Muokataan sivua Käyttäjä:Apollos/Harjoituskenttä/Käsittämättömyyteen vetoaminen

'''Käsittämättömyyteen vetoaminen''' on [[argumentointivirheet|argumentointivirhe]], jolla on kaksi tyypillistä muotoa:

'''Myöntävä muoto''':
:Näkemys/väite/skenaario P on käsittämätön.
:Siispä P on tosi.


'''Kiistävä muoto''':
:Näkemys/väite/skenaario Q on käsittämätön.
:Siispä Q on epätosi (paikkansapitämätön).

Tämän perusteluvirheen retorisena ideana on siis ensinnäkin saada kuulijakunta vakuutetuksi siitä, että se ei kuitenkaan pystyisi ymmärtämään jotain puheena olevaa asiaa, joten kyseisen asian totuusarvo on ratkaistava jotenkin muutoin kuin pyrkimällä ymmärryksellä arvioimaan sen sisältöä. Sikäli kuin tässä onnistuttiin, niin seuraavassa vaiheessa koetetaan perustella, että vaikka kyseistä asiaa ei voitukaan ymmärtää, siihen on syytä suhtautua argumentoijan haluamalla tavalla: se on syytä uskoa, jos puhuja niin haluaa, tai vastaavasti olla uskomatta, jos puhujan päämääränä olikin se. Kulloinenkin päämäärä tietenkin heijastuu käytettyjen retoristen keinojen valintaan.

Esimerkit auttanevat ymmärtämään tarkemmin, minkätyyppisistä asioista voi tämän perusteluvirheen yhteydessä olla kysymys.



== 

Prof. Enqvistin ''Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat'' -teoksen kirja-arvostelun (HS 24.12.2009, s. C1) mukaan "Uskonnoton ei ymmärrä, mitä lause 'Jumala on olemassa' tarkoittaa." Oletettavasti ajatus on peräisin arvosteltavasta kirjasta. Joka tapauksessa se on monessakin suhteessa ongelmallinen:
* Jos '''''A''''' ei ymmärrä, mitä lause '''''p''''' tarkoittaa, mistä hän sitten voi tietää, että se ei kenties tarkoita jotain, minkä hän tosin ymmärtää mutta ilmaisee jollain muulla tavoin? (Tämä on olennaista sikäli, että kirjailija Enqvist pyrkii rakentamaan paljonkin juuri sen varaan, ettei "uskonnon" sisältöä muka voitaisi ymmärtää. Rehellisemmältä vaikuttaa Mark Twainin kanta: "Minua eivät Raamatussa häiritse niinkään ne kohdat, joita en ymmärrä, kuin ne, jotka ymmärrän.")
* Millä tavoin oman ymmärtämättömyytensä voisi näyttää toteen? (Argumentaatioanalyyttisestihän kuka tahansa tosin voi väittää mitä hyvänsä niin kauan kuin kukaan ei aseta sanottua kyseenalaiseksi, mutta kunkin väittämän todistustaakka on väitteen esittäjällä ja lankeaa kiistettäessä hänen suoritettavakseen. Jos siis '''''A''''' väittää, ettei ymmärrä '''''p''''':tä (otetaan käyttöön merkintä '''''q''''' =<sub>def</sub> "'''''A''''' ei ymmärrä '''''p''''':tä") ja tahtoo sitten jatkaa perustelujaan tätä ymmärtämättömyyttään (eli '''''q'''''-väitettä) tosiasiana käyttäen, '''''B''''' voi vaatia '''''A''''':ta perustelemaan '''''q''''':n eikä ole muussa tapauksessa loogisesti velvoitettu uskomaan mitään, minkä perustelu lepää '''''q''''':n totuuden varassa.</br>Eri asia olisi, jos '''''A''''' olisi esim. väittänyt ''kannattavansa'' '''''p''''':tä tai ''kiistävänsä'' sen; näissä tapauksissa '''''A''''' on siinä asemassa, että voi pelkällä ilmoituksellaan synnyttää tosiasian, joka '''''B''''':n on myönnettävä: "Kuulin juuri '''''A''''':n ottavan kantaa '''''p''''':hen, siispä nyt tiedän, mitä mieltä hän '''''p''''':stä on." &ndash; '''''B''''' voi kyllä joissain tapauksissa pätevästi kyseenalaistaa '''''A''''':n kannanoton, mutta tällöin hänellä on oltava riittävän painavaa (esim. '''''A''''':n aikaisempaa toimintaa koskevaa) näyttöä sitä vastaan, sillä todistustaakka on nyt hänellä. Sen sijaan '''''A''''':n ''kykyjä'' koskevien väitteiden osalta todistustaakka on, kuten pääsääntöisesti muutoinkin, väitteen esittäjällä, tässä tapauksessa siis '''''A''''':lla itsellään. Toisin kuin kannanotot, omia kykyjä koskevat lausunnot eivät näet ole samaan aikaan oman sisältönsä pätevyyttä osoittavia todistusperusteita.)
* Miten oman ymmärtämättömyytensä voi yhtä aikaa tarjota toisten uskottavaksi pelkkänä ilmoitusasiana ja samaan aikaan vaatia uskottavaksi myös sen, että tämä ymmärtämättömyys ei johda virheisiin kyseiseen "käsittämättömään" alaan liittyvien kysymysten käsittelyssä. Oletettavastihan olisi ymmärrettävä kulloisestakin aiheesta ainakin jotain voidakseen esiintyä sellaisena, jolla on kyseisestä asiasta jotain lukemisen arvoista sanottavaa.
* Kari Enqvistillä on mielestään paljonkin sanottavaa "uskonnosta". Miten voi perustella osaavansa sanoa jotain merkityksellistä asiasta, jota ei oman ilmoituksensa mukaan lainkaan ymmärrä? Jos joku esim. sanoisi, ettei ymmärrä, mitä Kari Enqvistin erikoisala, ''Big Bang'' -kosmologian mukainen alle sekunnin ikäinen universumi tarkoittaa, antaisiko se toimivan lähtökohdan kirjoittaa kirja, jonka tarkoituksena olisi esittää kaikki kosmologian aiheuttamat epäkohdat (kuten esim., että sen tutkimukseen syydetään varoja, jotka olisi voitu käyttää vaikkapa ihmisten aineellisen puutteen lievittämiseen, eikä tuloksena saada muuta kuin tekstejä, joiden totuudesta kaikki asiantuntijatkaan tuskin tuoreeltaankaan ovat yhtä mieltä, joiden sisältö todennäköisesti joka tapauksessa vanhenee muutamassa vuodessa ja joita useimmat ihmiset eivät sitä paitsi missään vaiheessa kuitenkaan ymmärrä, sekä sivutuotteena, näemmä, ihmisiä, jotka tahtovat esiintyä asiantuntijoina sellaisissa asioissa, joita eivät omastakaan mielestään ymmärrä)?