Muokataan sivua Jeesus-myyttihypoteesit

Jeesus-myyttihypoteesin mukaan Raamatun kuvaama Jeesus oli [[AW:S#myytti|myytti]]. Ei ole olemassa yhtä ainoaa Jeesus-myyttihypoteesia, vaan maailmalla leviää erilaisia käsityksiä, jotka täyttävät Jeesus-myyttihypoteesin kriteerit. Jeesus-myyttihypoteesissa olennaista on ajatus siitä, että Raamatun kuvaama [[Jeesus Nasaretilainen|Jeesus Nasaretilainen]] ei ole historiallinen hahmo. Joidenkin Jeesus-myyttihypoteesin kannattajien mukaan siis ajanlaskumme alussa kyllä eli Jeesus-niminen opettaja, mutta hänen elämäänsä liitettiin myöhemmin yliluonnollisia, vanhemmista uskonnoista kopioituja uskomuksia.<ref name="cam-novdec-2012">Catholic Answers Magazine, Nov-Dec 2012</ref> Osan mielestä Raamatussa seikkaileva Jeesus on täysin keksitty hahmo, ja useimmiten myös tässä leirissä uskotaan, että Jeesuksen ominaisuudet ja historia on kopioitu muista uskonnoista.<ref name="cam-novdec-2012" />

Myyttien uskottavuus kansan parissa perustuu toistoon. Esimerkiksi populaareissa lähteissä Jeesuksen ja muiden uskontojen merkkihenkilöiden välisiä yhtäläisyyksiä luetellaan ilman minkäänlaisia lähteitä aivan kuin väitteet olisivat niin itsestäänselvyyksiä, ettei erillisiä perusteluita tarvita.

Jeesus-myyttihypoteesien lähtökohtainen ongelma on se, että toistaiseksi juuri kukaan ei ole yrittänyt puolustaa Jeesus-myyttihypoteeseja todisteilla. Erilaisten Jeesus-myyttihypoteesien puolustajat ensisijaisesti pyrkivät osoittamaan, että jotkut Jeesuksen ominaisuudet on saatettu kopioida, koska ominaisuuksia on ollut uskonnoissa jo ennen ajanlaskumme alkua. Se, mikä on mahdollista, ei kuitenkaan ole todistettua. Jeesus-myyttihypoteesien seuraava kompastuskivi on se, että väitettyjä yhtäläisyyksiä ei oikeasti edes ole. Jeesus-myyttihypoteesit kaatuvat viimeistään siihen, että historiantutkimuksen valossa Jeesus Nasaretilainen vaikuttaisi todellakin olleen olemassa.

== Historia ==

Jeesusta on koko historialliskriittisen Jeesus-tutkimuksen historian ajan pidetty valtavirran tutkimuksessa historiallisena hahmona, vaikka esimerkiksi Jeesuksen ihmeitä ja muita yliluonnollisia tekoja on pyrittykin mytologisoimaan. 

Jeesus-myyttihypoteesin juuret voidaan nähdä 1900-luvun alkupuolella muotoillun myyttisen sankarin arkkityyppin käsitteessä, jonka pohjalta oli mahdollista löytää löyhiä samankaltaisuuksia Jeesuksen ja monien myyttisten ja historiallisten hahmojen välillä. 

=== Historiallis-kriittisen Jeesus-tutkimuksen historiaa ===

Jeesuksen tutkiminen puhtaasti historiallisen tiedonintressin näkökulmasta on alkanut 1700-luvulla eläneen Hermann Reimaruksen (1694-1768) tutkimuksista, joita julkaisi Reimaruksen kuoleman jälkeen Gotthold Lessing (1729-1781).<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - Alku | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/alku/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref> Tutkimushistoria on tapana jakaa kolmeen "etsintään", joiden aikana tarkasteltiin kysymystä siitä, minkälainen historiallinen henkilö Jeesus Nasaretilainen oli:

* 1800-luku (Jeesuksen elämä -tutkimus) <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - 1800-luku (Jeesuksen elämä -tutkimus) | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/1800-luku-jeesuksen-elama-tutkimus/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>
* Toinen etsintä <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - Toinen etsintä | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/toinen-etsinta/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>
* ”Kolmas etsintä” <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - ”Kolmas etsintä” | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/kolmas-etsinta/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>

=== Myyttisen sankarin arkkityyppi ===

1900-luvun alkupuolella Otto Rank ja Lordi Raglan kehittivät näkemyksensä myyttisissä kertomuksissa toistuvista sankarin elämän- ja juonenkaaren pääkohdista, joiden mukaista tyypillistä sankaria kutsutaan sankarin arkkityypiksi tai [https://en.wikipedia.org/wiki/Rank%E2%80%93Raglan_mythotype Rank–Raglan myyttityypiksi (''mythotype'')]. Rank luetteli kirjassaan ''The Myth of the Birth of the Hero'' (1909) yhteensä 12 tyyppipiirrettä, ja Raglan luetteli piirteitä 22 teoksessa ''The Hero, A Study in Tradition, Myth and Drama'' (1936), lisäten tähän, että mitä useampia piirteitä sankarihahmo täyttää, sitä todennäköisemmin tämä on myyttinen, tai nämä elämäkerralliset ainekset perustuvat epähistoriallisiin legendoihin. Ajatusta arkkityyppisestä sankarista on popularisoinut erityisesti jungilainen kirjallisuudentutkija [[wp:Joseph Campbell|Joseph Campbell]] teoksellaan ''The Hero with a Thousand Faces'' (1949).

=== Jeesus ja Rank-Raglan sankarityypitys ===

Jeesukseen liitettyjä Rank-Raglan -piirteitä ovat erityisesti:
# epätavallinen syntymä,
# maine Jumalan/jumalan poikana,
# yritys tappaa hänet pian syntymän jälkeen,
# pakeneminen tappamisyrityksen takia,
# hänen lapsuudestaan ei tiedetä juuri mitään,
# hän menettää Jumalan/jumalten suosion,
# hän kohtaa "mysteerisen" (epätavanomaisen) kuoleman,
# mahdolliset jälkeläiset eivät peri hänen kuninkuuttaan (Jeesuksella ei ollut biologisia jälkeläisiä), ja
# hänellä on yksi tai useampi hautakammio tai hautamuistomerkki

Jos lisäksi kriteereitä venytetään sopivasti, saadaan myös seuraavat piirteet sopimaan:
# hänen äitinsä on ''kuninkaallinen neitsyt'' (vs. Jeesus syntyi '''neitseellisesti''')
# hänen isänsä on kuningas (vs. Jeesuksen maallinen isä '''polveutuu''' kuningas Daavidista, ja hänen taivaallinen Isänsä on kaikkivaltias kuningas)
# hänet kasvattavat ulkomailla kasvattivanhemmat (vs. Jeesuksen '''kasvatti-isän''' johdolla perhe muutti Egyptiin)
# aikuistuttuaan hän palaa kuningaskuntaansa (vs. Jeesus ''palaa'' perheineen asumaan Nasaretissa jo Jeesuksen lapsuudessa. Jeesus aloitti aikuistuttuaan julkisen opetustoimintansa, ja '''saarnasi''' Jumalan valtakunnasta)
# voittaa kuninkaan, jättiläisen, lohikäärmeen tai villipedon (vs. Jeesus voitti '''kuoleman''' ja Saatanan vallan, joka on Ilmestyskirjassa '''kuvattu''' Lohikäärmeenä)
# nai prinsessan, usein edeltäjänsä tyttären (vs. Jeesus saa omakseen ''morsiamen'' eli '''seurakunnan''')
# nousee kuninkaaksi (vs. Jeesus korotetaan ristillä pilkallisesti ''juutalaisten kuninkaaksi'', mikä onkin todellinen Jeesuksen korottaminen kuoleman voittaneeksi kuninkaaksi, mutta Jeesuksen kuninkuus ei ole tästä maailmasta: tämä '''ei ole samanlainen kuninkaaksi kruunaaminen''' kuin tyypillisessä sankaritarinassa)
# asettaa lakeja (vs. Jeesus asetti uuden '''lain tulkinnan''' mm. vuorisaarnassa, sillä "hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat" ({{rp|Matt. 7:29}}))
# ajetaan valtaistuimelta ja kaupungista (vs. Jeesuksen maallinen kuninkuus '''yritetään ennaltaehkäistä''' kuolemantuomiolla, jota varten Jeesus pakotetaan kantamaan ristinsä ulos kaupungista)
# hän kuolee mäen päällä (vs. Evankeliumit eivät itseasiassa kerro Golgatan olleen mäen päällä, eli mäki ''ei ole osa tarinaa'', mutta mäellä kuoleminen on mahdollista. Sinänsä myös ristille ''korottaminen'' on kuolemista '''korkealla paikalla'''.)
# hänen ruumistaan ei haudata (vs. Jeesuksen '''ruumis haudataan''', mutta kolmantena päivänä '''hauta löytyy tyhjänä''')

Sopivasti tulkitsemalla hyvinkin moni piirre saadaan sopimaan, mutta mitä subjektiivisempaa harkintaa piirteiden soveltamisessa sallitaan, sitä heikompia ovat tyyppianalyysistä tehtävät johtopäätökset. Jos tässä hyväksytään muista sankarimyyteistä poiketen konkreettisten osumien lisäksi myös symboliset ja teologiset merkitykset, niin tämän kriteeristön hyödyllisyys historiallisen ja legendaarisen sankarin erottelemisessa heikkenee radikaalisti.

On myös helppo huomata, että vaikka esimerkiksi Jeesuksen ristiinnaulitseminen täyttää epätavallisen kuoleman kriteerin, sama ei päde toiseen suuntaan, eli ei voida todeta jokaisen myyttisen sankarin epätavallisen kuoleman tapahtuneen ristiinnaulitsemalla. Vastaavasti voi olla houkutteleva ajatus, että Jeesuksen neitseellinen syntymä täyttää riittävän hyvin ''kuninkaallisen neitsyen'' kriteerin, vaikka Maria ei olekaan kuninkaallinen. Sama ei kuitenkaan päde toiseen suuntaan, sillä useimmissa sankarimyyteissä tällä kuninkaallisella neitsyellä ei suinkaan tarkoiteta neitseellistä syntymää, vaan yksinkertaisesti kuninkaallisen neidon neitseellisyyttä tämän mennessä naimisiin! Vastaavia ongelmia on monissa muissakin kohdissa.

=== Käsitys Jeesuksesta myyttisenä hahmona ===

Termi ''Jeesus-myytti'' kattaa laajan kirjon ajatuksia, joita yhdistää käsitys, jonka mukaan [[Raamattu|Raamatun]] Jeesus Nasaretilainen ei ole historiallinen henkilö. Nykyiset teoriat syntyivät Jeesuksen yhtenäistä biografiaa selvittävässä tutkimuksessa 1900-luvulla. [[wp:Max Müller|Max Müller]] argumentoi uskontojen juurien olevan myyttisissä tarinoissa [[wp:Aurinko|Auringon]] syntymästä, kuolemasta ja uudelleensyntymästä.<ref>Jaan Puhvel, ''Comparative Mythology'', Johns Hopkins University Press, 1987, p.14</ref>

Ensimmäisiä hypoteesin kannattajia olivat ranskalaiset valistusajattelijat [[wp:Constantin-François Volney|Constantin-François Volney]] ja [[wp:Charles François Dupuis|Charles François Dupuis]] vuonna 1970. Sittemmin hypoteesiä ovat elvyttäneet mm. [[wp:Earl Doherty|Earl Doherty]], [[wp:Robert M. Price|Robert M. Price]] ja [[wp:George Albert Wells|George Albert Wells]], mutta hypoteesin painoarvo historian- ja raamatuntutkijoiden parissa on olematon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 250 | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} (''Teoriat myyttiin perustuvasta, täysin epähistoriallisesta Jeesuksesta ovat vailla tieteellistä arvoa, vaikka onkin selvää, etteivät ensimmäiset kristityt kirjoittajat pyrkineet puolueettomaan historiankirjoitukseen.'')<br />''Virtually all biblical scholars acknowledge that there is enough information from ancient non-Christian sources to give lie to the myth (still, however, widely believed in popular circles and by some scholars in other fields - see esp. G. A. Wells) which claims that Jesus never existed.'', Green, Joel B, Mcknight, I, and Marshall, Howard (editors), ''Dictionary of Jesus and the Gospels: A Compendium Of Contemporary Biblical Scholarship'', page 292 (New England:1992) ISBN 978-0851106465. See however the contrary veiw expressed By Historian and biblical scholar, Charles Guignebert, in note 71 below.<br />''The denial of Jesus' historicity has never convinced any large number of people, in or out of technical circles, nor did it in the first part of the century.'', Weaver, Walter P, 'The historical Jesus in the twentieth century, 1900-1950', page 71 (Pennsylvania:1999) ISBN 978-1563382802<br />''Among New Testament scholars and historians, the theory of Jesus' nonexistence remains effectively dead as a scholarly question.'', [[Robert E. Van Voorst|Van Voorst, Robert E]], 'NonExistence Hypothesis', in Houlden, James Leslie (editor), ''Jesus in History, Thought, and Culture: An Encyclopedia'',  page 660 (Santa Barbara: 2003) ISBN 978-1576078570</ref> 

Tieteen piirissä toimivat Jeesus-tutkijat suhtautuvat nykyään välinpitämättömästi antiikin tarujen ja evankeliumien väitettyihin yhtäläisyyksiin niiden todetun perättömyyden vuoksi, mikä on kuitenkin johtanut siihen, että Jeesus-myyttiä elättelevät maallikot ovat saaneet rauhassa levittää sensaatiohakuista propagandaansa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Otsikko = [<nowiki>http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/artikkelit/antiikin_sankaritarut_eivat_horjuta_evankeliumien_aitoutta/</nowiki> Antiikin sankaritarut eivät horjuta evankeliumien aitoutta] | Julkaisu = Ristin Voitto | Ajankohta =8.10.2008 | Numero = 41 | Sivut = 10–11 |
Julkaisupaikka = Kerava | Julkaisija = Aikamedia | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.11.2008 }} (''Varsinaisessa tieteellisessä Jeesus-tutkimuksessa näistä syytöksistä ja evankeliumien ja pelastajamyyttien yhtäläisyyksistä ei - - ole juuri innostuttu. Yleensä sensaatioväitteiden tueksi esitetyt perustelut eivät nimittäin kestä tarkempaa tarkastelua. Tutkijoiden välinpitämättömyys on kuitenkin johtanut siihen, että villejä teorioitaan kehittelevät amatöörit voivat rauhassa viljellä näkemyksiään mediassa.'')</ref>

Myyttihypoteesin keskeisimmäksi puolustajaksi on 2010-luvulla noussut Columbian yliopistosta antiikin historian tutkimuksesta tohtoriksi 2008 valmistunut [[Richard Carrier]], joka on muotoillut myyttihypoteesinsa [[Bayesin teoreema|Bayesilaisen päättelyn]] keinoin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Carrier, Richard | Nimeke = Proving History: Bayes's Theorem and the Quest for the Historical Jesus | Julkaisija = Prometheus | Vuosi = 2012 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 1616145595 }}</ref>. Carrier argumentoi, että koska Jeesus täyttää niin monta Rank-Raglan -kriteeriä, prioritodennäköisyys hänen historiallisuudelle on hyvin matala<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Carrier, Richard | Nimeke = On the Historicity of Jesus: Why We Might Have Reason for Doubt | Julkaisija = Sheffield Phoenix Press Ltd | Vuosi = 2014 | Kappale = | Sivu = 230-233 | Selite = Viitattu lähteessä Rönnblom, 2014 | Tunniste = 1909697494 }}</ref>.

Tätä Carrierin analyysiä on kuitenkin kritisoitu tarkoitushakuiseksi. Skeptikko Johan Rönnblom on verrannut tuloksia, jos Rank-Raglan -tyypitystä sovelletaan mahdollisimman kirjaimellisesti, ja huomannut että Aleksanteri Suuri saa näin tarkasteltuna 13 pistettä 22:sta, kun taas Jeesus saa 8.5 pistettä. Hän osoittaa, kuinka Carrier on sopivasti kriteereitä muuttamalla saanut Jeesukselle huomattavasti korkeammat pisteet. Rönnblom havainnollistaa, kuinka helposti tämän tyyppisen mittarin luova tulkinta altistaa mielivaltaisille tuloksille.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Is Jesus a Rank-Raglan hero? | Osoite = https://ronnblom.net/is-jesus-a-rank-raglan-hero/ | Viitattu = 5.4.2021 | Selite = | Tekijä = Johan Rönnblom | Julkaisija = Johan Rönnblom's blog | Ajankohta = 25.9.2014 }}</ref>

Daniel N. Gullotta on arvioinut Carrierin kirjan ''Journal for the Study of the Historical Jesus'' -julkaisussa, ja kritisoi myös Carrierin tapaa käyttää Rank-Raglan -tyyppiluokituksen pisteytystä: 

"Per Carrier’s assessment of the Rank-Raglan hero-type applied to Jesus, Mark’s Jesus scores 14 and Matthew’s Jesus scores 20. But according to the traditional Raglan heroic archetype, Mark’s Jesus scores 7 or 8, and Matthew’s Jesus scores 8 or 9, producing a result that is less than 11"
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = On Richard Carrier’s Doubts | Osoite = https://brill.com/view/journals/jshj/15/2-3/article-p310_310.xml?language=en | Viitattu = 5.4.2021 | Selite = A Response to Richard Carrier’s On the Historicity of Jesus: Why We Might Have Reason for Doubt | Tekijä = Daniel N. Gullotta | Julkaisija = Journal for the Study of the Historical Jesus  | Ajankohta = 11.12.2017 }}</ref>

== Jeesus arkkityyppisen tarinan täyttymyksenä ==

Useissa muinaisten pakanauskontojen mytologioissa on kertomus tuonpuoleiseen alamaailmaan laskeutumisesta ('[https://en.wikipedia.org/wiki/Katabasis Katabasis]') ja sieltä palaamisesta. Sumerinkielinen myytti [https://en.wikipedia.org/wiki/Descent_of_Inanna_into_the_Underworld Inannan matkasta alamaailmaan] lienee vanhin kirjallinen versio tästä myytistä. 

Myytissä "Taivaan neito" [[wp:Inanna|Inanna]] laskeutuu alamaailmaan kaappaamaan vallan isosiskoltaan [[wp:Ereshkigal|Ereshkigalilta]] ("Mahtavan maan kuningatar"), mutta astuessaan alamaailman porteista hänet riisutaan alastomaksi ja hänen raatonsa ripustetaan roikkumaan koukkuun. Hänen avustajansa kutsuu [[wp:Enki|Enkiä]] ("Maan herra") avuksi ja tämä luo kynsiensä alaisesta töhnästä kaksi olentoa jotka vievät Inannalle elämää antavaa vettä ja elämää antavan hedelmän. 

Näiden voimalla Inanna virkoaa ja palaa alamaailmasta, mutta lauma vihaisia demoneja vaatii Inannan tilalle sijaisen. Inanna palaa miehensä paimen [[wp:Dumuzid|Dumuzidin]] luokse, joka istuu mukavasti valtaistuimellaan suuren omenapuun alla. Inanna ilmeisesti suuttuu siitä ettei Dumuzid ole surrut häntä ja lähettää miehensä kärsimään alamaailmaan. Dumuzid pyytää Inannan veljeä [[wp:Utu|Utua]] ("Aurinko") avukseen ja pyytää tätä muuttamaan itsensä käärmeeksi. Utu tekee näin ja Dumuzid pääsee pakenemaan. Tekstin loppu on huonosti säilynyt, mutta loppuratkaisuna on että Dumuzid saa viettää aina puolet vuodesta elävien maassa ja joutuu palaamaan taas puoleksi vuodeksi alamaailmassa. <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Inana's descent to the nether world: translation | Osoite = https://etcsl.orinst.ox.ac.uk/section1/tr141.htm | Viitattu = 23.8.2024 | Tekijä = Cunningham, Graham & al. | Julkaisija = The Electronic Text Corpus of Sumerian Literature  | Ajankohta = 7.9.2001 }}</ref>

Tarina tarjoaa mytologisen selityksen sille, miksi Dumuzidin hallitsema kasvukausi on vain puolet vuodesta, kun taas paahtavan kuuman kesäkauden ajaksi Dumuzid palaa kuolleiden valtakuntaan.

Dumuzidille on vastineensa eri kansojen mytologioissa: babylonialaisille hän on Tammuz, kanaanilaisille/foinikialaisille Adon ja kreikkalaisille Adonis. Näillä kullakin on vastaavanlainen myytti vierailusta kuolleiden alamaailmaan. Egyptiläisillä puolestaan on muinainen myytti Osiriksesta joka myös kuolee, käy alamaailmassa ja herää eloon, ja hänellä on vastaava rooli satokauden elävöittäjänä. Jonkinlainen [https://en.wikipedia.org/wiki/Dying-and-rising_god Jumalan kuolema ja ylösnousemus] on siis maailman mytologioissa toistuva teema jo ennen kristinuskoa, ja vastaavia myyttejä löytyy eri puolilta maailmaa.

Varsinkin 1900-luvun alussa antropologi ja folkloristi [[wp:James Frazer|James Frazer]] ja psykologi [[wp:Carl Jung|Carl Jung]] liittivät Jeesuksen osaksi tätä myyttien jatkumoa, ja monet myyttihypoteesin kannattajat pitävätkin tätä samankaltaisuutta jonkinlaisena osoituksena Jeesuksen ja hänen ylösnousemuksensa epähistoriallisuudesta.

Kyse on pikemminkin universaalista ihmisluontoon kuuluvasta kuoleman voittamisen ja ikuisen elämän kaipuun tarinallisesta teemasta, joka on juurtunut syvälle ihmisen psyykeeseen. Raamatun kertomus puhuttelee ihmisen syviä kaipauksia osaltaan juuri siksi, että se tarjoaa vastauksen ihmisen ajattomiin ja universaaleihin kaipauksiin.

Jonathan Pageau huomauttaakin, että kristillisten juonikuvioiden löytyminen maailman myyteistä on pikemminkin kristinuskon sanomaa tukeva kuin sitä kyseenalaistava ilmiö: 

{{lainaus|Löydämme esimerkin siitä, mitä Kristuksen tarina tekee kaikille tarinoille. Mitä hän tekee kaikelle. Että hän kerralla ylittää, hän jopa hävittää kuvion. Silti hän samanaikaisesti universaalisoi sen, yhdistää sen, luo sille perustan, valaisee sen. Haadekseen laskeutumisen ja sieltä paluun kuvio on sekä ylittynyt että täyttynyt samaan aikaan – ja tämä on muodonmuutos.

Eikä kyse ole vain siitä, vaan yhtäkkiä kaikki nämä vanhat tarinat nähdään implisiittisesti Kristuksen kautta. 

Ja siinä näkyy antikristillisen 1900-luvun hulvaton ironia: kun nämä Frazerin kaltaiset tutkijat käyttävät kaikkia tuntemiasi muinaisia myyttejä niin kutsutusta kuolevasta jumalasta vähätelläkseen Kristinuskoa, huomaatkin että he katsovat kaikkia niitä myyttejä Kristuksen linssin läpi. Kristinusko oli niin maata mullistava tapahtuma, että monet sitä vastustavat eivät tänäkään päivänä osaa vastustaa sitä katsomatta Kristinuskon heille antamien lasien läpi.|Jonathan Pageau<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Christ Is the Key to All Stories | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=v7xE2_ULDD0 | Viitattu = 23.8.2024 | Tekijä = Jonathan Pageau | Julkaisija = Youtube  | Ajankohta = 19.07.2024 }}</ref>
}}

== Väitettyjä yhtäläisyyksiä ==

On yleinen väite, että monien uskontojen merkittävät hahmot olisivat nousseet kuolleista. Esimerkiksi [[wp:Mithra|Mithraan]] on liitetty myytti, jonka mukaan hän – varmistaakseen seuraajiensa pääsyn tuonpuoleiseen – olisi itse noussut taivaaseen. Varmat todisteet tällaisen myytin olemassaolosta kuitenkin puuttuvat. Eräisiin mysteeriuskontoihin liittyvien vastakohtaisuuksien: yö ja päivä, pimeys ja valo, yläpuolinen ja alapuolinen - on nähty heijastuvan UT:n kirjoituksissa. Ne ovat kuitenkin jokapäiväiseen, normaaliin kielenkäyttöön kuuluvaa sanastoa eivätkä sellaisenaan todista mitään.

Myyttisissä kuolevissa ja ylösnousevissa jumalissa on ainakin kolme selvää eroavuutta Jeesukseen:
#kukaan heistä ei Jeesuksen tavoin kuollut muiden edestä,
#vain Jeesus kuoli tarkoituksellisesti syntien edestä ja
#vain hän kuoli vapaaehtoisesti.
Nämä kaikki ominaisuudet ovat välttämättömiä Jeesukselle kristillisen pelastusteologian viitekehyksessä.

== Jeesuksen hahmon esikuviksi väitettyjä henkilöitä ==

=== Buddha ===

Buddhan eli Siddharta Gautaman ja Jeesuksen elämässä on väitetty esiintyvän monia yhtäläisyyksiä. Väite Buddhan neitseellisestä syntymästä on tuulesta temmattu. Buddhalla oli isä, jonka nimi oli Suddhodana.<ref>Schumann, Hans Wolfgang (1998), De historische Boeddha, Rottersam, Netherlands: Asoka</ref> Historialliset lähteet eivät anna mitään viitteitä siitä, että hän ei olisi myös biologinen isä. Buddhan neitseellistä syntymää on joskus yritetty perustella sillä, että tradition mukaan Buddhan äiti näki unen valkoisesta norsusta 10 kuukautta ennen Buddhan syntymää. Yhtäläisyysmerkin asettaminen unen ja neitseestäsyntymisen väliin vaatii kuitenkin melkoisen vilkasta mielikuvitusta.<ref>[http://www.sacred-texts.com/bud/lob/lob04.htm Sacred-texts.com.] Sacred-texts.com. Retrieved 2010-10-02.</ref>

{{lainaus|Jeesuksen sanotaan syntyneen joulupäivänä, kuten Buddhankin}}

Jeesus on saattanut hyvinkin syntyä joulupäivänä.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Onko joulu sittenkin alunperin kristillinen juhla? | Osoite = https://www.areiopagi.fi/2013/12/onko-joulu-sittenkin-alunperin-kristillinen-juhla/ | Viitattu = 10.7.2020 | Selite = | Tekijä = Miikka Niiranen | Julkaisija = Areiopagi | Ajankohta = 19.12.2013 }}</ref> Buddha sen sijaan syntyi 8. päivä neljättä kuuta.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Buddha vs Jesus | Osoite = www.tektonics.org/copycat/buddha02.php | Viitattu = 10.7.2020 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Tekton Apologetics Ministry | Ajankohta = }}</ref>

{{lainaus| Buddhan luona kävi viisaita miehiä jotka tunnistivat hänet jumalaksi. }}

Viisaat miehet eivät tunnistaneet häntä jumalaksi, vaan kuninkaaksi tai pyhäksi mieheksi. Yhden kerrotaan jopa ennustaneen, että hänestä tulee valaistunut, eli Buddha. Tämän ei pitäisi olla valtavan yllättävää, kun ottaa huomioon, että paikalle oikein kutsuttiin 8 bramiinia ennustamaan lapsen tulevaisuutta.

{{lainaus| Jeesus sanoi sylivauvana äidilleen olevansa Jumalan Poika. }}

Evankeliumeissa ei kerrota Jeesuksen sanoneen mitään tällaista. Buddha saattoi mahdollisesti sanoakin niin, mutta kuitenkaan tässä ei ole yhtäläisyyttä.

{{lainaus| Ylösnousemus }}

Buddhan ruumis poltettiin hänen kuolemansa jälkeen. Tuhkat siroteltiin vähän joka paikkaan josta ne sitten saattoivat tietysti nousta vaikka tuulen mukana taivaalle. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä varsinaisen ylösnousemuksen kanssa.

{{lainaus| Jeesus siirtyi ruumiillisesti taivaaseen. }}

Buddhan henki vapautui elämän kiertokulusta parinirvanaan. Tässäkään kohdassa ei voi varsinaisesti puhua vastaavuudesta.

{{lainaus| Ikuinen, Alfa ja Omega, alku ja loppu. }}

Kaikki muuthan ovat ikuisen jälleensyntymisen kehän vankeja, mutta Buddha juuri vapautui tästä ikuisesta kärsimyksestä.

{{lainaus| Jeesuksen toinen tuleminen }}

Siddharta ei aikonut tehdä minkäänlaista paluuta. Eri asia taas on, että odotetaanko vielä seuraavaa buddhaa.

=== Dionysos ===

Dionysos oli viinin ja juominkien jumala. Häneen liittyy eräs myytti, jossa Zeuksen kerrotaan rakastuneen Semele -nimiseen prinsessaan, lähestyneen tätä ihmismuodossa ja saaneen Semelen raskaaksi. Zeuksen mustasukkainen puoliso, Hera ilmaantui vanhan naisen hahmossa taloon, jossa Zeus ja Semele olivat, jolloin näiden puuhat paljastuivat. Valepukuinen Hera uskotteli Semelelle, ettei Zeus todellisuudessa olllut jumalien kuningas, vaan ainoastaan väitti niin saadakseen Semelen sänkyyn. Kun Zeus tuli seuraavan kerran, Semele pyysi saada esittää toiveen. Zeus vannoi täyttävänsä sen. "Ilmesty minulle samanlaisena kuin Heralle, kun rakastelet hänen kanssaan" pyysi Semele. Hermes ilmestyi taivaallisessa kunniassaan ja Semele paloi karrelle. Hermes -jumala otti talteen hänen sikiönsä ja vei sen Zeukselle, joka ompeli sen reiteensä. Kolme kuukautta myöhemmin hän poisti ompeleen, jolloin Dionysos syntyi. Jotkut tulkitsevat tämän niin, että Dionysos kuoli ja syntyi uudestaan. Tarkkaan luettuna myytti kuitenkin kertoo hänen syntyneen vain kerran.

Toinen versio myytistä kertoo Zeuksen yhtyneen tyttäreensä Persefoneen, joka synnytti pojan nimeltä Zagreus, toiselta nimeltään Dionysos. Mustasukkaisuudessaan Hera usutti titaani- hirviöt iskemään lapseen. Nämä houkuttelivat lapsen luokseen, tappoivat ja paloittelivat hänet ja söivät ruumiin. Sydän kuitenkin säästyi ja Athene -jumalatar toimitti sen Zeukselle. Zeus nielaisi sydämen ja sen jälkeen siitti Semelen, jolloin Dionysos syntyi uudestaan. Suuttunut Zeus tuhosi sitten titaanit, joiden tuhkasta syntyi ihmiskunta! Ei tämäkään myytti pahemmin muistuta Jeesuksen ylösnousemusta, eikä tunnu uskottavalta että UT:n kirjoittajat olisivat ammentaneet tällaisesta materiaalista.

=== Serapis ===

Ptolemaiosten aikana syntyi Egyptissä uusi kultti, jossa palvottiin Serapis -nimistä jumaluutta. Serapis oli eräänlainen yhdistelmäjumala, johon liitettiin ominaisuuksia Niilin jumala Osiriksesta, lääketaidon jumala Asklepioksesta, Olympian ylijumala Jupiterista (Zeus), ja Manalan jumala Plutosta. Tällainen jumaluus palveli hellenististen hallitsijoiden yhdenmukaistamispyrkimyksiä, koska erilaisen taustan omaavat saattoivat nähdä siinä omien jumaliensa piirteitä. 

Kreikkalaiset omaksuivat myös aineksia laajalle levinneestä egyptiläisestä Isis -kultista siirtäen niitä luovasti omiin jumaluuksiinsa. Rooman valtakunnan alueella kultti muuttui ja sen alkuperäiset ominaisuudet hävisivät lähes täydellisesti. Ptolemaiokset muokkasivat siitä ja muista aineksista Serapis-kultin. Kuten aiemmin näimme, alkuperäinen Osiris kuoli mutta ei ylösnoussut. Serapiksen kohdalla ei voi puhua kuolemasta eikä ylösnousemuksesta, koska hän oli sekoitus useammasta jumalasta. Apis -motiivikaan ei paljon auta, koska Apis-härkä kuoltuaan muuttui Manalan Osirikseksi, joka ei noussut sieltä ylös

== Aiheesta muualla ==

=== Suomeksi ===

* [https://www.perustalehti.fi/2022/09/mitaan-jeesusta-jeesus-denialismi-ja-tieteellinen-jeesus-tutkimus/ Matti Kankaanniemi: ”Mitään Jeesusta…” – Jeesus-denialismi ja tieteellinen Jeesus-tutkimus]
* [https://youtu.be/Vdh42wBwcLM Matti Kankaanniemi: ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan” (video)]
* [https://uusitie.com/monien-nakyvien-ateististen-ajattelijoiden-mukaan-jeesus-on-vain-satuhahmo/ Miikka Niiranen: Monien näkyvien ateististen ajattelijoiden mukaan Jeesus on vain satuhahmo]
* [https://web.archive.org/web/20161207105742/http://www.netikka.net/mpeltonen/jeesus3.htm Mauno Peltonen: ''Jeesus myytti?'' (''Wayback machine'')]
* [http://www.apologia.fi/podcast/37-apologia-fi-onko-jeesus-toisista-antiikin-uskonnoista-koottu-kokoelma-myytteja/ Apologia.fi – Onko Jeesus toisista antiikin uskonnoista koottu kokoelma myyttejä?]
* [https://uskonpuolesta.blogspot.com/2008/04/zeitgeist-elokuva-on-ankka.html Pasi Turunen: Uskon Puolesta: Zeitgeist elokuva on ankka!]

=== Englanniksi ===

* [https://historyforatheists.com/jesus-mythicism/ Tim O'Neill: Jesus Mythisism - History for Atheists] (Ateisti kumoaa myyttihypoteesin väitteitä perusteellisesti)
* [https://web.archive.org/web/20130402040258/http://www.tektonics.org/copycathub.html Tektonics.org: "Copycathub" (''Wayback machine'')]
* [https://www.str.org/w/jesus-recycled-redeemer- Jesus, the Recycled Redeemer, Greg Koukl]
* [https://www.youtube.com/watch?v=CfV_tc32diM Did Early Christians Borrow From Pagan Myths? - Dr. Mike Licona]

=== Myyttihypoteesin edustajia ===
* [https://www.richardcarrier.info/ Richard Carrierin kotisivut]
* [https://stellarhousepublishing.com/ Acharya S aka D.M. Murdock | Stellar House Publishing]

== Katso myös ==

* [[Jeesus-seminaari]]
* [[Zeitgeist]]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Jeesus]][[Luokka:Historia]]