Muokataan osiota sivusta "Suunnittelija on epätodennäköinen" (argumentti)

== Dawkinsin argumentti ==

=== Tekstimuoto ===

Dawkins kirjoittaa Jumalan epätodennäköisyydestä kirjan neljännessä luvussa, joka on nimetty argumentin mukaan "Miksi miltei varmasti Jumalaa ei ole":

{{lainaus|Epätodennäköisyyteen perustuva väite on suuri. Perinteisen suunnitteluun perustuvan väitteen valepuvussa se on helposti suosituin nykyään Jumalan olemassaolon puolesta esitetty väite, ja hämmästyttävän monet teistit pitävät sitä täysin ja äärimmäisen vakuuttavana. Se todella on erittäin vahva ja luullakseni vastaansanomaton väite &ndash; kuitenkin täsmälleen päinvastaiseen suuntaan kuin teistit tarkoittavat. Asianmukaisesti käytettynä epätodennäköisyyteen perustuva väite pääsee lähelle sen todistamista, että Jumalaa ei ole. Nimeni sen tilastolliselle osoittamiselle, että Jumalaa ei miltei varmasti ole, on lopullinen Boeing 747 -gambiitti eli pelinavaus.<br /><br />
Nimi tulee Fred Hoylen huvittavasta kuvaelmasta Boeing 747:stä ja romutarhasta. -- Hoyle sanoi, että elämän synnyn todennäköisyys maapallolla ei ole sen suurempi kuin että romutarhan läpi pyyhkäisevä hirmumyrsky onnistuu panemaan kokoon Boeing 747 lentokoneen. Muut ovat lainanneet vertausta viittaamaan monimutkaisten elävien olentojen myöhempään evoluutioon, jossa sillä on näennäinen uskottavuus. Täysin toimivan hevosen, kovakuoriaisen tai strutsin satunnaisen, osistaan kokoon panemisen vastaiset todennäköisyydet ovat samaa luokkaa kuin Boeing 747:n. -- <br /><br />
Itse asiassa, kuten osoitan tässä luvussa, darwiniaaninen luonnonvalinta on ainoa tunnettu ratkaisu muuten vastausta vaille jäävään arvoitukseen, mistä informaatio tulee. Osoittautuu, että jumalhypoteesi yrittää saada jotakin ilmaiseksi. Riippumatta siitä, miten epätodennäköinen on asia, jota yritetään selittää olettamalla suunnittelija, suunnittelijan itse on oltava vähintään yhtä epätodennäköinen. Jumala on lopullinen Boeing 747.<br /><br />|Richard Dawkins, Jumalharha<ref name="Jumalharha">{{Kirjaviite | Tekijä = Richard Dawkins | Nimeke = Jumalharha | Julkaisija = Terra Cognita | Vuosi = 2007 | Kappale = Miksi miltei varmasti Jumalaa ei ole | Sivu =  | Selite =(The God delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Tunniste =ISBN 978-952-5697-00-1}}</ref>}}

=== Päättelyketjumuoto ===

Argumentin voisi muotoilla myös loogiseksi päättelyketjuksi esimerkiksi näin:
#Suunnitteluargumentin mukaan luonnossa on asioita, joiden syntyminen ohjaamattomalla luonnonprosessilla on äärimmäisen epätodennäköistä.
#Suunnittelijoiden tiedetään tuottavan asioita, joiden syntyminen sattumalta olisi äärimmäisen epätodennäköistä.
#Tämän takia suunnitteluteorian mukaan on perusteltua selittää näiden asioiden syntyminen suunnittelulla.
#Kaikissa tuntemissamme tapauksissa suunnittelija on kuitenkin ollut monimutkaisempi kuin suunnittelun kohde.
#Mitä monimutkaisempi asia on, sitä epätodennäköisempää on sen syntyminen sattumalta.
#Monimutkaiset asiat ovat siis epätodennäköisiä.
#Riippumatta siitä, miten epätodennäköinen on asia, jota yritetään selittää olettamalla suunnittelija, suunnittelijan itse on oltava vähintään yhtä epätodennäköinen.
#''Siispä'' suunnittelijan syntyminen on epätodennäköisempää kuin sen asian syntyminen suunnittelematta, jonka syntymisellä suunnittelijan olemassaoloa pyrittiin todistamaan.

=== Taustaoletusten kriittinen tarkastelu ===

Argumentin taustalta voidaan löytää useita oletuksia, joiden pätevyyteen päättely nojaa. Käytännössä argumentti perustuu suunnitteluteorian esittämän argumentin lisäksi ''neljälle premissille'': 
# Suunnittelijan olemassaolo on tilastollinen ilmiö, joka tapahtuu sattumalta lähes äärettömän harvoin, ja siksi suunnittelijan sattumalta syntyminen on epätodennäköistä. 
# Jotta suunnittelija voi olla olemassa, se on joskus alkanut olla olemassa, eli suunnittelijan on täytynyt joskus syntyä. 
# Jos suunnittelija on joskus syntynyt, sen syntymisen todennäköisyys on sama kuin sen sattumalta syntymisen todennäköisyys. 
# Koska kaikissa tuntemissamme tapauksissa suunnittelija on ollut monimutkaisempi kuin suunnittelun kohde, näin on väistämättä jokaisen suunnittelijan kohdalla.

Kuitenkin nämä premissit &ndash; suunnittelijaehdokkaasta riippuen &ndash; ovat enemmän tai vähemmän kyseenalaisia. Jos esimerkiksi ''ihmisen'' oletetaan olevan viime kädessä vain tietyllä tavalla järjestäytynyt molekyylijoukko, niin silloinhan ihmisen sattumanvaraiselle syntymiselle voisi periaatteessa laskea jonkinlaisen todennäköisyyden, joka olisi tietysti mielivaltaisen pieni. Tällöin ihmisen olemassaolo olisi tosiaan tilastollinen ilmiö, joka tapahtuisi käytännössä äärettömän harvoin, ja siksi ihmisen syntyminen sattumalta olisi äärimmäisen epätodennäköistä. Tässä tapauksessa ''ensimmäinen premissi'' olisi siis pätevä. Jokaisella ihmisellä on myös alku, joten myös ''toinen premissi'' on pätevä. Ihminen on myös aina monimutkaisempi kuin ihmisen suunnittelemat asiat, joten tässä tapauksessa myös ''neljäs premissi'' olisi pätevä. ''Kolmas premissi'' on kuitenkin ''ilmeisen väärä'': Ihmiset syntyvät toisista ihmisistä jatkuvasti, ja tämän todennäköisyys on paljon suurempi kuin ihmisen sattumalta syntymisen todennäköisyys, joka on äärettömän pieni. Tässä niin sanotusti "suunnittelija synnyttää toisen suunnittelijan".