.newscientist.com/article/mg20627592.400-the-eye-was-evolutions-great-invention.html The eye was evolution’s great invention], New Scientist, 6.5.2010</ref>

New Scientistin toimittaja myöntää toki gliasolujen lisäämisen verkkokalvolle parantavan näköamme. Tämä ei kuitenkaan ole hänen mukaansa mikään syy jättää näköhermosoluja nurinniskoin, sillä tämä synnyttää verkkokalvolle sokean täplän eli paikan, jossa näköhermosoluista lähtevät ja niitä peittävät hermot yhtyvät ja läpäisevät verkkokalvon.<ref name="NewScientist"/> Tämän vuoksi toimittaja katsoo, ettei uusi löydös ole todiste suunnittelusta, vaan evoluution häikäisevästä kyvystä luoda kiertoteitä vanhemmista virheistä aiheituneille ongelmille.

Näköhermosolujen kääntäminen “oikeaan” asentoon ei kuitenkaan tuottaisi optimaalista kokonaisuutta aiemmin mainituista syistä.<ref name="IDfi-huonoa"/>

Myös Richard Dawkins on jatkanut vanhalla linjallaan huolimatta siitä, että silmän rakenne oli paljastunut odotettua huomattavasti paremmaksi jo ennen Ribakin ryhmän tutkimusta. Kirjassaan Maailman hienoin esitys (2009) Dawkins sivuuttaa uuden tutkimustiedon kokonaan, ja sen sijaan toistaa parikymmentä vuotta vanhan väitteen, jonka mukaan selkärankaisten silmä on huonosti suunniteltu.

{{lainaus|- - aivot korvaavat silmän optiset puutteet hienostuneella kuvan simulointiohjelmistollaan. En ole kuitenkaan vielä maininnut räikeintä esimerkkiä optiikan epätäydellisyydestä. Verkkokalvo on nurinpäin. - - Valokennot aivoihin yhdistävät johtimet kulkevat verkkokalvon pinnalla, joten valonsäteet joutuvat kulkemaan ikään kuin johdinten maton lävitse ennen valokennoihin osumista. - - se ei ole vain rakenteeltaan huono vaan se on idiootin suunnittelema.|Richard Dawkins<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Richard Dawkins | Nimeke = Maailman hienoin esitys | Julkaisija = Terra Cognita | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = s. 325-326 | Selite = | Tunniste = 978-952-5697-27-8}}</ref>}}

Dawkinsin logiikan mukaan verkkokalvon huono rakenne viittaa ei-suunniteltuun kokonaisuuteen. Jää arvailtavaksi, onko hän valmis muuttamaan mieltänsä ja pitämään silmää suunniteltuna nyt, kun verkkokalvon rakenne on osoittautunut erinomaiseksi — vaikkakaan ei välttämättä jokaisen yksityiskohtansa osalta optimaaliseksi.

Näissä argumenteissa on mielenkiintoista se, että niiden esittäjät eivät vaikuta ottavan vakavasti suunnitteluteorian pohjalta tehtyä ennustetta. Vaikka verkkokalvo vaikutti pitkään poikkeuksellisen huonosti suunnitellulta, voitiin suunnitteluargumentin pohjalta ennustaa, että yksittäisestä epäoptimaalisesta osasta huolimatta verkkokalvo olisi kokonaisuutena taitavasti rakennettu ja tehokas.

Empiirinen näyttö on nyt osoittanut suunnitteluargumentin pohjalta tehdyn ennusteen oikeaksi. Darwinistitutkijat ja -toimittajat pyrkivät siitä huolimatta sovittamaan uudet haivainnot jälkikäteen osaksi evoluutioteoriaa, aivan kuin tutkimuksilla ei olisi mitään merkitystä suunnitteluteorian uskottavuuden kannalta. Kuitenkin, loogisesti tarkasteltuna, evoluutioteorian uskottavuuden olisi pitänyt heiketä, koska biologisia rakenteita selitettiin evoluution pohjalta tavalla, joka on osoittautunut virheelliseksi. Vastaavasti suunnittelun uskottavuuden pitäisi kasvaa.

{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = Tämän osion pohjana on käytetty [http://www.intelligentdesign.fi IntelligentDesign.fi] -sivuston artikkeleita ''[http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/huonoa-suunnittelua/ Huonoa suunnittelua?]'' ja ''[http://www.intelligentdesign.fi/2010/05/22/silman-rakenne-ja-suunnittelun-empiirinen-verifioiminen Silmän rakenne ja suunnittelun empiirinen verifioiminen]'' tekijöiden luvalla.}}

{{Evoluutio}}