https://apowiki.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Tonier 2026-04-19T15:17:33Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.43.6 https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5650 2009-12-18T01:41:36Z

<p>Tonier: /* Seurakunnan laajeneminen */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Siksi käsittelemme lyhyesti tässä juutalaisen seurakunnan historian.<br /> <br /> Adamista Moosekseen:<br /> <br /> Mooseksesta Salomoniin:<br /> <br /> Salomonista pakkosiirtolaisuuteen:<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> Juudean asukkaiden pakkosiirron jälkeen tapahtui seurakunnan kehityksen ja toinnan kannalta seuraavat merkittävät asiat:<br /> * Syntyi Rooman poliittinen mahti<br /> * Kreikkalainen kieli ja kulttuuri vakiintui<br /> * Juutalainen uskonto sai lisäpiirteitä<br /> <br /> '''Rooman poliittinen mahti - ykseys'''<br /> * Rooman laki astui voimaan kaikkialla Rooman valtakunnan alueella. Tätä [[Kahdentoista taulun lakia]] valvottiin ja toteutettiin [[Rooman armeijan]] voimalla kaikkialla. <br /> * Merkittävää oli myös kehitys antaa [[Rooman kansalaisuus]] yhä useammalle vapaalle miehelle riippumatta kansallisuudesta. <br /> * Yksi tärkeä tekijä oli Rooman rauha [[Pax Romana]], joka takasi suhteellisen vapaan ja turvallisen liikkuvuuden Rooman valtakunnan alueella. Armeija tehokkaasti kitki rosvouden niin mereltä kuin maaltakin ja valvoi turvallisuutta ja vakautta. <br /> * Tärkeä muutos oli myös infrakstruktuurin tuomat edut, erityisesti tieverkoston kehittymisen kautta. Tiedonkulku ja kauppatoiminta helpottuivat merkittävästi. <br /> * Armeijan merkitys oli myös monitahoinen, koska siihen hyväksyttiin eri kansallisuuksista henkilöitä. Vapauduttuaan armeijasta ja saavutettuaan yhteiskunnassa vapaan miehen aseman, he myös palatessaan kotiseuduilleen levittivät tietoa ja taitoa muilta alueilta. <br /> Yhteenvetona voi sanoa, että Rooma teki evankeliumin kertomisen kaikkialla helpoksi, nopeaksi ja turvalliseksi.<br /> <br /> Rooman poliitikkaan kuului osana myös erilaiset kultit, joista kuuluisin on keisareihin liittynyt henkilökultti, joka asetti heidät vuorollaan jumalaksi muiden jumalien sekaan. Muita Rooman alueella olevia uskontojen ja kulttien palvontakohteita olivat mm. [[Kybele]] ja [[Attis]], [[Isis]] ja [[Osiris]] ja [[Mithra]]. Mikä näistä kulteista tekee erityisen, niiden pinnallinen samanoloisuus Jeesuksen elämän kanssa. Merkittävin ero vertailtaessa Jeesusta näihin kultteihin niiden teologinen sisältö ja looginen yhtenäisyys, ja miten teologia toteutuu käytännössä. Yhteenvetona voi sanoa, että nämä kultit tekivät pohjustavaa työtä evankeliumille tekemällä Jeesuksen elämää tutuksi, mutta vasta evankeliumi toi radikaalin muutoksen sisältönsä puolesta.<br /> <br /> '''Kreikkalainen vaikutus'''<br /> * Jo ennen roomalaisten valloituksia n. viidennellä vuosisadalla Ateenassa käytetty attikan murre siirtyi kirjakieleksi, jonka otti myös käyttöönsä Aleksanteri Suuri sotilaineen. Myös kauppiaat ottivat sen yhteiseksi kieleksi vieden sen kaikkialle ja vakiinnuttaen sen asemaan kansainvälisenä kielenä. Tämä tavallisten ihmisten &quot;slangi&quot; tai kielimurre - koine - joka poikkeaa klassisesta kreikasta, on se yleiskieli (vrt. nykyenglanti tai tiedeyhteisön latina), jolla sekä Vanha Testamentti [[Septuaginta]] että Uusi Testamentti kirjoitettiin.<br /> * Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.<br /> <br /> Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[stoalaisuus]] ja [[epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[Platon]], [[Sokrates]], [[Epikuros]] ja [[Zenon]].<br /> <br /> '''Juutalainen uskonto'''<br /> Merkittävin muutos pakkosiirtolaisuutta edeltävään temppelijärjestelmään ovat seuraavat pakkosiirtolaisuuden aikana tulleet lisäelementit:<br /> * [[Synagoga]]-järjestelmä, joka mahdollisti uskonnollisen toimen kaikkialla maailmassa riippumattomana temppelistä.<br /> * Voimistunut [[Messias]]-odotus, joka perustui profetioihin ja jonka odotettiin täyttyvän tietyntyyppisenä.<br /> <br /> Muut tutut uskonnolliset puitteet, jotka toimivat kontekstina kristillisen seurakunnan synnylle ja liittyi kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[monoteismi]], [[Mooseksen laki]] ja eettinen järjestelmä, muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.<br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. <br /> <br /> Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[avustaminen]] ruualla tai varoilla<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). Seurakunnan eräs merkittävä lisä tältä jaksolta on apostolien rinnalle diakonien nostaminen, joiden tehtävä painottui avustamistyöhön, kun taas apostolien toiminta painottui julistukseen.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien ja Jeesuksen perheen lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> Kaupunkeja, jonne Uuden Testamentin mukaan seurakuntia perustettiin, ovat [[Samaria]] (Apt 8:5), [[Asdod]] (Apt 8:40), [[Kesarea]] (Apt 8:40), [[Damaskos]] (Apt 9:10), [[Tarso]] (Apt 9:30), [[Lydda]] (Apt 9:32), [[Saaron]] (Apt 9:34), [[Joppe]] (Apt 9:36), [[Antiokia]] (Apt 11:19), [[Pafo]] (Apt 13:6), [[Pisidian Antiokia]] (Apt 13:14), [[Ikonion]] (Apt 14:1), [[Lystra]] (Apt 14:6), [[Derbe]] (Apt 14:6), [[Filippi]] (Apt 16:12,34), [[Tessalonika]] (Apt 17:1), [[Beroia]] (Apt 17:10), [[Ateena]] (Apt 17:15), [[Korintti]] (Apt 18:1), [[Efesos]] (Apt 18:24), <br /> <br /> Uuden Testamentin mukaan evankeliumi levisi seuraaville alueille: [[Etiopia]] (Apt 8:27), [[Juudea]], [[Galilea]] (Apt 9:31), [[Samaria]], [[Foinikia]] (Apt 11:19), [[Kypros]] (Apt 11:19), [[Pisidia]] (Apt 13:14), [[Lykaonia]] (Apt 14:6), [[Syyria]] (Apt. 15:23), [[Kilikia]] (Apt 15:23), [[Makedonia]] (16:12), [[Akhaia]] (18:12)<br /> <br /> Nimeltä mainittuja tai muuten täsmennettyjä kristittyjä ovat: &lt;br&gt;<br /> 1-5: [[Paavali]] (l. Saulus Tarsosta) (Apt 7:58), [[Simon]] (entinen noita) (Apt 8:9), Etiopian kuningatar [[Kandaken hoviherra]] (Apt 8:27), [[Ananias]] (Apt 9:10), [[Aineas]] (Apt 9:33), &lt;br&gt;<br /> 6-10: [[Tabita]] (Apt 9:36), [[Simon nahkuri]] (Apt 9:43), [[Cornelius]] (Apt 10:1), [[Agabus]] (Apt 11:28), [[Maria]] (Johannes Markuksen äiti) (Apt 12:12), &lt;br&gt;<br /> 11-15: Johannes [[Markus]] (Apt 12:12), [[Rode]] (Apt 12:13), [[Simeon]] (Niger) (Apt 13:1), [[Lukius]] (Apt 13:1), [[Manaen]] (Apt 13:1), &lt;br&gt;<br /> 16-20: [[Sergius Paulus]] (Apt 13:7), [[Jaakob]] (Jeesuksen veli) (Apt 15:13), [[Judas Barsabbas]] (Apt 15:22), [[Silas]] (Apt 15:22), [[Timoteus]] (Apt 16:1), &lt;br&gt;<br /> 21-25: [[Timoteuksen äiti]] (Apt 16:1), [[Lyydia]] (Apt 16:14), [[Filippin vanginvartija]] (Apt 16:27-34), [[Jason]] (Apt 17:5), [[Dionysios]] (Apt 17:34),&lt;br&gt;<br /> 26-30: [[Damaris]] (Apt 17:34), [[Aquila]] (Apt 18:2), [[Priscilla]] (Apt 18:2), [[Titius Justus]] (Apt 18:7), [[Crispus]] (Apt 18:8),&lt;br&gt;<br /> 31- [[Apollos]] (Apt 18:24), <br /> <br /> Mainittuja vastustajia ovat [[ylimmäinen pappi]] (Apt 9:1), [[hellenistit]] (Apt 9:29), [[Herodes]] (kuningas) (Apt 12:11), [[Barjeesus]] (Elymas) (Apt 13:6),<br /> <br /> Tämän ajanjakson tärkeimmät teologiset linjaukset tai virstanpylväät olivat:<br /> * '''Marttyyrius''' ja '''pasifismi''' (Apt 7:59-60)<br /> * Julistustyön laajentaminen juutalaisista myös pakanoille (Apt 10)<br /> * Pakanoiden hyväksyminen '''tasavertaisina''' osaksi seurakuntaa (Apt 10)<br /> * '''Avustustyö''' yli kansallisuusrajojen (Apt 11:27-30)<br /> * '''Tasa-arvo''' yli luokkarajojen (Apt 17:4)<br /> * '''Vanhimmisto'''-instituution syntyminen palvelemaan seurakuntalaisia (Apt 14:23)<br /> * '''Ympärileikkaamattomuus''' pakanakristityille (Apt 15:1-33)<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5649 2009-12-18T01:39:23Z

<p>Tonier: /* Seurakunnan laajeneminen */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Siksi käsittelemme lyhyesti tässä juutalaisen seurakunnan historian.<br /> <br /> Adamista Moosekseen:<br /> <br /> Mooseksesta Salomoniin:<br /> <br /> Salomonista pakkosiirtolaisuuteen:<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> Juudean asukkaiden pakkosiirron jälkeen tapahtui seurakunnan kehityksen ja toinnan kannalta seuraavat merkittävät asiat:<br /> * Syntyi Rooman poliittinen mahti<br /> * Kreikkalainen kieli ja kulttuuri vakiintui<br /> * Juutalainen uskonto sai lisäpiirteitä<br /> <br /> '''Rooman poliittinen mahti - ykseys'''<br /> * Rooman laki astui voimaan kaikkialla Rooman valtakunnan alueella. Tätä [[Kahdentoista taulun lakia]] valvottiin ja toteutettiin [[Rooman armeijan]] voimalla kaikkialla. <br /> * Merkittävää oli myös kehitys antaa [[Rooman kansalaisuus]] yhä useammalle vapaalle miehelle riippumatta kansallisuudesta. <br /> * Yksi tärkeä tekijä oli Rooman rauha [[Pax Romana]], joka takasi suhteellisen vapaan ja turvallisen liikkuvuuden Rooman valtakunnan alueella. Armeija tehokkaasti kitki rosvouden niin mereltä kuin maaltakin ja valvoi turvallisuutta ja vakautta. <br /> * Tärkeä muutos oli myös infrakstruktuurin tuomat edut, erityisesti tieverkoston kehittymisen kautta. Tiedonkulku ja kauppatoiminta helpottuivat merkittävästi. <br /> * Armeijan merkitys oli myös monitahoinen, koska siihen hyväksyttiin eri kansallisuuksista henkilöitä. Vapauduttuaan armeijasta ja saavutettuaan yhteiskunnassa vapaan miehen aseman, he myös palatessaan kotiseuduilleen levittivät tietoa ja taitoa muilta alueilta. <br /> Yhteenvetona voi sanoa, että Rooma teki evankeliumin kertomisen kaikkialla helpoksi, nopeaksi ja turvalliseksi.<br /> <br /> Rooman poliitikkaan kuului osana myös erilaiset kultit, joista kuuluisin on keisareihin liittynyt henkilökultti, joka asetti heidät vuorollaan jumalaksi muiden jumalien sekaan. Muita Rooman alueella olevia uskontojen ja kulttien palvontakohteita olivat mm. [[Kybele]] ja [[Attis]], [[Isis]] ja [[Osiris]] ja [[Mithra]]. Mikä näistä kulteista tekee erityisen, niiden pinnallinen samanoloisuus Jeesuksen elämän kanssa. Merkittävin ero vertailtaessa Jeesusta näihin kultteihin niiden teologinen sisältö ja looginen yhtenäisyys, ja miten teologia toteutuu käytännössä. Yhteenvetona voi sanoa, että nämä kultit tekivät pohjustavaa työtä evankeliumille tekemällä Jeesuksen elämää tutuksi, mutta vasta evankeliumi toi radikaalin muutoksen sisältönsä puolesta.<br /> <br /> '''Kreikkalainen vaikutus'''<br /> * Jo ennen roomalaisten valloituksia n. viidennellä vuosisadalla Ateenassa käytetty attikan murre siirtyi kirjakieleksi, jonka otti myös käyttöönsä Aleksanteri Suuri sotilaineen. Myös kauppiaat ottivat sen yhteiseksi kieleksi vieden sen kaikkialle ja vakiinnuttaen sen asemaan kansainvälisenä kielenä. Tämä tavallisten ihmisten &quot;slangi&quot; tai kielimurre - koine - joka poikkeaa klassisesta kreikasta, on se yleiskieli (vrt. nykyenglanti tai tiedeyhteisön latina), jolla sekä Vanha Testamentti [[Septuaginta]] että Uusi Testamentti kirjoitettiin.<br /> * Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.<br /> <br /> Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[stoalaisuus]] ja [[epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[Platon]], [[Sokrates]], [[Epikuros]] ja [[Zenon]].<br /> <br /> '''Juutalainen uskonto'''<br /> Merkittävin muutos pakkosiirtolaisuutta edeltävään temppelijärjestelmään ovat seuraavat pakkosiirtolaisuuden aikana tulleet lisäelementit:<br /> * [[Synagoga]]-järjestelmä, joka mahdollisti uskonnollisen toimen kaikkialla maailmassa riippumattomana temppelistä.<br /> * Voimistunut [[Messias]]-odotus, joka perustui profetioihin ja jonka odotettiin täyttyvän tietyntyyppisenä.<br /> <br /> Muut tutut uskonnolliset puitteet, jotka toimivat kontekstina kristillisen seurakunnan synnylle ja liittyi kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[monoteismi]], [[Mooseksen laki]] ja eettinen järjestelmä, muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.<br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. <br /> <br /> Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[avustaminen]] ruualla tai varoilla<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). Seurakunnan eräs merkittävä lisä tältä jaksolta on apostolien rinnalle diakonien nostaminen, joiden tehtävä painottui avustamistyöhön, kun taas apostolien toiminta painottui julistukseen.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien ja Jeesuksen perheen lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> Kaupunkeja, jonne Uuden Testamentin mukaan seurakuntia perustettiin, ovat [[Samaria]] (Apt 8:5), [[Asdod]] (Apt 8:40), [[Kesarea]] (Apt 8:40), [[Damaskos]] (Apt 9:10), [[Tarso]] (Apt 9:30), [[Lydda]] (Apt 9:32), [[Saaron]] (Apt 9:34), [[Joppe]] (Apt 9:36), [[Antiokia]] (Apt 11:19), [[Pafo]] (Apt 13:6), [[Pisidian Antiokia]] (Apt 13:14), [[Ikonion]] (Apt 14:1), [[Lystra]] (Apt 14:6), [[Derbe]] (Apt 14:6), [[Filippi]] (Apt 16:12,34), [[Tessalonika]] (Apt 17:1), [[Beroia]] (Apt 17:10), [[Ateena]] (Apt 17:15), [[Korintti]] (Apt 18:1), [[Efesos]] (Apt 18:24), <br /> <br /> Uuden Testamentin mukaan evankeliumi levisi seuraaville alueille: [[Etiopia]] (Apt 8:27), [[Juudea]], [[Galilea]] (Apt 9:31), [[Samaria]], [[Foinikia]] (Apt 11:19), [[Kypros]] (Apt 11:19), [[Pisidia]] (Apt 13:14), [[Lykaonia]] (Apt 14:6), [[Syyria]] (Apt. 15:23), [[Kilikia]] (Apt 15:23), [[Makedonia]] (16:12), [[Akhaia]] (18:12)<br /> <br /> Nimeltä mainittuja tai muuten täsmennettyjä kristittyjä ovat: &lt;br&gt;<br /> [[Paavali]] (l. Saulus Tarsosta) (Apt 7:58), [[Simon]] (entinen noita) (Apt 8:9), Etiopian kuningatar [[Kandaken hoviherra]] (Apt 8:27), [[Ananias]] (Apt 9:10), [[Aineas]] (Apt 9:33), &lt;br&gt;<br /> [[Tabita]] (Apt 9:36), [[Simon nahkuri]] (Apt 9:43), [[Cornelius]] (Apt 10:1), [[Agabus]] (Apt 11:28), [[Maria]] (Johannes Markuksen äiti) (Apt 12:12), &lt;br&gt;<br /> Johannes [[Markus]] (Apt 12:12), [[Rode]] (Apt 12:13), [[Simeon]] (Niger) (Apt 13:1), [[Lukius]] (Apt 13:1), [[Manaen]] (Apt 13:1), &lt;br&gt;<br /> [[Sergius Paulus]] (Apt 13:7), [[Jaakob]] (Jeesuksen veli) (Apt 15:13), [[Judas Barsabbas]] (Apt 15:22), [[Silas]] (Apt 15:22), [[Timoteus]] (Apt 16:1), &lt;br&gt;<br /> [[Timoteuksen äiti]] (Apt 16:1), [[Lyydia]] (Apt 16:14), [[Filippin vanginvartija]] (Apt 16:27-34), [[Jason]] (Apt 17:5), [[Dionysios]] (Apt 17:34),&lt;br&gt;<br /> [[Damaris]] (Apt 17:34), [[Aquila]] (Apt 18:2), [[Priscilla]] (Apt 18:2), [[Titius Justus]] (Apt 18:7), [[Crispus]] (Apt 18:8),&lt;br&gt;<br /> [[Apollos]] (Apt 18:24), <br /> <br /> Mainittuja vastustajia ovat [[ylimmäinen pappi]] (Apt 9:1), [[hellenistit]] (Apt 9:29), [[Herodes]] (kuningas) (Apt 12:11), [[Barjeesus]] (Elymas) (Apt 13:6),<br /> <br /> Tämän ajanjakson tärkeimmät teologiset linjaukset tai virstanpylväät olivat:<br /> * '''Marttyyrius''' ja '''pasifismi''' (Apt 7:59-60)<br /> * Julistustyön laajentaminen juutalaisista myös pakanoille (Apt 10)<br /> * Pakanoiden hyväksyminen '''tasavertaisina''' osaksi seurakuntaa (Apt 10)<br /> * '''Avustustyö''' yli kansallisuusrajojen (Apt 11:27-30)<br /> * '''Tasa-arvo''' yli luokkarajojen (Apt 17:4)<br /> * '''Vanhimmisto'''-instituution syntyminen palvelemaan seurakuntalaisia (Apt 14:23)<br /> * '''Ympärileikkaamattomuus''' pakanakristityille (Apt 15:1-33)<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5648 2009-12-18T01:37:53Z

<p>Tonier: /* Seurakunnan laajeneminen */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Siksi käsittelemme lyhyesti tässä juutalaisen seurakunnan historian.<br /> <br /> Adamista Moosekseen:<br /> <br /> Mooseksesta Salomoniin:<br /> <br /> Salomonista pakkosiirtolaisuuteen:<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> Juudean asukkaiden pakkosiirron jälkeen tapahtui seurakunnan kehityksen ja toinnan kannalta seuraavat merkittävät asiat:<br /> * Syntyi Rooman poliittinen mahti<br /> * Kreikkalainen kieli ja kulttuuri vakiintui<br /> * Juutalainen uskonto sai lisäpiirteitä<br /> <br /> '''Rooman poliittinen mahti - ykseys'''<br /> * Rooman laki astui voimaan kaikkialla Rooman valtakunnan alueella. Tätä [[Kahdentoista taulun lakia]] valvottiin ja toteutettiin [[Rooman armeijan]] voimalla kaikkialla. <br /> * Merkittävää oli myös kehitys antaa [[Rooman kansalaisuus]] yhä useammalle vapaalle miehelle riippumatta kansallisuudesta. <br /> * Yksi tärkeä tekijä oli Rooman rauha [[Pax Romana]], joka takasi suhteellisen vapaan ja turvallisen liikkuvuuden Rooman valtakunnan alueella. Armeija tehokkaasti kitki rosvouden niin mereltä kuin maaltakin ja valvoi turvallisuutta ja vakautta. <br /> * Tärkeä muutos oli myös infrakstruktuurin tuomat edut, erityisesti tieverkoston kehittymisen kautta. Tiedonkulku ja kauppatoiminta helpottuivat merkittävästi. <br /> * Armeijan merkitys oli myös monitahoinen, koska siihen hyväksyttiin eri kansallisuuksista henkilöitä. Vapauduttuaan armeijasta ja saavutettuaan yhteiskunnassa vapaan miehen aseman, he myös palatessaan kotiseuduilleen levittivät tietoa ja taitoa muilta alueilta. <br /> Yhteenvetona voi sanoa, että Rooma teki evankeliumin kertomisen kaikkialla helpoksi, nopeaksi ja turvalliseksi.<br /> <br /> Rooman poliitikkaan kuului osana myös erilaiset kultit, joista kuuluisin on keisareihin liittynyt henkilökultti, joka asetti heidät vuorollaan jumalaksi muiden jumalien sekaan. Muita Rooman alueella olevia uskontojen ja kulttien palvontakohteita olivat mm. [[Kybele]] ja [[Attis]], [[Isis]] ja [[Osiris]] ja [[Mithra]]. Mikä näistä kulteista tekee erityisen, niiden pinnallinen samanoloisuus Jeesuksen elämän kanssa. Merkittävin ero vertailtaessa Jeesusta näihin kultteihin niiden teologinen sisältö ja looginen yhtenäisyys, ja miten teologia toteutuu käytännössä. Yhteenvetona voi sanoa, että nämä kultit tekivät pohjustavaa työtä evankeliumille tekemällä Jeesuksen elämää tutuksi, mutta vasta evankeliumi toi radikaalin muutoksen sisältönsä puolesta.<br /> <br /> '''Kreikkalainen vaikutus'''<br /> * Jo ennen roomalaisten valloituksia n. viidennellä vuosisadalla Ateenassa käytetty attikan murre siirtyi kirjakieleksi, jonka otti myös käyttöönsä Aleksanteri Suuri sotilaineen. Myös kauppiaat ottivat sen yhteiseksi kieleksi vieden sen kaikkialle ja vakiinnuttaen sen asemaan kansainvälisenä kielenä. Tämä tavallisten ihmisten &quot;slangi&quot; tai kielimurre - koine - joka poikkeaa klassisesta kreikasta, on se yleiskieli (vrt. nykyenglanti tai tiedeyhteisön latina), jolla sekä Vanha Testamentti [[Septuaginta]] että Uusi Testamentti kirjoitettiin.<br /> * Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.<br /> <br /> Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[stoalaisuus]] ja [[epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[Platon]], [[Sokrates]], [[Epikuros]] ja [[Zenon]].<br /> <br /> '''Juutalainen uskonto'''<br /> Merkittävin muutos pakkosiirtolaisuutta edeltävään temppelijärjestelmään ovat seuraavat pakkosiirtolaisuuden aikana tulleet lisäelementit:<br /> * [[Synagoga]]-järjestelmä, joka mahdollisti uskonnollisen toimen kaikkialla maailmassa riippumattomana temppelistä.<br /> * Voimistunut [[Messias]]-odotus, joka perustui profetioihin ja jonka odotettiin täyttyvän tietyntyyppisenä.<br /> <br /> Muut tutut uskonnolliset puitteet, jotka toimivat kontekstina kristillisen seurakunnan synnylle ja liittyi kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[monoteismi]], [[Mooseksen laki]] ja eettinen järjestelmä, muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.<br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. <br /> <br /> Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[avustaminen]] ruualla tai varoilla<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). Seurakunnan eräs merkittävä lisä tältä jaksolta on apostolien rinnalle diakonien nostaminen, joiden tehtävä painottui avustamistyöhön, kun taas apostolien toiminta painottui julistukseen.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien ja Jeesuksen perheen lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> Kaupunkeja, jonne Uuden Testamentin mukaan seurakuntia perustettiin, ovat [[Samaria]] (Apt 8:5), [[Asdod]] (Apt 8:40), [[Kesarea]] (Apt 8:40), [[Damaskos]] (Apt 9:10), [[Tarso]] (Apt 9:30), [[Lydda]] (Apt 9:32), [[Saaron]] (Apt 9:34), [[Joppe]] (Apt 9:36), [[Antiokia]] (Apt 11:19), [[Pafo]] (Apt 13:6), [[Pisidian Antiokia]] (Apt 13:14), [[Ikonion]] (Apt 14:1), [[Lystra]] (Apt 14:6), [[Derbe]] (Apt 14:6), [[Filippi]] (Apt 16:12,34), [[Tessalonika]] (Apt 17:1), [[Beroia]] (Apt 17:10), [[Ateena]] (Apt 17:15), [[Korintti]] (Apt 18:1), [[Efesos]] (Apt 18:24), <br /> <br /> Uuden Testamentin mukaan evankeliumi levisi seuraaville alueille: [[Etiopia]] (Apt 8:27), [[Juudea]], [[Galilea]] (Apt 9:31), [[Samaria]], [[Foinikia]] (Apt 11:19), [[Kypros]] (Apt 11:19), [[Pisidia]] (Apt 13:14), [[Lykaonia]] (Apt 14:6), [[Syyria]] (Apt. 15:23), [[Kilikia]] (Apt 15:23), [[Makedonia]] (16:12), [[Akhaia]] (18:12)<br /> <br /> Nimeltä mainittuja tai muuten täsmennettyjä kristittyjä ovat: &lt;br&gt;<br /> [[Paavali]] (l. Saulus Tarsosta) (Apt 7:58), [[Simon]] (entinen noita) (Apt 8:9), Etiopian kuningatar [[Kandaken hoviherra]] (Apt 8:27), [[Ananias]] (Apt 9:10), [[Aineas]] (Apt 9:33), <br /> [[Tabita]] (Apt 9:36), [[Simon nahkuri]] (Apt 9:43), [[Cornelius]] (Apt 10:1), [[Agabus]] (Apt 11:28), [[Maria]] (Johannes Markuksen äiti) (Apt 12:12), <br /> Johannes [[Markus]] (Apt 12:12), [[Rode]] (Apt 12:13), [[Simeon]] (Niger) (Apt 13:1), [[Lukius]] (Apt 13:1), [[Manaen]] (Apt 13:1), <br /> [[Sergius Paulus]] (Apt 13:7), [[Jaakob]] (Jeesuksen veli) (Apt 15:13), [[Judas Barsabbas]] (Apt 15:22), [[Silas]] (Apt 15:22), [[Timoteus]] (Apt 16:1), <br /> [[Timoteuksen äiti]] (Apt 16:1), [[Lyydia]] (Apt 16:14), [[Filippin vanginvartija]] (Apt 16:27-34), [[Jason]] (Apt 17:5), [[Dionysios]] (Apt 17:34),<br /> [[Damaris]] (Apt 17:34), [[Aquila]] (Apt 18:2), [[Priscilla]] (Apt 18:2), [[Titius Justus]] (Apt 18:7), [[Crispus]] (Apt 18:8),<br /> [[Apollos]] (Apt 18:24), <br /> <br /> Mainittuja vastustajia ovat [[ylimmäinen pappi]] (Apt 9:1), [[hellenistit]] (Apt 9:29), [[Herodes]] (kuningas) (Apt 12:11), [[Barjeesus]] (Elymas) (Apt 13:6),<br /> <br /> Tämän ajanjakson tärkeimmät teologiset linjaukset tai virstanpylväät olivat:<br /> * '''Marttyyrius''' ja '''pasifismi''' (Apt 7:59-60)<br /> * Julistustyön laajentaminen juutalaisista myös pakanoille (Apt 10)<br /> * Pakanoiden hyväksyminen '''tasavertaisina''' osaksi seurakuntaa (Apt 10)<br /> * '''Avustustyö''' yli kansallisuusrajojen (Apt 11:27-30)<br /> * '''Tasa-arvo''' yli luokkarajojen (Apt 17:4)<br /> * '''Vanhimmisto'''-instituution syntyminen palvelemaan seurakuntalaisia (Apt 14:23)<br /> * '''Ympärileikkaamattomuus''' pakanakristityille (Apt 15:1-33)<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5647 2009-12-18T01:37:05Z

<p>Tonier: /* Seurakunnan laajeneminen */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Siksi käsittelemme lyhyesti tässä juutalaisen seurakunnan historian.<br /> <br /> Adamista Moosekseen:<br /> <br /> Mooseksesta Salomoniin:<br /> <br /> Salomonista pakkosiirtolaisuuteen:<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> Juudean asukkaiden pakkosiirron jälkeen tapahtui seurakunnan kehityksen ja toinnan kannalta seuraavat merkittävät asiat:<br /> * Syntyi Rooman poliittinen mahti<br /> * Kreikkalainen kieli ja kulttuuri vakiintui<br /> * Juutalainen uskonto sai lisäpiirteitä<br /> <br /> '''Rooman poliittinen mahti - ykseys'''<br /> * Rooman laki astui voimaan kaikkialla Rooman valtakunnan alueella. Tätä [[Kahdentoista taulun lakia]] valvottiin ja toteutettiin [[Rooman armeijan]] voimalla kaikkialla. <br /> * Merkittävää oli myös kehitys antaa [[Rooman kansalaisuus]] yhä useammalle vapaalle miehelle riippumatta kansallisuudesta. <br /> * Yksi tärkeä tekijä oli Rooman rauha [[Pax Romana]], joka takasi suhteellisen vapaan ja turvallisen liikkuvuuden Rooman valtakunnan alueella. Armeija tehokkaasti kitki rosvouden niin mereltä kuin maaltakin ja valvoi turvallisuutta ja vakautta. <br /> * Tärkeä muutos oli myös infrakstruktuurin tuomat edut, erityisesti tieverkoston kehittymisen kautta. Tiedonkulku ja kauppatoiminta helpottuivat merkittävästi. <br /> * Armeijan merkitys oli myös monitahoinen, koska siihen hyväksyttiin eri kansallisuuksista henkilöitä. Vapauduttuaan armeijasta ja saavutettuaan yhteiskunnassa vapaan miehen aseman, he myös palatessaan kotiseuduilleen levittivät tietoa ja taitoa muilta alueilta. <br /> Yhteenvetona voi sanoa, että Rooma teki evankeliumin kertomisen kaikkialla helpoksi, nopeaksi ja turvalliseksi.<br /> <br /> Rooman poliitikkaan kuului osana myös erilaiset kultit, joista kuuluisin on keisareihin liittynyt henkilökultti, joka asetti heidät vuorollaan jumalaksi muiden jumalien sekaan. Muita Rooman alueella olevia uskontojen ja kulttien palvontakohteita olivat mm. [[Kybele]] ja [[Attis]], [[Isis]] ja [[Osiris]] ja [[Mithra]]. Mikä näistä kulteista tekee erityisen, niiden pinnallinen samanoloisuus Jeesuksen elämän kanssa. Merkittävin ero vertailtaessa Jeesusta näihin kultteihin niiden teologinen sisältö ja looginen yhtenäisyys, ja miten teologia toteutuu käytännössä. Yhteenvetona voi sanoa, että nämä kultit tekivät pohjustavaa työtä evankeliumille tekemällä Jeesuksen elämää tutuksi, mutta vasta evankeliumi toi radikaalin muutoksen sisältönsä puolesta.<br /> <br /> '''Kreikkalainen vaikutus'''<br /> * Jo ennen roomalaisten valloituksia n. viidennellä vuosisadalla Ateenassa käytetty attikan murre siirtyi kirjakieleksi, jonka otti myös käyttöönsä Aleksanteri Suuri sotilaineen. Myös kauppiaat ottivat sen yhteiseksi kieleksi vieden sen kaikkialle ja vakiinnuttaen sen asemaan kansainvälisenä kielenä. Tämä tavallisten ihmisten &quot;slangi&quot; tai kielimurre - koine - joka poikkeaa klassisesta kreikasta, on se yleiskieli (vrt. nykyenglanti tai tiedeyhteisön latina), jolla sekä Vanha Testamentti [[Septuaginta]] että Uusi Testamentti kirjoitettiin.<br /> * Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.<br /> <br /> Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[stoalaisuus]] ja [[epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[Platon]], [[Sokrates]], [[Epikuros]] ja [[Zenon]].<br /> <br /> '''Juutalainen uskonto'''<br /> Merkittävin muutos pakkosiirtolaisuutta edeltävään temppelijärjestelmään ovat seuraavat pakkosiirtolaisuuden aikana tulleet lisäelementit:<br /> * [[Synagoga]]-järjestelmä, joka mahdollisti uskonnollisen toimen kaikkialla maailmassa riippumattomana temppelistä.<br /> * Voimistunut [[Messias]]-odotus, joka perustui profetioihin ja jonka odotettiin täyttyvän tietyntyyppisenä.<br /> <br /> Muut tutut uskonnolliset puitteet, jotka toimivat kontekstina kristillisen seurakunnan synnylle ja liittyi kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[monoteismi]], [[Mooseksen laki]] ja eettinen järjestelmä, muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.<br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. <br /> <br /> Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[avustaminen]] ruualla tai varoilla<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). Seurakunnan eräs merkittävä lisä tältä jaksolta on apostolien rinnalle diakonien nostaminen, joiden tehtävä painottui avustamistyöhön, kun taas apostolien toiminta painottui julistukseen.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien ja Jeesuksen perheen lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> Kaupunkeja, jonne Uuden Testamentin mukaan seurakuntia perustettiin, ovat [[Samaria]] (Apt 8:5), [[Asdod]] (Apt 8:40), [[Kesarea]] (Apt 8:40), [[Damaskos]] (Apt 9:10), [[Tarso]] (Apt 9:30), [[Lydda]] (Apt 9:32), [[Saaron]] (Apt 9:34), [[Joppe]] (Apt 9:36), [[Antiokia]] (Apt 11:19), [[Pafo]] (Apt 13:6), [[Pisidian Antiokia]] (Apt 13:14), [[Ikonion]] (Apt 14:1), [[Lystra]] (Apt 14:6), [[Derbe]] (Apt 14:6), [[Filippi]] (Apt 16:12,34), [[Tessalonika]] (Apt 17:1), [[Beroia]] (Apt 17:10), [[Ateena]] (Apt 17:15), [[Korintti]] (Apt 18:1), [[Efesos]] (Apt 18:24), <br /> <br /> Uuden Testamentin mukaan evankeliumi levisi seuraaville alueille: [[Etiopia]] (Apt 8:27), [[Juudea]], [[Galilea]] (Apt 9:31), [[Samaria]], [[Foinikia]] (Apt 11:19), [[Kypros]] (Apt 11:19), [[Pisidia]] (Apt 13:14), [[Lykaonia]] (Apt 14:6), [[Syyria]] (Apt. 15:23), [[Kilikia]] (Apt 15:23), [[Makedonia]] (16:12), [[Akhaia]] (18:12)<br /> <br /> Nimeltä mainittuja tai muuten täsmennettyjä kristittyjä ovat: <br /> [[Paavali]] (l. Saulus Tarsosta) (Apt 7:58), [[Simon]] (entinen noita) (Apt 8:9), Etiopian kuningatar [[Kandaken hoviherra]] (Apt 8:27), [[Ananias]] (Apt 9:10), [[Aineas]] (Apt 9:33), <br /> [[Tabita]] (Apt 9:36), [[Simon nahkuri]] (Apt 9:43), [[Cornelius]] (Apt 10:1), [[Agabus]] (Apt 11:28), [[Maria]] (Johannes Markuksen äiti) (Apt 12:12), <br /> Johannes [[Markus]] (Apt 12:12), [[Rode]] (Apt 12:13), [[Simeon]] (Niger) (Apt 13:1), [[Lukius]] (Apt 13:1), [[Manaen]] (Apt 13:1), <br /> [[Sergius Paulus]] (Apt 13:7), [[Jaakob]] (Jeesuksen veli) (Apt 15:13), [[Judas Barsabbas]] (Apt 15:22), [[Silas]] (Apt 15:22), [[Timoteus]] (Apt 16:1), <br /> [[Timoteuksen äiti]] (Apt 16:1), [[Lyydia]] (Apt 16:14), [[Filippin vanginvartija]] (Apt 16:27-34), [[Jason]] (Apt 17:5), [[Dionysios]] (Apt 17:34),<br /> [[Damaris]] (Apt 17:34), [[Aquila]] (Apt 18:2), [[Priscilla]] (Apt 18:2), [[Titius Justus]] (Apt 18:7), [[Crispus]] (Apt 18:8),<br /> [[Apollos]] (Apt 18:24), <br /> <br /> Mainittuja vastustajia ovat [[ylimmäinen pappi]] (Apt 9:1), [[hellenistit]] (Apt 9:29), [[Herodes]] (kuningas) (Apt 12:11), [[Barjeesus]] (Elymas) (Apt 13:6),<br /> <br /> Tämän ajanjakson tärkeimmät teologiset linjaukset tai virstanpylväät olivat:<br /> * '''Marttyyrius''' ja '''pasifismi''' (Apt 7:59-60)<br /> * Julistustyön laajentaminen juutalaisista myös pakanoille (Apt 10)<br /> * Pakanoiden hyväksyminen '''tasavertaisina''' osaksi seurakuntaa (Apt 10)<br /> * '''Avustustyö''' yli kansallisuusrajojen (Apt 11:27-30)<br /> * '''Tasa-arvo''' yli luokkarajojen (Apt 17:4)<br /> * '''Vanhimmisto'''-instituution syntyminen palvelemaan seurakuntalaisia (Apt 14:23)<br /> * '''Ympärileikkaamattomuus''' pakanakristityille (Apt 15:1-33)<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5646 2009-12-18T00:48:04Z

<p>Tonier: /* Seurakunnan laajeneminen */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Siksi käsittelemme lyhyesti tässä juutalaisen seurakunnan historian.<br /> <br /> Adamista Moosekseen:<br /> <br /> Mooseksesta Salomoniin:<br /> <br /> Salomonista pakkosiirtolaisuuteen:<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> Juudean asukkaiden pakkosiirron jälkeen tapahtui seurakunnan kehityksen ja toinnan kannalta seuraavat merkittävät asiat:<br /> * Syntyi Rooman poliittinen mahti<br /> * Kreikkalainen kieli ja kulttuuri vakiintui<br /> * Juutalainen uskonto sai lisäpiirteitä<br /> <br /> '''Rooman poliittinen mahti - ykseys'''<br /> * Rooman laki astui voimaan kaikkialla Rooman valtakunnan alueella. Tätä [[Kahdentoista taulun lakia]] valvottiin ja toteutettiin [[Rooman armeijan]] voimalla kaikkialla. <br /> * Merkittävää oli myös kehitys antaa [[Rooman kansalaisuus]] yhä useammalle vapaalle miehelle riippumatta kansallisuudesta. <br /> * Yksi tärkeä tekijä oli Rooman rauha [[Pax Romana]], joka takasi suhteellisen vapaan ja turvallisen liikkuvuuden Rooman valtakunnan alueella. Armeija tehokkaasti kitki rosvouden niin mereltä kuin maaltakin ja valvoi turvallisuutta ja vakautta. <br /> * Tärkeä muutos oli myös infrakstruktuurin tuomat edut, erityisesti tieverkoston kehittymisen kautta. Tiedonkulku ja kauppatoiminta helpottuivat merkittävästi. <br /> * Armeijan merkitys oli myös monitahoinen, koska siihen hyväksyttiin eri kansallisuuksista henkilöitä. Vapauduttuaan armeijasta ja saavutettuaan yhteiskunnassa vapaan miehen aseman, he myös palatessaan kotiseuduilleen levittivät tietoa ja taitoa muilta alueilta. <br /> Yhteenvetona voi sanoa, että Rooma teki evankeliumin kertomisen kaikkialla helpoksi, nopeaksi ja turvalliseksi.<br /> <br /> Rooman poliitikkaan kuului osana myös erilaiset kultit, joista kuuluisin on keisareihin liittynyt henkilökultti, joka asetti heidät vuorollaan jumalaksi muiden jumalien sekaan. Muita Rooman alueella olevia uskontojen ja kulttien palvontakohteita olivat mm. [[Kybele]] ja [[Attis]], [[Isis]] ja [[Osiris]] ja [[Mithra]]. Mikä näistä kulteista tekee erityisen, niiden pinnallinen samanoloisuus Jeesuksen elämän kanssa. Merkittävin ero vertailtaessa Jeesusta näihin kultteihin niiden teologinen sisältö ja looginen yhtenäisyys, ja miten teologia toteutuu käytännössä. Yhteenvetona voi sanoa, että nämä kultit tekivät pohjustavaa työtä evankeliumille tekemällä Jeesuksen elämää tutuksi, mutta vasta evankeliumi toi radikaalin muutoksen sisältönsä puolesta.<br /> <br /> '''Kreikkalainen vaikutus'''<br /> * Jo ennen roomalaisten valloituksia n. viidennellä vuosisadalla Ateenassa käytetty attikan murre siirtyi kirjakieleksi, jonka otti myös käyttöönsä Aleksanteri Suuri sotilaineen. Myös kauppiaat ottivat sen yhteiseksi kieleksi vieden sen kaikkialle ja vakiinnuttaen sen asemaan kansainvälisenä kielenä. Tämä tavallisten ihmisten &quot;slangi&quot; tai kielimurre - koine - joka poikkeaa klassisesta kreikasta, on se yleiskieli (vrt. nykyenglanti tai tiedeyhteisön latina), jolla sekä Vanha Testamentti [[Septuaginta]] että Uusi Testamentti kirjoitettiin.<br /> * Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.<br /> <br /> Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[stoalaisuus]] ja [[epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[Platon]], [[Sokrates]], [[Epikuros]] ja [[Zenon]].<br /> <br /> '''Juutalainen uskonto'''<br /> Merkittävin muutos pakkosiirtolaisuutta edeltävään temppelijärjestelmään ovat seuraavat pakkosiirtolaisuuden aikana tulleet lisäelementit:<br /> * [[Synagoga]]-järjestelmä, joka mahdollisti uskonnollisen toimen kaikkialla maailmassa riippumattomana temppelistä.<br /> * Voimistunut [[Messias]]-odotus, joka perustui profetioihin ja jonka odotettiin täyttyvän tietyntyyppisenä.<br /> <br /> Muut tutut uskonnolliset puitteet, jotka toimivat kontekstina kristillisen seurakunnan synnylle ja liittyi kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[monoteismi]], [[Mooseksen laki]] ja eettinen järjestelmä, muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.<br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. <br /> <br /> Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[avustaminen]] ruualla tai varoilla<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). Seurakunnan eräs merkittävä lisä tältä jaksolta on apostolien rinnalle diakonien nostaminen, joiden tehtävä painottui avustamistyöhön, kun taas apostolien toiminta painottui julistukseen.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien ja Jeesuksen perheen lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> Kaupunkeja, jonne Uuden Testamentin mukaan seurakuntia perustettiin, ovat [[Samaria]] (Apt 8:5), [[Asdod]] (Apt 8:40), [[Kesarea]] (Apt 8:40), [[Damaskos]] (Apt 9:10), [[Tarso]] (Apt 9:30), [[Lydda]] (Apt 9:32), [[Saaron]] (Apt 9:34), [[Joppe]] (Apt 9:36), [[Antiokia]] (Apt 11:19), [[Pafo]] (Apt 13:6), [[Pisidian Antiokia]] (Apt 13:14), [[Ikonion]] (Apt 14:1), [[Lystra]] (Apt 14:6), [[Derbe]] (Apt 14:6),<br /> <br /> Uuden Testamentin mukaan evankeliumi levisi seuraaville alueille: [[Etiopia]] (Apt 8:27), [[Juudea]], [[Galilea]] (Apt 9:31), [[Samaria]], [[Foinikia]] (Apt 11:19), [[Kypros]] (Apt 11:19), [[Pisidia]] (Apt 13:14), [[Lykaonia]] (Apt 14:6), [[Syyria]] (Apt. 15:23), [[Kilikia]] (Apt 15:23) <br /> <br /> Nimeltä mainittuja tai muuten täsmennettyjä kristittyjä ovat [[Paavali]] (l. Saulus Tarsosta) (Apt 7:58), [[Simon]] (entinen noita) (Apt 8:9), Etiopian kuningatar [[Kandaken hoviherra]] (Apt 8:27), [[Ananias]] (Apt 9:10), [[Aineas]] (Apt 9:33), [[Tabita]] (Apt 9:36), [[Simon nahkuri]] (Apt 9:43), [[Cornelius]] (Apt 10:1), [[Agabus]] (Apt 11:28), [[Maria]] (Johannes Markuksen äiti) (Apt 12:12), Johannes [[Markus]] (Apt 12:12), [[Rode]] (Apt 12:13), [[Simeon]] (Niger) (Apt 13:1), [[Lukius]] (Apt 13:1), [[Manaen]] (Apt 13:1), [[Sergius Paulus]] (Apt 13:7), Jaakob (Jeesuksen veli) (Apt 15:13), [[Judas Barsabbas]] (Apt 15:22), [[Silas]] (Apt 15:22), [[Timoteus]] (Apt 16:1), Timoteuksen äiti (Apt 16:1), <br /> <br /> Mainittuja vastustajia ovat [[ylimmäinen pappi]] (Apt 9:1), [[hellenistit]] (Apt 9:29), [[Herodes]] (kuningas) (Apt 12:11), [[Barjeesus]] (Elymas) (Apt 13:6),<br /> <br /> Tämän ajanjakson tärkeimmät teologiset linjaukset tai virstanpylväät olivat:<br /> * Julistustyön laajentaminen juutalaisista myös pakanoille<br /> * Pakanoiden hyväksyminen '''tasavertaisina''' osaksi seurakuntaa<br /> * '''Marttyyrius''' ja '''pasifismi'''<br /> * '''Avustustyö''' yli kansallisuusrajojen<br /> * '''Ympärileikkaamattomuus''' pakanakristityille (Apt 15:1-<br /> * '''Tasa-arvo''' yli luokkarajojen<br /> * '''Vanhimmisto'''-instituution syntyminen palvelemaan seurakuntalaisia (Apt 14:23)<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Jeesus_Nasaretilainen&diff=5645 2009-12-18T00:17:06Z

<p>Tonier: /* Evankeliumien kertoma historiallisessa kontekstissa */</p> <hr /> <div>{{Tämä artikkeli|kertoo vuoden 5 eKr. aikoihin syntyneestä historiallisesta henkilöstä nimeltä ''Jeesus''. Tom Holménin kirjoittamaa kirjaa &quot;Jeesus&quot; käsittelee artikkeli [[Jeesus (kirja)]].}}<br /> Jeesus Nasaretilainen on [[kristinusko]]n keskushenkilö. Kristityt uskovat, että Jeesuksessa [[Jumala]]n toinen persoona tuli lihaksi (&quot;sikisi [[Pyhä Henki|Pyhästä Hengestä]], syntyi neitsyt Mariasta&quot;) ja ilmoitti [[Isä Jumala|Isän]]. Nimi “Jeesus” on [[wp:kreikan kieli|kreikaksi]] Ίησους, (Ieesous), [[wp:heprea|heprea]]ksi יהושע (Jehoshua) tai [[wp:aramea|aramea]]ksi ישוע (Jeshua), joka tarkoittaa “JHWH pelastaa”.&lt;ref&gt;http://en.wikipedia.org/wiki/Tetragrammaton&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Ensisijainen tiedon lähde Jeesuksen elämästä ja opetuksista ovat neljä tunnustettua evankeliumia,&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus Nasaretilainen | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/03_jeesus.html | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = | Tekijä = Lehtipuu, Outi | Julkaisija = | Ajankohta = }}<br /> *''Kun kysytään, kuka Jeesus oli ja mitä hän teki, on päälähteenä UT:n evankeliumit.''&lt;/ref&gt; joskin tiedemiehet riitelevät muiden tekstien (esim. Tuomaksen evankeliumi) tutkimuksellisesta arvosta. Jeesuksen ei tiedetä itse kirjoittaneen mitään, tai ei ole ainakaan mitään syytä olettaa hänen tehneen niin.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} <br /> *''Jeesus Nasaretilainen ei jättänyt jälkeensä kirjallisia tekstejä - -''&lt;br /&gt;<br /> Jeesus toki kirjoitti Johanneksen evankeliumin mukaan ({{rp|Joh. 8:6}}) jotakin hiekkaan, mutta hänen ei väitetä kirjoittaneen mm. kirjeitä.&lt;/ref&gt; <br /> <br /> Johtavan Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#rekonstruktio|rekonstruktio]] Jeesuksesta eli nk. ''historian Jeesus'' vastaa yllättävän paljon sitä kuvausta, joka hänestä on pyhäkoulussa annettu. Lehdissä esillä olleet uutiset mm. Jeesuksen mahdollisesta naisystävästä eivät vastaa Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#konsensus|konsensusta]]. Ongelmana on se, että valtauoman Jeesus-tutkimus ei tarjoa mitään uutiskynnystä ylittävää, kun taas uutiset, joiden mukaan Jeesus olikin homo, ylittävät uutiskynnyksen helposti. Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkijaryhmän julkaiseman tiedotteen mukaan &quot;akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä&quot;, joten &quot;bling bling -tutkimus mieltyy konsensukseksi&quot;.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Osoite = http://www.historianjeesus.fi/palstahistoria.htm#palsta%201 | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä | Tekijä = | Julkaisija = | Ajankohta = }} <br /> *''Median elinehto on raflaavuus. Kuten vanha sanonta kuuluu, uutinen ei ole se, että koira puri postinkantajaa, vaan se, että postinkantaja puri koiraa. Jeesus-tutkimukseen sovellettuna tämä merkitsee sitä, että uutiskynnyksen ylittävät väitteistä kohahduttavimmat - - Kohu, provokatiivisuus ja raflaavuus seulontaperusteina median kautta maailmalle esiteltäväksi siivilöityy &quot;tutkimus&quot;, jota ei akateemisella foorumilla pystytä yrittämälläkään ottamaan vakavasti. Miksei kukaan kerro tästä? - - Akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä. Niinpä bling bling -&quot;tutkimus&quot; mieltyy konsensukseksi, josta valtauoman tavanomaiset näkemykset tuntuvat muodostavan arveluja herättävän poikkeuksen.''<br /> *''Hänen elämässään voi hahmottaa &quot;alun, keskikohdan ja lopun&quot;- -''<br /> *''Varsinaista elämäkertaa ei historian Jeesuksesta voi kirjoittaa. Lähteistä ei ole siihen. - - 1800-luvulla - - elämäkerrallinen kuvaus oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus.''<br /> &lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Jeesuksen historiallisuus ==<br /> {{Pääartikkeli|[[Jeesuksen historiallisuus]]}}<br /> Viimeaikoina pinnalle [[Jeesus-myyttihypoteesi]] eri muodoissaan, joka vaikuttaisi vakuuttavan maallikot aivan liian hyvin siihen nähden, miten todennäköistä Jeesuksen historiallisuus on. Tutkijoistakin häviävän pieni vähemmistö kieltää Jeesuksen historiallisuuden, mutta Jeesuksen kieltäjistä suurin osa on maallikoita. Ongelmana on lähinnä se, että valtavirran tutkimus todistaa tylsän, pyhäkoulu-Jeesuksen puolesta. Sellainen ei ylitä uutiskynnystä toisin kuin näennäistieteelliset tutkimukset, joiden mukaan Jeesus olikin nainen, homo tai myytti.<br /> <br /> Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, Galileassa syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen Johannes Kastajalta ja tuomittiin Pontius Pilatuksen käskystä kuolemaan ristiinnaulitsemalla syytettynä kansankiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.<br /> <br /> Mistä Jeesukseen liittyvästä voidaan historiantutkimuksen viitekehyksessä olla varmoja, jos mistään varmoja voidaan olla? Ensinnäkin se on lähes selvää, että Jeesus, jota nasaretilaiseksi kutsuttiin, on noin 2000 vuotta sitten ollut olemassa. Jeesuksen olemassaolon puolesta puhuvat lukuisat kristilliset lähteet ja muutamat ei-kristilliset lähteet, joiden agendaan nähden ei olisi ollut mitenkään järkevää valehdella Jeesuksen olleen olemassa.<br /> <br /> Historijoitsija Josefus kirjoittaa Jeesuksesta kahdesti. Josefuksen tunnetuinta mainintaa Jeesuksesta kutsutaan Testimonium flavianumiksi. Testimonium on sikäli kiistelty, että se sisältää vivahteita, jotka eivät vaikuta järkeviltä ollakseen juutalaisen kirjoittamia. Tutkijoiden konsensus kuitenkin on, että merkinnän ydin olisi Josefuksen käsialaa. Tähän viittaisivat kielen analyysi sekä se, että Josefuksen aikana kristityillä ei ollut mitään motiivia todistaa Jeesuksen olemassaoloa, vaan lähinnä todistaa olemassaolevan henkilön messiaanisuus. Yleensä vain kolmen merkinnän osan autenttisuus kyseenalaistetaan; maininta ylösnousemuksesta, ihmisyyden kyseenalaistus ja kristukseksi tituleeraaminen. <br /> <br /> Josefuksen toinen maininta Jeesuksesta on hänen teoksessaan Antiquitates Judaicae. Kyseisessä maininnassa kerrotaan Jaakobista, jonka veli on kristukseksi kutsuttu Jeesus. Maininta on epäsuora, joten mainintaa on vaikeaa tulkita väärennökseksi. Johtavan Josefus-tutkijan, Louis Feldmanin mukaan merkinnän aitous on yleisesti hyväksytty. Sen lisäksi on on äärettömän epätodennäköistä, että merkintä kertoisi jostakusta muusta kuin kanonisoitujen evankeliumien hahmottelemasta Jeesuksesta, sillä merkinnän mukaan kyseistä Jeesusta kutsuttiin kristukseksi ja hän oli Jaakob-nimisen miehen veli.<br /> <br /> Jeesuksesta kertoo myös senaattori-historijoitsija Tacitus. Hän kertoo, että Neron Rooman palosta syyttämät kristityt ovat saaneet nimensä Kristuksen (Christus) mukaan, ”jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloituttanut Tiberiuksen aikana” (Annales). Yksityiskohtien risteyksessä lienee kristinuskon ydinhahmo, sillä on jälleen vaikeaa kuvitella 1) Pontius Pilatuksen 2) teloituttaneen 3) juuri tuona aikana 4) jonkun, jota kutsuttiin Kristukseksi 5) ja jota kristityt seurasivat. Sen lisäksi latinassa kristusta ei käytetty tittelinä, kuten vaikkapa prokuraattoria. Oli Tacituksen tieto kuulopuhetta tai ei, hän ei ilmeisestikään epäillyt kyseisen henkilön olemassaoloa; niin ei tehnyt ilmeisesti kukaan. Jos hänen olemassaolonsa olisi hänen aikanaan ollut kyseenalaista, olisi siitä todennäköisesti merkintöjä.<br /> <br /> Jeesuksesta on enemmänkin ei-kristillisiä, kirjallisia merkintöjä, jotka antavat enemmän tilaa vaihtoehtoisille selityksille ja salaliittoteorioille.<br /> <br /> == Merkinnät Jeesuksesta historiallisissa lähteissä ==<br /> === Raamatussa ===<br /> ==== Raamatun profetioissa ====<br /> Raamatussa on huomattava määrä profetioita, joiden on yleensä tulkittu kertovan Jeesuksesta. Mielenkiintoista on, että Kuolleen Meren kirjakäärölöydöt 1950 -luvulta osoittavat näiden Vanhan Testamentin, jossa nämä ennustukset ovat, olleen olemassa nykyisenlaisena jo ennen Jeesusta. Em. löydöt on ajoitettu ajalle 300 e.Kr. - 50 j.Kr.{{l}}<br /> <br /> Jumalan Poika Ps 2:7 &lt;br&gt;<br /> <br /> Naisen jälkeläinen Gen 3:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Aabrahamim jälkeläinen Gen 17:7; Gen 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Iisakin jälkeläinen Gen 21:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Daavidin suvusta Ps 132:11; Jer 23:5&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulemus tiettynä hetkenä (490 v kuluttua Danielista) Ge 49:10;Dan 9:24-25&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy neitsyestä Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Immanualiksi (Jumala meidän kanssamme) Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy Betlehem Efratassa Juudeassa Miik 5:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Merkittävät ihmiset tulevat kunniottaakseen Häntä Ps 72:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntymä johtaa lastenmurhaan Jer 31:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Egyptistä Hoos 11:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänellä on edelläkävijä (Johannes Kastaja) Jes 40:3; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On oleva Hengen täyttämä Ps 45:7; Jes 11:2; 61:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On profeetta kuten Mooses Deut 18:15-18&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen julkisen työn aloitustapansa Jes 61:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Toimintansa Galileassa Jes 9:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa julkisuuteen Jerusalemissa Sak 9:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa temppeliin Hag 2:7,9; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen köyhyytensä Jes 53:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ystävällisyytensä ja myötätuntonsa Jes 40:11; Jes 42:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen saarnaamisensa vertauksin Ps 78:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ihmeensä Jes 35:5-6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hän joutuu halveksituksi Ps 22:6; 69:7,9,20&lt;br&gt;<br /> <br /> Omiensa hylkäämäksi joutuminen Ps 69:8; Jes 63:3&lt;br&gt;<br /> <br /> On juutalaisille kompastuskivi Jes 8:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset tulevat vihaamaan Häntä Ps 69:4; Jes 49:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaisten johtajat eivät hyväksy Häntä Ps 118:22&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset ja pakanat käyvät yhdessä Häntä vastaan Ps 2:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee ystävänsä pettämäksi Ps 41:9;Ps 55:12-14&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen läheisensä jättävät hänet Sak 13:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Myydään 30 hopeakolikosta Sak 11:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hinta annetaan savenvalajan pellosta Sak 11:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimystensä intensiteetti Ps 22:14,15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimyksensä tulevat tapahtumaan toisten vuoksi Jes 53:4-6,12; Dan 9:26&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kärsivällisyytensä ja hiljaisuutensa kärsimyksessä Jes 53:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Lyödään poskelle Miik 5:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa tulee olemaan hirveässä kunnossa Jes 52:14; 53:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Häntä syljetään Jes 50:6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kätensä ja jalkansa tullaan naulaamaan Ps 22:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan Jumalan hylkäämä Ps 22:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan pilkattu Ps 22:7,8&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänelle tarjotaan hapanviiniä Ps 69:21&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen vaatteensa tullaan jakamaan pelaamalla Ps 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Luetaan pahantekijöiden joukkoon Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee rukoilemaan murhaajiensa puolesta Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kuolemansa Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Luuta ei häneltä rikota Ex 12:46; Ps 34:20 &lt;br&gt;<br /> <br /> Tullaan lävistämään Sak 12:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Haudataan rikkaan miehen hautaan Jes 53:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa ei kohtaa mätänemistä Ps 16:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ylösnousemuksensa Ps 16:10; 68:18; Jes 26:19&lt;br&gt;<br /> <br /> Istuu Jumalan oikealle puolelle Ps 110:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On Taivaallinen ylipappi ihmisille Jes 6:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan seurakunnan kulmakivi Jes 28:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Pakanat (ei-juutalaiset) panevat Häneen toivonsa Jes 11:10; 42:1&lt;br&gt;<br /> <br /> <br /> ==== Evankeliumien kertoma historiallisessa kontekstissa ====<br /> Jeesus ei tiedetä jättäneen kirjoituksia. Sen sijaan evankelistat [[Matteus]], [[Markus]], [[Luukas]] ja [[Johannes]] sijoittivat Jeesuksesta kertoessaan hänet tiettyyn historialliseen kontekstiin. Heidän kertoma historiallinen konteksti ei suoraan todista Jeesuksen historiallisuutta, mutta vahvistaa tai heikentää kertomusten aitoutta. ''Kyse on samanlaisesta asiasta kuin henkilö A kertoo B:lle Pekingin olevan Kiinan pääkaupunki. B ei voi tietää puhuuko A totta vai ei, mutta hän voi tarkistaa '''A:n kertomat yksityiskohdat''' muista lähteistä ja todeta A:n kertomuksen olevan totta.''<br /> <br /> '''Syntymä'''&lt;br&gt;<br /> Matteus ja Luukas kertovat Jeesuksen [[sukuluettelot]] (Mt 1:1-17 ja Lk 3:23-38). Matteus halusi todistaa Jeesuksen olevan Daavidin sukua. Tämän todistaminen onnistui ennen [[Jerusalemin temppelin]] tuhoa, koska leeviläisten tehtävänä oli ylläpitää sukuluetteloita ja myös valvoa, ettei lähisukulaiset menneet keskenään avioon. Valitettavasti roomalaiset tuhosivat vuonna 70 j.Kr. temppelin ja sukuluettelot. Voidaan olettaa, että ennen vuotta 70 j.Kr. Jeesuksen messiaanisuus tarkistettiin ja vahvistettiin sukulaisuuden osalta. Sukuluetteloiden yhteneväisyys eroavaisuuksista huolimatta puoltaa aitoutta kuin näkemystä, että evankelistat keksivät ne omasta päästään.<br /> <br /> '''''Syntymätapahtumien kronologia Matteuksen evankeliumin mukaan täydennettynä Luukkaan evankeliumin tiedoilla'''''&lt;br&gt;<br /> 1. Enkeli Gabrielin ilmestyminen ja lupaus [[Messiaan]] [[airueen]] - [[Johannes Kastajan]] - syntymästä betlehemiläiselle [[pappi]] [[Sakarialle]], [[Abian pappisosasto]]n kuuluvalle miehelle hänen suorittaessaan suitsutusta temppelissä [[Jerusalemissa]] (Lk 1:5-25) &lt;br&gt;<br /> 2. Enkeli Gabrielin ilmestyminen [[Marialle]] [[Nasaretissa]] (Lk 1:26-38)&lt;br&gt;<br /> 3. Marian vierailu [[Elisabetin]] ja Sakarian luona [[Betlehemissä]] 3 kk:n ajan (Lk 1:39-56)&lt;br&gt;<br /> 4. Marian paluu Nasaretiin&lt;br&gt;<br /> 5. Johannes Kastajan syntymä (Lk 1:57-80)&lt;br&gt;<br /> 6. Marian [[kihlaus]] (Mt 1:18)&lt;br&gt;<br /> 7. Marian raskauden paljastuminen (Mt 1:18)&lt;br&gt;<br /> 8. [[Joosefin]] aikomus [[hyljätä]] Maria (Mt 1:19)&lt;br&gt;<br /> 9. Herran enkelin ilmestyminen unessa Joosefille ja kehoitus Marian ja lapsen pitämisestä (Mt 1:20-23)&lt;br&gt;<br /> - [[Augustuksen käsky]] valtakunnan [[verollepanosta]] [[Quiriniuksen]] ollessa [[käskynhaltijana]] (Lk 2:1-2).&lt;br&gt;<br /> * Luukkaan maininta ei sovi historialliseen kontekstiin. Joko a) Luukas erehtyi, b) valehteli, c) oikoi mutkia suoriksi. C:n heikkous on se, että Luukas pyrki historialliseen tarkkuuteen joskin aina täytyy ottaa huomioon, että jokainen henkilö kirjoittaa omalla tavallaan. B:lle on vaikea keksiä ensimmäisen vuosisadan näkökulmasta järkevää motivaatiota (kunnia, naiset, omaisuus) kun kristillinen liike tähtäsi päinvastaiseen. A vaikuttaa vahvimmalta vaihtoehdolta, koska Luukaksella ei ollut luultavasti tarkkoja roomalaisia dokumentteja käytettävissään. Hänen lähteensä tai oma muistinsa nostivat mielikuvan, että Jeesuksen syntymän aikoihin oli roomalaisten taholta runsaasti aktiviteetteja, jotka luultavasti saivat sen aikaan, että Joosef meni Marian kannalta huonossa ajankohdassa Betlehemiin. Syy oli luultavasti joku muu kuin &quot;Syyrian maaherra Quiriniuksen Augustuksen valtakunnan laajuisesta käskystä toteuttama verollepano&quot;. Todennäköisempi syy oli joku [[Herodes Suuren]] toteuttama kampanja, jonka taustasyynä on voinut todella ollakin roomalaisten taholta tullut käsky.&lt;br&gt;<br /> 10. Joosefin ja Marian [[avioliitto]] (Mt 1:24-25)&lt;br&gt;<br /> - Luukas antaa ymmärtää että Joosefin ja Marian status oli kihlattu (Lk 2:5)&lt;br&gt;<br /> 11. Joosefin ja Marian matka Betlehemiin (Lk 2:4-5)&lt;br&gt;<br /> 12. Jeesuksen [[syntymä]] (Mt 2:1 ja Lk. 2:6-7)&lt;br&gt;<br /> 13. [[Herran enkelin]] ja [[enkelijoukon]] [[ilmestyminen]] [[paimenille]] yöllä [[kedolla]] (Lk 2:8-15)&lt;br&gt;<br /> 14. Paimenet tapaavat Marian, Joosefin ja Jeesuksen (Lk 2:16-20)&lt;br&gt;<br /> 15. Marian 7 päivän [[epäpuhtaus]] (3. Ms 12:2)&lt;br&gt;<br /> 16. Jeesuksen [[ympärileikkaus]] ja nimenanto 8. päivänä (Lk 2:21)&lt;br&gt;<br /> 17. Marian 33 [[puhdistuspäivää]] (3. Ms 12:4)&lt;br&gt;<br /> 18. 41. päivänä matka Jerusalemiin puhdistusmenoihin (Lk 2:22-24)&lt;br&gt;<br /> 19. Simeon tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk 2:25-35)&lt;br&gt;<br /> 20. Naisprofeetta Hanna tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk 2:36-38)&lt;br&gt;<br /> 21. [[Puhdistusmenot]] (Lk 2:39)&lt;br&gt;<br /> 22. Luukaksen maininta paluusta [[Galileaan]] (Lk 2:39) voi olla&lt;br&gt;<br /> a) kirjallinen siirtymälause Jeesuksen elämässä 12 vuotta eteenpäin (kirjallinen ilmaisutapa)&lt;br&gt;<br /> b) tapahtunut tosiasia&lt;br&gt;<br /> - joka tapauksessa oletetaan, että Joosef sai töitä Betlehemistä ja a)-tapauksessa palasi sinne perheineen ehkä jopa kahdeksi vuodeksi (kts. Herodeksen aikamääreiden tiedustelu tietäjiltä kohta 26).&lt;br&gt;<br /> 23. [[Idän tietäjien]] saapuminen Jerusalemiin [[tähden]] opastamana (Mt 2:1)&lt;br&gt;<br /> 24. Tietäjien ja Herodeksen tapaaminen (Mt 2:2-3)&lt;br&gt;<br /> 25. Herodeksen ja [[ylipappien]] ja [[lainopettajien]] tapaaminen (Mt 2:4-6)&lt;br&gt;<br /> 26. Herodeksen ja tietäjien 2. tapaaminen (Mt 2:7-8)&lt;br&gt;<br /> 27. Tietäjien matka Betlehemiin (Mt 2:9-10)&lt;br&gt;<br /> 28. Tietäjät tapaavat talossa lapsen ja Marian (Mt 2:11)&lt;br&gt;<br /> 29. Jumala varoittaa tietäjiä Herodeksesta (Mt 2:12)&lt;br&gt;<br /> 30. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja varoittaa Herodeksesta (Mt 2:13)&lt;br&gt;<br /> 31. Joosefin perheen pakomatka [[Egyptiin]] (Mt 2:14)&lt;br&gt;<br /> 32. Joosefin perhe elää Egyptissä (Mt 2:15)&lt;br&gt;<br /> 33. Herodes surmaa 2-vuotiaat ja nuoremmat poikalapset Betlehemistä ja ympäristöstä (Mt 2:16-18)&lt;br&gt;<br /> 34. Herodes kuolee (Mt 2:19)&lt;br&gt;<br /> 35. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja kehoittaa palaamaan takaisin (Mt. 2:19-20)&lt;br&gt;<br /> 36. Joosefin perheen paluu [[Israeliin]] (Mt 2:21)&lt;br&gt;<br /> 37. Joosefin huoli ja unessa uuden asuinpaikan saantiohjeet (Mt 2:22)&lt;br&gt;<br /> 38. Joosefin asettuminen Galilean Nasaretiin (Mt 2:22-23)&lt;br&gt;<br /> <br /> === Raamatun ulkopuolisissa lähteissä ===<br /> Ensimmäinen vuosisata<br /> *[[Mara Bar-Serapion]], syyrialainen kirjoittaja. Noin vuonna 73.<br /> *[[Yosef Ben Matityahu alias Titus Flavius Josephus]], juutalainen historioitsija. Antiquitates Iudaicae, kirja 18, kohta [63]<br /> http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0146;query=whiston%20chapter%3D%23231;layout=;loc=18.26, n. vuonna 93.<br /> <br /> Toinen vuosisata (vuoden 100 jälkeen)<br /> *[[Gaius Plinius Caecilius Secundus]], Bitynia-Pontoksen käskynhaltija. Kirje 10,96, noin vuonna 110-112. http://www.theologica.fi/plinepist1096.html<br /> <br /> *[[Publius Cornelius Tacitus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 120.<br /> <br /> *[[Gaius Suetonius Tranquillus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 130.<br /> <br /> * Kirjoittaja tuntematon. &quot;Marttyyriakti&quot; http://www.theologica.fi/passscill.html. Ennen vuotta 180.<br /> <br /> == Muiden uskontojen näkökulmia Jeesukseen ==<br /> == Jeesus-myytit ==<br /> == Elämän historiallinen rekonstruktio ==<br /> Jeesuksen elämää on yritetty rekonstruoida aktiivisesti 1800-luvulta lähtien, mutta varsinaista elämäkertaa ei olemassaolevilla lähteillä kyetä konstruoimaan.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}} &lt;/ref&gt; Kronologisesti Jeesuksen elämästä voidaan hahmottaa, alku, keskivaihe ja loppu.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Merkitys kristinuskolle ==<br /> == Katso myös ==<br /> === ApologetiikkaWiki ===<br /> * [[Raamatun ulkopuoliset viittaukset Jeesukseen]]<br /> <br /> === Internet ===<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus historian henkilönä – Raamatun ulkopuoliset lähteet | Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/jeesushi.html | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = | Tekijä = Kankaanniemi, Matti }}<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = historianjeesus.fi | Osoite = http://www.historianjeesus.fi | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmän sivusto, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa Jeesus-tutkimuksesta }}<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = The Star of Bethlehem | Osoite = http://www.askelm.com/star/ | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Martin, Ernest L. }}<br /> <br /> === Kirjallisuus ===<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Nimeke = [[Nasaretilaisen haaste]] | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 952-5374-00-9 }}<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Holmén, Tom | Nimeke = [[Jeesus]] | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2007 | Tunniste = 978-951-0-31302-2 }}<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Strobel, Lee | Nimeke = [[Tapaus Kristus]] | Julkaisija = Aikamedia Oy | Vuosi = 2005 | Tunniste = 951-606-723-9 }}<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> {{viitteet|sarakkeet}}<br /> &lt;!-- http://www.kristinusko-raamattu.argumentti.fi/jeesuksen_synty_lapsuusevankeliumit.php?id=35 --&gt;<br /> <br /> [[Luokka:Jeesus]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Jeesus_Nasaretilainen&diff=5644 2009-12-18T00:15:34Z

<p>Tonier: /* Internet */</p> <hr /> <div>{{Tämä artikkeli|kertoo vuoden 5 eKr. aikoihin syntyneestä historiallisesta henkilöstä nimeltä ''Jeesus''. Tom Holménin kirjoittamaa kirjaa &quot;Jeesus&quot; käsittelee artikkeli [[Jeesus (kirja)]].}}<br /> Jeesus Nasaretilainen on [[kristinusko]]n keskushenkilö. Kristityt uskovat, että Jeesuksessa [[Jumala]]n toinen persoona tuli lihaksi (&quot;sikisi [[Pyhä Henki|Pyhästä Hengestä]], syntyi neitsyt Mariasta&quot;) ja ilmoitti [[Isä Jumala|Isän]]. Nimi “Jeesus” on [[wp:kreikan kieli|kreikaksi]] Ίησους, (Ieesous), [[wp:heprea|heprea]]ksi יהושע (Jehoshua) tai [[wp:aramea|aramea]]ksi ישוע (Jeshua), joka tarkoittaa “JHWH pelastaa”.&lt;ref&gt;http://en.wikipedia.org/wiki/Tetragrammaton&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Ensisijainen tiedon lähde Jeesuksen elämästä ja opetuksista ovat neljä tunnustettua evankeliumia,&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus Nasaretilainen | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/03_jeesus.html | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = | Tekijä = Lehtipuu, Outi | Julkaisija = | Ajankohta = }}<br /> *''Kun kysytään, kuka Jeesus oli ja mitä hän teki, on päälähteenä UT:n evankeliumit.''&lt;/ref&gt; joskin tiedemiehet riitelevät muiden tekstien (esim. Tuomaksen evankeliumi) tutkimuksellisesta arvosta. Jeesuksen ei tiedetä itse kirjoittaneen mitään, tai ei ole ainakaan mitään syytä olettaa hänen tehneen niin.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} <br /> *''Jeesus Nasaretilainen ei jättänyt jälkeensä kirjallisia tekstejä - -''&lt;br /&gt;<br /> Jeesus toki kirjoitti Johanneksen evankeliumin mukaan ({{rp|Joh. 8:6}}) jotakin hiekkaan, mutta hänen ei väitetä kirjoittaneen mm. kirjeitä.&lt;/ref&gt; <br /> <br /> Johtavan Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#rekonstruktio|rekonstruktio]] Jeesuksesta eli nk. ''historian Jeesus'' vastaa yllättävän paljon sitä kuvausta, joka hänestä on pyhäkoulussa annettu. Lehdissä esillä olleet uutiset mm. Jeesuksen mahdollisesta naisystävästä eivät vastaa Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#konsensus|konsensusta]]. Ongelmana on se, että valtauoman Jeesus-tutkimus ei tarjoa mitään uutiskynnystä ylittävää, kun taas uutiset, joiden mukaan Jeesus olikin homo, ylittävät uutiskynnyksen helposti. Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkijaryhmän julkaiseman tiedotteen mukaan &quot;akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä&quot;, joten &quot;bling bling -tutkimus mieltyy konsensukseksi&quot;.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Osoite = http://www.historianjeesus.fi/palstahistoria.htm#palsta%201 | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä | Tekijä = | Julkaisija = | Ajankohta = }} <br /> *''Median elinehto on raflaavuus. Kuten vanha sanonta kuuluu, uutinen ei ole se, että koira puri postinkantajaa, vaan se, että postinkantaja puri koiraa. Jeesus-tutkimukseen sovellettuna tämä merkitsee sitä, että uutiskynnyksen ylittävät väitteistä kohahduttavimmat - - Kohu, provokatiivisuus ja raflaavuus seulontaperusteina median kautta maailmalle esiteltäväksi siivilöityy &quot;tutkimus&quot;, jota ei akateemisella foorumilla pystytä yrittämälläkään ottamaan vakavasti. Miksei kukaan kerro tästä? - - Akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä. Niinpä bling bling -&quot;tutkimus&quot; mieltyy konsensukseksi, josta valtauoman tavanomaiset näkemykset tuntuvat muodostavan arveluja herättävän poikkeuksen.''<br /> *''Hänen elämässään voi hahmottaa &quot;alun, keskikohdan ja lopun&quot;- -''<br /> *''Varsinaista elämäkertaa ei historian Jeesuksesta voi kirjoittaa. Lähteistä ei ole siihen. - - 1800-luvulla - - elämäkerrallinen kuvaus oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus.''<br /> &lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Jeesuksen historiallisuus ==<br /> {{Pääartikkeli|[[Jeesuksen historiallisuus]]}}<br /> Viimeaikoina pinnalle [[Jeesus-myyttihypoteesi]] eri muodoissaan, joka vaikuttaisi vakuuttavan maallikot aivan liian hyvin siihen nähden, miten todennäköistä Jeesuksen historiallisuus on. Tutkijoistakin häviävän pieni vähemmistö kieltää Jeesuksen historiallisuuden, mutta Jeesuksen kieltäjistä suurin osa on maallikoita. Ongelmana on lähinnä se, että valtavirran tutkimus todistaa tylsän, pyhäkoulu-Jeesuksen puolesta. Sellainen ei ylitä uutiskynnystä toisin kuin näennäistieteelliset tutkimukset, joiden mukaan Jeesus olikin nainen, homo tai myytti.<br /> <br /> Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, Galileassa syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen Johannes Kastajalta ja tuomittiin Pontius Pilatuksen käskystä kuolemaan ristiinnaulitsemalla syytettynä kansankiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.<br /> <br /> Mistä Jeesukseen liittyvästä voidaan historiantutkimuksen viitekehyksessä olla varmoja, jos mistään varmoja voidaan olla? Ensinnäkin se on lähes selvää, että Jeesus, jota nasaretilaiseksi kutsuttiin, on noin 2000 vuotta sitten ollut olemassa. Jeesuksen olemassaolon puolesta puhuvat lukuisat kristilliset lähteet ja muutamat ei-kristilliset lähteet, joiden agendaan nähden ei olisi ollut mitenkään järkevää valehdella Jeesuksen olleen olemassa.<br /> <br /> Historijoitsija Josefus kirjoittaa Jeesuksesta kahdesti. Josefuksen tunnetuinta mainintaa Jeesuksesta kutsutaan Testimonium flavianumiksi. Testimonium on sikäli kiistelty, että se sisältää vivahteita, jotka eivät vaikuta järkeviltä ollakseen juutalaisen kirjoittamia. Tutkijoiden konsensus kuitenkin on, että merkinnän ydin olisi Josefuksen käsialaa. Tähän viittaisivat kielen analyysi sekä se, että Josefuksen aikana kristityillä ei ollut mitään motiivia todistaa Jeesuksen olemassaoloa, vaan lähinnä todistaa olemassaolevan henkilön messiaanisuus. Yleensä vain kolmen merkinnän osan autenttisuus kyseenalaistetaan; maininta ylösnousemuksesta, ihmisyyden kyseenalaistus ja kristukseksi tituleeraaminen. <br /> <br /> Josefuksen toinen maininta Jeesuksesta on hänen teoksessaan Antiquitates Judaicae. Kyseisessä maininnassa kerrotaan Jaakobista, jonka veli on kristukseksi kutsuttu Jeesus. Maininta on epäsuora, joten mainintaa on vaikeaa tulkita väärennökseksi. Johtavan Josefus-tutkijan, Louis Feldmanin mukaan merkinnän aitous on yleisesti hyväksytty. Sen lisäksi on on äärettömän epätodennäköistä, että merkintä kertoisi jostakusta muusta kuin kanonisoitujen evankeliumien hahmottelemasta Jeesuksesta, sillä merkinnän mukaan kyseistä Jeesusta kutsuttiin kristukseksi ja hän oli Jaakob-nimisen miehen veli.<br /> <br /> Jeesuksesta kertoo myös senaattori-historijoitsija Tacitus. Hän kertoo, että Neron Rooman palosta syyttämät kristityt ovat saaneet nimensä Kristuksen (Christus) mukaan, ”jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloituttanut Tiberiuksen aikana” (Annales). Yksityiskohtien risteyksessä lienee kristinuskon ydinhahmo, sillä on jälleen vaikeaa kuvitella 1) Pontius Pilatuksen 2) teloituttaneen 3) juuri tuona aikana 4) jonkun, jota kutsuttiin Kristukseksi 5) ja jota kristityt seurasivat. Sen lisäksi latinassa kristusta ei käytetty tittelinä, kuten vaikkapa prokuraattoria. Oli Tacituksen tieto kuulopuhetta tai ei, hän ei ilmeisestikään epäillyt kyseisen henkilön olemassaoloa; niin ei tehnyt ilmeisesti kukaan. Jos hänen olemassaolonsa olisi hänen aikanaan ollut kyseenalaista, olisi siitä todennäköisesti merkintöjä.<br /> <br /> Jeesuksesta on enemmänkin ei-kristillisiä, kirjallisia merkintöjä, jotka antavat enemmän tilaa vaihtoehtoisille selityksille ja salaliittoteorioille.<br /> <br /> == Merkinnät Jeesuksesta historiallisissa lähteissä ==<br /> === Raamatussa ===<br /> ==== Raamatun profetioissa ====<br /> Raamatussa on huomattava määrä profetioita, joiden on yleensä tulkittu kertovan Jeesuksesta. Mielenkiintoista on, että Kuolleen Meren kirjakäärölöydöt 1950 -luvulta osoittavat näiden Vanhan Testamentin, jossa nämä ennustukset ovat, olleen olemassa nykyisenlaisena jo ennen Jeesusta. Em. löydöt on ajoitettu ajalle 300 e.Kr. - 50 j.Kr.{{l}}<br /> <br /> Jumalan Poika Ps 2:7 &lt;br&gt;<br /> <br /> Naisen jälkeläinen Gen 3:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Aabrahamim jälkeläinen Gen 17:7; Gen 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Iisakin jälkeläinen Gen 21:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Daavidin suvusta Ps 132:11; Jer 23:5&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulemus tiettynä hetkenä (490 v kuluttua Danielista) Ge 49:10;Dan 9:24-25&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy neitsyestä Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Immanualiksi (Jumala meidän kanssamme) Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy Betlehem Efratassa Juudeassa Miik 5:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Merkittävät ihmiset tulevat kunniottaakseen Häntä Ps 72:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntymä johtaa lastenmurhaan Jer 31:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Egyptistä Hoos 11:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänellä on edelläkävijä (Johannes Kastaja) Jes 40:3; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On oleva Hengen täyttämä Ps 45:7; Jes 11:2; 61:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On profeetta kuten Mooses Deut 18:15-18&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen julkisen työn aloitustapansa Jes 61:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Toimintansa Galileassa Jes 9:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa julkisuuteen Jerusalemissa Sak 9:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa temppeliin Hag 2:7,9; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen köyhyytensä Jes 53:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ystävällisyytensä ja myötätuntonsa Jes 40:11; Jes 42:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen saarnaamisensa vertauksin Ps 78:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ihmeensä Jes 35:5-6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hän joutuu halveksituksi Ps 22:6; 69:7,9,20&lt;br&gt;<br /> <br /> Omiensa hylkäämäksi joutuminen Ps 69:8; Jes 63:3&lt;br&gt;<br /> <br /> On juutalaisille kompastuskivi Jes 8:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset tulevat vihaamaan Häntä Ps 69:4; Jes 49:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaisten johtajat eivät hyväksy Häntä Ps 118:22&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset ja pakanat käyvät yhdessä Häntä vastaan Ps 2:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee ystävänsä pettämäksi Ps 41:9;Ps 55:12-14&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen läheisensä jättävät hänet Sak 13:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Myydään 30 hopeakolikosta Sak 11:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hinta annetaan savenvalajan pellosta Sak 11:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimystensä intensiteetti Ps 22:14,15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimyksensä tulevat tapahtumaan toisten vuoksi Jes 53:4-6,12; Dan 9:26&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kärsivällisyytensä ja hiljaisuutensa kärsimyksessä Jes 53:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Lyödään poskelle Miik 5:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa tulee olemaan hirveässä kunnossa Jes 52:14; 53:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Häntä syljetään Jes 50:6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kätensä ja jalkansa tullaan naulaamaan Ps 22:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan Jumalan hylkäämä Ps 22:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan pilkattu Ps 22:7,8&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänelle tarjotaan hapanviiniä Ps 69:21&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen vaatteensa tullaan jakamaan pelaamalla Ps 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Luetaan pahantekijöiden joukkoon Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee rukoilemaan murhaajiensa puolesta Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kuolemansa Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Luuta ei häneltä rikota Ex 12:46; Ps 34:20 &lt;br&gt;<br /> <br /> Tullaan lävistämään Sak 12:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Haudataan rikkaan miehen hautaan Jes 53:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa ei kohtaa mätänemistä Ps 16:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ylösnousemuksensa Ps 16:10; 68:18; Jes 26:19&lt;br&gt;<br /> <br /> Istuu Jumalan oikealle puolelle Ps 110:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On Taivaallinen ylipappi ihmisille Jes 6:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan seurakunnan kulmakivi Jes 28:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Pakanat (ei-juutalaiset) panevat Häneen toivonsa Jes 11:10; 42:1&lt;br&gt;<br /> <br /> <br /> ==== Evankeliumien kertoma historiallisessa kontekstissa ====<br /> Jeesus ei tiedetä jättäneen kirjoituksia. Sen sijaan evankelistat [[Matteus]], [[Markus]], [[Luukas]] ja [[Johannes]] sijoittivat Jeesuksesta kertoessaan hänet tiettyyn historialliseen kontekstiin. Heidän kertoma historiallinen konteksti ei suoraan todista Jeesuksen historiallisuutta, mutta vahvistaa tai heikentää kertomusten aitoutta. ''Kyse on samanlaisesta asiasta kuin henkilö A kertoo B:lle Pekingin olevan Kiinan pääkaupunki. B ei voi tietää puhuuko A totta vai ei, mutta hän voi tarkistaa A:n kertomat yksityiskohdat muista lähteistä ja todeta A:n kertomuksen olevan totta.''<br /> <br /> '''Syntymä'''&lt;br&gt;<br /> Matteus ja Luukas kertovat Jeesuksen [[sukuluettelot]] (Mt 1:1-17 ja Lk 3:23-38). Matteus halusi todistaa Jeesuksen olevan Daavidin sukua. Tämän todistaminen onnistui ennen [[Jerusalemin temppelin]] tuhoa, koska leeviläisten tehtävänä oli ylläpitää sukuluetteloita ja myös valvoa, ettei lähisukulaiset menneet keskenään avioon. Valitettavasti roomalaiset tuhosivat vuonna 70 j.Kr. temppelin ja sukuluettelot. Voidaan olettaa, että ennen vuotta 70 j.Kr. Jeesuksen messiaanisuus tarkistettiin ja vahvistettiin sukulaisuuden osalta. Sukuluetteloiden yhteneväisyys eroavaisuuksista huolimatta puoltaa aitoutta kuin näkemystä, että evankelistat keksivät ne omasta päästään.<br /> <br /> '''''Syntymätapahtumien kronologia Matteuksen evankeliumin mukaan täydennettynä Luukkaan evankeliumin tiedoilla'''''&lt;br&gt;<br /> 1. Enkeli Gabrielin ilmestyminen ja lupaus [[Messiaan]] [[airueen]] - [[Johannes Kastajan]] - syntymästä betlehemiläiselle [[pappi]] [[Sakarialle]], [[Abian pappisosasto]]n kuuluvalle miehelle hänen suorittaessaan suitsutusta temppelissä [[Jerusalemissa]] (Lk 1:5-25) &lt;br&gt;<br /> 2. Enkeli Gabrielin ilmestyminen [[Marialle]] [[Nasaretissa]] (Lk 1:26-38)&lt;br&gt;<br /> 3. Marian vierailu [[Elisabetin]] ja Sakarian luona [[Betlehemissä]] 3 kk:n ajan (Lk 1:39-56)&lt;br&gt;<br /> 4. Marian paluu Nasaretiin&lt;br&gt;<br /> 5. Johannes Kastajan syntymä (Lk 1:57-80)&lt;br&gt;<br /> 6. Marian [[kihlaus]] (Mt 1:18)&lt;br&gt;<br /> 7. Marian raskauden paljastuminen (Mt 1:18)&lt;br&gt;<br /> 8. [[Joosefin]] aikomus [[hyljätä]] Maria (Mt 1:19)&lt;br&gt;<br /> 9. Herran enkelin ilmestyminen unessa Joosefille ja kehoitus Marian ja lapsen pitämisestä (Mt 1:20-23)&lt;br&gt;<br /> - [[Augustuksen käsky]] valtakunnan [[verollepanosta]] [[Quiriniuksen]] ollessa [[käskynhaltijana]] (Lk 2:1-2).&lt;br&gt;<br /> * Luukkaan maininta ei sovi historialliseen kontekstiin. Joko a) Luukas erehtyi, b) valehteli, c) oikoi mutkia suoriksi. C:n heikkous on se, että Luukas pyrki historialliseen tarkkuuteen joskin aina täytyy ottaa huomioon, että jokainen henkilö kirjoittaa omalla tavallaan. B:lle on vaikea keksiä ensimmäisen vuosisadan näkökulmasta järkevää motivaatiota (kunnia, naiset, omaisuus) kun kristillinen liike tähtäsi päinvastaiseen. A vaikuttaa vahvimmalta vaihtoehdolta, koska Luukaksella ei ollut luultavasti tarkkoja roomalaisia dokumentteja käytettävissään. Hänen lähteensä tai oma muistinsa nostivat mielikuvan, että Jeesuksen syntymän aikoihin oli roomalaisten taholta runsaasti aktiviteetteja, jotka luultavasti saivat sen aikaan, että Joosef meni Marian kannalta huonossa ajankohdassa Betlehemiin. Syy oli luultavasti joku muu kuin &quot;Syyrian maaherra Quiriniuksen Augustuksen valtakunnan laajuisesta käskystä toteuttama verollepano&quot;. Todennäköisempi syy oli joku [[Herodes Suuren]] toteuttama kampanja, jonka taustasyynä on voinut todella ollakin roomalaisten taholta tullut käsky.&lt;br&gt;<br /> 10. Joosefin ja Marian [[avioliitto]] (Mt 1:24-25)&lt;br&gt;<br /> - Luukas antaa ymmärtää että Joosefin ja Marian status oli kihlattu (Lk 2:5)&lt;br&gt;<br /> 11. Joosefin ja Marian matka Betlehemiin (Lk 2:4-5)&lt;br&gt;<br /> 12. Jeesuksen [[syntymä]] (Mt 2:1 ja Lk. 2:6-7)&lt;br&gt;<br /> 13. [[Herran enkelin]] ja [[enkelijoukon]] [[ilmestyminen]] [[paimenille]] yöllä [[kedolla]] (Lk 2:8-15)&lt;br&gt;<br /> 14. Paimenet tapaavat Marian, Joosefin ja Jeesuksen (Lk 2:16-20)&lt;br&gt;<br /> 15. Marian 7 päivän [[epäpuhtaus]] (3. Ms 12:2)&lt;br&gt;<br /> 16. Jeesuksen [[ympärileikkaus]] ja nimenanto 8. päivänä (Lk 2:21)&lt;br&gt;<br /> 17. Marian 33 [[puhdistuspäivää]] (3. Ms 12:4)&lt;br&gt;<br /> 18. 41. päivänä matka Jerusalemiin puhdistusmenoihin (Lk 2:22-24)&lt;br&gt;<br /> 19. Simeon tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk 2:25-35)&lt;br&gt;<br /> 20. Naisprofeetta Hanna tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk 2:36-38)&lt;br&gt;<br /> 21. [[Puhdistusmenot]] (Lk 2:39)&lt;br&gt;<br /> 22. Luukaksen maininta paluusta [[Galileaan]] (Lk 2:39) voi olla&lt;br&gt;<br /> a) kirjallinen siirtymälause Jeesuksen elämässä 12 vuotta eteenpäin (kirjallinen ilmaisutapa)&lt;br&gt;<br /> b) tapahtunut tosiasia&lt;br&gt;<br /> - joka tapauksessa oletetaan, että Joosef sai töitä Betlehemistä ja a)-tapauksessa palasi sinne perheineen ehkä jopa kahdeksi vuodeksi (kts. Herodeksen aikamääreiden tiedustelu tietäjiltä kohta 26).&lt;br&gt;<br /> 23. [[Idän tietäjien]] saapuminen Jerusalemiin [[tähden]] opastamana (Mt 2:1)&lt;br&gt;<br /> 24. Tietäjien ja Herodeksen tapaaminen (Mt 2:2-3)&lt;br&gt;<br /> 25. Herodeksen ja [[ylipappien]] ja [[lainopettajien]] tapaaminen (Mt 2:4-6)&lt;br&gt;<br /> 26. Herodeksen ja tietäjien 2. tapaaminen (Mt 2:7-8)&lt;br&gt;<br /> 27. Tietäjien matka Betlehemiin (Mt 2:9-10)&lt;br&gt;<br /> 28. Tietäjät tapaavat talossa lapsen ja Marian (Mt 2:11)&lt;br&gt;<br /> 29. Jumala varoittaa tietäjiä Herodeksesta (Mt 2:12)&lt;br&gt;<br /> 30. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja varoittaa Herodeksesta (Mt 2:13)&lt;br&gt;<br /> 31. Joosefin perheen pakomatka [[Egyptiin]] (Mt 2:14)&lt;br&gt;<br /> 32. Joosefin perhe elää Egyptissä (Mt 2:15)&lt;br&gt;<br /> 33. Herodes surmaa 2-vuotiaat ja nuoremmat poikalapset Betlehemistä ja ympäristöstä (Mt 2:16-18)&lt;br&gt;<br /> 34. Herodes kuolee (Mt 2:19)&lt;br&gt;<br /> 35. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja kehoittaa palaamaan takaisin (Mt. 2:19-20)&lt;br&gt;<br /> 36. Joosefin perheen paluu [[Israeliin]] (Mt 2:21)&lt;br&gt;<br /> 37. Joosefin huoli ja unessa uuden asuinpaikan saantiohjeet (Mt 2:22)&lt;br&gt;<br /> 38. Joosefin asettuminen Galilean Nasaretiin (Mt 2:22-23)&lt;br&gt;<br /> <br /> === Raamatun ulkopuolisissa lähteissä ===<br /> Ensimmäinen vuosisata<br /> *[[Mara Bar-Serapion]], syyrialainen kirjoittaja. Noin vuonna 73.<br /> *[[Yosef Ben Matityahu alias Titus Flavius Josephus]], juutalainen historioitsija. Antiquitates Iudaicae, kirja 18, kohta [63]<br /> http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0146;query=whiston%20chapter%3D%23231;layout=;loc=18.26, n. vuonna 93.<br /> <br /> Toinen vuosisata (vuoden 100 jälkeen)<br /> *[[Gaius Plinius Caecilius Secundus]], Bitynia-Pontoksen käskynhaltija. Kirje 10,96, noin vuonna 110-112. http://www.theologica.fi/plinepist1096.html<br /> <br /> *[[Publius Cornelius Tacitus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 120.<br /> <br /> *[[Gaius Suetonius Tranquillus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 130.<br /> <br /> * Kirjoittaja tuntematon. &quot;Marttyyriakti&quot; http://www.theologica.fi/passscill.html. Ennen vuotta 180.<br /> <br /> == Muiden uskontojen näkökulmia Jeesukseen ==<br /> == Jeesus-myytit ==<br /> == Elämän historiallinen rekonstruktio ==<br /> Jeesuksen elämää on yritetty rekonstruoida aktiivisesti 1800-luvulta lähtien, mutta varsinaista elämäkertaa ei olemassaolevilla lähteillä kyetä konstruoimaan.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}} &lt;/ref&gt; Kronologisesti Jeesuksen elämästä voidaan hahmottaa, alku, keskivaihe ja loppu.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Merkitys kristinuskolle ==<br /> == Katso myös ==<br /> === ApologetiikkaWiki ===<br /> * [[Raamatun ulkopuoliset viittaukset Jeesukseen]]<br /> <br /> === Internet ===<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus historian henkilönä – Raamatun ulkopuoliset lähteet | Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/jeesushi.html | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = | Tekijä = Kankaanniemi, Matti }}<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = historianjeesus.fi | Osoite = http://www.historianjeesus.fi | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmän sivusto, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa Jeesus-tutkimuksesta }}<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = The Star of Bethlehem | Osoite = http://www.askelm.com/star/ | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Martin, Ernest L. }}<br /> <br /> === Kirjallisuus ===<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Nimeke = [[Nasaretilaisen haaste]] | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 952-5374-00-9 }}<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Holmén, Tom | Nimeke = [[Jeesus]] | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2007 | Tunniste = 978-951-0-31302-2 }}<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Strobel, Lee | Nimeke = [[Tapaus Kristus]] | Julkaisija = Aikamedia Oy | Vuosi = 2005 | Tunniste = 951-606-723-9 }}<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> {{viitteet|sarakkeet}}<br /> &lt;!-- http://www.kristinusko-raamattu.argumentti.fi/jeesuksen_synty_lapsuusevankeliumit.php?id=35 --&gt;<br /> <br /> [[Luokka:Jeesus]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Jeesus_Nasaretilainen&diff=5643 2009-12-18T00:11:51Z

<p>Tonier: /* Internet */</p> <hr /> <div>{{Tämä artikkeli|kertoo vuoden 5 eKr. aikoihin syntyneestä historiallisesta henkilöstä nimeltä ''Jeesus''. Tom Holménin kirjoittamaa kirjaa &quot;Jeesus&quot; käsittelee artikkeli [[Jeesus (kirja)]].}}<br /> Jeesus Nasaretilainen on [[kristinusko]]n keskushenkilö. Kristityt uskovat, että Jeesuksessa [[Jumala]]n toinen persoona tuli lihaksi (&quot;sikisi [[Pyhä Henki|Pyhästä Hengestä]], syntyi neitsyt Mariasta&quot;) ja ilmoitti [[Isä Jumala|Isän]]. Nimi “Jeesus” on [[wp:kreikan kieli|kreikaksi]] Ίησους, (Ieesous), [[wp:heprea|heprea]]ksi יהושע (Jehoshua) tai [[wp:aramea|aramea]]ksi ישוע (Jeshua), joka tarkoittaa “JHWH pelastaa”.&lt;ref&gt;http://en.wikipedia.org/wiki/Tetragrammaton&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Ensisijainen tiedon lähde Jeesuksen elämästä ja opetuksista ovat neljä tunnustettua evankeliumia,&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus Nasaretilainen | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/03_jeesus.html | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = | Tekijä = Lehtipuu, Outi | Julkaisija = | Ajankohta = }}<br /> *''Kun kysytään, kuka Jeesus oli ja mitä hän teki, on päälähteenä UT:n evankeliumit.''&lt;/ref&gt; joskin tiedemiehet riitelevät muiden tekstien (esim. Tuomaksen evankeliumi) tutkimuksellisesta arvosta. Jeesuksen ei tiedetä itse kirjoittaneen mitään, tai ei ole ainakaan mitään syytä olettaa hänen tehneen niin.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} <br /> *''Jeesus Nasaretilainen ei jättänyt jälkeensä kirjallisia tekstejä - -''&lt;br /&gt;<br /> Jeesus toki kirjoitti Johanneksen evankeliumin mukaan ({{rp|Joh. 8:6}}) jotakin hiekkaan, mutta hänen ei väitetä kirjoittaneen mm. kirjeitä.&lt;/ref&gt; <br /> <br /> Johtavan Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#rekonstruktio|rekonstruktio]] Jeesuksesta eli nk. ''historian Jeesus'' vastaa yllättävän paljon sitä kuvausta, joka hänestä on pyhäkoulussa annettu. Lehdissä esillä olleet uutiset mm. Jeesuksen mahdollisesta naisystävästä eivät vastaa Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#konsensus|konsensusta]]. Ongelmana on se, että valtauoman Jeesus-tutkimus ei tarjoa mitään uutiskynnystä ylittävää, kun taas uutiset, joiden mukaan Jeesus olikin homo, ylittävät uutiskynnyksen helposti. Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkijaryhmän julkaiseman tiedotteen mukaan &quot;akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä&quot;, joten &quot;bling bling -tutkimus mieltyy konsensukseksi&quot;.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Osoite = http://www.historianjeesus.fi/palstahistoria.htm#palsta%201 | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä | Tekijä = | Julkaisija = | Ajankohta = }} <br /> *''Median elinehto on raflaavuus. Kuten vanha sanonta kuuluu, uutinen ei ole se, että koira puri postinkantajaa, vaan se, että postinkantaja puri koiraa. Jeesus-tutkimukseen sovellettuna tämä merkitsee sitä, että uutiskynnyksen ylittävät väitteistä kohahduttavimmat - - Kohu, provokatiivisuus ja raflaavuus seulontaperusteina median kautta maailmalle esiteltäväksi siivilöityy &quot;tutkimus&quot;, jota ei akateemisella foorumilla pystytä yrittämälläkään ottamaan vakavasti. Miksei kukaan kerro tästä? - - Akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä. Niinpä bling bling -&quot;tutkimus&quot; mieltyy konsensukseksi, josta valtauoman tavanomaiset näkemykset tuntuvat muodostavan arveluja herättävän poikkeuksen.''<br /> *''Hänen elämässään voi hahmottaa &quot;alun, keskikohdan ja lopun&quot;- -''<br /> *''Varsinaista elämäkertaa ei historian Jeesuksesta voi kirjoittaa. Lähteistä ei ole siihen. - - 1800-luvulla - - elämäkerrallinen kuvaus oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus.''<br /> &lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Jeesuksen historiallisuus ==<br /> {{Pääartikkeli|[[Jeesuksen historiallisuus]]}}<br /> Viimeaikoina pinnalle [[Jeesus-myyttihypoteesi]] eri muodoissaan, joka vaikuttaisi vakuuttavan maallikot aivan liian hyvin siihen nähden, miten todennäköistä Jeesuksen historiallisuus on. Tutkijoistakin häviävän pieni vähemmistö kieltää Jeesuksen historiallisuuden, mutta Jeesuksen kieltäjistä suurin osa on maallikoita. Ongelmana on lähinnä se, että valtavirran tutkimus todistaa tylsän, pyhäkoulu-Jeesuksen puolesta. Sellainen ei ylitä uutiskynnystä toisin kuin näennäistieteelliset tutkimukset, joiden mukaan Jeesus olikin nainen, homo tai myytti.<br /> <br /> Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, Galileassa syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen Johannes Kastajalta ja tuomittiin Pontius Pilatuksen käskystä kuolemaan ristiinnaulitsemalla syytettynä kansankiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.<br /> <br /> Mistä Jeesukseen liittyvästä voidaan historiantutkimuksen viitekehyksessä olla varmoja, jos mistään varmoja voidaan olla? Ensinnäkin se on lähes selvää, että Jeesus, jota nasaretilaiseksi kutsuttiin, on noin 2000 vuotta sitten ollut olemassa. Jeesuksen olemassaolon puolesta puhuvat lukuisat kristilliset lähteet ja muutamat ei-kristilliset lähteet, joiden agendaan nähden ei olisi ollut mitenkään järkevää valehdella Jeesuksen olleen olemassa.<br /> <br /> Historijoitsija Josefus kirjoittaa Jeesuksesta kahdesti. Josefuksen tunnetuinta mainintaa Jeesuksesta kutsutaan Testimonium flavianumiksi. Testimonium on sikäli kiistelty, että se sisältää vivahteita, jotka eivät vaikuta järkeviltä ollakseen juutalaisen kirjoittamia. Tutkijoiden konsensus kuitenkin on, että merkinnän ydin olisi Josefuksen käsialaa. Tähän viittaisivat kielen analyysi sekä se, että Josefuksen aikana kristityillä ei ollut mitään motiivia todistaa Jeesuksen olemassaoloa, vaan lähinnä todistaa olemassaolevan henkilön messiaanisuus. Yleensä vain kolmen merkinnän osan autenttisuus kyseenalaistetaan; maininta ylösnousemuksesta, ihmisyyden kyseenalaistus ja kristukseksi tituleeraaminen. <br /> <br /> Josefuksen toinen maininta Jeesuksesta on hänen teoksessaan Antiquitates Judaicae. Kyseisessä maininnassa kerrotaan Jaakobista, jonka veli on kristukseksi kutsuttu Jeesus. Maininta on epäsuora, joten mainintaa on vaikeaa tulkita väärennökseksi. Johtavan Josefus-tutkijan, Louis Feldmanin mukaan merkinnän aitous on yleisesti hyväksytty. Sen lisäksi on on äärettömän epätodennäköistä, että merkintä kertoisi jostakusta muusta kuin kanonisoitujen evankeliumien hahmottelemasta Jeesuksesta, sillä merkinnän mukaan kyseistä Jeesusta kutsuttiin kristukseksi ja hän oli Jaakob-nimisen miehen veli.<br /> <br /> Jeesuksesta kertoo myös senaattori-historijoitsija Tacitus. Hän kertoo, että Neron Rooman palosta syyttämät kristityt ovat saaneet nimensä Kristuksen (Christus) mukaan, ”jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloituttanut Tiberiuksen aikana” (Annales). Yksityiskohtien risteyksessä lienee kristinuskon ydinhahmo, sillä on jälleen vaikeaa kuvitella 1) Pontius Pilatuksen 2) teloituttaneen 3) juuri tuona aikana 4) jonkun, jota kutsuttiin Kristukseksi 5) ja jota kristityt seurasivat. Sen lisäksi latinassa kristusta ei käytetty tittelinä, kuten vaikkapa prokuraattoria. Oli Tacituksen tieto kuulopuhetta tai ei, hän ei ilmeisestikään epäillyt kyseisen henkilön olemassaoloa; niin ei tehnyt ilmeisesti kukaan. Jos hänen olemassaolonsa olisi hänen aikanaan ollut kyseenalaista, olisi siitä todennäköisesti merkintöjä.<br /> <br /> Jeesuksesta on enemmänkin ei-kristillisiä, kirjallisia merkintöjä, jotka antavat enemmän tilaa vaihtoehtoisille selityksille ja salaliittoteorioille.<br /> <br /> == Merkinnät Jeesuksesta historiallisissa lähteissä ==<br /> === Raamatussa ===<br /> ==== Raamatun profetioissa ====<br /> Raamatussa on huomattava määrä profetioita, joiden on yleensä tulkittu kertovan Jeesuksesta. Mielenkiintoista on, että Kuolleen Meren kirjakäärölöydöt 1950 -luvulta osoittavat näiden Vanhan Testamentin, jossa nämä ennustukset ovat, olleen olemassa nykyisenlaisena jo ennen Jeesusta. Em. löydöt on ajoitettu ajalle 300 e.Kr. - 50 j.Kr.{{l}}<br /> <br /> Jumalan Poika Ps 2:7 &lt;br&gt;<br /> <br /> Naisen jälkeläinen Gen 3:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Aabrahamim jälkeläinen Gen 17:7; Gen 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Iisakin jälkeläinen Gen 21:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Daavidin suvusta Ps 132:11; Jer 23:5&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulemus tiettynä hetkenä (490 v kuluttua Danielista) Ge 49:10;Dan 9:24-25&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy neitsyestä Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Immanualiksi (Jumala meidän kanssamme) Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy Betlehem Efratassa Juudeassa Miik 5:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Merkittävät ihmiset tulevat kunniottaakseen Häntä Ps 72:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntymä johtaa lastenmurhaan Jer 31:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Egyptistä Hoos 11:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänellä on edelläkävijä (Johannes Kastaja) Jes 40:3; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On oleva Hengen täyttämä Ps 45:7; Jes 11:2; 61:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On profeetta kuten Mooses Deut 18:15-18&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen julkisen työn aloitustapansa Jes 61:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Toimintansa Galileassa Jes 9:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa julkisuuteen Jerusalemissa Sak 9:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa temppeliin Hag 2:7,9; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen köyhyytensä Jes 53:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ystävällisyytensä ja myötätuntonsa Jes 40:11; Jes 42:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen saarnaamisensa vertauksin Ps 78:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ihmeensä Jes 35:5-6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hän joutuu halveksituksi Ps 22:6; 69:7,9,20&lt;br&gt;<br /> <br /> Omiensa hylkäämäksi joutuminen Ps 69:8; Jes 63:3&lt;br&gt;<br /> <br /> On juutalaisille kompastuskivi Jes 8:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset tulevat vihaamaan Häntä Ps 69:4; Jes 49:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaisten johtajat eivät hyväksy Häntä Ps 118:22&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset ja pakanat käyvät yhdessä Häntä vastaan Ps 2:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee ystävänsä pettämäksi Ps 41:9;Ps 55:12-14&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen läheisensä jättävät hänet Sak 13:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Myydään 30 hopeakolikosta Sak 11:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hinta annetaan savenvalajan pellosta Sak 11:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimystensä intensiteetti Ps 22:14,15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimyksensä tulevat tapahtumaan toisten vuoksi Jes 53:4-6,12; Dan 9:26&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kärsivällisyytensä ja hiljaisuutensa kärsimyksessä Jes 53:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Lyödään poskelle Miik 5:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa tulee olemaan hirveässä kunnossa Jes 52:14; 53:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Häntä syljetään Jes 50:6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kätensä ja jalkansa tullaan naulaamaan Ps 22:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan Jumalan hylkäämä Ps 22:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan pilkattu Ps 22:7,8&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänelle tarjotaan hapanviiniä Ps 69:21&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen vaatteensa tullaan jakamaan pelaamalla Ps 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Luetaan pahantekijöiden joukkoon Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee rukoilemaan murhaajiensa puolesta Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kuolemansa Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Luuta ei häneltä rikota Ex 12:46; Ps 34:20 &lt;br&gt;<br /> <br /> Tullaan lävistämään Sak 12:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Haudataan rikkaan miehen hautaan Jes 53:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa ei kohtaa mätänemistä Ps 16:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ylösnousemuksensa Ps 16:10; 68:18; Jes 26:19&lt;br&gt;<br /> <br /> Istuu Jumalan oikealle puolelle Ps 110:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On Taivaallinen ylipappi ihmisille Jes 6:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan seurakunnan kulmakivi Jes 28:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Pakanat (ei-juutalaiset) panevat Häneen toivonsa Jes 11:10; 42:1&lt;br&gt;<br /> <br /> <br /> ==== Evankeliumien kertoma historiallisessa kontekstissa ====<br /> Jeesus ei tiedetä jättäneen kirjoituksia. Sen sijaan evankelistat [[Matteus]], [[Markus]], [[Luukas]] ja [[Johannes]] sijoittivat Jeesuksesta kertoessaan hänet tiettyyn historialliseen kontekstiin. Heidän kertoma historiallinen konteksti ei suoraan todista Jeesuksen historiallisuutta, mutta vahvistaa tai heikentää kertomusten aitoutta. ''Kyse on samanlaisesta asiasta kuin henkilö A kertoo B:lle Pekingin olevan Kiinan pääkaupunki. B ei voi tietää puhuuko A totta vai ei, mutta hän voi tarkistaa A:n kertomat yksityiskohdat muista lähteistä ja todeta A:n kertomuksen olevan totta.''<br /> <br /> '''Syntymä'''&lt;br&gt;<br /> Matteus ja Luukas kertovat Jeesuksen [[sukuluettelot]] (Mt 1:1-17 ja Lk 3:23-38). Matteus halusi todistaa Jeesuksen olevan Daavidin sukua. Tämän todistaminen onnistui ennen [[Jerusalemin temppelin]] tuhoa, koska leeviläisten tehtävänä oli ylläpitää sukuluetteloita ja myös valvoa, ettei lähisukulaiset menneet keskenään avioon. Valitettavasti roomalaiset tuhosivat vuonna 70 j.Kr. temppelin ja sukuluettelot. Voidaan olettaa, että ennen vuotta 70 j.Kr. Jeesuksen messiaanisuus tarkistettiin ja vahvistettiin sukulaisuuden osalta. Sukuluetteloiden yhteneväisyys eroavaisuuksista huolimatta puoltaa aitoutta kuin näkemystä, että evankelistat keksivät ne omasta päästään.<br /> <br /> '''''Syntymätapahtumien kronologia Matteuksen evankeliumin mukaan täydennettynä Luukkaan evankeliumin tiedoilla'''''&lt;br&gt;<br /> 1. Enkeli Gabrielin ilmestyminen ja lupaus [[Messiaan]] [[airueen]] - [[Johannes Kastajan]] - syntymästä betlehemiläiselle [[pappi]] [[Sakarialle]], [[Abian pappisosasto]]n kuuluvalle miehelle hänen suorittaessaan suitsutusta temppelissä [[Jerusalemissa]] (Lk 1:5-25) &lt;br&gt;<br /> 2. Enkeli Gabrielin ilmestyminen [[Marialle]] [[Nasaretissa]] (Lk 1:26-38)&lt;br&gt;<br /> 3. Marian vierailu [[Elisabetin]] ja Sakarian luona [[Betlehemissä]] 3 kk:n ajan (Lk 1:39-56)&lt;br&gt;<br /> 4. Marian paluu Nasaretiin&lt;br&gt;<br /> 5. Johannes Kastajan syntymä (Lk 1:57-80)&lt;br&gt;<br /> 6. Marian [[kihlaus]] (Mt 1:18)&lt;br&gt;<br /> 7. Marian raskauden paljastuminen (Mt 1:18)&lt;br&gt;<br /> 8. [[Joosefin]] aikomus [[hyljätä]] Maria (Mt 1:19)&lt;br&gt;<br /> 9. Herran enkelin ilmestyminen unessa Joosefille ja kehoitus Marian ja lapsen pitämisestä (Mt 1:20-23)&lt;br&gt;<br /> - [[Augustuksen käsky]] valtakunnan [[verollepanosta]] [[Quiriniuksen]] ollessa [[käskynhaltijana]] (Lk 2:1-2).&lt;br&gt;<br /> * Luukkaan maininta ei sovi historialliseen kontekstiin. Joko a) Luukas erehtyi, b) valehteli, c) oikoi mutkia suoriksi. C:n heikkous on se, että Luukas pyrki historialliseen tarkkuuteen joskin aina täytyy ottaa huomioon, että jokainen henkilö kirjoittaa omalla tavallaan. B:lle on vaikea keksiä ensimmäisen vuosisadan näkökulmasta järkevää motivaatiota (kunnia, naiset, omaisuus) kun kristillinen liike tähtäsi päinvastaiseen. A vaikuttaa vahvimmalta vaihtoehdolta, koska Luukaksella ei ollut luultavasti tarkkoja roomalaisia dokumentteja käytettävissään. Hänen lähteensä tai oma muistinsa nostivat mielikuvan, että Jeesuksen syntymän aikoihin oli roomalaisten taholta runsaasti aktiviteetteja, jotka luultavasti saivat sen aikaan, että Joosef meni Marian kannalta huonossa ajankohdassa Betlehemiin. Syy oli luultavasti joku muu kuin &quot;Syyrian maaherra Quiriniuksen Augustuksen valtakunnan laajuisesta käskystä toteuttama verollepano&quot;. Todennäköisempi syy oli joku [[Herodes Suuren]] toteuttama kampanja, jonka taustasyynä on voinut todella ollakin roomalaisten taholta tullut käsky.&lt;br&gt;<br /> 10. Joosefin ja Marian [[avioliitto]] (Mt 1:24-25)&lt;br&gt;<br /> - Luukas antaa ymmärtää että Joosefin ja Marian status oli kihlattu (Lk 2:5)&lt;br&gt;<br /> 11. Joosefin ja Marian matka Betlehemiin (Lk 2:4-5)&lt;br&gt;<br /> 12. Jeesuksen [[syntymä]] (Mt 2:1 ja Lk. 2:6-7)&lt;br&gt;<br /> 13. [[Herran enkelin]] ja [[enkelijoukon]] [[ilmestyminen]] [[paimenille]] yöllä [[kedolla]] (Lk 2:8-15)&lt;br&gt;<br /> 14. Paimenet tapaavat Marian, Joosefin ja Jeesuksen (Lk 2:16-20)&lt;br&gt;<br /> 15. Marian 7 päivän [[epäpuhtaus]] (3. Ms 12:2)&lt;br&gt;<br /> 16. Jeesuksen [[ympärileikkaus]] ja nimenanto 8. päivänä (Lk 2:21)&lt;br&gt;<br /> 17. Marian 33 [[puhdistuspäivää]] (3. Ms 12:4)&lt;br&gt;<br /> 18. 41. päivänä matka Jerusalemiin puhdistusmenoihin (Lk 2:22-24)&lt;br&gt;<br /> 19. Simeon tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk 2:25-35)&lt;br&gt;<br /> 20. Naisprofeetta Hanna tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk 2:36-38)&lt;br&gt;<br /> 21. [[Puhdistusmenot]] (Lk 2:39)&lt;br&gt;<br /> 22. Luukaksen maininta paluusta [[Galileaan]] (Lk 2:39) voi olla&lt;br&gt;<br /> a) kirjallinen siirtymälause Jeesuksen elämässä 12 vuotta eteenpäin (kirjallinen ilmaisutapa)&lt;br&gt;<br /> b) tapahtunut tosiasia&lt;br&gt;<br /> - joka tapauksessa oletetaan, että Joosef sai töitä Betlehemistä ja a)-tapauksessa palasi sinne perheineen ehkä jopa kahdeksi vuodeksi (kts. Herodeksen aikamääreiden tiedustelu tietäjiltä kohta 26).&lt;br&gt;<br /> 23. [[Idän tietäjien]] saapuminen Jerusalemiin [[tähden]] opastamana (Mt 2:1)&lt;br&gt;<br /> 24. Tietäjien ja Herodeksen tapaaminen (Mt 2:2-3)&lt;br&gt;<br /> 25. Herodeksen ja [[ylipappien]] ja [[lainopettajien]] tapaaminen (Mt 2:4-6)&lt;br&gt;<br /> 26. Herodeksen ja tietäjien 2. tapaaminen (Mt 2:7-8)&lt;br&gt;<br /> 27. Tietäjien matka Betlehemiin (Mt 2:9-10)&lt;br&gt;<br /> 28. Tietäjät tapaavat talossa lapsen ja Marian (Mt 2:11)&lt;br&gt;<br /> 29. Jumala varoittaa tietäjiä Herodeksesta (Mt 2:12)&lt;br&gt;<br /> 30. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja varoittaa Herodeksesta (Mt 2:13)&lt;br&gt;<br /> 31. Joosefin perheen pakomatka [[Egyptiin]] (Mt 2:14)&lt;br&gt;<br /> 32. Joosefin perhe elää Egyptissä (Mt 2:15)&lt;br&gt;<br /> 33. Herodes surmaa 2-vuotiaat ja nuoremmat poikalapset Betlehemistä ja ympäristöstä (Mt 2:16-18)&lt;br&gt;<br /> 34. Herodes kuolee (Mt 2:19)&lt;br&gt;<br /> 35. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja kehoittaa palaamaan takaisin (Mt. 2:19-20)&lt;br&gt;<br /> 36. Joosefin perheen paluu [[Israeliin]] (Mt 2:21)&lt;br&gt;<br /> 37. Joosefin huoli ja unessa uuden asuinpaikan saantiohjeet (Mt 2:22)&lt;br&gt;<br /> 38. Joosefin asettuminen Galilean Nasaretiin (Mt 2:22-23)&lt;br&gt;<br /> <br /> === Raamatun ulkopuolisissa lähteissä ===<br /> Ensimmäinen vuosisata<br /> *[[Mara Bar-Serapion]], syyrialainen kirjoittaja. Noin vuonna 73.<br /> *[[Yosef Ben Matityahu alias Titus Flavius Josephus]], juutalainen historioitsija. Antiquitates Iudaicae, kirja 18, kohta [63]<br /> http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0146;query=whiston%20chapter%3D%23231;layout=;loc=18.26, n. vuonna 93.<br /> <br /> Toinen vuosisata (vuoden 100 jälkeen)<br /> *[[Gaius Plinius Caecilius Secundus]], Bitynia-Pontoksen käskynhaltija. Kirje 10,96, noin vuonna 110-112. http://www.theologica.fi/plinepist1096.html<br /> <br /> *[[Publius Cornelius Tacitus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 120.<br /> <br /> *[[Gaius Suetonius Tranquillus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 130.<br /> <br /> * Kirjoittaja tuntematon. &quot;Marttyyriakti&quot; http://www.theologica.fi/passscill.html. Ennen vuotta 180.<br /> <br /> == Muiden uskontojen näkökulmia Jeesukseen ==<br /> == Jeesus-myytit ==<br /> == Elämän historiallinen rekonstruktio ==<br /> Jeesuksen elämää on yritetty rekonstruoida aktiivisesti 1800-luvulta lähtien, mutta varsinaista elämäkertaa ei olemassaolevilla lähteillä kyetä konstruoimaan.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}} &lt;/ref&gt; Kronologisesti Jeesuksen elämästä voidaan hahmottaa, alku, keskivaihe ja loppu.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Merkitys kristinuskolle ==<br /> == Katso myös ==<br /> === ApologetiikkaWiki ===<br /> * [[Raamatun ulkopuoliset viittaukset Jeesukseen]]<br /> <br /> === Internet ===<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus historian henkilönä – Raamatun ulkopuoliset lähteet | Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/jeesushi.html | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = | Tekijä = Kankaanniemi, Matti }}<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = historianjeesus.fi | Osoite = http://www.historianjeesus.fi | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmän sivusto, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa Jeesus-tutkimuksesta }}<br /> * [http://www.askelm.com/star/]<br /> <br /> === Kirjallisuus ===<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Nimeke = [[Nasaretilaisen haaste]] | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 952-5374-00-9 }}<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Holmén, Tom | Nimeke = [[Jeesus]] | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2007 | Tunniste = 978-951-0-31302-2 }}<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Strobel, Lee | Nimeke = [[Tapaus Kristus]] | Julkaisija = Aikamedia Oy | Vuosi = 2005 | Tunniste = 951-606-723-9 }}<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> {{viitteet|sarakkeet}}<br /> &lt;!-- http://www.kristinusko-raamattu.argumentti.fi/jeesuksen_synty_lapsuusevankeliumit.php?id=35 --&gt;<br /> <br /> [[Luokka:Jeesus]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Jeesus_Nasaretilainen&diff=5642 2009-12-18T00:00:58Z

<p>Tonier: /* Evankeliumien kertoma historiallisessa kontekstissa */</p> <hr /> <div>{{Tämä artikkeli|kertoo vuoden 5 eKr. aikoihin syntyneestä historiallisesta henkilöstä nimeltä ''Jeesus''. Tom Holménin kirjoittamaa kirjaa &quot;Jeesus&quot; käsittelee artikkeli [[Jeesus (kirja)]].}}<br /> Jeesus Nasaretilainen on [[kristinusko]]n keskushenkilö. Kristityt uskovat, että Jeesuksessa [[Jumala]]n toinen persoona tuli lihaksi (&quot;sikisi [[Pyhä Henki|Pyhästä Hengestä]], syntyi neitsyt Mariasta&quot;) ja ilmoitti [[Isä Jumala|Isän]]. Nimi “Jeesus” on [[wp:kreikan kieli|kreikaksi]] Ίησους, (Ieesous), [[wp:heprea|heprea]]ksi יהושע (Jehoshua) tai [[wp:aramea|aramea]]ksi ישוע (Jeshua), joka tarkoittaa “JHWH pelastaa”.&lt;ref&gt;http://en.wikipedia.org/wiki/Tetragrammaton&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Ensisijainen tiedon lähde Jeesuksen elämästä ja opetuksista ovat neljä tunnustettua evankeliumia,&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus Nasaretilainen | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/03_jeesus.html | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = | Tekijä = Lehtipuu, Outi | Julkaisija = | Ajankohta = }}<br /> *''Kun kysytään, kuka Jeesus oli ja mitä hän teki, on päälähteenä UT:n evankeliumit.''&lt;/ref&gt; joskin tiedemiehet riitelevät muiden tekstien (esim. Tuomaksen evankeliumi) tutkimuksellisesta arvosta. Jeesuksen ei tiedetä itse kirjoittaneen mitään, tai ei ole ainakaan mitään syytä olettaa hänen tehneen niin.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} <br /> *''Jeesus Nasaretilainen ei jättänyt jälkeensä kirjallisia tekstejä - -''&lt;br /&gt;<br /> Jeesus toki kirjoitti Johanneksen evankeliumin mukaan ({{rp|Joh. 8:6}}) jotakin hiekkaan, mutta hänen ei väitetä kirjoittaneen mm. kirjeitä.&lt;/ref&gt; <br /> <br /> Johtavan Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#rekonstruktio|rekonstruktio]] Jeesuksesta eli nk. ''historian Jeesus'' vastaa yllättävän paljon sitä kuvausta, joka hänestä on pyhäkoulussa annettu. Lehdissä esillä olleet uutiset mm. Jeesuksen mahdollisesta naisystävästä eivät vastaa Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#konsensus|konsensusta]]. Ongelmana on se, että valtauoman Jeesus-tutkimus ei tarjoa mitään uutiskynnystä ylittävää, kun taas uutiset, joiden mukaan Jeesus olikin homo, ylittävät uutiskynnyksen helposti. Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkijaryhmän julkaiseman tiedotteen mukaan &quot;akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä&quot;, joten &quot;bling bling -tutkimus mieltyy konsensukseksi&quot;.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Osoite = http://www.historianjeesus.fi/palstahistoria.htm#palsta%201 | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä | Tekijä = | Julkaisija = | Ajankohta = }} <br /> *''Median elinehto on raflaavuus. Kuten vanha sanonta kuuluu, uutinen ei ole se, että koira puri postinkantajaa, vaan se, että postinkantaja puri koiraa. Jeesus-tutkimukseen sovellettuna tämä merkitsee sitä, että uutiskynnyksen ylittävät väitteistä kohahduttavimmat - - Kohu, provokatiivisuus ja raflaavuus seulontaperusteina median kautta maailmalle esiteltäväksi siivilöityy &quot;tutkimus&quot;, jota ei akateemisella foorumilla pystytä yrittämälläkään ottamaan vakavasti. Miksei kukaan kerro tästä? - - Akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä. Niinpä bling bling -&quot;tutkimus&quot; mieltyy konsensukseksi, josta valtauoman tavanomaiset näkemykset tuntuvat muodostavan arveluja herättävän poikkeuksen.''<br /> *''Hänen elämässään voi hahmottaa &quot;alun, keskikohdan ja lopun&quot;- -''<br /> *''Varsinaista elämäkertaa ei historian Jeesuksesta voi kirjoittaa. Lähteistä ei ole siihen. - - 1800-luvulla - - elämäkerrallinen kuvaus oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus.''<br /> &lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Jeesuksen historiallisuus ==<br /> {{Pääartikkeli|[[Jeesuksen historiallisuus]]}}<br /> Viimeaikoina pinnalle [[Jeesus-myyttihypoteesi]] eri muodoissaan, joka vaikuttaisi vakuuttavan maallikot aivan liian hyvin siihen nähden, miten todennäköistä Jeesuksen historiallisuus on. Tutkijoistakin häviävän pieni vähemmistö kieltää Jeesuksen historiallisuuden, mutta Jeesuksen kieltäjistä suurin osa on maallikoita. Ongelmana on lähinnä se, että valtavirran tutkimus todistaa tylsän, pyhäkoulu-Jeesuksen puolesta. Sellainen ei ylitä uutiskynnystä toisin kuin näennäistieteelliset tutkimukset, joiden mukaan Jeesus olikin nainen, homo tai myytti.<br /> <br /> Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, Galileassa syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen Johannes Kastajalta ja tuomittiin Pontius Pilatuksen käskystä kuolemaan ristiinnaulitsemalla syytettynä kansankiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.<br /> <br /> Mistä Jeesukseen liittyvästä voidaan historiantutkimuksen viitekehyksessä olla varmoja, jos mistään varmoja voidaan olla? Ensinnäkin se on lähes selvää, että Jeesus, jota nasaretilaiseksi kutsuttiin, on noin 2000 vuotta sitten ollut olemassa. Jeesuksen olemassaolon puolesta puhuvat lukuisat kristilliset lähteet ja muutamat ei-kristilliset lähteet, joiden agendaan nähden ei olisi ollut mitenkään järkevää valehdella Jeesuksen olleen olemassa.<br /> <br /> Historijoitsija Josefus kirjoittaa Jeesuksesta kahdesti. Josefuksen tunnetuinta mainintaa Jeesuksesta kutsutaan Testimonium flavianumiksi. Testimonium on sikäli kiistelty, että se sisältää vivahteita, jotka eivät vaikuta järkeviltä ollakseen juutalaisen kirjoittamia. Tutkijoiden konsensus kuitenkin on, että merkinnän ydin olisi Josefuksen käsialaa. Tähän viittaisivat kielen analyysi sekä se, että Josefuksen aikana kristityillä ei ollut mitään motiivia todistaa Jeesuksen olemassaoloa, vaan lähinnä todistaa olemassaolevan henkilön messiaanisuus. Yleensä vain kolmen merkinnän osan autenttisuus kyseenalaistetaan; maininta ylösnousemuksesta, ihmisyyden kyseenalaistus ja kristukseksi tituleeraaminen. <br /> <br /> Josefuksen toinen maininta Jeesuksesta on hänen teoksessaan Antiquitates Judaicae. Kyseisessä maininnassa kerrotaan Jaakobista, jonka veli on kristukseksi kutsuttu Jeesus. Maininta on epäsuora, joten mainintaa on vaikeaa tulkita väärennökseksi. Johtavan Josefus-tutkijan, Louis Feldmanin mukaan merkinnän aitous on yleisesti hyväksytty. Sen lisäksi on on äärettömän epätodennäköistä, että merkintä kertoisi jostakusta muusta kuin kanonisoitujen evankeliumien hahmottelemasta Jeesuksesta, sillä merkinnän mukaan kyseistä Jeesusta kutsuttiin kristukseksi ja hän oli Jaakob-nimisen miehen veli.<br /> <br /> Jeesuksesta kertoo myös senaattori-historijoitsija Tacitus. Hän kertoo, että Neron Rooman palosta syyttämät kristityt ovat saaneet nimensä Kristuksen (Christus) mukaan, ”jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloituttanut Tiberiuksen aikana” (Annales). Yksityiskohtien risteyksessä lienee kristinuskon ydinhahmo, sillä on jälleen vaikeaa kuvitella 1) Pontius Pilatuksen 2) teloituttaneen 3) juuri tuona aikana 4) jonkun, jota kutsuttiin Kristukseksi 5) ja jota kristityt seurasivat. Sen lisäksi latinassa kristusta ei käytetty tittelinä, kuten vaikkapa prokuraattoria. Oli Tacituksen tieto kuulopuhetta tai ei, hän ei ilmeisestikään epäillyt kyseisen henkilön olemassaoloa; niin ei tehnyt ilmeisesti kukaan. Jos hänen olemassaolonsa olisi hänen aikanaan ollut kyseenalaista, olisi siitä todennäköisesti merkintöjä.<br /> <br /> Jeesuksesta on enemmänkin ei-kristillisiä, kirjallisia merkintöjä, jotka antavat enemmän tilaa vaihtoehtoisille selityksille ja salaliittoteorioille.<br /> <br /> == Merkinnät Jeesuksesta historiallisissa lähteissä ==<br /> === Raamatussa ===<br /> ==== Raamatun profetioissa ====<br /> Raamatussa on huomattava määrä profetioita, joiden on yleensä tulkittu kertovan Jeesuksesta. Mielenkiintoista on, että Kuolleen Meren kirjakäärölöydöt 1950 -luvulta osoittavat näiden Vanhan Testamentin, jossa nämä ennustukset ovat, olleen olemassa nykyisenlaisena jo ennen Jeesusta. Em. löydöt on ajoitettu ajalle 300 e.Kr. - 50 j.Kr.{{l}}<br /> <br /> Jumalan Poika Ps 2:7 &lt;br&gt;<br /> <br /> Naisen jälkeläinen Gen 3:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Aabrahamim jälkeläinen Gen 17:7; Gen 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Iisakin jälkeläinen Gen 21:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Daavidin suvusta Ps 132:11; Jer 23:5&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulemus tiettynä hetkenä (490 v kuluttua Danielista) Ge 49:10;Dan 9:24-25&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy neitsyestä Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Immanualiksi (Jumala meidän kanssamme) Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy Betlehem Efratassa Juudeassa Miik 5:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Merkittävät ihmiset tulevat kunniottaakseen Häntä Ps 72:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntymä johtaa lastenmurhaan Jer 31:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Egyptistä Hoos 11:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänellä on edelläkävijä (Johannes Kastaja) Jes 40:3; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On oleva Hengen täyttämä Ps 45:7; Jes 11:2; 61:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On profeetta kuten Mooses Deut 18:15-18&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen julkisen työn aloitustapansa Jes 61:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Toimintansa Galileassa Jes 9:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa julkisuuteen Jerusalemissa Sak 9:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa temppeliin Hag 2:7,9; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen köyhyytensä Jes 53:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ystävällisyytensä ja myötätuntonsa Jes 40:11; Jes 42:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen saarnaamisensa vertauksin Ps 78:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ihmeensä Jes 35:5-6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hän joutuu halveksituksi Ps 22:6; 69:7,9,20&lt;br&gt;<br /> <br /> Omiensa hylkäämäksi joutuminen Ps 69:8; Jes 63:3&lt;br&gt;<br /> <br /> On juutalaisille kompastuskivi Jes 8:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset tulevat vihaamaan Häntä Ps 69:4; Jes 49:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaisten johtajat eivät hyväksy Häntä Ps 118:22&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset ja pakanat käyvät yhdessä Häntä vastaan Ps 2:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee ystävänsä pettämäksi Ps 41:9;Ps 55:12-14&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen läheisensä jättävät hänet Sak 13:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Myydään 30 hopeakolikosta Sak 11:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hinta annetaan savenvalajan pellosta Sak 11:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimystensä intensiteetti Ps 22:14,15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimyksensä tulevat tapahtumaan toisten vuoksi Jes 53:4-6,12; Dan 9:26&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kärsivällisyytensä ja hiljaisuutensa kärsimyksessä Jes 53:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Lyödään poskelle Miik 5:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa tulee olemaan hirveässä kunnossa Jes 52:14; 53:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Häntä syljetään Jes 50:6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kätensä ja jalkansa tullaan naulaamaan Ps 22:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan Jumalan hylkäämä Ps 22:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan pilkattu Ps 22:7,8&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänelle tarjotaan hapanviiniä Ps 69:21&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen vaatteensa tullaan jakamaan pelaamalla Ps 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Luetaan pahantekijöiden joukkoon Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee rukoilemaan murhaajiensa puolesta Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kuolemansa Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Luuta ei häneltä rikota Ex 12:46; Ps 34:20 &lt;br&gt;<br /> <br /> Tullaan lävistämään Sak 12:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Haudataan rikkaan miehen hautaan Jes 53:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa ei kohtaa mätänemistä Ps 16:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ylösnousemuksensa Ps 16:10; 68:18; Jes 26:19&lt;br&gt;<br /> <br /> Istuu Jumalan oikealle puolelle Ps 110:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On Taivaallinen ylipappi ihmisille Jes 6:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan seurakunnan kulmakivi Jes 28:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Pakanat (ei-juutalaiset) panevat Häneen toivonsa Jes 11:10; 42:1&lt;br&gt;<br /> <br /> <br /> ==== Evankeliumien kertoma historiallisessa kontekstissa ====<br /> Jeesus ei tiedetä jättäneen kirjoituksia. Sen sijaan evankelistat [[Matteus]], [[Markus]], [[Luukas]] ja [[Johannes]] sijoittivat Jeesuksesta kertoessaan hänet tiettyyn historialliseen kontekstiin. Heidän kertoma historiallinen konteksti ei suoraan todista Jeesuksen historiallisuutta, mutta vahvistaa tai heikentää kertomusten aitoutta. ''Kyse on samanlaisesta asiasta kuin henkilö A kertoo B:lle Pekingin olevan Kiinan pääkaupunki. B ei voi tietää puhuuko A totta vai ei, mutta hän voi tarkistaa A:n kertomat yksityiskohdat muista lähteistä ja todeta A:n kertomuksen olevan totta.''<br /> <br /> '''Syntymä'''&lt;br&gt;<br /> Matteus ja Luukas kertovat Jeesuksen [[sukuluettelot]] (Mt 1:1-17 ja Lk 3:23-38). Matteus halusi todistaa Jeesuksen olevan Daavidin sukua. Tämän todistaminen onnistui ennen [[Jerusalemin temppelin]] tuhoa, koska leeviläisten tehtävänä oli ylläpitää sukuluetteloita ja myös valvoa, ettei lähisukulaiset menneet keskenään avioon. Valitettavasti roomalaiset tuhosivat vuonna 70 j.Kr. temppelin ja sukuluettelot. Voidaan olettaa, että ennen vuotta 70 j.Kr. Jeesuksen messiaanisuus tarkistettiin ja vahvistettiin sukulaisuuden osalta. Sukuluetteloiden yhteneväisyys eroavaisuuksista huolimatta puoltaa aitoutta kuin näkemystä, että evankelistat keksivät ne omasta päästään.<br /> <br /> '''''Syntymätapahtumien kronologia Matteuksen evankeliumin mukaan täydennettynä Luukkaan evankeliumin tiedoilla'''''&lt;br&gt;<br /> 1. Enkeli Gabrielin ilmestyminen ja lupaus [[Messiaan]] [[airueen]] - [[Johannes Kastajan]] - syntymästä betlehemiläiselle [[pappi]] [[Sakarialle]], [[Abian pappisosasto]]n kuuluvalle miehelle hänen suorittaessaan suitsutusta temppelissä [[Jerusalemissa]] (Lk 1:5-25) &lt;br&gt;<br /> 2. Enkeli Gabrielin ilmestyminen [[Marialle]] [[Nasaretissa]] (Lk 1:26-38)&lt;br&gt;<br /> 3. Marian vierailu [[Elisabetin]] ja Sakarian luona [[Betlehemissä]] 3 kk:n ajan (Lk 1:39-56)&lt;br&gt;<br /> 4. Marian paluu Nasaretiin&lt;br&gt;<br /> 5. Johannes Kastajan syntymä (Lk 1:57-80)&lt;br&gt;<br /> 6. Marian [[kihlaus]] (Mt 1:18)&lt;br&gt;<br /> 7. Marian raskauden paljastuminen (Mt 1:18)&lt;br&gt;<br /> 8. [[Joosefin]] aikomus [[hyljätä]] Maria (Mt 1:19)&lt;br&gt;<br /> 9. Herran enkelin ilmestyminen unessa Joosefille ja kehoitus Marian ja lapsen pitämisestä (Mt 1:20-23)&lt;br&gt;<br /> - [[Augustuksen käsky]] valtakunnan [[verollepanosta]] [[Quiriniuksen]] ollessa [[käskynhaltijana]] (Lk 2:1-2).&lt;br&gt;<br /> * Luukkaan maininta ei sovi historialliseen kontekstiin. Joko a) Luukas erehtyi, b) valehteli, c) oikoi mutkia suoriksi. C:n heikkous on se, että Luukas pyrki historialliseen tarkkuuteen joskin aina täytyy ottaa huomioon, että jokainen henkilö kirjoittaa omalla tavallaan. B:lle on vaikea keksiä ensimmäisen vuosisadan näkökulmasta järkevää motivaatiota (kunnia, naiset, omaisuus) kun kristillinen liike tähtäsi päinvastaiseen. A vaikuttaa vahvimmalta vaihtoehdolta, koska Luukaksella ei ollut luultavasti tarkkoja roomalaisia dokumentteja käytettävissään. Hänen lähteensä tai oma muistinsa nostivat mielikuvan, että Jeesuksen syntymän aikoihin oli roomalaisten taholta runsaasti aktiviteetteja, jotka luultavasti saivat sen aikaan, että Joosef meni Marian kannalta huonossa ajankohdassa Betlehemiin. Syy oli luultavasti joku muu kuin &quot;Syyrian maaherra Quiriniuksen Augustuksen valtakunnan laajuisesta käskystä toteuttama verollepano&quot;. Todennäköisempi syy oli joku [[Herodes Suuren]] toteuttama kampanja, jonka taustasyynä on voinut todella ollakin roomalaisten taholta tullut käsky.&lt;br&gt;<br /> 10. Joosefin ja Marian [[avioliitto]] (Mt 1:24-25)&lt;br&gt;<br /> - Luukas antaa ymmärtää että Joosefin ja Marian status oli kihlattu (Lk 2:5)&lt;br&gt;<br /> 11. Joosefin ja Marian matka Betlehemiin (Lk 2:4-5)&lt;br&gt;<br /> 12. Jeesuksen [[syntymä]] (Mt 2:1 ja Lk. 2:6-7)&lt;br&gt;<br /> 13. [[Herran enkelin]] ja [[enkelijoukon]] [[ilmestyminen]] [[paimenille]] yöllä [[kedolla]] (Lk 2:8-15)&lt;br&gt;<br /> 14. Paimenet tapaavat Marian, Joosefin ja Jeesuksen (Lk 2:16-20)&lt;br&gt;<br /> 15. Marian 7 päivän [[epäpuhtaus]] (3. Ms 12:2)&lt;br&gt;<br /> 16. Jeesuksen [[ympärileikkaus]] ja nimenanto 8. päivänä (Lk 2:21)&lt;br&gt;<br /> 17. Marian 33 [[puhdistuspäivää]] (3. Ms 12:4)&lt;br&gt;<br /> 18. 41. päivänä matka Jerusalemiin puhdistusmenoihin (Lk 2:22-24)&lt;br&gt;<br /> 19. Simeon tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk 2:25-35)&lt;br&gt;<br /> 20. Naisprofeetta Hanna tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk 2:36-38)&lt;br&gt;<br /> 21. [[Puhdistusmenot]] (Lk 2:39)&lt;br&gt;<br /> 22. Luukaksen maininta paluusta [[Galileaan]] (Lk 2:39) voi olla&lt;br&gt;<br /> a) kirjallinen siirtymälause Jeesuksen elämässä 12 vuotta eteenpäin (kirjallinen ilmaisutapa)&lt;br&gt;<br /> b) tapahtunut tosiasia&lt;br&gt;<br /> - joka tapauksessa oletetaan, että Joosef sai töitä Betlehemistä ja a)-tapauksessa palasi sinne perheineen ehkä jopa kahdeksi vuodeksi (kts. Herodeksen aikamääreiden tiedustelu tietäjiltä kohta 26).&lt;br&gt;<br /> 23. [[Idän tietäjien]] saapuminen Jerusalemiin [[tähden]] opastamana (Mt 2:1)&lt;br&gt;<br /> 24. Tietäjien ja Herodeksen tapaaminen (Mt 2:2-3)&lt;br&gt;<br /> 25. Herodeksen ja [[ylipappien]] ja [[lainopettajien]] tapaaminen (Mt 2:4-6)&lt;br&gt;<br /> 26. Herodeksen ja tietäjien 2. tapaaminen (Mt 2:7-8)&lt;br&gt;<br /> 27. Tietäjien matka Betlehemiin (Mt 2:9-10)&lt;br&gt;<br /> 28. Tietäjät tapaavat talossa lapsen ja Marian (Mt 2:11)&lt;br&gt;<br /> 29. Jumala varoittaa tietäjiä Herodeksesta (Mt 2:12)&lt;br&gt;<br /> 30. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja varoittaa Herodeksesta (Mt 2:13)&lt;br&gt;<br /> 31. Joosefin perheen pakomatka [[Egyptiin]] (Mt 2:14)&lt;br&gt;<br /> 32. Joosefin perhe elää Egyptissä (Mt 2:15)&lt;br&gt;<br /> 33. Herodes surmaa 2-vuotiaat ja nuoremmat poikalapset Betlehemistä ja ympäristöstä (Mt 2:16-18)&lt;br&gt;<br /> 34. Herodes kuolee (Mt 2:19)&lt;br&gt;<br /> 35. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja kehoittaa palaamaan takaisin (Mt. 2:19-20)&lt;br&gt;<br /> 36. Joosefin perheen paluu [[Israeliin]] (Mt 2:21)&lt;br&gt;<br /> 37. Joosefin huoli ja unessa uuden asuinpaikan saantiohjeet (Mt 2:22)&lt;br&gt;<br /> 38. Joosefin asettuminen Galilean Nasaretiin (Mt 2:22-23)&lt;br&gt;<br /> <br /> === Raamatun ulkopuolisissa lähteissä ===<br /> Ensimmäinen vuosisata<br /> *[[Mara Bar-Serapion]], syyrialainen kirjoittaja. Noin vuonna 73.<br /> *[[Yosef Ben Matityahu alias Titus Flavius Josephus]], juutalainen historioitsija. Antiquitates Iudaicae, kirja 18, kohta [63]<br /> http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0146;query=whiston%20chapter%3D%23231;layout=;loc=18.26, n. vuonna 93.<br /> <br /> Toinen vuosisata (vuoden 100 jälkeen)<br /> *[[Gaius Plinius Caecilius Secundus]], Bitynia-Pontoksen käskynhaltija. Kirje 10,96, noin vuonna 110-112. http://www.theologica.fi/plinepist1096.html<br /> <br /> *[[Publius Cornelius Tacitus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 120.<br /> <br /> *[[Gaius Suetonius Tranquillus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 130.<br /> <br /> * Kirjoittaja tuntematon. &quot;Marttyyriakti&quot; http://www.theologica.fi/passscill.html. Ennen vuotta 180.<br /> <br /> == Muiden uskontojen näkökulmia Jeesukseen ==<br /> == Jeesus-myytit ==<br /> == Elämän historiallinen rekonstruktio ==<br /> Jeesuksen elämää on yritetty rekonstruoida aktiivisesti 1800-luvulta lähtien, mutta varsinaista elämäkertaa ei olemassaolevilla lähteillä kyetä konstruoimaan.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}} &lt;/ref&gt; Kronologisesti Jeesuksen elämästä voidaan hahmottaa, alku, keskivaihe ja loppu.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Merkitys kristinuskolle ==<br /> == Katso myös ==<br /> === ApologetiikkaWiki ===<br /> * [[Raamatun ulkopuoliset viittaukset Jeesukseen]]<br /> <br /> === Internet ===<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus historian henkilönä – Raamatun ulkopuoliset lähteet | Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/jeesushi.html | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = | Tekijä = Kankaanniemi, Matti }}<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = historianjeesus.fi | Osoite = http://www.historianjeesus.fi | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmän sivusto, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa Jeesus-tutkimuksesta }}<br /> === Kirjallisuus ===<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Nimeke = [[Nasaretilaisen haaste]] | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 952-5374-00-9 }}<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Holmén, Tom | Nimeke = [[Jeesus]] | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2007 | Tunniste = 978-951-0-31302-2 }}<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Strobel, Lee | Nimeke = [[Tapaus Kristus]] | Julkaisija = Aikamedia Oy | Vuosi = 2005 | Tunniste = 951-606-723-9 }}<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> {{viitteet|sarakkeet}}<br /> &lt;!-- http://www.kristinusko-raamattu.argumentti.fi/jeesuksen_synty_lapsuusevankeliumit.php?id=35 --&gt;<br /> <br /> [[Luokka:Jeesus]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Jeesus_Nasaretilainen&diff=5636 2009-12-17T02:55:06Z

<p>Tonier: /* Evankeliumien kertoma historiallisessa kontekstissa */</p> <hr /> <div>{{Tämä artikkeli|kertoo vuoden 5 eKr. aikoihin syntyneestä historiallisesta henkilöstä nimeltä ''Jeesus''. Tom Holménin kirjoittamaa kirjaa &quot;Jeesus&quot; käsittelee artikkeli [[Jeesus (kirja)]].}}<br /> Jeesus Nasaretilainen on [[kristinusko]]n keskushenkilö. Kristityt uskovat, että Jeesuksessa [[Jumala]]n toinen persoona tuli lihaksi (&quot;sikisi [[Pyhä Henki|Pyhästä Hengestä]], syntyi neitsyt Mariasta&quot;) ja ilmoitti [[Isä Jumala|Isän]]. Nimi “Jeesus” on [[wp:kreikan kieli|kreikaksi]] Ίησους, (Ieesous), [[wp:heprea|heprea]]ksi יהושע (Jehoshua) tai [[wp:aramea|aramea]]ksi ישוע (Jeshua), joka tarkoittaa “JHWH pelastaa”.&lt;ref&gt;http://en.wikipedia.org/wiki/Tetragrammaton&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Ensisijainen tiedon lähde Jeesuksen elämästä ja opetuksista ovat neljä tunnustettua evankeliumia,&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus Nasaretilainen | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/03_jeesus.html | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = | Tekijä = Lehtipuu, Outi | Julkaisija = | Ajankohta = }}<br /> *''Kun kysytään, kuka Jeesus oli ja mitä hän teki, on päälähteenä UT:n evankeliumit.''&lt;/ref&gt; joskin tiedemiehet riitelevät muiden tekstien (esim. Tuomaksen evankeliumi) tutkimuksellisesta arvosta. Jeesuksen ei tiedetä itse kirjoittaneen mitään, tai ei ole ainakaan mitään syytä olettaa hänen tehneen niin.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} <br /> *''Jeesus Nasaretilainen ei jättänyt jälkeensä kirjallisia tekstejä - -''&lt;br /&gt;<br /> Jeesus toki kirjoitti Johanneksen evankeliumin mukaan ({{rp|Joh. 8:6}}) jotakin hiekkaan, mutta hänen ei väitetä kirjoittaneen mm. kirjeitä.&lt;/ref&gt; <br /> <br /> Johtavan Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#rekonstruktio|rekonstruktio]] Jeesuksesta eli nk. ''historian Jeesus'' vastaa yllättävän paljon sitä kuvausta, joka hänestä on pyhäkoulussa annettu. Lehdissä esillä olleet uutiset mm. Jeesuksen mahdollisesta naisystävästä eivät vastaa Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#konsensus|konsensusta]]. Ongelmana on se, että valtauoman Jeesus-tutkimus ei tarjoa mitään uutiskynnystä ylittävää, kun taas uutiset, joiden mukaan Jeesus olikin homo, ylittävät uutiskynnyksen helposti. Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkijaryhmän julkaiseman tiedotteen mukaan &quot;akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä&quot;, joten &quot;bling bling -tutkimus mieltyy konsensukseksi&quot;.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Osoite = http://www.historianjeesus.fi/palstahistoria.htm#palsta%201 | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä | Tekijä = | Julkaisija = | Ajankohta = }} <br /> *''Median elinehto on raflaavuus. Kuten vanha sanonta kuuluu, uutinen ei ole se, että koira puri postinkantajaa, vaan se, että postinkantaja puri koiraa. Jeesus-tutkimukseen sovellettuna tämä merkitsee sitä, että uutiskynnyksen ylittävät väitteistä kohahduttavimmat - - Kohu, provokatiivisuus ja raflaavuus seulontaperusteina median kautta maailmalle esiteltäväksi siivilöityy &quot;tutkimus&quot;, jota ei akateemisella foorumilla pystytä yrittämälläkään ottamaan vakavasti. Miksei kukaan kerro tästä? - - Akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä. Niinpä bling bling -&quot;tutkimus&quot; mieltyy konsensukseksi, josta valtauoman tavanomaiset näkemykset tuntuvat muodostavan arveluja herättävän poikkeuksen.''<br /> *''Hänen elämässään voi hahmottaa &quot;alun, keskikohdan ja lopun&quot;- -''<br /> *''Varsinaista elämäkertaa ei historian Jeesuksesta voi kirjoittaa. Lähteistä ei ole siihen. - - 1800-luvulla - - elämäkerrallinen kuvaus oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus.''<br /> &lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Jeesuksen historiallisuus ==<br /> {{Pääartikkeli|[[Jeesuksen historiallisuus]]}}<br /> Viimeaikoina pinnalle [[Jeesus-myyttihypoteesi]] eri muodoissaan, joka vaikuttaisi vakuuttavan maallikot aivan liian hyvin siihen nähden, miten todennäköistä Jeesuksen historiallisuus on. Tutkijoistakin häviävän pieni vähemmistö kieltää Jeesuksen historiallisuuden, mutta Jeesuksen kieltäjistä suurin osa on maallikoita. Ongelmana on lähinnä se, että valtavirran tutkimus todistaa tylsän, pyhäkoulu-Jeesuksen puolesta. Sellainen ei ylitä uutiskynnystä toisin kuin näennäistieteelliset tutkimukset, joiden mukaan Jeesus olikin nainen, homo tai myytti.<br /> <br /> Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, Galileassa syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen Johannes Kastajalta ja tuomittiin Pontius Pilatuksen käskystä kuolemaan ristiinnaulitsemalla syytettynä kansankiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.<br /> <br /> Mistä Jeesukseen liittyvästä voidaan historiantutkimuksen viitekehyksessä olla varmoja, jos mistään varmoja voidaan olla? Ensinnäkin se on lähes selvää, että Jeesus, jota nasaretilaiseksi kutsuttiin, on noin 2000 vuotta sitten ollut olemassa. Jeesuksen olemassaolon puolesta puhuvat lukuisat kristilliset lähteet ja muutamat ei-kristilliset lähteet, joiden agendaan nähden ei olisi ollut mitenkään järkevää valehdella Jeesuksen olleen olemassa.<br /> <br /> Historijoitsija Josefus kirjoittaa Jeesuksesta kahdesti. Josefuksen tunnetuinta mainintaa Jeesuksesta kutsutaan Testimonium flavianumiksi. Testimonium on sikäli kiistelty, että se sisältää vivahteita, jotka eivät vaikuta järkeviltä ollakseen juutalaisen kirjoittamia. Tutkijoiden konsensus kuitenkin on, että merkinnän ydin olisi Josefuksen käsialaa. Tähän viittaisivat kielen analyysi sekä se, että Josefuksen aikana kristityillä ei ollut mitään motiivia todistaa Jeesuksen olemassaoloa, vaan lähinnä todistaa olemassaolevan henkilön messiaanisuus. Yleensä vain kolmen merkinnän osan autenttisuus kyseenalaistetaan; maininta ylösnousemuksesta, ihmisyyden kyseenalaistus ja kristukseksi tituleeraaminen. <br /> <br /> Josefuksen toinen maininta Jeesuksesta on hänen teoksessaan Antiquitates Judaicae. Kyseisessä maininnassa kerrotaan Jaakobista, jonka veli on kristukseksi kutsuttu Jeesus. Maininta on epäsuora, joten mainintaa on vaikeaa tulkita väärennökseksi. Johtavan Josefus-tutkijan, Louis Feldmanin mukaan merkinnän aitous on yleisesti hyväksytty. Sen lisäksi on on äärettömän epätodennäköistä, että merkintä kertoisi jostakusta muusta kuin kanonisoitujen evankeliumien hahmottelemasta Jeesuksesta, sillä merkinnän mukaan kyseistä Jeesusta kutsuttiin kristukseksi ja hän oli Jaakob-nimisen miehen veli.<br /> <br /> Jeesuksesta kertoo myös senaattori-historijoitsija Tacitus. Hän kertoo, että Neron Rooman palosta syyttämät kristityt ovat saaneet nimensä Kristuksen (Christus) mukaan, ”jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloituttanut Tiberiuksen aikana” (Annales). Yksityiskohtien risteyksessä lienee kristinuskon ydinhahmo, sillä on jälleen vaikeaa kuvitella 1) Pontius Pilatuksen 2) teloituttaneen 3) juuri tuona aikana 4) jonkun, jota kutsuttiin Kristukseksi 5) ja jota kristityt seurasivat. Sen lisäksi latinassa kristusta ei käytetty tittelinä, kuten vaikkapa prokuraattoria. Oli Tacituksen tieto kuulopuhetta tai ei, hän ei ilmeisestikään epäillyt kyseisen henkilön olemassaoloa; niin ei tehnyt ilmeisesti kukaan. Jos hänen olemassaolonsa olisi hänen aikanaan ollut kyseenalaista, olisi siitä todennäköisesti merkintöjä.<br /> <br /> Jeesuksesta on enemmänkin ei-kristillisiä, kirjallisia merkintöjä, jotka antavat enemmän tilaa vaihtoehtoisille selityksille ja salaliittoteorioille.<br /> <br /> == Merkinnät Jeesuksesta historiallisissa lähteissä ==<br /> === Raamatussa ===<br /> ==== Raamatun profetioissa ====<br /> Raamatussa on huomattava määrä profetioita, joiden on yleensä tulkittu kertovan Jeesuksesta. Mielenkiintoista on, että Kuolleen Meren kirjakäärölöydöt 1950 -luvulta osoittavat näiden Vanhan Testamentin, jossa nämä ennustukset ovat, olleen olemassa nykyisenlaisena jo ennen Jeesusta. Em. löydöt on ajoitettu ajalle 300 e.Kr. - 50 j.Kr.{{l}}<br /> <br /> Jumalan Poika Ps 2:7 &lt;br&gt;<br /> <br /> Naisen jälkeläinen Gen 3:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Aabrahamim jälkeläinen Gen 17:7; Gen 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Iisakin jälkeläinen Gen 21:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Daavidin suvusta Ps 132:11; Jer 23:5&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulemus tiettynä hetkenä (490 v kuluttua Danielista) Ge 49:10;Dan 9:24-25&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy neitsyestä Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Immanualiksi (Jumala meidän kanssamme) Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy Betlehem Efratassa Juudeassa Miik 5:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Merkittävät ihmiset tulevat kunniottaakseen Häntä Ps 72:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntymä johtaa lastenmurhaan Jer 31:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Egyptistä Hoos 11:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänellä on edelläkävijä (Johannes Kastaja) Jes 40:3; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On oleva Hengen täyttämä Ps 45:7; Jes 11:2; 61:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On profeetta kuten Mooses Deut 18:15-18&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen julkisen työn aloitustapansa Jes 61:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Toimintansa Galileassa Jes 9:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa julkisuuteen Jerusalemissa Sak 9:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa temppeliin Hag 2:7,9; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen köyhyytensä Jes 53:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ystävällisyytensä ja myötätuntonsa Jes 40:11; Jes 42:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen saarnaamisensa vertauksin Ps 78:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ihmeensä Jes 35:5-6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hän joutuu halveksituksi Ps 22:6; 69:7,9,20&lt;br&gt;<br /> <br /> Omiensa hylkäämäksi joutuminen Ps 69:8; Jes 63:3&lt;br&gt;<br /> <br /> On juutalaisille kompastuskivi Jes 8:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset tulevat vihaamaan Häntä Ps 69:4; Jes 49:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaisten johtajat eivät hyväksy Häntä Ps 118:22&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset ja pakanat käyvät yhdessä Häntä vastaan Ps 2:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee ystävänsä pettämäksi Ps 41:9;Ps 55:12-14&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen läheisensä jättävät hänet Sak 13:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Myydään 30 hopeakolikosta Sak 11:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hinta annetaan savenvalajan pellosta Sak 11:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimystensä intensiteetti Ps 22:14,15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimyksensä tulevat tapahtumaan toisten vuoksi Jes 53:4-6,12; Dan 9:26&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kärsivällisyytensä ja hiljaisuutensa kärsimyksessä Jes 53:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Lyödään poskelle Miik 5:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa tulee olemaan hirveässä kunnossa Jes 52:14; 53:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Häntä syljetään Jes 50:6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kätensä ja jalkansa tullaan naulaamaan Ps 22:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan Jumalan hylkäämä Ps 22:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan pilkattu Ps 22:7,8&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänelle tarjotaan hapanviiniä Ps 69:21&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen vaatteensa tullaan jakamaan pelaamalla Ps 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Luetaan pahantekijöiden joukkoon Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee rukoilemaan murhaajiensa puolesta Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kuolemansa Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Luuta ei häneltä rikota Ex 12:46; Ps 34:20 &lt;br&gt;<br /> <br /> Tullaan lävistämään Sak 12:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Haudataan rikkaan miehen hautaan Jes 53:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa ei kohtaa mätänemistä Ps 16:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ylösnousemuksensa Ps 16:10; 68:18; Jes 26:19&lt;br&gt;<br /> <br /> Istuu Jumalan oikealle puolelle Ps 110:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On Taivaallinen ylipappi ihmisille Jes 6:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan seurakunnan kulmakivi Jes 28:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Pakanat (ei-juutalaiset) panevat Häneen toivonsa Jes 11:10; 42:1&lt;br&gt;<br /> <br /> <br /> ==== Evankeliumien kertoma historiallisessa kontekstissa ====<br /> Jeesus ei ilmeisesti kirjoittanut itsestään. Sen sijaan evankelistat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes sijoittivat Jeesuksesta kertoessaan hänet tiettyyn historialliseen kontekstiin. Tämä yhteys ei suoraan todista Jeesuksen historiallisuutta, mutta vahvistaa tai heikentää kertomusten aitoutta. Kyse on samanlaisesta asiasta kuin henkilö A kertoo B:lle Pekingin olevan Kiinan pääkaupunki. B ei voi tietää puhuuko A totta vai ei, mutta hän voi tarkistaa A:n kertomat yksityiskohdat muista lähteistä ja todeta A:n kertomuksen olevan totta.<br /> <br /> '''Syntymä'''&lt;br&gt;<br /> Matteus ja Luukas kertovat Jeesuksen sukuluettelot (Mt 1:1-17 ja Lk 3:23-38). Matteus halusi todistaa Jeesuksen olevan Daavidin sukua. Tämän todistaminen onnistui ennen Jerusalemin ja temppelin tuhoa, koska leeviläisten tehtävänä oli ylläpitää sukuluetteloita ja myös valvoa, ettei lähisukulaiset menneet keskenään avioon. Valitettavasti roomalaiset tuhosivat vuonna 70 j.Kr. temppelin ja sukuluettelot. Voidaan olettaa, että ennen vuotta 70 j.Kr. Jeesuksen messiaanisuus tarkistettiin ja vahvistettiin sukulaisuuden osalta. Sukuluetteloiden yhteneväisyys eroavaisuuksista huolimatta puoltaa aitoutta kuin näkemystä, että evankelistat keksivät ne omasta päästään.<br /> <br /> '''''Syntymätapahtumien kronologia Matteuksen evankeliumin mukaan täydennettynä Luukkaan evankeliumin tiedoilla'''''&lt;br&gt;<br /> 1. Enkeli Gabrielin ilmestyminen ja lupaus Messiaan airueen - Johannes Kastajan - syntymästä betlehemiläiselle pappi Sakarialle, Abian pappisosaston kuuluvalle miehelle hänen suorittaessaan suitsutusta temppelissä Jerusalemissa (Lk 1:5-25) &lt;br&gt;<br /> 2. Enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle Nasaretissa (Lk 1:26-38)&lt;br&gt;<br /> 3. Marian vierailu Elisabetin ja Sakarian luona Betlehemissä 3 kk:n ajan (Lk 1:39-56)&lt;br&gt;<br /> 4. Marian paluu Nasaretiin&lt;br&gt;<br /> 5. Johannes Kastajan syntymä (Lk 1:57-80)&lt;br&gt;<br /> 6. Marian kihlaus (Mt 1:18)&lt;br&gt;<br /> 7. Marian raskauden paljastuminen (Mt 1:18)&lt;br&gt;<br /> 8. Joosefin aikomus hyljätä Maria (Mt 1:19)&lt;br&gt;<br /> 9. Herran enkelin ilmestyminen unessa Joosefille ja kehoitus Marian ja lapsen pitämisestä (Mt 1:20-23)&lt;br&gt;<br /> - Augustuksen käsky valtakunnan verollepanosta Quiriniuksen ollessa käskynhaltijana (Lk 2:1-2).&lt;br&gt;<br /> * Luukkaan maininta ei sovi historialliseen kontekstiin. Joko a) Luukas erehtyi, b) valehteli, c) oikoi mutkia suoriksi. C:n heikkous on se, että Luukas pyrki historialliseen tarkkuuteen. B:lle on vaikea keksiä ensimmäisen vuosisadan näkökulmasta järkevää motivaatiota (kunnia, naiset, omaisuus) kun kristillinen liike tähtäsi päinvastaiseen. A vaikuttaa vahvimmalta vaihtoehdolta, koska Luukaksella ei ollut luultavasti tarkkoja roomalaisia dokumentteja käytettävissään. Hänen lähteensä tai oma muistinsa nostivat mielikuvan, että Jeesuksen syntymän aikoihin oli roomalaisten taholta runsaasti aktiviteetteja, jotka luultavasti saivat sen aikaan, että Joosef meni Marian kannalta huonossa ajankohdassa Betlehemiin. Syy oli luultavasti joku muu kuin &quot;Syyrian maaherra Quiriniuksen Augustuksen valtakunnan laajuisesta käskystä toteuttama verollepano&quot;. Todennäköisempi syy oli joku Herodes Suuren toteuttama kampanja, jonka taustasyynä on voinut todella ollakin roomalaisten taholta tullut käsky.&lt;br&gt;<br /> 10. Joosefin ja Marian avioliitto (Mt 1:24-25)&lt;br&gt;<br /> - Luukas antaa ymmärtää että Joosefin ja Marian status oli kihlattu (Lk 2:5)&lt;br&gt;<br /> 11. Joosefin ja Marian matka Betlehemiin (Lk 2:4-5)&lt;br&gt;<br /> 12. Jeesuksen syntymä (Mt 2:1 ja Lk. 2:6-7)&lt;br&gt;<br /> 13. Herran enkelin ja enkelijoukon ilmestyminen paimenille yöllä kedolla (Lk 2:8-15)&lt;br&gt;<br /> 14. Paimenet tapaavat Marian, Joosefin ja Jeesuksen (Lk 2:16-20)&lt;br&gt;<br /> 15. Marian 7 päivän epäpuhtaus (3. Ms 12:2)&lt;br&gt;<br /> 16. Jeesuksen ympärileikkaus ja nimenanto 8. päivänä (Lk 2:21)&lt;br&gt;<br /> 17. Marian 33 puhdistuspäivää (3. Ms 12:4)&lt;br&gt;<br /> 18. 41. päivänä matka Jerusalemiin puhdistusmenoihin (Lk 2:22-24)&lt;br&gt;<br /> 19. Simeon tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk 2:25-35)&lt;br&gt;<br /> 20. Naisprofeetta Hanna tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk 2:36-38)&lt;br&gt;<br /> 21. Puhdistusmenot (Lk 2:39)&lt;br&gt;<br /> 22. Luukaksen maininta paluusta Galileaan (Lk 2:39) voi olla&lt;br&gt;<br /> a) kirjallinen siirtymälause Jeesuksen elämässä 12 vuotta eteenpäin (kirjallinen ilmaisutapa)&lt;br&gt;<br /> b) tapahtunut tosiasia&lt;br&gt;<br /> - joka tapauksessa oletetaan, että Joosef sai töitä Betlehemistä ja a)-tapauksessa palasi sinne perheineen ehkä jopa kahdeksi vuodeksi (kts. Herodeksen aikamääreiden tiedustelu tietäjiltä kohta 26).&lt;br&gt;<br /> 23. Idän tietäjien saapuminen Jerusalemiin (Mt 2:1)&lt;br&gt;<br /> 24. Tietäjien ja Herodeksen tapaaminen (Mt 2:2-3)&lt;br&gt;<br /> 25. Herodeksen ja ylipappien ja lainopettajien tapaaminen (Mt 2:4-6)&lt;br&gt;<br /> 26. Herodeksen ja tietäjien 2. tapaaminen (Mt 2:7-8)&lt;br&gt;<br /> 27. Tietäjien matka Betlehemiin (Mt 2:9-10)&lt;br&gt;<br /> 28. Tietäjät tapaavat talossa lapsen ja Marian (Mt 2:11)&lt;br&gt;<br /> 29. Jumala varoittaa tietäjiä Herodeksesta (Mt 2:12)&lt;br&gt;<br /> 30. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja varoittaa Herodeksesta (Mt 2:13)&lt;br&gt;<br /> 31. Joosefin perheen pakomatka Egyptiin (Mt 2:14)&lt;br&gt;<br /> 32. Joosefin perhe elää Egyptissä (Mt 2:15)&lt;br&gt;<br /> 33. Herodes surmaa 2-vuotiaat ja nuoremmat poikalapset Betlehemistä ja ympäristöstä (Mt 2:16-18)&lt;br&gt;<br /> 34. Herodes kuolee (Mt 2:19)&lt;br&gt;<br /> 35. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja kehoittaa palaamaan takaisin (Mt. 2:19-20)&lt;br&gt;<br /> 36. Joosefin perheen paluu Israeliin (Mt 2:21)&lt;br&gt;<br /> 37. Joosefin huoli ja unessa uuden asuinpaikan saantiohjeet (Mt 2:22)&lt;br&gt;<br /> 38. Joosefin asettuminen Galilean Nasaretiin (Mt 2:22-23)&lt;br&gt;<br /> <br /> === Raamatun ulkopuolisissa lähteissä ===<br /> Ensimmäinen vuosisata<br /> *[[Mara Bar-Serapion]], syyrialainen kirjoittaja. Noin vuonna 73.<br /> *[[Yosef Ben Matityahu alias Titus Flavius Josephus]], juutalainen historioitsija. Antiquitates Iudaicae, kirja 18, kohta [63]<br /> http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0146;query=whiston%20chapter%3D%23231;layout=;loc=18.26, n. vuonna 93.<br /> <br /> Toinen vuosisata (vuoden 100 jälkeen)<br /> *[[Gaius Plinius Caecilius Secundus]], Bitynia-Pontoksen käskynhaltija. Kirje 10,96, noin vuonna 110-112. http://www.theologica.fi/plinepist1096.html<br /> <br /> *[[Publius Cornelius Tacitus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 120.<br /> <br /> *[[Gaius Suetonius Tranquillus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 130.<br /> <br /> * Kirjoittaja tuntematon. &quot;Marttyyriakti&quot; http://www.theologica.fi/passscill.html. Ennen vuotta 180.<br /> <br /> == Muiden uskontojen näkökulmia Jeesukseen ==<br /> == Jeesus-myytit ==<br /> == Elämän historiallinen rekonstruktio ==<br /> Jeesuksen elämää on yritetty rekonstruoida aktiivisesti 1800-luvulta lähtien, mutta varsinaista elämäkertaa ei olemassaolevilla lähteillä kyetä konstruoimaan.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}} &lt;/ref&gt; Kronologisesti Jeesuksen elämästä voidaan hahmottaa, alku, keskivaihe ja loppu.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Merkitys kristinuskolle ==<br /> == Katso myös ==<br /> === ApologetiikkaWiki ===<br /> * [[Raamatun ulkopuoliset viittaukset Jeesukseen]]<br /> <br /> === Internet ===<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus historian henkilönä – Raamatun ulkopuoliset lähteet | Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/jeesushi.html | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = | Tekijä = Kankaanniemi, Matti }}<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = historianjeesus.fi | Osoite = http://www.historianjeesus.fi | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmän sivusto, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa Jeesus-tutkimuksesta }}<br /> === Kirjallisuus ===<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Nimeke = [[Nasaretilaisen haaste]] | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 952-5374-00-9 }}<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Holmén, Tom | Nimeke = [[Jeesus]] | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2007 | Tunniste = 978-951-0-31302-2 }}<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Strobel, Lee | Nimeke = [[Tapaus Kristus]] | Julkaisija = Aikamedia Oy | Vuosi = 2005 | Tunniste = 951-606-723-9 }}<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> {{viitteet|sarakkeet}}<br /> &lt;!-- http://www.kristinusko-raamattu.argumentti.fi/jeesuksen_synty_lapsuusevankeliumit.php?id=35 --&gt;<br /> <br /> [[Luokka:Jeesus]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Jeesus_Nasaretilainen&diff=5635 2009-12-17T02:47:42Z

<p>Tonier: /* Evankeliumien kertoma historiallisessa kontekstissa */</p> <hr /> <div>{{Tämä artikkeli|kertoo vuoden 5 eKr. aikoihin syntyneestä historiallisesta henkilöstä nimeltä ''Jeesus''. Tom Holménin kirjoittamaa kirjaa &quot;Jeesus&quot; käsittelee artikkeli [[Jeesus (kirja)]].}}<br /> Jeesus Nasaretilainen on [[kristinusko]]n keskushenkilö. Kristityt uskovat, että Jeesuksessa [[Jumala]]n toinen persoona tuli lihaksi (&quot;sikisi [[Pyhä Henki|Pyhästä Hengestä]], syntyi neitsyt Mariasta&quot;) ja ilmoitti [[Isä Jumala|Isän]]. Nimi “Jeesus” on [[wp:kreikan kieli|kreikaksi]] Ίησους, (Ieesous), [[wp:heprea|heprea]]ksi יהושע (Jehoshua) tai [[wp:aramea|aramea]]ksi ישוע (Jeshua), joka tarkoittaa “JHWH pelastaa”.&lt;ref&gt;http://en.wikipedia.org/wiki/Tetragrammaton&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Ensisijainen tiedon lähde Jeesuksen elämästä ja opetuksista ovat neljä tunnustettua evankeliumia,&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus Nasaretilainen | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/03_jeesus.html | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = | Tekijä = Lehtipuu, Outi | Julkaisija = | Ajankohta = }}<br /> *''Kun kysytään, kuka Jeesus oli ja mitä hän teki, on päälähteenä UT:n evankeliumit.''&lt;/ref&gt; joskin tiedemiehet riitelevät muiden tekstien (esim. Tuomaksen evankeliumi) tutkimuksellisesta arvosta. Jeesuksen ei tiedetä itse kirjoittaneen mitään, tai ei ole ainakaan mitään syytä olettaa hänen tehneen niin.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} <br /> *''Jeesus Nasaretilainen ei jättänyt jälkeensä kirjallisia tekstejä - -''&lt;br /&gt;<br /> Jeesus toki kirjoitti Johanneksen evankeliumin mukaan ({{rp|Joh. 8:6}}) jotakin hiekkaan, mutta hänen ei väitetä kirjoittaneen mm. kirjeitä.&lt;/ref&gt; <br /> <br /> Johtavan Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#rekonstruktio|rekonstruktio]] Jeesuksesta eli nk. ''historian Jeesus'' vastaa yllättävän paljon sitä kuvausta, joka hänestä on pyhäkoulussa annettu. Lehdissä esillä olleet uutiset mm. Jeesuksen mahdollisesta naisystävästä eivät vastaa Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#konsensus|konsensusta]]. Ongelmana on se, että valtauoman Jeesus-tutkimus ei tarjoa mitään uutiskynnystä ylittävää, kun taas uutiset, joiden mukaan Jeesus olikin homo, ylittävät uutiskynnyksen helposti. Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkijaryhmän julkaiseman tiedotteen mukaan &quot;akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä&quot;, joten &quot;bling bling -tutkimus mieltyy konsensukseksi&quot;.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Osoite = http://www.historianjeesus.fi/palstahistoria.htm#palsta%201 | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä | Tekijä = | Julkaisija = | Ajankohta = }} <br /> *''Median elinehto on raflaavuus. Kuten vanha sanonta kuuluu, uutinen ei ole se, että koira puri postinkantajaa, vaan se, että postinkantaja puri koiraa. Jeesus-tutkimukseen sovellettuna tämä merkitsee sitä, että uutiskynnyksen ylittävät väitteistä kohahduttavimmat - - Kohu, provokatiivisuus ja raflaavuus seulontaperusteina median kautta maailmalle esiteltäväksi siivilöityy &quot;tutkimus&quot;, jota ei akateemisella foorumilla pystytä yrittämälläkään ottamaan vakavasti. Miksei kukaan kerro tästä? - - Akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä. Niinpä bling bling -&quot;tutkimus&quot; mieltyy konsensukseksi, josta valtauoman tavanomaiset näkemykset tuntuvat muodostavan arveluja herättävän poikkeuksen.''<br /> *''Hänen elämässään voi hahmottaa &quot;alun, keskikohdan ja lopun&quot;- -''<br /> *''Varsinaista elämäkertaa ei historian Jeesuksesta voi kirjoittaa. Lähteistä ei ole siihen. - - 1800-luvulla - - elämäkerrallinen kuvaus oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus.''<br /> &lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Jeesuksen historiallisuus ==<br /> {{Pääartikkeli|[[Jeesuksen historiallisuus]]}}<br /> Viimeaikoina pinnalle [[Jeesus-myyttihypoteesi]] eri muodoissaan, joka vaikuttaisi vakuuttavan maallikot aivan liian hyvin siihen nähden, miten todennäköistä Jeesuksen historiallisuus on. Tutkijoistakin häviävän pieni vähemmistö kieltää Jeesuksen historiallisuuden, mutta Jeesuksen kieltäjistä suurin osa on maallikoita. Ongelmana on lähinnä se, että valtavirran tutkimus todistaa tylsän, pyhäkoulu-Jeesuksen puolesta. Sellainen ei ylitä uutiskynnystä toisin kuin näennäistieteelliset tutkimukset, joiden mukaan Jeesus olikin nainen, homo tai myytti.<br /> <br /> Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, Galileassa syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen Johannes Kastajalta ja tuomittiin Pontius Pilatuksen käskystä kuolemaan ristiinnaulitsemalla syytettynä kansankiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.<br /> <br /> Mistä Jeesukseen liittyvästä voidaan historiantutkimuksen viitekehyksessä olla varmoja, jos mistään varmoja voidaan olla? Ensinnäkin se on lähes selvää, että Jeesus, jota nasaretilaiseksi kutsuttiin, on noin 2000 vuotta sitten ollut olemassa. Jeesuksen olemassaolon puolesta puhuvat lukuisat kristilliset lähteet ja muutamat ei-kristilliset lähteet, joiden agendaan nähden ei olisi ollut mitenkään järkevää valehdella Jeesuksen olleen olemassa.<br /> <br /> Historijoitsija Josefus kirjoittaa Jeesuksesta kahdesti. Josefuksen tunnetuinta mainintaa Jeesuksesta kutsutaan Testimonium flavianumiksi. Testimonium on sikäli kiistelty, että se sisältää vivahteita, jotka eivät vaikuta järkeviltä ollakseen juutalaisen kirjoittamia. Tutkijoiden konsensus kuitenkin on, että merkinnän ydin olisi Josefuksen käsialaa. Tähän viittaisivat kielen analyysi sekä se, että Josefuksen aikana kristityillä ei ollut mitään motiivia todistaa Jeesuksen olemassaoloa, vaan lähinnä todistaa olemassaolevan henkilön messiaanisuus. Yleensä vain kolmen merkinnän osan autenttisuus kyseenalaistetaan; maininta ylösnousemuksesta, ihmisyyden kyseenalaistus ja kristukseksi tituleeraaminen. <br /> <br /> Josefuksen toinen maininta Jeesuksesta on hänen teoksessaan Antiquitates Judaicae. Kyseisessä maininnassa kerrotaan Jaakobista, jonka veli on kristukseksi kutsuttu Jeesus. Maininta on epäsuora, joten mainintaa on vaikeaa tulkita väärennökseksi. Johtavan Josefus-tutkijan, Louis Feldmanin mukaan merkinnän aitous on yleisesti hyväksytty. Sen lisäksi on on äärettömän epätodennäköistä, että merkintä kertoisi jostakusta muusta kuin kanonisoitujen evankeliumien hahmottelemasta Jeesuksesta, sillä merkinnän mukaan kyseistä Jeesusta kutsuttiin kristukseksi ja hän oli Jaakob-nimisen miehen veli.<br /> <br /> Jeesuksesta kertoo myös senaattori-historijoitsija Tacitus. Hän kertoo, että Neron Rooman palosta syyttämät kristityt ovat saaneet nimensä Kristuksen (Christus) mukaan, ”jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloituttanut Tiberiuksen aikana” (Annales). Yksityiskohtien risteyksessä lienee kristinuskon ydinhahmo, sillä on jälleen vaikeaa kuvitella 1) Pontius Pilatuksen 2) teloituttaneen 3) juuri tuona aikana 4) jonkun, jota kutsuttiin Kristukseksi 5) ja jota kristityt seurasivat. Sen lisäksi latinassa kristusta ei käytetty tittelinä, kuten vaikkapa prokuraattoria. Oli Tacituksen tieto kuulopuhetta tai ei, hän ei ilmeisestikään epäillyt kyseisen henkilön olemassaoloa; niin ei tehnyt ilmeisesti kukaan. Jos hänen olemassaolonsa olisi hänen aikanaan ollut kyseenalaista, olisi siitä todennäköisesti merkintöjä.<br /> <br /> Jeesuksesta on enemmänkin ei-kristillisiä, kirjallisia merkintöjä, jotka antavat enemmän tilaa vaihtoehtoisille selityksille ja salaliittoteorioille.<br /> <br /> == Merkinnät Jeesuksesta historiallisissa lähteissä ==<br /> === Raamatussa ===<br /> ==== Raamatun profetioissa ====<br /> Raamatussa on huomattava määrä profetioita, joiden on yleensä tulkittu kertovan Jeesuksesta. Mielenkiintoista on, että Kuolleen Meren kirjakäärölöydöt 1950 -luvulta osoittavat näiden Vanhan Testamentin, jossa nämä ennustukset ovat, olleen olemassa nykyisenlaisena jo ennen Jeesusta. Em. löydöt on ajoitettu ajalle 300 e.Kr. - 50 j.Kr.{{l}}<br /> <br /> Jumalan Poika Ps 2:7 &lt;br&gt;<br /> <br /> Naisen jälkeläinen Gen 3:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Aabrahamim jälkeläinen Gen 17:7; Gen 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Iisakin jälkeläinen Gen 21:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Daavidin suvusta Ps 132:11; Jer 23:5&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulemus tiettynä hetkenä (490 v kuluttua Danielista) Ge 49:10;Dan 9:24-25&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy neitsyestä Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Immanualiksi (Jumala meidän kanssamme) Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy Betlehem Efratassa Juudeassa Miik 5:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Merkittävät ihmiset tulevat kunniottaakseen Häntä Ps 72:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntymä johtaa lastenmurhaan Jer 31:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Egyptistä Hoos 11:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänellä on edelläkävijä (Johannes Kastaja) Jes 40:3; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On oleva Hengen täyttämä Ps 45:7; Jes 11:2; 61:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On profeetta kuten Mooses Deut 18:15-18&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen julkisen työn aloitustapansa Jes 61:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Toimintansa Galileassa Jes 9:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa julkisuuteen Jerusalemissa Sak 9:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa temppeliin Hag 2:7,9; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen köyhyytensä Jes 53:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ystävällisyytensä ja myötätuntonsa Jes 40:11; Jes 42:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen saarnaamisensa vertauksin Ps 78:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ihmeensä Jes 35:5-6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hän joutuu halveksituksi Ps 22:6; 69:7,9,20&lt;br&gt;<br /> <br /> Omiensa hylkäämäksi joutuminen Ps 69:8; Jes 63:3&lt;br&gt;<br /> <br /> On juutalaisille kompastuskivi Jes 8:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset tulevat vihaamaan Häntä Ps 69:4; Jes 49:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaisten johtajat eivät hyväksy Häntä Ps 118:22&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset ja pakanat käyvät yhdessä Häntä vastaan Ps 2:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee ystävänsä pettämäksi Ps 41:9;Ps 55:12-14&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen läheisensä jättävät hänet Sak 13:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Myydään 30 hopeakolikosta Sak 11:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hinta annetaan savenvalajan pellosta Sak 11:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimystensä intensiteetti Ps 22:14,15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimyksensä tulevat tapahtumaan toisten vuoksi Jes 53:4-6,12; Dan 9:26&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kärsivällisyytensä ja hiljaisuutensa kärsimyksessä Jes 53:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Lyödään poskelle Miik 5:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa tulee olemaan hirveässä kunnossa Jes 52:14; 53:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Häntä syljetään Jes 50:6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kätensä ja jalkansa tullaan naulaamaan Ps 22:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan Jumalan hylkäämä Ps 22:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan pilkattu Ps 22:7,8&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänelle tarjotaan hapanviiniä Ps 69:21&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen vaatteensa tullaan jakamaan pelaamalla Ps 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Luetaan pahantekijöiden joukkoon Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee rukoilemaan murhaajiensa puolesta Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kuolemansa Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Luuta ei häneltä rikota Ex 12:46; Ps 34:20 &lt;br&gt;<br /> <br /> Tullaan lävistämään Sak 12:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Haudataan rikkaan miehen hautaan Jes 53:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa ei kohtaa mätänemistä Ps 16:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ylösnousemuksensa Ps 16:10; 68:18; Jes 26:19&lt;br&gt;<br /> <br /> Istuu Jumalan oikealle puolelle Ps 110:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On Taivaallinen ylipappi ihmisille Jes 6:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan seurakunnan kulmakivi Jes 28:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Pakanat (ei-juutalaiset) panevat Häneen toivonsa Jes 11:10; 42:1&lt;br&gt;<br /> <br /> <br /> ==== Evankeliumien kertoma historiallisessa kontekstissa ====<br /> Jeesus ei ilmeisesti kirjoittanut itsestään. Sen sijaan evankelistat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes sijoittivat Jeesuksesta kertoessaan hänet tiettyyn historialliseen kontekstiin. Tämä yhteys ei suoraan todista, mutta vahvistaa tai heikentää kertomusten todennäköistä totuudellisuutta. Kyse on samanlaisesta asiasta kuin henkilö A kertoo B:lle Pekingin olevan Kiinan pääkaupunki. B ei voi tietää puhuuko A totta vai ei, mutta hän voi tarkistaa A:n kertomat yksityiskohdat ja todeta kiertokautta A:n tarinan olevan totta.<br /> <br /> '''Syntymä'''&lt;br&gt;<br /> Matteus ja Luukas kertovat Jeesuksen sukuluettelot (Mt 1:1-17 ja Lk 3:23-38). Matteus halusi todistaa Jeesuksen olevan Daavidin sukua. Tämän todistaminen onnistui ennen Jerusalemin ja temppelin tuhoa, koska leeviläisten tehtävänä oli ylläpitää sukuluetteloita ja myös valvoa, ettei lähisukulaiset menneet keskenään avioon. Valitettavasti roomalaiset tuhosivat vuonna 70 j.Kr. temppelin ja sukuluettelot. Voidaan olettaa, että ennen vuotta 70 j.Kr. Jeesuksen messiaanisuus tarkistettiin ja vahvistettiin sukulaisuuden osalta. Sukuluetteloiden yhteneväisyys eroavaisuuksista huolimatta puoltaa aitoutta kuin näkemystä, että evankelistat keksivät ne omasta päästään.<br /> <br /> Syntymätapahtumien kronologia Matteuksen evankeliumin mukaan täydennettynä Luukkaan evankeliumin tiedoilla<br /> 1. Enkeli Gabrielin ilmestyminen ja lupaus Messiaan airueen - Johannes Kastajan - syntymästä betlehemiläiselle pappi Sakarialle, Abian pappisosaston kuuluvalle miehelle hänen suorittaessaan suitsutusta temppelissä Jerusalemissa (Lk 1:5-25) &lt;br&gt;<br /> 2. Enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle Nasaretissa (Lk 1:26-38)&lt;br&gt;<br /> 3. Marian vierailu Elisabetin ja Sakarian luona Betlehemissä 3 kk:n ajan (Lk 1:39-56)&lt;br&gt;<br /> 4. Marian paluu Nasaretiin&lt;br&gt;<br /> 5. Johannes Kastajan syntymä (Lk 1:57-80)&lt;br&gt;<br /> 6. Marian kihlaus (Mt 1:18)&lt;br&gt;<br /> 7. Marian raskauden paljastuminen (Mt 1:18)&lt;br&gt;<br /> 8. Joosefin aikomus hyljätä Maria (Mt 1:19)&lt;br&gt;<br /> 9. Herran enkelin ilmestyminen unessa Joosefille ja kehoitus Marian ja lapsen pitämisestä (Mt 1:20-23)&lt;br&gt;<br /> - Augustuksen käsky valtakunnan verollepanosta Quiriniuksen ollessa käskynhaltijana (Lk 2:1-2).&lt;br&gt;<br /> * Luukkaan maininta ei sovi historialliseen kontekstiin. Joko a) Luukas erehtyi, b) valehteli, c) oikoi mutkia suoriksi. C:n heikkous on se, että Luukas pyrki historialliseen tarkkuuteen. B:lle on vaikea keksiä ensimmäisen vuosisadan näkökulmasta järkevää motivaatiota (kunnia, naiset, omaisuus) kun kristillinen liike tähtäsi päinvastaiseen. A vaikuttaa vahvimmalta vaihtoehdolta, koska Luukaksella ei ollut luultavasti tarkkoja roomalaisia dokumentteja käytettävissään. Hänen lähteensä tai oma muistinsa nostivat mielikuvan, että Jeesuksen syntymän aikoihin oli roomalaisten taholta runsaasti aktiviteetteja, jotka luultavasti saivat sen aikaan, että Joosef meni Marian kannalta huonossa ajankohdassa Betlehemiin. Syy oli luultavasti joku muu kuin &quot;Syyrian maaherra Quiriniuksen Augustuksen valtakunnan laajuisesta käskystä toteuttama verollepano&quot;. Todennäköisempi syy oli joku Herodes Suuren toteuttama kampanja, jonka taustasyynä on voinut todella ollakin roomalaisten taholta tullut käsky.&lt;br&gt;<br /> 10. Joosefin ja Marian avioliitto (Mt 1:24-25)&lt;br&gt;<br /> - Luukas antaa ymmärtää että Joosefin ja Marian status oli kihlattu (Lk 2:5)&lt;br&gt;<br /> 11. Joosefin ja Marian matka Betlehemiin (Lk 2:4-5)&lt;br&gt;<br /> 12. Jeesuksen syntymä (Mt 2:1 ja Lk. 2:6-7)&lt;br&gt;<br /> 13. Herran enkelin ja enkelijoukon ilmestyminen paimenille yöllä kedolla (Lk 2:8-15)&lt;br&gt;<br /> 14. Paimenet tapaavat Marian, Joosefin ja Jeesuksen (Lk 2:16-20)&lt;br&gt;<br /> 15. Marian 7 päivän epäpuhtaus (3. Ms 12:2)&lt;br&gt;<br /> 16. Jeesuksen ympärileikkaus ja nimenanto 8. päivänä (Lk 2:21)&lt;br&gt;<br /> 17. Marian 33 puhdistuspäivää (3. Ms 12:4)&lt;br&gt;<br /> 18. 41. päivänä matka Jerusalemiin puhdistusmenoihin (Lk 2:22-24)&lt;br&gt;<br /> 19. Simeon tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk 2:25-35)&lt;br&gt;<br /> 20. Naisprofeetta Hanna tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk 2:36-38)&lt;br&gt;<br /> 21. Puhdistusmenot (Lk 2:39)&lt;br&gt;<br /> 22. Luukaksen maininta paluusta Galileaan (Lk 2:39) voi olla&lt;br&gt;<br /> a) kirjallinen siirtymälause Jeesuksen elämässä 12 vuotta eteenpäin (kirjallinen ilmaisutapa)&lt;br&gt;<br /> b) tapahtunut tosiasia&lt;br&gt;<br /> - joka tapauksessa oletetaan, että Joosef sai töitä Betlehemistä ja a)-tapauksessa palasi sinne perheineen ehkä jopa kahdeksi vuodeksi (kts. Herodeksen aikamääreiden tiedustelu tietäjiltä kohta 26).&lt;br&gt;<br /> 23. Idän tietäjien saapuminen Jerusalemiin (Mt 2:1)&lt;br&gt;<br /> 24. Tietäjien ja Herodeksen tapaaminen (Mt 2:2-3)&lt;br&gt;<br /> 25. Herodeksen ja ylipappien ja lainopettajien tapaaminen (Mt 2:4-6)&lt;br&gt;<br /> 26. Herodeksen ja tietäjien 2. tapaaminen (Mt 2:7-8)&lt;br&gt;<br /> 27. Tietäjien matka Betlehemiin (Mt 2:9-10)&lt;br&gt;<br /> 28. Tietäjät tapaavat talossa lapsen ja Marian (Mt 2:11)&lt;br&gt;<br /> 29. Jumala varoittaa tietäjiä Herodeksesta (Mt 2:12)&lt;br&gt;<br /> 30. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja varoittaa Herodeksesta (Mt 2:13)&lt;br&gt;<br /> 31. Joosefin perheen pakomatka Egyptiin (Mt 2:14)&lt;br&gt;<br /> 32. Joosefin perhe elää Egyptissä (Mt 2:15)&lt;br&gt;<br /> 33. Herodes surmaa 2-vuotiaat ja nuoremmat poikalapset Betlehemistä ja ympäristöstä (Mt 2:16-18)&lt;br&gt;<br /> 34. Herodes kuolee (Mt 2:19)&lt;br&gt;<br /> 35. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja kehoittaa palaamaan takaisin (Mt. 2:19-20)&lt;br&gt;<br /> 36. Joosefin perheen paluu Israeliin (Mt 2:21)&lt;br&gt;<br /> 37. Joosefin huoli ja unessa uuden asuinpaikan saantiohjeet (Mt 2:22)&lt;br&gt;<br /> 38. Joosefin asettuminen Galilean Nasaretiin (Mt 2:22-23)&lt;br&gt;<br /> <br /> === Raamatun ulkopuolisissa lähteissä ===<br /> Ensimmäinen vuosisata<br /> *[[Mara Bar-Serapion]], syyrialainen kirjoittaja. Noin vuonna 73.<br /> *[[Yosef Ben Matityahu alias Titus Flavius Josephus]], juutalainen historioitsija. Antiquitates Iudaicae, kirja 18, kohta [63]<br /> http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0146;query=whiston%20chapter%3D%23231;layout=;loc=18.26, n. vuonna 93.<br /> <br /> Toinen vuosisata (vuoden 100 jälkeen)<br /> *[[Gaius Plinius Caecilius Secundus]], Bitynia-Pontoksen käskynhaltija. Kirje 10,96, noin vuonna 110-112. http://www.theologica.fi/plinepist1096.html<br /> <br /> *[[Publius Cornelius Tacitus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 120.<br /> <br /> *[[Gaius Suetonius Tranquillus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 130.<br /> <br /> * Kirjoittaja tuntematon. &quot;Marttyyriakti&quot; http://www.theologica.fi/passscill.html. Ennen vuotta 180.<br /> <br /> == Muiden uskontojen näkökulmia Jeesukseen ==<br /> == Jeesus-myytit ==<br /> == Elämän historiallinen rekonstruktio ==<br /> Jeesuksen elämää on yritetty rekonstruoida aktiivisesti 1800-luvulta lähtien, mutta varsinaista elämäkertaa ei olemassaolevilla lähteillä kyetä konstruoimaan.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}} &lt;/ref&gt; Kronologisesti Jeesuksen elämästä voidaan hahmottaa, alku, keskivaihe ja loppu.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Merkitys kristinuskolle ==<br /> == Katso myös ==<br /> === ApologetiikkaWiki ===<br /> * [[Raamatun ulkopuoliset viittaukset Jeesukseen]]<br /> <br /> === Internet ===<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus historian henkilönä – Raamatun ulkopuoliset lähteet | Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/jeesushi.html | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = | Tekijä = Kankaanniemi, Matti }}<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = historianjeesus.fi | Osoite = http://www.historianjeesus.fi | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmän sivusto, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa Jeesus-tutkimuksesta }}<br /> === Kirjallisuus ===<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Nimeke = [[Nasaretilaisen haaste]] | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 952-5374-00-9 }}<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Holmén, Tom | Nimeke = [[Jeesus]] | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2007 | Tunniste = 978-951-0-31302-2 }}<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Strobel, Lee | Nimeke = [[Tapaus Kristus]] | Julkaisija = Aikamedia Oy | Vuosi = 2005 | Tunniste = 951-606-723-9 }}<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> {{viitteet|sarakkeet}}<br /> &lt;!-- http://www.kristinusko-raamattu.argumentti.fi/jeesuksen_synty_lapsuusevankeliumit.php?id=35 --&gt;<br /> <br /> [[Luokka:Jeesus]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Jeesus_Nasaretilainen&diff=5634 2009-12-17T02:44:17Z

<p>Tonier: /* Raamatussa */</p> <hr /> <div>{{Tämä artikkeli|kertoo vuoden 5 eKr. aikoihin syntyneestä historiallisesta henkilöstä nimeltä ''Jeesus''. Tom Holménin kirjoittamaa kirjaa &quot;Jeesus&quot; käsittelee artikkeli [[Jeesus (kirja)]].}}<br /> Jeesus Nasaretilainen on [[kristinusko]]n keskushenkilö. Kristityt uskovat, että Jeesuksessa [[Jumala]]n toinen persoona tuli lihaksi (&quot;sikisi [[Pyhä Henki|Pyhästä Hengestä]], syntyi neitsyt Mariasta&quot;) ja ilmoitti [[Isä Jumala|Isän]]. Nimi “Jeesus” on [[wp:kreikan kieli|kreikaksi]] Ίησους, (Ieesous), [[wp:heprea|heprea]]ksi יהושע (Jehoshua) tai [[wp:aramea|aramea]]ksi ישוע (Jeshua), joka tarkoittaa “JHWH pelastaa”.&lt;ref&gt;http://en.wikipedia.org/wiki/Tetragrammaton&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Ensisijainen tiedon lähde Jeesuksen elämästä ja opetuksista ovat neljä tunnustettua evankeliumia,&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus Nasaretilainen | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/03_jeesus.html | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = | Tekijä = Lehtipuu, Outi | Julkaisija = | Ajankohta = }}<br /> *''Kun kysytään, kuka Jeesus oli ja mitä hän teki, on päälähteenä UT:n evankeliumit.''&lt;/ref&gt; joskin tiedemiehet riitelevät muiden tekstien (esim. Tuomaksen evankeliumi) tutkimuksellisesta arvosta. Jeesuksen ei tiedetä itse kirjoittaneen mitään, tai ei ole ainakaan mitään syytä olettaa hänen tehneen niin.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} <br /> *''Jeesus Nasaretilainen ei jättänyt jälkeensä kirjallisia tekstejä - -''&lt;br /&gt;<br /> Jeesus toki kirjoitti Johanneksen evankeliumin mukaan ({{rp|Joh. 8:6}}) jotakin hiekkaan, mutta hänen ei väitetä kirjoittaneen mm. kirjeitä.&lt;/ref&gt; <br /> <br /> Johtavan Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#rekonstruktio|rekonstruktio]] Jeesuksesta eli nk. ''historian Jeesus'' vastaa yllättävän paljon sitä kuvausta, joka hänestä on pyhäkoulussa annettu. Lehdissä esillä olleet uutiset mm. Jeesuksen mahdollisesta naisystävästä eivät vastaa Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#konsensus|konsensusta]]. Ongelmana on se, että valtauoman Jeesus-tutkimus ei tarjoa mitään uutiskynnystä ylittävää, kun taas uutiset, joiden mukaan Jeesus olikin homo, ylittävät uutiskynnyksen helposti. Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkijaryhmän julkaiseman tiedotteen mukaan &quot;akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä&quot;, joten &quot;bling bling -tutkimus mieltyy konsensukseksi&quot;.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Osoite = http://www.historianjeesus.fi/palstahistoria.htm#palsta%201 | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä | Tekijä = | Julkaisija = | Ajankohta = }} <br /> *''Median elinehto on raflaavuus. Kuten vanha sanonta kuuluu, uutinen ei ole se, että koira puri postinkantajaa, vaan se, että postinkantaja puri koiraa. Jeesus-tutkimukseen sovellettuna tämä merkitsee sitä, että uutiskynnyksen ylittävät väitteistä kohahduttavimmat - - Kohu, provokatiivisuus ja raflaavuus seulontaperusteina median kautta maailmalle esiteltäväksi siivilöityy &quot;tutkimus&quot;, jota ei akateemisella foorumilla pystytä yrittämälläkään ottamaan vakavasti. Miksei kukaan kerro tästä? - - Akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä. Niinpä bling bling -&quot;tutkimus&quot; mieltyy konsensukseksi, josta valtauoman tavanomaiset näkemykset tuntuvat muodostavan arveluja herättävän poikkeuksen.''<br /> *''Hänen elämässään voi hahmottaa &quot;alun, keskikohdan ja lopun&quot;- -''<br /> *''Varsinaista elämäkertaa ei historian Jeesuksesta voi kirjoittaa. Lähteistä ei ole siihen. - - 1800-luvulla - - elämäkerrallinen kuvaus oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus.''<br /> &lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Jeesuksen historiallisuus ==<br /> {{Pääartikkeli|[[Jeesuksen historiallisuus]]}}<br /> Viimeaikoina pinnalle [[Jeesus-myyttihypoteesi]] eri muodoissaan, joka vaikuttaisi vakuuttavan maallikot aivan liian hyvin siihen nähden, miten todennäköistä Jeesuksen historiallisuus on. Tutkijoistakin häviävän pieni vähemmistö kieltää Jeesuksen historiallisuuden, mutta Jeesuksen kieltäjistä suurin osa on maallikoita. Ongelmana on lähinnä se, että valtavirran tutkimus todistaa tylsän, pyhäkoulu-Jeesuksen puolesta. Sellainen ei ylitä uutiskynnystä toisin kuin näennäistieteelliset tutkimukset, joiden mukaan Jeesus olikin nainen, homo tai myytti.<br /> <br /> Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, Galileassa syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen Johannes Kastajalta ja tuomittiin Pontius Pilatuksen käskystä kuolemaan ristiinnaulitsemalla syytettynä kansankiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.<br /> <br /> Mistä Jeesukseen liittyvästä voidaan historiantutkimuksen viitekehyksessä olla varmoja, jos mistään varmoja voidaan olla? Ensinnäkin se on lähes selvää, että Jeesus, jota nasaretilaiseksi kutsuttiin, on noin 2000 vuotta sitten ollut olemassa. Jeesuksen olemassaolon puolesta puhuvat lukuisat kristilliset lähteet ja muutamat ei-kristilliset lähteet, joiden agendaan nähden ei olisi ollut mitenkään järkevää valehdella Jeesuksen olleen olemassa.<br /> <br /> Historijoitsija Josefus kirjoittaa Jeesuksesta kahdesti. Josefuksen tunnetuinta mainintaa Jeesuksesta kutsutaan Testimonium flavianumiksi. Testimonium on sikäli kiistelty, että se sisältää vivahteita, jotka eivät vaikuta järkeviltä ollakseen juutalaisen kirjoittamia. Tutkijoiden konsensus kuitenkin on, että merkinnän ydin olisi Josefuksen käsialaa. Tähän viittaisivat kielen analyysi sekä se, että Josefuksen aikana kristityillä ei ollut mitään motiivia todistaa Jeesuksen olemassaoloa, vaan lähinnä todistaa olemassaolevan henkilön messiaanisuus. Yleensä vain kolmen merkinnän osan autenttisuus kyseenalaistetaan; maininta ylösnousemuksesta, ihmisyyden kyseenalaistus ja kristukseksi tituleeraaminen. <br /> <br /> Josefuksen toinen maininta Jeesuksesta on hänen teoksessaan Antiquitates Judaicae. Kyseisessä maininnassa kerrotaan Jaakobista, jonka veli on kristukseksi kutsuttu Jeesus. Maininta on epäsuora, joten mainintaa on vaikeaa tulkita väärennökseksi. Johtavan Josefus-tutkijan, Louis Feldmanin mukaan merkinnän aitous on yleisesti hyväksytty. Sen lisäksi on on äärettömän epätodennäköistä, että merkintä kertoisi jostakusta muusta kuin kanonisoitujen evankeliumien hahmottelemasta Jeesuksesta, sillä merkinnän mukaan kyseistä Jeesusta kutsuttiin kristukseksi ja hän oli Jaakob-nimisen miehen veli.<br /> <br /> Jeesuksesta kertoo myös senaattori-historijoitsija Tacitus. Hän kertoo, että Neron Rooman palosta syyttämät kristityt ovat saaneet nimensä Kristuksen (Christus) mukaan, ”jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloituttanut Tiberiuksen aikana” (Annales). Yksityiskohtien risteyksessä lienee kristinuskon ydinhahmo, sillä on jälleen vaikeaa kuvitella 1) Pontius Pilatuksen 2) teloituttaneen 3) juuri tuona aikana 4) jonkun, jota kutsuttiin Kristukseksi 5) ja jota kristityt seurasivat. Sen lisäksi latinassa kristusta ei käytetty tittelinä, kuten vaikkapa prokuraattoria. Oli Tacituksen tieto kuulopuhetta tai ei, hän ei ilmeisestikään epäillyt kyseisen henkilön olemassaoloa; niin ei tehnyt ilmeisesti kukaan. Jos hänen olemassaolonsa olisi hänen aikanaan ollut kyseenalaista, olisi siitä todennäköisesti merkintöjä.<br /> <br /> Jeesuksesta on enemmänkin ei-kristillisiä, kirjallisia merkintöjä, jotka antavat enemmän tilaa vaihtoehtoisille selityksille ja salaliittoteorioille.<br /> <br /> == Merkinnät Jeesuksesta historiallisissa lähteissä ==<br /> === Raamatussa ===<br /> ==== Raamatun profetioissa ====<br /> Raamatussa on huomattava määrä profetioita, joiden on yleensä tulkittu kertovan Jeesuksesta. Mielenkiintoista on, että Kuolleen Meren kirjakäärölöydöt 1950 -luvulta osoittavat näiden Vanhan Testamentin, jossa nämä ennustukset ovat, olleen olemassa nykyisenlaisena jo ennen Jeesusta. Em. löydöt on ajoitettu ajalle 300 e.Kr. - 50 j.Kr.{{l}}<br /> <br /> Jumalan Poika Ps 2:7 &lt;br&gt;<br /> <br /> Naisen jälkeläinen Gen 3:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Aabrahamim jälkeläinen Gen 17:7; Gen 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Iisakin jälkeläinen Gen 21:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Daavidin suvusta Ps 132:11; Jer 23:5&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulemus tiettynä hetkenä (490 v kuluttua Danielista) Ge 49:10;Dan 9:24-25&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy neitsyestä Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Immanualiksi (Jumala meidän kanssamme) Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy Betlehem Efratassa Juudeassa Miik 5:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Merkittävät ihmiset tulevat kunniottaakseen Häntä Ps 72:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntymä johtaa lastenmurhaan Jer 31:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Egyptistä Hoos 11:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänellä on edelläkävijä (Johannes Kastaja) Jes 40:3; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On oleva Hengen täyttämä Ps 45:7; Jes 11:2; 61:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On profeetta kuten Mooses Deut 18:15-18&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen julkisen työn aloitustapansa Jes 61:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Toimintansa Galileassa Jes 9:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa julkisuuteen Jerusalemissa Sak 9:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa temppeliin Hag 2:7,9; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen köyhyytensä Jes 53:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ystävällisyytensä ja myötätuntonsa Jes 40:11; Jes 42:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen saarnaamisensa vertauksin Ps 78:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ihmeensä Jes 35:5-6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hän joutuu halveksituksi Ps 22:6; 69:7,9,20&lt;br&gt;<br /> <br /> Omiensa hylkäämäksi joutuminen Ps 69:8; Jes 63:3&lt;br&gt;<br /> <br /> On juutalaisille kompastuskivi Jes 8:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset tulevat vihaamaan Häntä Ps 69:4; Jes 49:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaisten johtajat eivät hyväksy Häntä Ps 118:22&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset ja pakanat käyvät yhdessä Häntä vastaan Ps 2:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee ystävänsä pettämäksi Ps 41:9;Ps 55:12-14&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen läheisensä jättävät hänet Sak 13:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Myydään 30 hopeakolikosta Sak 11:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hinta annetaan savenvalajan pellosta Sak 11:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimystensä intensiteetti Ps 22:14,15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimyksensä tulevat tapahtumaan toisten vuoksi Jes 53:4-6,12; Dan 9:26&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kärsivällisyytensä ja hiljaisuutensa kärsimyksessä Jes 53:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Lyödään poskelle Miik 5:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa tulee olemaan hirveässä kunnossa Jes 52:14; 53:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Häntä syljetään Jes 50:6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kätensä ja jalkansa tullaan naulaamaan Ps 22:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan Jumalan hylkäämä Ps 22:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan pilkattu Ps 22:7,8&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänelle tarjotaan hapanviiniä Ps 69:21&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen vaatteensa tullaan jakamaan pelaamalla Ps 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Luetaan pahantekijöiden joukkoon Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee rukoilemaan murhaajiensa puolesta Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kuolemansa Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Luuta ei häneltä rikota Ex 12:46; Ps 34:20 &lt;br&gt;<br /> <br /> Tullaan lävistämään Sak 12:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Haudataan rikkaan miehen hautaan Jes 53:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa ei kohtaa mätänemistä Ps 16:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ylösnousemuksensa Ps 16:10; 68:18; Jes 26:19&lt;br&gt;<br /> <br /> Istuu Jumalan oikealle puolelle Ps 110:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On Taivaallinen ylipappi ihmisille Jes 6:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan seurakunnan kulmakivi Jes 28:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Pakanat (ei-juutalaiset) panevat Häneen toivonsa Jes 11:10; 42:1&lt;br&gt;<br /> <br /> <br /> ==== Evankeliumien kertoma historiallisessa kontekstissa ====<br /> Jeesus ei ilmeisesti kirjoittanut itsestään. Sen sijaan evankelistat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes sijoittivat Jeesuksesta kertoessaan hänet tiettyyn historialliseen kontekstiin. Tämä yhteys ei suoraan todista, mutta vahvistaa tai heikentää kertomusten todennäköistä totuudellisuutta. Kyse on samanlaisesta asiasta kuin henkilö A kertoo B:lle Pekingin olevan Kiinan pääkaupunki. B ei voi tietää puhuuko A totta vai ei, mutta hän voi tarkistaa A:n kertomat yksityiskohdat ja todeta kiertokautta A:n tarinan olevan totta.<br /> <br /> '''Syntymä'''<br /> Matteus ja Luukas kertovat Jeesuksen sukuluettelot (Mt 1:1-17 ja Lk 3:23-38). Matteus halusi todistaa Jeesuksen olevan Daavidin sukua. Tämän todistaminen onnistui ennen Jerusalemin ja temppelin tuhoa, koska leeviläisten tehtävänä oli ylläpitää sukuluetteloita ja myös valvoa, ettei lähisukulaiset menneet keskenään avioon. Valitettavasti roomalaiset tuhosivat vuonna 70 j.Kr. temppelin ja sukuluettelot. Voidaan olettaa, että ennen vuotta 70 j.Kr. Jeesuksen messiaanisuus tarkistettiin ja vahvistettiin sukulaisuuden osalta. Sukuluetteloiden yhteneväisyys eroavaisuuksista huolimatta puoltaa aitoutta kuin näkemystä, että evankelistat keksivät ne omasta päästään.<br /> <br /> Syntymätapahtumien kronologia Matteuksen evankeliumin mukaan täydennettynä Luukkaan evankeliumin tiedoilla<br /> 1. Enkeli Gabrielin ilmestyminen ja lupaus Messiaan airueen - Johannes Kastajan - syntymästä betlehemiläiselle pappi Sakarialle, Abian pappisosaston kuuluvalle miehelle hänen suorittaessaan suitsutusta temppelissä Jerusalemissa (Lk 1:5-25)<br /> 2. Enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle Nasaretissa (Lk 1:26-38)<br /> 3. Marian vierailu Elisabetin ja Sakarian luona Betlehemissä 3 kk:n ajan (Lk 1:39-56)<br /> 4. Marian paluu Nasaretiin<br /> 5. Johannes Kastajan syntymä (Lk 1:57-80)<br /> 6. Marian kihlaus (Mt 1:18)<br /> 7. Marian raskauden paljastuminen (Mt 1:18)<br /> 8. Joosefin aikomus hyljätä Maria (Mt 1:19)<br /> 9. Herran enkelin ilmestyminen unessa Joosefille ja kehoitus Marian ja lapsen pitämisestä (Mt 1:20-23)<br /> - Augustuksen käsky valtakunnan verollepanosta Quiriniuksen ollessa käskynhaltijana (Lk 2:1-2).<br /> * Luukkaan maininta ei sovi historialliseen kontekstiin. Joko a) Luukas erehtyi, b) valehteli, c) oikoi mutkia suoriksi. C:n heikkous on se, että Luukas pyrki historialliseen tarkkuuteen. B:lle on vaikea keksiä ensimmäisen vuosisadan näkökulmasta järkevää motivaatiota (kunnia, naiset, omaisuus) kun kristillinen liike tähtäsi päinvastaiseen. A vaikuttaa vahvimmalta vaihtoehdolta, koska Luukaksella ei ollut luultavasti tarkkoja roomalaisia dokumentteja käytettävissään. Hänen lähteensä tai oma muistinsa nostivat mielikuvan, että Jeesuksen syntymän aikoihin oli roomalaisten taholta runsaasti aktiviteetteja, jotka luultavasti saivat sen aikaan, että Joosef meni Marian kannalta huonossa ajankohdassa Betlehemiin. Syy oli luultavasti joku muu kuin &quot;Syyrian maaherra Quiriniuksen Augustuksen valtakunnan laajuisesta käskystä toteuttama verollepano&quot;. Todennäköisempi syy oli joku Herodes Suuren toteuttama kampanja, jonka taustasyynä on voinut todella ollakin roomalaisten taholta tullut käsky.<br /> 10. Joosefin ja Marian avioliitto (Mt 1:24-25)<br /> - Luukas antaa ymmärtää että Joosefin ja Marian status oli kihlattu (Lk 2:5)<br /> 11. Joosefin ja Marian matka Betlehemiin (Lk 2:4-5)<br /> 12. Jeesuksen syntymä (Mt 2:1 ja Lk. 2:6-7)<br /> 13. Herran enkelin ja enkelijoukon ilmestyminen paimenille yöllä kedolla (Lk 2:8-15)<br /> 14. Paimenet tapaavat Marian, Joosefin ja Jeesuksen (Lk 2:16-20)<br /> 15. Marian 7 päivän epäpuhtaus (3. Ms 12:2)<br /> 16. Jeesuksen ympärileikkaus ja nimenanto 8. päivänä (Lk 2:21)<br /> 17. Marian 33 puhdistuspäivää (3. Ms 12:4)<br /> 18. 41. päivänä matka Jerusalemiin puhdistusmenoihin (Lk 2:22-24)<br /> 19. Simeon tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk 2:25-35)<br /> 20. Naisprofeetta Hanna tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk 2:36-38)<br /> 21. Puhdistusmenot (Lk 2:39)<br /> 22. Luukaksen maininta paluusta Galileaan (Lk 2:39) voi olla<br /> a) kirjallinen siirtymälause Jeesuksen elämässä 12 vuotta eteenpäin (kirjallinen ilmaisutapa)<br /> b) tapahtunut tosiasia<br /> - joka tapauksessa oletetaan, että Joosef sai töitä Betlehemistä ja a)-tapauksessa palasi sinne perheineen ehkä jopa kahdeksi vuodeksi (kts. Herodeksen aikamääreiden tiedustelu tietäjiltä kohta 26).<br /> 23. Idän tietäjien saapuminen Jerusalemiin (Mt 2:1)<br /> 24. Tietäjien ja Herodeksen tapaaminen (Mt 2:2-3)<br /> 25. Herodeksen ja ylipappien ja lainopettajien tapaaminen (Mt 2:4-6)<br /> 26. Herodeksen ja tietäjien 2. tapaaminen (Mt 2:7-8)<br /> 27. Tietäjien matka Betlehemiin (Mt 2:9-10)<br /> 28. Tietäjät tapaavat talossa lapsen ja Marian (Mt 2:11)<br /> 29. Jumala varoittaa tietäjiä Herodeksesta (Mt 2:12)<br /> 30. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja varoittaa Herodeksesta (Mt 2:13)<br /> 31. Joosefin perheen pakomatka Egyptiin (Mt 2:14)<br /> 32. Joosefin perhe elää Egyptissä (Mt 2:15)<br /> 33. Herodes surmaa 2-vuotiaat ja nuoremmat poikalapset Betlehemistä ja ympäristöstä (Mt 2:16-18)<br /> 34. Herodes kuolee (Mt 2:19)<br /> 35. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja kehoittaa palaamaan takaisin (Mt. 2:19-20)<br /> 36. Joosefin perheen paluu Israeliin (Mt 2:21)<br /> 37. Joosefin huoli ja unessa uuden asuinpaikan saantiohjeet (Mt 2:22)<br /> 38. Joosefin asettuminen Galilean Nasaretiin (Mt 2:22-23)<br /> <br /> === Raamatun ulkopuolisissa lähteissä ===<br /> Ensimmäinen vuosisata<br /> *[[Mara Bar-Serapion]], syyrialainen kirjoittaja. Noin vuonna 73.<br /> *[[Yosef Ben Matityahu alias Titus Flavius Josephus]], juutalainen historioitsija. Antiquitates Iudaicae, kirja 18, kohta [63]<br /> http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0146;query=whiston%20chapter%3D%23231;layout=;loc=18.26, n. vuonna 93.<br /> <br /> Toinen vuosisata (vuoden 100 jälkeen)<br /> *[[Gaius Plinius Caecilius Secundus]], Bitynia-Pontoksen käskynhaltija. Kirje 10,96, noin vuonna 110-112. http://www.theologica.fi/plinepist1096.html<br /> <br /> *[[Publius Cornelius Tacitus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 120.<br /> <br /> *[[Gaius Suetonius Tranquillus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 130.<br /> <br /> * Kirjoittaja tuntematon. &quot;Marttyyriakti&quot; http://www.theologica.fi/passscill.html. Ennen vuotta 180.<br /> <br /> == Muiden uskontojen näkökulmia Jeesukseen ==<br /> == Jeesus-myytit ==<br /> == Elämän historiallinen rekonstruktio ==<br /> Jeesuksen elämää on yritetty rekonstruoida aktiivisesti 1800-luvulta lähtien, mutta varsinaista elämäkertaa ei olemassaolevilla lähteillä kyetä konstruoimaan.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}} &lt;/ref&gt; Kronologisesti Jeesuksen elämästä voidaan hahmottaa, alku, keskivaihe ja loppu.&lt;ref name=&quot;HistJees&quot;&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Merkitys kristinuskolle ==<br /> == Katso myös ==<br /> === ApologetiikkaWiki ===<br /> * [[Raamatun ulkopuoliset viittaukset Jeesukseen]]<br /> <br /> === Internet ===<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus historian henkilönä – Raamatun ulkopuoliset lähteet | Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/jeesushi.html | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = | Tekijä = Kankaanniemi, Matti }}<br /> * {{Verkkoviite | Nimeke = historianjeesus.fi | Osoite = http://www.historianjeesus.fi | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmän sivusto, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa Jeesus-tutkimuksesta }}<br /> === Kirjallisuus ===<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Nimeke = [[Nasaretilaisen haaste]] | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 952-5374-00-9 }}<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Holmén, Tom | Nimeke = [[Jeesus]] | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2007 | Tunniste = 978-951-0-31302-2 }}<br /> * {{Kirjaviite | Tekijä = Strobel, Lee | Nimeke = [[Tapaus Kristus]] | Julkaisija = Aikamedia Oy | Vuosi = 2005 | Tunniste = 951-606-723-9 }}<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> {{viitteet|sarakkeet}}<br /> &lt;!-- http://www.kristinusko-raamattu.argumentti.fi/jeesuksen_synty_lapsuusevankeliumit.php?id=35 --&gt;<br /> <br /> [[Luokka:Jeesus]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5615 2009-12-16T01:50:14Z

<p>Tonier: /* Seurakunnan laajeneminen */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Siksi käsittelemme lyhyesti tässä juutalaisen seurakunnan historian.<br /> <br /> Adamista Moosekseen:<br /> <br /> Mooseksesta Salomoniin:<br /> <br /> Salomonista pakkosiirtolaisuuteen:<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> Juudean asukkaiden pakkosiirron jälkeen tapahtui seurakunnan kehityksen ja toinnan kannalta seuraavat merkittävät asiat:<br /> * Syntyi Rooman poliittinen mahti<br /> * Kreikkalainen kieli ja kulttuuri vakiintui<br /> * Juutalainen uskonto sai lisäpiirteitä<br /> <br /> '''Rooman poliittinen mahti - ykseys'''<br /> * Rooman laki astui voimaan kaikkialla Rooman valtakunnan alueella. Tätä [[Kahdentoista taulun lakia]] valvottiin ja toteutettiin [[Rooman armeijan]] voimalla kaikkialla. <br /> * Merkittävää oli myös kehitys antaa [[Rooman kansalaisuus]] yhä useammalle vapaalle miehelle riippumatta kansallisuudesta. <br /> * Yksi tärkeä tekijä oli Rooman rauha [[Pax Romana]], joka takasi suhteellisen vapaan ja turvallisen liikkuvuuden Rooman valtakunnan alueella. Armeija tehokkaasti kitki rosvouden niin mereltä kuin maaltakin ja valvoi turvallisuutta ja vakautta. <br /> * Tärkeä muutos oli myös infrakstruktuurin tuomat edut, erityisesti tieverkoston kehittymisen kautta. Tiedonkulku ja kauppatoiminta helpottuivat merkittävästi. <br /> * Armeijan merkitys oli myös monitahoinen, koska siihen hyväksyttiin eri kansallisuuksista henkilöitä. Vapauduttuaan armeijasta ja saavutettuaan yhteiskunnassa vapaan miehen aseman, he myös palatessaan kotiseuduilleen levittivät tietoa ja taitoa muilta alueilta. <br /> Yhteenvetona voi sanoa, että Rooma teki evankeliumin kertomisen kaikkialla helpoksi, nopeaksi ja turvalliseksi.<br /> <br /> Rooman poliitikkaan kuului osana myös erilaiset kultit, joista kuuluisin on keisareihin liittynyt henkilökultti, joka asetti heidät vuorollaan jumalaksi muiden jumalien sekaan. Muita Rooman alueella olevia uskontojen ja kulttien palvontakohteita olivat mm. [[Kybele]] ja [[Attis]], [[Isis]] ja [[Osiris]] ja [[Mithra]]. Mikä näistä kulteista tekee erityisen, niiden pinnallinen samanoloisuus Jeesuksen elämän kanssa. Merkittävin ero vertailtaessa Jeesusta näihin kultteihin niiden teologinen sisältö ja looginen yhtenäisyys, ja miten teologia toteutuu käytännössä. Yhteenvetona voi sanoa, että nämä kultit tekivät pohjustavaa työtä evankeliumille tekemällä Jeesuksen elämää tutuksi, mutta vasta evankeliumi toi radikaalin muutoksen sisältönsä puolesta.<br /> <br /> '''Kreikkalainen vaikutus'''<br /> * Jo ennen roomalaisten valloituksia n. viidennellä vuosisadalla Ateenassa käytetty attikan murre siirtyi kirjakieleksi, jonka otti myös käyttöönsä Aleksanteri Suuri sotilaineen. Myös kauppiaat ottivat sen yhteiseksi kieleksi vieden sen kaikkialle ja vakiinnuttaen sen asemaan kansainvälisenä kielenä. Tämä tavallisten ihmisten &quot;slangi&quot; tai kielimurre - koine - joka poikkeaa klassisesta kreikasta, on se yleiskieli (vrt. nykyenglanti tai tiedeyhteisön latina), jolla sekä Vanha Testamentti [[Septuaginta]] että Uusi Testamentti kirjoitettiin.<br /> * Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.<br /> <br /> Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[stoalaisuus]] ja [[epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[Platon]], [[Sokrates]], [[Epikuros]] ja [[Zenon]].<br /> <br /> '''Juutalainen uskonto'''<br /> Merkittävin muutos pakkosiirtolaisuutta edeltävään temppelijärjestelmään ovat seuraavat pakkosiirtolaisuuden aikana tulleet lisäelementit:<br /> * [[Synagoga]]-järjestelmä, joka mahdollisti uskonnollisen toimen kaikkialla maailmassa riippumattomana temppelistä.<br /> * Voimistunut [[Messias]]-odotus, joka perustui profetioihin ja jonka odotettiin täyttyvän tietyntyyppisenä.<br /> <br /> Muut tutut uskonnolliset puitteet, jotka toimivat kontekstina kristillisen seurakunnan synnylle ja liittyi kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[monoteismi]], [[Mooseksen laki]] ja eettinen järjestelmä, muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.<br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. <br /> <br /> Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[avustaminen]] ruualla tai varoilla<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). Seurakunnan eräs merkittävä lisä tältä jaksolta on apostolien rinnalle diakonien nostaminen, joiden tehtävä painottui avustamistyöhön, kun taas apostolien toiminta painottui julistukseen.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien ja Jeesuksen perheen lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt. 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> Mainittuja kaupunkeja, minne kristinuskon sanomaa levitettiin, on mainittu Uudessa Testamentissa [[Samaria]] (Apt. 8:5), [[Asdod]] (Apt. 8:40), [[Kesarea]] (Apt. 8:40), [[Damaskos]] (Apt. 9:10), [[Tarso]] (Apt. 9:30), [[Lydda]] (Apt. 9:32), [[Saaron]] (Apt. 9:34), [[Joppe]] (Apt. 9:36), [[Antiokia]] (Apt. 11:19), [[Pafo]] (Apt. 13:6), [[Pisidian Antiokia]] (Apt. 13:14), [[Ikonion]] (Apt. 14:1), [[Lystra]] (Apt. 14:6), [[Derbe]] (Apt. 14:6),<br /> <br /> Mainittuja alueita, minne kristinuskon sanome levisi Uuden Testamentin mukaan, on [[Etiopia]] (Apt. 8:27), [[Juudea]], [[Galilea]] (Apt. 9:31), [[Samaria]], [[Foinikia]] (Apt. 11:19), [[Kypros]] (Apt. 11:19), [[Pisidia]] (Apt. 13:14), [[Lykaonia]] (Apt. 14:6), <br /> <br /> Nimeltä mainittuja kristittyjä ovat [[Paavali]] (l. Saulus Tarsosta) (Apt. 7:58), [[Simon]] (entinen noita) (Apt. 8:9), Etiopian kuningatar [[Kandaken hoviherra]] (Apt. 8:27), [[Ananias]] (Apt. 9:10), [[Aineas]] (Apt. 9:33), [[Tabita]] (Apt. 9:36), [[Simon nahkuri]] (Apt. 9:43), [[Cornelius]] (Apt. 10:1), [[Agabus]] (Apt. 11:28), [[Maria]] (Johannes Markuksen äiti) (Apt. 12:12), Johannes [[Markus]] (Apt. 12:12), [[Rode]] (Apt. 12:13), [[Simeon]] (Niger) (Apt. 13:1), [[Lukius]] (Apt. 13:1), [[Manaen]] (Apt. 13:1), [[Sergius Paulus]] (Apt. 13:7)<br /> <br /> Mainittuja vastustajia ovat [[ylimmäinen pappi]] (Apt. 9:1), [[hellenistit]] (Apt. 9:29), [[Herodes]] (kuningas) (Apt. 12:11), [[Barjeesus]] (Elymas) (Apt. 13:6),<br /> <br /> Tämän ajanjakson tärkeimmät teologiset linjaukset tai virstanpylväät olivat:<br /> * Julistustyön laajentaminen juutalaisista myös pakanoille<br /> * Pakanoiden hyväksyminen '''tasavertaisina''' osaksi seurakuntaa<br /> * '''Marttyyrius''' ja '''pasifismi'''<br /> * '''Avustustyö''' yli kansallisuusrajojen<br /> * '''Ympärileikkaamattomuus''' pakanakristityille<br /> * '''Tasa-arvo''' yli luokkarajojen<br /> * '''Vanhimmisto'''-instituution syntyminen palvelemaan seurakuntalaisia (Apt. 14:23)<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5614 2009-12-16T01:38:46Z

<p>Tonier: /* Seurakunnan laajeneminen */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Siksi käsittelemme lyhyesti tässä juutalaisen seurakunnan historian.<br /> <br /> Adamista Moosekseen:<br /> <br /> Mooseksesta Salomoniin:<br /> <br /> Salomonista pakkosiirtolaisuuteen:<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> Juudean asukkaiden pakkosiirron jälkeen tapahtui seurakunnan kehityksen ja toinnan kannalta seuraavat merkittävät asiat:<br /> * Syntyi Rooman poliittinen mahti<br /> * Kreikkalainen kieli ja kulttuuri vakiintui<br /> * Juutalainen uskonto sai lisäpiirteitä<br /> <br /> '''Rooman poliittinen mahti - ykseys'''<br /> * Rooman laki astui voimaan kaikkialla Rooman valtakunnan alueella. Tätä [[Kahdentoista taulun lakia]] valvottiin ja toteutettiin [[Rooman armeijan]] voimalla kaikkialla. <br /> * Merkittävää oli myös kehitys antaa [[Rooman kansalaisuus]] yhä useammalle vapaalle miehelle riippumatta kansallisuudesta. <br /> * Yksi tärkeä tekijä oli Rooman rauha [[Pax Romana]], joka takasi suhteellisen vapaan ja turvallisen liikkuvuuden Rooman valtakunnan alueella. Armeija tehokkaasti kitki rosvouden niin mereltä kuin maaltakin ja valvoi turvallisuutta ja vakautta. <br /> * Tärkeä muutos oli myös infrakstruktuurin tuomat edut, erityisesti tieverkoston kehittymisen kautta. Tiedonkulku ja kauppatoiminta helpottuivat merkittävästi. <br /> * Armeijan merkitys oli myös monitahoinen, koska siihen hyväksyttiin eri kansallisuuksista henkilöitä. Vapauduttuaan armeijasta ja saavutettuaan yhteiskunnassa vapaan miehen aseman, he myös palatessaan kotiseuduilleen levittivät tietoa ja taitoa muilta alueilta. <br /> Yhteenvetona voi sanoa, että Rooma teki evankeliumin kertomisen kaikkialla helpoksi, nopeaksi ja turvalliseksi.<br /> <br /> Rooman poliitikkaan kuului osana myös erilaiset kultit, joista kuuluisin on keisareihin liittynyt henkilökultti, joka asetti heidät vuorollaan jumalaksi muiden jumalien sekaan. Muita Rooman alueella olevia uskontojen ja kulttien palvontakohteita olivat mm. [[Kybele]] ja [[Attis]], [[Isis]] ja [[Osiris]] ja [[Mithra]]. Mikä näistä kulteista tekee erityisen, niiden pinnallinen samanoloisuus Jeesuksen elämän kanssa. Merkittävin ero vertailtaessa Jeesusta näihin kultteihin niiden teologinen sisältö ja looginen yhtenäisyys, ja miten teologia toteutuu käytännössä. Yhteenvetona voi sanoa, että nämä kultit tekivät pohjustavaa työtä evankeliumille tekemällä Jeesuksen elämää tutuksi, mutta vasta evankeliumi toi radikaalin muutoksen sisältönsä puolesta.<br /> <br /> '''Kreikkalainen vaikutus'''<br /> * Jo ennen roomalaisten valloituksia n. viidennellä vuosisadalla Ateenassa käytetty attikan murre siirtyi kirjakieleksi, jonka otti myös käyttöönsä Aleksanteri Suuri sotilaineen. Myös kauppiaat ottivat sen yhteiseksi kieleksi vieden sen kaikkialle ja vakiinnuttaen sen asemaan kansainvälisenä kielenä. Tämä tavallisten ihmisten &quot;slangi&quot; tai kielimurre - koine - joka poikkeaa klassisesta kreikasta, on se yleiskieli (vrt. nykyenglanti tai tiedeyhteisön latina), jolla sekä Vanha Testamentti [[Septuaginta]] että Uusi Testamentti kirjoitettiin.<br /> * Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.<br /> <br /> Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[stoalaisuus]] ja [[epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[Platon]], [[Sokrates]], [[Epikuros]] ja [[Zenon]].<br /> <br /> '''Juutalainen uskonto'''<br /> Merkittävin muutos pakkosiirtolaisuutta edeltävään temppelijärjestelmään ovat seuraavat pakkosiirtolaisuuden aikana tulleet lisäelementit:<br /> * [[Synagoga]]-järjestelmä, joka mahdollisti uskonnollisen toimen kaikkialla maailmassa riippumattomana temppelistä.<br /> * Voimistunut [[Messias]]-odotus, joka perustui profetioihin ja jonka odotettiin täyttyvän tietyntyyppisenä.<br /> <br /> Muut tutut uskonnolliset puitteet, jotka toimivat kontekstina kristillisen seurakunnan synnylle ja liittyi kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[monoteismi]], [[Mooseksen laki]] ja eettinen järjestelmä, muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.<br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. <br /> <br /> Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[avustaminen]] ruualla tai varoilla<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). Seurakunnan eräs merkittävä lisä tältä jaksolta on apostolien rinnalle diakonien nostaminen, joiden tehtävä painottui avustamistyöhön, kun taas apostolien toiminta painottui julistukseen.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien ja Jeesuksen perheen lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt. 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> Mainittuja kaupunkeja, minne kristinuskon sanomaa levitettiin, on mainittu Uudessa Testamentissa [[Samaria]] (Apt. 8:5), Asdod (Apt. 8:40), Kesarea (Apt. 8:40), Damaskos (Apt. 9:10), Tarso (Apt. 9:30), Lydda (Apt. 9:32), Saaron (Apt. 9:34), Joppe (Apt. 9:36), Antiokia (Apt. 11:19), Pafo (Apt. 13:6), Pisidian Antiokia (Apt. 13:14), Ikonion (Apt. 14:1), Lystra (Apt. 14:6), Derbe (Apt. 14:6), Perge (Apt. 14:25)<br /> <br /> Mainittuja alueita, minne kristinuskon sanome levisi Uuden Testamentin mukaan, on Etiopia (Apt. 8:27), Juudea, [[Galilea]] (Apt. 9:31), Samaria, Foinikia (Apt. 11:19), Kypros (Apt. 11:19), Pisidia (Apt. 13:14), Lykaonia (Apt. 14:6), Pamfylia (Apt 14:24) <br /> <br /> Nimeltä mainittuja kristittyjä ovat [[Paavali]] (l. Saulus Tarsosta) (Apt. 7:58), Simon (entinen noita) (Apt. 8:9), Etiopian kuningatar Kandaken hoviherra (Apt. 8:27), Ananias (Apt. 9:10), Aineas (Apt. 9:33), Tabita (Apt. 9:36), Simon (nahkuri) (Apt. 9:43), Kornelius (Apt. 10:1), Agabus (Apt. 11:28), Maria (Johannes Markuksen äiti) (Apt. 12:12), Johannes [[Markus]] (Apt. 12:12), Rode (Apt. 12:13), Simeon (Niger) (Apt. 13:1), Lukius (Apt. 13:1), Manaen (Apt. 13:1), Sergius Paulus (Apt. 13:7)<br /> <br /> Mainittuja vastustajia ovat [[ylimmäinen pappi]] (Apt. 9:1), [[hellenistit]] (Apt. 9:29), Herodes (kuningas) (Apt. 12:11), Barjeesus (Elymas) (Apt. 13:6),<br /> <br /> Tämän ajanjakson tärkeimmät teologiset linjaukset tai virstanpylväät olivat:<br /> * Julistustyön laajentaminen juutalaisista myös pakanoille<br /> * Pakanoiden hyväksyminen '''tasavertaisina''' osaksi seurakuntaa<br /> * '''Marttyyrius''' ja '''pasifismi'''<br /> * '''Avustustyö''' yli kansallisuusrajojen<br /> * '''Ympärileikkaamattomuus''' pakanakristityille<br /> * '''Tasa-arvo''' yli luokkarajojen<br /> * '''Vanhimmisto'''-instituution syntyminen palvelemaan seurakuntalaisia (Apt. 14:23)<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5613 2009-12-16T01:30:29Z

<p>Tonier: /* Seurakunnan laajeneminen */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Siksi käsittelemme lyhyesti tässä juutalaisen seurakunnan historian.<br /> <br /> Adamista Moosekseen:<br /> <br /> Mooseksesta Salomoniin:<br /> <br /> Salomonista pakkosiirtolaisuuteen:<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> Juudean asukkaiden pakkosiirron jälkeen tapahtui seurakunnan kehityksen ja toinnan kannalta seuraavat merkittävät asiat:<br /> * Syntyi Rooman poliittinen mahti<br /> * Kreikkalainen kieli ja kulttuuri vakiintui<br /> * Juutalainen uskonto sai lisäpiirteitä<br /> <br /> '''Rooman poliittinen mahti - ykseys'''<br /> * Rooman laki astui voimaan kaikkialla Rooman valtakunnan alueella. Tätä [[Kahdentoista taulun lakia]] valvottiin ja toteutettiin [[Rooman armeijan]] voimalla kaikkialla. <br /> * Merkittävää oli myös kehitys antaa [[Rooman kansalaisuus]] yhä useammalle vapaalle miehelle riippumatta kansallisuudesta. <br /> * Yksi tärkeä tekijä oli Rooman rauha [[Pax Romana]], joka takasi suhteellisen vapaan ja turvallisen liikkuvuuden Rooman valtakunnan alueella. Armeija tehokkaasti kitki rosvouden niin mereltä kuin maaltakin ja valvoi turvallisuutta ja vakautta. <br /> * Tärkeä muutos oli myös infrakstruktuurin tuomat edut, erityisesti tieverkoston kehittymisen kautta. Tiedonkulku ja kauppatoiminta helpottuivat merkittävästi. <br /> * Armeijan merkitys oli myös monitahoinen, koska siihen hyväksyttiin eri kansallisuuksista henkilöitä. Vapauduttuaan armeijasta ja saavutettuaan yhteiskunnassa vapaan miehen aseman, he myös palatessaan kotiseuduilleen levittivät tietoa ja taitoa muilta alueilta. <br /> Yhteenvetona voi sanoa, että Rooma teki evankeliumin kertomisen kaikkialla helpoksi, nopeaksi ja turvalliseksi.<br /> <br /> Rooman poliitikkaan kuului osana myös erilaiset kultit, joista kuuluisin on keisareihin liittynyt henkilökultti, joka asetti heidät vuorollaan jumalaksi muiden jumalien sekaan. Muita Rooman alueella olevia uskontojen ja kulttien palvontakohteita olivat mm. [[Kybele]] ja [[Attis]], [[Isis]] ja [[Osiris]] ja [[Mithra]]. Mikä näistä kulteista tekee erityisen, niiden pinnallinen samanoloisuus Jeesuksen elämän kanssa. Merkittävin ero vertailtaessa Jeesusta näihin kultteihin niiden teologinen sisältö ja looginen yhtenäisyys, ja miten teologia toteutuu käytännössä. Yhteenvetona voi sanoa, että nämä kultit tekivät pohjustavaa työtä evankeliumille tekemällä Jeesuksen elämää tutuksi, mutta vasta evankeliumi toi radikaalin muutoksen sisältönsä puolesta.<br /> <br /> '''Kreikkalainen vaikutus'''<br /> * Jo ennen roomalaisten valloituksia n. viidennellä vuosisadalla Ateenassa käytetty attikan murre siirtyi kirjakieleksi, jonka otti myös käyttöönsä Aleksanteri Suuri sotilaineen. Myös kauppiaat ottivat sen yhteiseksi kieleksi vieden sen kaikkialle ja vakiinnuttaen sen asemaan kansainvälisenä kielenä. Tämä tavallisten ihmisten &quot;slangi&quot; tai kielimurre - koine - joka poikkeaa klassisesta kreikasta, on se yleiskieli (vrt. nykyenglanti tai tiedeyhteisön latina), jolla sekä Vanha Testamentti [[Septuaginta]] että Uusi Testamentti kirjoitettiin.<br /> * Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.<br /> <br /> Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[stoalaisuus]] ja [[epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[Platon]], [[Sokrates]], [[Epikuros]] ja [[Zenon]].<br /> <br /> '''Juutalainen uskonto'''<br /> Merkittävin muutos pakkosiirtolaisuutta edeltävään temppelijärjestelmään ovat seuraavat pakkosiirtolaisuuden aikana tulleet lisäelementit:<br /> * [[Synagoga]]-järjestelmä, joka mahdollisti uskonnollisen toimen kaikkialla maailmassa riippumattomana temppelistä.<br /> * Voimistunut [[Messias]]-odotus, joka perustui profetioihin ja jonka odotettiin täyttyvän tietyntyyppisenä.<br /> <br /> Muut tutut uskonnolliset puitteet, jotka toimivat kontekstina kristillisen seurakunnan synnylle ja liittyi kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[monoteismi]], [[Mooseksen laki]] ja eettinen järjestelmä, muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.<br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. <br /> <br /> Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[avustaminen]] ruualla tai varoilla<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). Seurakunnan eräs merkittävä lisä tältä jaksolta on apostolien rinnalle diakonien nostaminen, joiden tehtävä painottui avustamistyöhön, kun taas apostolien toiminta painottui julistukseen.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien ja Jeesuksen perheen lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt. 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> Mainittuja kaupunkeja, minne kristinuskon sanomaa levitettiin, on mainittu Uudessa Testamentissa [[Samaria]] (Apt. 8:5), Asdod (Apt. 8:40), Kesarea (Apt. 8:40), Damaskos (Apt. 9:10), Tarso (Apt. 9:30), Lydda (Apt. 9:32), Saaron (Apt. 9:34), Joppe (Apt. 9:36), Antiokia (Apt. 11:19), Pafo (Apt. 13:6), Pisidian Antiokia (Apt. 13:14), Ikonion (Apt. 14:1), Lystra (Apt. 14:6), Derbe (Apt. 14:6)<br /> <br /> Mainittuja alueita, minne kristinuskon sanome levisi Uuden Testamentin mukaan, on Etiopia (Apt. 8:27), Juudea, [[Galilea]] (Apt. 9:31), Samaria, Foinikia (Apt. 11:19), Kypros (Apt. 11:19),<br /> <br /> Nimeltä mainittuja kristittyjä ovat [[Paavali]] (l. Saulus Tarsosta) (Apt. 7:58), Simon (entinen noita) (Apt. 8:9), Etiopian kuningatar Kandaken hoviherra (Apt. 8:27), Ananias (Apt. 9:10), Aineas (Apt. 9:33), Tabita (Apt. 9:36), Simon (nahkuri) (Apt. 9:43), Kornelius (Apt. 10:1), Agabus (Apt. 11:28), Maria (Johannes Markuksen äiti) (Apt. 12:12), Johannes [[Markus]] (Apt. 12:12), Rode (Apt. 12:13), Simeon (Niger) (Apt. 13:1), Lukius (Apt. 13:1), Manaen (Apt. 13:1), Sergius Paulus (Apt. 13:7)<br /> <br /> Mainittuja vastustajia ovat [[ylimmäinen pappi]] (Apt. 9:1), [[hellenistit]] (Apt. 9:29), Herodes (kuningas) (Apt. 12:11), Barjeesus (Elymas) (Apt. 13:6),<br /> <br /> Tämän ajanjakson tärkeimmät teologiset linjaukset tai virstanpylväät olivat:<br /> * Julistustyön laajentaminen juutalaisista myös pakanoille<br /> * Pakanoiden hyväksyminen '''tasavertaisina''' osaksi seurakuntaa<br /> * '''Marttyyrius''' ja '''pasifismi'''<br /> * '''Avustustyö''' yli kansallisuusrajojen<br /> * '''Ympärileikkaamattomuus''' pakanakristityille<br /> * '''Tasa-arvo''' yli luokkarajojen<br /> * '''Vanhimmisto'''-instituution syntyminen palvelemaan seurakuntalaisia (Apt. 14:23)<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5612 2009-12-16T01:22:38Z

<p>Tonier: /* Seurakunnan laajeneminen */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Siksi käsittelemme lyhyesti tässä juutalaisen seurakunnan historian.<br /> <br /> Adamista Moosekseen:<br /> <br /> Mooseksesta Salomoniin:<br /> <br /> Salomonista pakkosiirtolaisuuteen:<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> Juudean asukkaiden pakkosiirron jälkeen tapahtui seurakunnan kehityksen ja toinnan kannalta seuraavat merkittävät asiat:<br /> * Syntyi Rooman poliittinen mahti<br /> * Kreikkalainen kieli ja kulttuuri vakiintui<br /> * Juutalainen uskonto sai lisäpiirteitä<br /> <br /> '''Rooman poliittinen mahti - ykseys'''<br /> * Rooman laki astui voimaan kaikkialla Rooman valtakunnan alueella. Tätä [[Kahdentoista taulun lakia]] valvottiin ja toteutettiin [[Rooman armeijan]] voimalla kaikkialla. <br /> * Merkittävää oli myös kehitys antaa [[Rooman kansalaisuus]] yhä useammalle vapaalle miehelle riippumatta kansallisuudesta. <br /> * Yksi tärkeä tekijä oli Rooman rauha [[Pax Romana]], joka takasi suhteellisen vapaan ja turvallisen liikkuvuuden Rooman valtakunnan alueella. Armeija tehokkaasti kitki rosvouden niin mereltä kuin maaltakin ja valvoi turvallisuutta ja vakautta. <br /> * Tärkeä muutos oli myös infrakstruktuurin tuomat edut, erityisesti tieverkoston kehittymisen kautta. Tiedonkulku ja kauppatoiminta helpottuivat merkittävästi. <br /> * Armeijan merkitys oli myös monitahoinen, koska siihen hyväksyttiin eri kansallisuuksista henkilöitä. Vapauduttuaan armeijasta ja saavutettuaan yhteiskunnassa vapaan miehen aseman, he myös palatessaan kotiseuduilleen levittivät tietoa ja taitoa muilta alueilta. <br /> Yhteenvetona voi sanoa, että Rooma teki evankeliumin kertomisen kaikkialla helpoksi, nopeaksi ja turvalliseksi.<br /> <br /> Rooman poliitikkaan kuului osana myös erilaiset kultit, joista kuuluisin on keisareihin liittynyt henkilökultti, joka asetti heidät vuorollaan jumalaksi muiden jumalien sekaan. Muita Rooman alueella olevia uskontojen ja kulttien palvontakohteita olivat mm. [[Kybele]] ja [[Attis]], [[Isis]] ja [[Osiris]] ja [[Mithra]]. Mikä näistä kulteista tekee erityisen, niiden pinnallinen samanoloisuus Jeesuksen elämän kanssa. Merkittävin ero vertailtaessa Jeesusta näihin kultteihin niiden teologinen sisältö ja looginen yhtenäisyys, ja miten teologia toteutuu käytännössä. Yhteenvetona voi sanoa, että nämä kultit tekivät pohjustavaa työtä evankeliumille tekemällä Jeesuksen elämää tutuksi, mutta vasta evankeliumi toi radikaalin muutoksen sisältönsä puolesta.<br /> <br /> '''Kreikkalainen vaikutus'''<br /> * Jo ennen roomalaisten valloituksia n. viidennellä vuosisadalla Ateenassa käytetty attikan murre siirtyi kirjakieleksi, jonka otti myös käyttöönsä Aleksanteri Suuri sotilaineen. Myös kauppiaat ottivat sen yhteiseksi kieleksi vieden sen kaikkialle ja vakiinnuttaen sen asemaan kansainvälisenä kielenä. Tämä tavallisten ihmisten &quot;slangi&quot; tai kielimurre - koine - joka poikkeaa klassisesta kreikasta, on se yleiskieli (vrt. nykyenglanti tai tiedeyhteisön latina), jolla sekä Vanha Testamentti [[Septuaginta]] että Uusi Testamentti kirjoitettiin.<br /> * Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.<br /> <br /> Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[stoalaisuus]] ja [[epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[Platon]], [[Sokrates]], [[Epikuros]] ja [[Zenon]].<br /> <br /> '''Juutalainen uskonto'''<br /> Merkittävin muutos pakkosiirtolaisuutta edeltävään temppelijärjestelmään ovat seuraavat pakkosiirtolaisuuden aikana tulleet lisäelementit:<br /> * [[Synagoga]]-järjestelmä, joka mahdollisti uskonnollisen toimen kaikkialla maailmassa riippumattomana temppelistä.<br /> * Voimistunut [[Messias]]-odotus, joka perustui profetioihin ja jonka odotettiin täyttyvän tietyntyyppisenä.<br /> <br /> Muut tutut uskonnolliset puitteet, jotka toimivat kontekstina kristillisen seurakunnan synnylle ja liittyi kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[monoteismi]], [[Mooseksen laki]] ja eettinen järjestelmä, muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.<br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. <br /> <br /> Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[avustaminen]] ruualla tai varoilla<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). Seurakunnan eräs merkittävä lisä tältä jaksolta on apostolien rinnalle diakonien nostaminen, joiden tehtävä painottui avustamistyöhön, kun taas apostolien toiminta painottui julistukseen.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien ja Jeesuksen perheen lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt. 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> Mainittuja kaupunkeja, minne kristinuskon sanomaa levitettiin, on mainittu Uudessa Testamentissa [[Samaria]] (Apt. 8:5), Asdod (Apt. 8:40), Kesarea (Apt. 8:40), Damaskos (Apt. 9:10), Tarso (Apt. 9:30), Lydda (Apt. 9:32), Saaron (Apt. 9:34), Joppe (Apt. 9:36), Antiokia (Apt. 11:19), Pafo (Apt. 13:6), Pisidian Antiokia (Apt. 13:14),<br /> <br /> Mainittuja alueita, minne kristinuskon sanome levisi Uuden Testamentin mukaan, on Etiopia (Apt. 8:27), Juudea, [[Galilea]] (Apt. 9:31), Samaria, Foinikia (Apt. 11:19), Kypros (Apt. 11:19),<br /> <br /> Nimeltä mainittuja kristittyjä ovat [[Paavali]] (l. Saulus Tarsosta) (Apt. 7:58), Simon (entinen noita) (Apt. 8:9), Etiopian kuningatar Kandaken hoviherra (Apt. 8:27), Ananias (Apt. 9:10), Aineas (Apt. 9:33), Tabita (Apt. 9:36), Simon (nahkuri) (Apt. 9:43), Kornelius (Apt. 10:1), Agabus (Apt. 11:28), Maria (Johannes Markuksen äiti) (Apt. 12:12), Johannes [[Markus]] (Apt. 12:12), Rode (Apt. 12:13), Simeon (Niger) (Apt. 13:1), Lukius (Apt. 13:1), Manaen (Apt. 13:1), Sergius Paulus (Apt. 13:7)<br /> <br /> Mainittuja vastustajia ovat [[ylimmäinen pappi]] (Apt. 9:1), [[hellenistit]] (Apt. 9:29), Herodes (kuningas) (Apt. 12:11), Barjeesus (Elymas) (Apt. 13:6),<br /> <br /> Tämän ajanjakson tärkeimmät teologiset linjaukset tai virstanpylväät olivat:<br /> * Julistustyön laajentaminen juutalaisista myös pakanoille<br /> * Pakanoiden hyväksyminen '''tasavertaisina''' osaksi seurakuntaa<br /> * '''Marttyyrius''' ja '''pasifismi'''<br /> * '''Avustustyö''' yli kansallisuusrajojen<br /> * '''Ympärileikkaamattomuus''' pakanakristityille<br /> * '''Tasa-arvo''' yli luokkarajojen<br /> * '''Vanhimmisto'''-instituution syntyminen palvelemaan seurakuntalaisia<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5611 2009-12-16T00:54:49Z

<p>Tonier: /* Seurakunnan laajeneminen */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Siksi käsittelemme lyhyesti tässä juutalaisen seurakunnan historian.<br /> <br /> Adamista Moosekseen:<br /> <br /> Mooseksesta Salomoniin:<br /> <br /> Salomonista pakkosiirtolaisuuteen:<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> Juudean asukkaiden pakkosiirron jälkeen tapahtui seurakunnan kehityksen ja toinnan kannalta seuraavat merkittävät asiat:<br /> * Syntyi Rooman poliittinen mahti<br /> * Kreikkalainen kieli ja kulttuuri vakiintui<br /> * Juutalainen uskonto sai lisäpiirteitä<br /> <br /> '''Rooman poliittinen mahti - ykseys'''<br /> * Rooman laki astui voimaan kaikkialla Rooman valtakunnan alueella. Tätä [[Kahdentoista taulun lakia]] valvottiin ja toteutettiin [[Rooman armeijan]] voimalla kaikkialla. <br /> * Merkittävää oli myös kehitys antaa [[Rooman kansalaisuus]] yhä useammalle vapaalle miehelle riippumatta kansallisuudesta. <br /> * Yksi tärkeä tekijä oli Rooman rauha [[Pax Romana]], joka takasi suhteellisen vapaan ja turvallisen liikkuvuuden Rooman valtakunnan alueella. Armeija tehokkaasti kitki rosvouden niin mereltä kuin maaltakin ja valvoi turvallisuutta ja vakautta. <br /> * Tärkeä muutos oli myös infrakstruktuurin tuomat edut, erityisesti tieverkoston kehittymisen kautta. Tiedonkulku ja kauppatoiminta helpottuivat merkittävästi. <br /> * Armeijan merkitys oli myös monitahoinen, koska siihen hyväksyttiin eri kansallisuuksista henkilöitä. Vapauduttuaan armeijasta ja saavutettuaan yhteiskunnassa vapaan miehen aseman, he myös palatessaan kotiseuduilleen levittivät tietoa ja taitoa muilta alueilta. <br /> Yhteenvetona voi sanoa, että Rooma teki evankeliumin kertomisen kaikkialla helpoksi, nopeaksi ja turvalliseksi.<br /> <br /> Rooman poliitikkaan kuului osana myös erilaiset kultit, joista kuuluisin on keisareihin liittynyt henkilökultti, joka asetti heidät vuorollaan jumalaksi muiden jumalien sekaan. Muita Rooman alueella olevia uskontojen ja kulttien palvontakohteita olivat mm. [[Kybele]] ja [[Attis]], [[Isis]] ja [[Osiris]] ja [[Mithra]]. Mikä näistä kulteista tekee erityisen, niiden pinnallinen samanoloisuus Jeesuksen elämän kanssa. Merkittävin ero vertailtaessa Jeesusta näihin kultteihin niiden teologinen sisältö ja looginen yhtenäisyys, ja miten teologia toteutuu käytännössä. Yhteenvetona voi sanoa, että nämä kultit tekivät pohjustavaa työtä evankeliumille tekemällä Jeesuksen elämää tutuksi, mutta vasta evankeliumi toi radikaalin muutoksen sisältönsä puolesta.<br /> <br /> '''Kreikkalainen vaikutus'''<br /> * Jo ennen roomalaisten valloituksia n. viidennellä vuosisadalla Ateenassa käytetty attikan murre siirtyi kirjakieleksi, jonka otti myös käyttöönsä Aleksanteri Suuri sotilaineen. Myös kauppiaat ottivat sen yhteiseksi kieleksi vieden sen kaikkialle ja vakiinnuttaen sen asemaan kansainvälisenä kielenä. Tämä tavallisten ihmisten &quot;slangi&quot; tai kielimurre - koine - joka poikkeaa klassisesta kreikasta, on se yleiskieli (vrt. nykyenglanti tai tiedeyhteisön latina), jolla sekä Vanha Testamentti [[Septuaginta]] että Uusi Testamentti kirjoitettiin.<br /> * Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.<br /> <br /> Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[stoalaisuus]] ja [[epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[Platon]], [[Sokrates]], [[Epikuros]] ja [[Zenon]].<br /> <br /> '''Juutalainen uskonto'''<br /> Merkittävin muutos pakkosiirtolaisuutta edeltävään temppelijärjestelmään ovat seuraavat pakkosiirtolaisuuden aikana tulleet lisäelementit:<br /> * [[Synagoga]]-järjestelmä, joka mahdollisti uskonnollisen toimen kaikkialla maailmassa riippumattomana temppelistä.<br /> * Voimistunut [[Messias]]-odotus, joka perustui profetioihin ja jonka odotettiin täyttyvän tietyntyyppisenä.<br /> <br /> Muut tutut uskonnolliset puitteet, jotka toimivat kontekstina kristillisen seurakunnan synnylle ja liittyi kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[monoteismi]], [[Mooseksen laki]] ja eettinen järjestelmä, muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.<br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. <br /> <br /> Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[avustaminen]] ruualla tai varoilla<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). Seurakunnan eräs merkittävä lisä tältä jaksolta on apostolien rinnalle diakonien nostaminen, joiden tehtävä painottui avustamistyöhön, kun taas apostolien toiminta painottui julistukseen.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien ja Jeesuksen perheen lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt. 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> Mainittuja kaupunkeja, minne kristinuskon sanomaa levitettiin, on mainittu Uudessa Testamentissa [[Samaria]] (Apt. 8:5), Asdod (Apt. 8:40), Kesarea (Apt. 8:40), Damaskos (Apt. 9:10), Tarso (Apt. 9:30), Lydda (Apt. 9:32), Saaron (Apt. 9:34), Joppe (Apt. 9:36), Antiokia (Apt. 11:19), Pafo (Apt. 13:6), Pisidian Antiokia (Apt. 13:14),<br /> <br /> Mainittuja alueita, minne kristinuskon sanome levisi Uuden Testamentin mukaan, on Etiopia (Apt. 8:27), Juudea, [[Galilea]] (Apt. 9:31), Samaria, Foinikia (Apt. 11:19), Kypros (Apt. 11:19),<br /> <br /> Nimeltä mainittuja kristittyjä ovat [[Paavali]] (l. Saulus Tarsosta) (Apt. 7:58), Simon (entinen noita) (Apt. 8:9), Etiopian kuningatar Kandaken hoviherra (Apt. 8:27), Ananias (Apt. 9:10), Aineas (Apt. 9:33), Tabita (Apt. 9:36), Simon (nahkuri) (Apt. 9:43), Kornelius (Apt. 10:1), Agabus (Apt. 11:28), Maria (Johannes Markuksen äiti) (Apt. 12:12), Johannes[[Markus]] (Apt. 12:12), Rode (Apt. 12:13), Simeon (Niger) (Apt. 13:1), Lukius (Apt. 13:1), Manaen (Apt. 13:1), Sergius Paulus (Apt. 13:7)<br /> <br /> Mainittuja vastustajia ovat [[ylimmäinen pappi]] (Apt. 9:1), [[hellenistit]] (Apt. 9:29), Herodes (kuningas) (Apt. 12:11), Barjeesus (Elymas) (Apt. 13:6),<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5610 2009-12-15T23:56:52Z

<p>Tonier: /* Jerusalemin seurakunta */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Siksi käsittelemme lyhyesti tässä juutalaisen seurakunnan historian.<br /> <br /> Adamista Moosekseen:<br /> <br /> Mooseksesta Salomoniin:<br /> <br /> Salomonista pakkosiirtolaisuuteen:<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> Juudean asukkaiden pakkosiirron jälkeen tapahtui seurakunnan kehityksen ja toinnan kannalta seuraavat merkittävät asiat:<br /> * Syntyi Rooman poliittinen mahti<br /> * Kreikkalainen kieli ja kulttuuri vakiintui<br /> * Juutalainen uskonto sai lisäpiirteitä<br /> <br /> '''Rooman poliittinen mahti - ykseys'''<br /> * Rooman laki astui voimaan kaikkialla Rooman valtakunnan alueella. Tätä [[Kahdentoista taulun lakia]] valvottiin ja toteutettiin [[Rooman armeijan]] voimalla kaikkialla. <br /> * Merkittävää oli myös kehitys antaa [[Rooman kansalaisuus]] yhä useammalle vapaalle miehelle riippumatta kansallisuudesta. <br /> * Yksi tärkeä tekijä oli Rooman rauha [[Pax Romana]], joka takasi suhteellisen vapaan ja turvallisen liikkuvuuden Rooman valtakunnan alueella. Armeija tehokkaasti kitki rosvouden niin mereltä kuin maaltakin ja valvoi turvallisuutta ja vakautta. <br /> * Tärkeä muutos oli myös infrakstruktuurin tuomat edut, erityisesti tieverkoston kehittymisen kautta. Tiedonkulku ja kauppatoiminta helpottuivat merkittävästi. <br /> * Armeijan merkitys oli myös monitahoinen, koska siihen hyväksyttiin eri kansallisuuksista henkilöitä. Vapauduttuaan armeijasta ja saavutettuaan yhteiskunnassa vapaan miehen aseman, he myös palatessaan kotiseuduilleen levittivät tietoa ja taitoa muilta alueilta. <br /> Yhteenvetona voi sanoa, että Rooma teki evankeliumin kertomisen kaikkialla helpoksi, nopeaksi ja turvalliseksi.<br /> <br /> Rooman poliitikkaan kuului osana myös erilaiset kultit, joista kuuluisin on keisareihin liittynyt henkilökultti, joka asetti heidät vuorollaan jumalaksi muiden jumalien sekaan. Muita Rooman alueella olevia uskontojen ja kulttien palvontakohteita olivat mm. [[Kybele]] ja [[Attis]], [[Isis]] ja [[Osiris]] ja [[Mithra]]. Mikä näistä kulteista tekee erityisen, niiden pinnallinen samanoloisuus Jeesuksen elämän kanssa. Merkittävin ero vertailtaessa Jeesusta näihin kultteihin niiden teologinen sisältö ja looginen yhtenäisyys, ja miten teologia toteutuu käytännössä. Yhteenvetona voi sanoa, että nämä kultit tekivät pohjustavaa työtä evankeliumille tekemällä Jeesuksen elämää tutuksi, mutta vasta evankeliumi toi radikaalin muutoksen sisältönsä puolesta.<br /> <br /> '''Kreikkalainen vaikutus'''<br /> * Jo ennen roomalaisten valloituksia n. viidennellä vuosisadalla Ateenassa käytetty attikan murre siirtyi kirjakieleksi, jonka otti myös käyttöönsä Aleksanteri Suuri sotilaineen. Myös kauppiaat ottivat sen yhteiseksi kieleksi vieden sen kaikkialle ja vakiinnuttaen sen asemaan kansainvälisenä kielenä. Tämä tavallisten ihmisten &quot;slangi&quot; tai kielimurre - koine - joka poikkeaa klassisesta kreikasta, on se yleiskieli (vrt. nykyenglanti tai tiedeyhteisön latina), jolla sekä Vanha Testamentti [[Septuaginta]] että Uusi Testamentti kirjoitettiin.<br /> * Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.<br /> <br /> Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[stoalaisuus]] ja [[epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[Platon]], [[Sokrates]], [[Epikuros]] ja [[Zenon]].<br /> <br /> '''Juutalainen uskonto'''<br /> Merkittävin muutos pakkosiirtolaisuutta edeltävään temppelijärjestelmään ovat seuraavat pakkosiirtolaisuuden aikana tulleet lisäelementit:<br /> * [[Synagoga]]-järjestelmä, joka mahdollisti uskonnollisen toimen kaikkialla maailmassa riippumattomana temppelistä.<br /> * Voimistunut [[Messias]]-odotus, joka perustui profetioihin ja jonka odotettiin täyttyvän tietyntyyppisenä.<br /> <br /> Muut tutut uskonnolliset puitteet, jotka toimivat kontekstina kristillisen seurakunnan synnylle ja liittyi kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[monoteismi]], [[Mooseksen laki]] ja eettinen järjestelmä, muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.<br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. <br /> <br /> Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[avustaminen]] ruualla tai varoilla<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). Seurakunnan eräs merkittävä lisä tältä jaksolta on apostolien rinnalle diakonien nostaminen, joiden tehtävä painottui avustamistyöhön, kun taas apostolien toiminta painottui julistukseen.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien ja Jeesuksen perheen lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt. 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5609 2009-12-15T23:50:13Z

<p>Tonier: /* Jerusalemin seurakunta */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Siksi käsittelemme lyhyesti tässä juutalaisen seurakunnan historian.<br /> <br /> Adamista Moosekseen:<br /> <br /> Mooseksesta Salomoniin:<br /> <br /> Salomonista pakkosiirtolaisuuteen:<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> Juudean asukkaiden pakkosiirron jälkeen tapahtui seurakunnan kehityksen ja toinnan kannalta seuraavat merkittävät asiat:<br /> * Syntyi Rooman poliittinen mahti<br /> * Kreikkalainen kieli ja kulttuuri vakiintui<br /> * Juutalainen uskonto sai lisäpiirteitä<br /> <br /> '''Rooman poliittinen mahti - ykseys'''<br /> * Rooman laki astui voimaan kaikkialla Rooman valtakunnan alueella. Tätä [[Kahdentoista taulun lakia]] valvottiin ja toteutettiin [[Rooman armeijan]] voimalla kaikkialla. <br /> * Merkittävää oli myös kehitys antaa [[Rooman kansalaisuus]] yhä useammalle vapaalle miehelle riippumatta kansallisuudesta. <br /> * Yksi tärkeä tekijä oli Rooman rauha [[Pax Romana]], joka takasi suhteellisen vapaan ja turvallisen liikkuvuuden Rooman valtakunnan alueella. Armeija tehokkaasti kitki rosvouden niin mereltä kuin maaltakin ja valvoi turvallisuutta ja vakautta. <br /> * Tärkeä muutos oli myös infrakstruktuurin tuomat edut, erityisesti tieverkoston kehittymisen kautta. Tiedonkulku ja kauppatoiminta helpottuivat merkittävästi. <br /> * Armeijan merkitys oli myös monitahoinen, koska siihen hyväksyttiin eri kansallisuuksista henkilöitä. Vapauduttuaan armeijasta ja saavutettuaan yhteiskunnassa vapaan miehen aseman, he myös palatessaan kotiseuduilleen levittivät tietoa ja taitoa muilta alueilta. <br /> Yhteenvetona voi sanoa, että Rooma teki evankeliumin kertomisen kaikkialla helpoksi, nopeaksi ja turvalliseksi.<br /> <br /> Rooman poliitikkaan kuului osana myös erilaiset kultit, joista kuuluisin on keisareihin liittynyt henkilökultti, joka asetti heidät vuorollaan jumalaksi muiden jumalien sekaan. Muita Rooman alueella olevia uskontojen ja kulttien palvontakohteita olivat mm. [[Kybele]] ja [[Attis]], [[Isis]] ja [[Osiris]] ja [[Mithra]]. Mikä näistä kulteista tekee erityisen, niiden pinnallinen samanoloisuus Jeesuksen elämän kanssa. Merkittävin ero vertailtaessa Jeesusta näihin kultteihin niiden teologinen sisältö ja looginen yhtenäisyys, ja miten teologia toteutuu käytännössä. Yhteenvetona voi sanoa, että nämä kultit tekivät pohjustavaa työtä evankeliumille tekemällä Jeesuksen elämää tutuksi, mutta vasta evankeliumi toi radikaalin muutoksen sisältönsä puolesta.<br /> <br /> '''Kreikkalainen vaikutus'''<br /> * Jo ennen roomalaisten valloituksia n. viidennellä vuosisadalla Ateenassa käytetty attikan murre siirtyi kirjakieleksi, jonka otti myös käyttöönsä Aleksanteri Suuri sotilaineen. Myös kauppiaat ottivat sen yhteiseksi kieleksi vieden sen kaikkialle ja vakiinnuttaen sen asemaan kansainvälisenä kielenä. Tämä tavallisten ihmisten &quot;slangi&quot; tai kielimurre - koine - joka poikkeaa klassisesta kreikasta, on se yleiskieli (vrt. nykyenglanti tai tiedeyhteisön latina), jolla sekä Vanha Testamentti [[Septuaginta]] että Uusi Testamentti kirjoitettiin.<br /> * Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.<br /> <br /> Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[stoalaisuus]] ja [[epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[Platon]], [[Sokrates]], [[Epikuros]] ja [[Zenon]].<br /> <br /> '''Juutalainen uskonto'''<br /> Merkittävin muutos pakkosiirtolaisuutta edeltävään temppelijärjestelmään ovat seuraavat pakkosiirtolaisuuden aikana tulleet lisäelementit:<br /> * [[Synagoga]]-järjestelmä, joka mahdollisti uskonnollisen toimen kaikkialla maailmassa riippumattomana temppelistä.<br /> * Voimistunut [[Messias]]-odotus, joka perustui profetioihin ja jonka odotettiin täyttyvän tietyntyyppisenä.<br /> <br /> Muut tutut uskonnolliset puitteet, jotka toimivat kontekstina kristillisen seurakunnan synnylle ja liittyi kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[monoteismi]], [[Mooseksen laki]] ja eettinen järjestelmä, muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.<br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. <br /> <br /> Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[avustaminen]] ruualla tai varoilla<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). <br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt. 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5608 2009-12-15T23:31:36Z

<p>Tonier: /* Testamenttien välinen aika */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Siksi käsittelemme lyhyesti tässä juutalaisen seurakunnan historian.<br /> <br /> Adamista Moosekseen:<br /> <br /> Mooseksesta Salomoniin:<br /> <br /> Salomonista pakkosiirtolaisuuteen:<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> Juudean asukkaiden pakkosiirron jälkeen tapahtui seurakunnan kehityksen ja toinnan kannalta seuraavat merkittävät asiat:<br /> * Syntyi Rooman poliittinen mahti<br /> * Kreikkalainen kieli ja kulttuuri vakiintui<br /> * Juutalainen uskonto sai lisäpiirteitä<br /> <br /> '''Rooman poliittinen mahti - ykseys'''<br /> * Rooman laki astui voimaan kaikkialla Rooman valtakunnan alueella. Tätä [[Kahdentoista taulun lakia]] valvottiin ja toteutettiin [[Rooman armeijan]] voimalla kaikkialla. <br /> * Merkittävää oli myös kehitys antaa [[Rooman kansalaisuus]] yhä useammalle vapaalle miehelle riippumatta kansallisuudesta. <br /> * Yksi tärkeä tekijä oli Rooman rauha [[Pax Romana]], joka takasi suhteellisen vapaan ja turvallisen liikkuvuuden Rooman valtakunnan alueella. Armeija tehokkaasti kitki rosvouden niin mereltä kuin maaltakin ja valvoi turvallisuutta ja vakautta. <br /> * Tärkeä muutos oli myös infrakstruktuurin tuomat edut, erityisesti tieverkoston kehittymisen kautta. Tiedonkulku ja kauppatoiminta helpottuivat merkittävästi. <br /> * Armeijan merkitys oli myös monitahoinen, koska siihen hyväksyttiin eri kansallisuuksista henkilöitä. Vapauduttuaan armeijasta ja saavutettuaan yhteiskunnassa vapaan miehen aseman, he myös palatessaan kotiseuduilleen levittivät tietoa ja taitoa muilta alueilta. <br /> Yhteenvetona voi sanoa, että Rooma teki evankeliumin kertomisen kaikkialla helpoksi, nopeaksi ja turvalliseksi.<br /> <br /> Rooman poliitikkaan kuului osana myös erilaiset kultit, joista kuuluisin on keisareihin liittynyt henkilökultti, joka asetti heidät vuorollaan jumalaksi muiden jumalien sekaan. Muita Rooman alueella olevia uskontojen ja kulttien palvontakohteita olivat mm. [[Kybele]] ja [[Attis]], [[Isis]] ja [[Osiris]] ja [[Mithra]]. Mikä näistä kulteista tekee erityisen, niiden pinnallinen samanoloisuus Jeesuksen elämän kanssa. Merkittävin ero vertailtaessa Jeesusta näihin kultteihin niiden teologinen sisältö ja looginen yhtenäisyys, ja miten teologia toteutuu käytännössä. Yhteenvetona voi sanoa, että nämä kultit tekivät pohjustavaa työtä evankeliumille tekemällä Jeesuksen elämää tutuksi, mutta vasta evankeliumi toi radikaalin muutoksen sisältönsä puolesta.<br /> <br /> '''Kreikkalainen vaikutus'''<br /> * Jo ennen roomalaisten valloituksia n. viidennellä vuosisadalla Ateenassa käytetty attikan murre siirtyi kirjakieleksi, jonka otti myös käyttöönsä Aleksanteri Suuri sotilaineen. Myös kauppiaat ottivat sen yhteiseksi kieleksi vieden sen kaikkialle ja vakiinnuttaen sen asemaan kansainvälisenä kielenä. Tämä tavallisten ihmisten &quot;slangi&quot; tai kielimurre - koine - joka poikkeaa klassisesta kreikasta, on se yleiskieli (vrt. nykyenglanti tai tiedeyhteisön latina), jolla sekä Vanha Testamentti [[Septuaginta]] että Uusi Testamentti kirjoitettiin.<br /> * Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.<br /> <br /> Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[stoalaisuus]] ja [[epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[Platon]], [[Sokrates]], [[Epikuros]] ja [[Zenon]].<br /> <br /> '''Juutalainen uskonto'''<br /> Merkittävin muutos pakkosiirtolaisuutta edeltävään temppelijärjestelmään ovat seuraavat pakkosiirtolaisuuden aikana tulleet lisäelementit:<br /> * [[Synagoga]]-järjestelmä, joka mahdollisti uskonnollisen toimen kaikkialla maailmassa riippumattomana temppelistä.<br /> * Voimistunut [[Messias]]-odotus, joka perustui profetioihin ja jonka odotettiin täyttyvän tietyntyyppisenä.<br /> <br /> Muut tutut uskonnolliset puitteet, jotka toimivat kontekstina kristillisen seurakunnan synnylle ja liittyi kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[monoteismi]], [[Mooseksen laki]] ja eettinen järjestelmä, muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.<br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. <br /> <br /> Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[omaisuuden jakaminen]]<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). <br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt. 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5603 2009-12-15T01:33:45Z

<p>Tonier: /* Jeesus */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Siksi käsittelemme lyhyesti tässä juutalaisen seurakunnan historian.<br /> <br /> Adamista Moosekseen:<br /> <br /> Mooseksesta Salomoniin:<br /> <br /> Salomonista pakkosiirtolaisuuteen:<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> <br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. <br /> <br /> Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[omaisuuden jakaminen]]<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). <br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt. 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5602 2009-12-15T01:30:43Z

<p>Tonier: /* Vanhan Testamentin aika */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Siksi käsittelemme lyhyesti tässä juutalaisen seurakunnan historian.<br /> <br /> Adamista Moosekseen:<br /> <br /> Mooseksesta Salomoniin:<br /> <br /> Salomonista pakkosiirtolaisuuteen:<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> <br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], jita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[omaisuuden jakaminen]]<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). <br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt. 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5601 2009-12-15T01:25:05Z

<p>Tonier: /* Ensimmäiset vainot */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> <br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], jita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[omaisuuden jakaminen]]<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). <br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt. 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> === Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5600 2009-12-15T01:23:43Z

<p>Tonier: /* Jerusalemin seurakunta */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> <br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], jita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. <br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[Meedia]], [[Eelam]], [[Mesopotamia]], [[Juudea]], [[Kappadokia]], [[Ponto]], [[Aasia]], [[Frygia]], [[Pamfylia]], [[Egypti]], [[Kyrenen Libya]], [[Rooma]], [[Kreeta]] ja [[Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[omaisuuden jakaminen]]<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). <br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt. 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> === Ensimmäiset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5599 2009-12-15T01:19:26Z

<p>Tonier: /* Seurakunnan laajeneminen */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> <br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], jita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä.<br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: Parttia, Meedia, Eelam, Mesopotamia, Juudea, Kappadokia, Ponto, Aasia, Frygia, Pamfylia, Egypti, Kyrenen Libya, Rooma, Kreeta, Arabia. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4).<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[omaisuuden jakaminen]]<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). <br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[Juudean]] ja [[Samarian]] alueita (Apt. 8:1). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.<br /> <br /> === Ensimmäiset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5598 2009-12-15T01:10:01Z

<p>Tonier: /* Jerusalemin seurakunta */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> <br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], jita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:<br /> * Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&quot; (Mt. 16:13-20, Mk. 8:27-30, Lk 9:18-21) <br /> * Kun Jeesus antoi ennen ylös ottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn (Mt. 28:16-20, Mk 16:15-18)<br /> * Kun [[helluntaina]] [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä Jeesuksen &quot;sijaisena&quot; (Apt. 2:1-...)<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu [[Mattias]]. Muita jäseniä kerrotaan olleen Marian (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljien sekä &quot;vaimojen&quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Ainakin evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, joten ei anoppia ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä.<br /> <br /> Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni [[kielillä puhumista]] eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: Parttia, Meedia, Eelam, Mesopotamia, Juudea, Kappadokia, Ponto, Aasia, Frygia, Pamfylia, Egypti, Kyrenen Libya, Rooma, Kreeta, Arabia. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle tämä tapaus (julistus asuinmaansa kielellä &quot;Jumalan suurista teoista&quot;) yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen (Apt. 4:4).<br /> <br /> Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. (Apt. 2:41-47)<br /> * [[kaste]]<br /> * [[apostolien opetus]]<br /> * [[keskinäinen yhteys]] temppelissä ja kodeissa<br /> * [[leivän murtaminen]]<br /> * [[rukous]]<br /> * [[omaisuuden jakaminen]]<br /> * [[yhteinen ruokailu]]<br /> * [[parantamistoiminta]] (Apt. 3)<br /> * [[julistus]] (Apt. 3)<br /> <br /> Yhteenvetona voisi sanoa, että seurakunta kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena (Apt. 6). <br /> <br /> Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien lisäksi mm. Joosef eli [[Barnabas]] (Apt. 4:36), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) (Apt. 1:23), Ananias ja Safira (Apt. 5:1), Stefanus (Apt. 6:5), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.<br /> <br /> Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla [[armolahjojen]] toiminnan tukemana.<br /> <br /> Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander (Apt. 4:6). Maltillista linjaa veti Gamaliel (Apt. 5:34). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.<br /> <br /> Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen [[marttyyrikuolemaan]]. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> <br /> === Ensimmäiset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5597 2009-12-14T23:34:06Z

<p>Tonier: /* Jeesuksen seuraajat */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> <br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], jita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * [[Jeesuksen sukulaiset]]<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]], [[Fariseukset]],...<br /> * muut [[pakanat]] kuulijat kuten [[samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). <br /> <br /> Muita opetuslapsia luetellaan olleen [[Matteus]] (Mt. 9:9) [[Leevi]] (Mk. 2:14), [[Jaakob]] Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), [[Jaakob]] (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), [[Lebbeus]] tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), [[Simon Kananeus]] (Mt. 10:4) ja [[Juudas Iskariot]] (Mt. 10:4).<br /> <br /> Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> <br /> === Ensimmäiset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=5596 2009-12-14T23:03:41Z

<p>Tonier: /* Jeesuksen seuraajat */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')&lt;/ref&gt; Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen historiallisuudesta]], Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten [[ristiretket|ristiretkistä]], harhaopeista, noitavainoista, [[ihmeistä]], yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi|ekklesiologinen]].<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> * ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> * toiseksi suhdetta valtioon<br /> * kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> * neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> <br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], jita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta kuitenkin opetuslapsia oli merkittävästi suurempikin joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> * sukulaiset<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * Jeesuksen seuraajat<br /> * muut kuulijat<br /> * [[Israel]]in kansa<br /> * [[pakanat]]<br /> * [[Jeesuksen vastustajat]]<br /> * [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27, 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> <br /> === Ensimmäiset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==<br /> <br /> [[Luokka:Historia]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=505 2008-10-04T08:06:21Z

<p>Tonier: /* Vuodesta &#039;0&#039; - ... */</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria<br /> <br /> Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan Jeesuksen historiallisuudesta, Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten ristiretkistä, harhaopeista, noitavainoista, ihmeistä, yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on ekklesiologiasta käsin.<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> - ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> - toiseksi suhdetta valtioon<br /> - kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> - neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologeihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> <br /> <br /> == Vuodesta 0 eteenpäin ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], jita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta kuitenkin opetuslapsia oli merkittävästi suurempikin joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * Jeesuksen seuraajat<br /> * muut kuulijat<br /> * [[Israel]]in kansa<br /> * [[pakanat]]<br /> * [[Jeesuksen vastustajat]]<br /> * [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27, 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> <br /> === Ensimmäiset vainot ===<br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&diff=504 2008-10-04T08:05:26Z

<p>Tonier: Ak: Uusi sivu: Kirkkohistoria Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan Jeesuksen historiallisuudesta, Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetysty...</p> <hr /> <div>Kirkkohistoria<br /> <br /> Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan Jeesuksen historiallisuudesta, Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten ristiretkistä, harhaopeista, noitavainoista, ihmeistä, yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.<br /> <br /> Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on ekklesiologiasta käsin.<br /> <br /> Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan<br /> - ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia<br /> - toiseksi suhdetta valtioon<br /> - kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin<br /> - neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologeihin<br /> <br /> Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.<br /> <br /> == Seurakunnan taustaa ==<br /> <br /> === Vanhan Testamentin aika ===<br /> <br /> === Testamenttien välinen aika ===<br /> <br /> <br /> == Vuodesta '0' - ... ==<br /> <br /> === Jeesus ===<br /> [[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. [[Jeesuksen opetukset]], jita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.<br /> <br /> Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messiaana]], kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, [[pappi]]na ja [[profeetta]]na. <br /> <br /> Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.<br /> <br /> === Jeesuksen seuraajat ===<br /> Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta kuitenkin opetuslapsia oli merkittävästi suurempikin joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:<br /> *[[apostolit]]<br /> * koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]<br /> * Jeesuksen hylänneet opetuslapset<br /> * Jeesuksen seuraajat<br /> * muut kuulijat<br /> * [[Israel]]in kansa<br /> * [[pakanat]]<br /> * [[Jeesuksen vastustajat]]<br /> * [[roomalaiset viranomaiset]]<br /> <br /> Evankeliumien ja [[perimätieto]]jen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia mm. [[Andreas]] (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen [[Pietari]]lle. [[Filippus]] ja [[Natanael]] liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27, 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20). Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).<br /> <br /> === Jerusalemin seurakunta ===<br /> <br /> === Seurakunnan laajeneminen ===<br /> <br /> === Ensimmäiset vainot ===<br /> <br /> <br /> == 100 - ==<br /> <br /> === Apostoliset isät ===<br /> <br /> === Vainojen ajat ===<br /> <br /> <br /> == 200 - ==<br /> <br /> <br /> == 300 - ==<br /> <br /> <br /> == 400 - ==<br /> <br /> <br /> == 500 - ==<br /> <br /> <br /> == 600 - ==<br /> <br /> <br /> == 700 - ==<br /> <br /> <br /> == 800 - ==<br /> <br /> <br /> == 900 - ==<br /> <br /> <br /> == 1000 - ==<br /> <br /> <br /> == 1100 - ==<br /> <br /> <br /> == 1200 - ==<br /> <br /> <br /> == 1300 - ==<br /> <br /> <br /> == 1400 - ==<br /> <br /> <br /> == 1500 - ==<br /> <br /> <br /> == 1600 - ==<br /> <br /> <br /> == 1700 - ==<br /> <br /> <br /> == 1800 - ==<br /> <br /> <br /> == 1900 - ==<br /> <br /> <br /> == 2000 - ==</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Ohje:Ohje&diff=503 2008-10-04T02:21:21Z

<p>Tonier: Kopioitu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ohje:Koodiopas&amp;action=edit</p> <hr /> <div>{{tyyliopas}}<br /> <br /> Tämä '''koodiopas''' sisältää Wikipedian artikkelien kirjoittamisessa käytettäviä koodeja. Pikaopas on sivulla [[Wikipedia:Kuinka sivuja muokataan|Kuinka sivuja muokataan]].<br /> <br /> == Luvut, kappaleet, listat ja viivat ==<br /> &lt;div style=&quot;clear: both&quot;&gt;&lt;/div&gt;<br /> &lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; width=&quot;70%&quot;&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;th&gt;Muotoiltu teksti&lt;/th&gt;<br /> &lt;th&gt;Kirjoitettu teksti&lt;/th&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> <br /> Uudet luvut ja kohdat aloitetaan otsikkoriveillä:<br /> <br /> == Uusi luku ==<br /> === Kohta ===<br /> ==== Alikohta ====<br /> <br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;<br /> <br /> == Uusi luku ==<br /> <br /> === Kohta ===<br /> <br /> ==== Alikohta ====<br /> &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> Yhdellä rivinvaihdolla <br /> ei ole vaikutusta.<br /> <br /> Mutta tyhjä rivi <br /> aloittaa uuden kappaleen.<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Yhdellä rivinvaihdolla <br /> ei ole vaikutusta.<br /> <br /> Mutta tyhjä rivi <br /> aloittaa uuden kappaleen.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;Rivin voi vaihtaa&lt;br /&gt;<br /> aloittamatta uutta kappaletta.&lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Rivin voi vaihtaa&lt;br /&gt;<br /> aloittamatta uutta kappaletta.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> * Listoja voi tehdä helposti:<br /> ** jokainen rivi aloitetaan tähdellä<br /> ** useampi tähti tarkoittaa syvempää tasoa<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;* Listoja voi tehdä helposti:<br /> ** jokainen rivi aloitetaan tähdellä<br /> ** useampi tähti tarkoittaa syvempää tasoa<br /> &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> # Numeroiduilla listoilla voi<br /> ## myös tehdä listoja,<br /> ## joita on helppo seurata.<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;# Numeroiduilla listoilla voi<br /> ## myös tehdä listoja,<br /> ## joita on helppo seurata.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> * Listoja voi myös sekoittaa<br /> *# ja sekoittaa<br /> *#* niin kuin tässä on tehty.<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;* Listoja voi myös sekoittaa<br /> *# ja sekoittaa<br /> *#* niin kuin tässä on tehty.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> ; Määrittelylista : lista määrittelyjä<br /> ; asia : asian määrittely<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;; Määrittelylista : lista määrittelyjä<br /> ; asia : asian määrittely<br /> &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> :Rivejä voi<br /> ::sisentää<br /> :::useita tasoja<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;:Rivejä voi<br /> ::sisentää<br /> :::useita tasoja&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> :Kaksoispiste sisentää rivin tai kappaleen.<br /> Rivinvaihto aloittaa uuden kappaleen.<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;:Kaksoispiste sisentää rivin tai kappaleen.<br /> Rivinvaihto aloittaa uuden kappaleen.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr valign=top&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;IF rivi aloitetaan välilyönnillä THEN<br /> se muotoillaan juuri niin kuin <br /> se on kirjoitettu;<br /> erilaisella kirjasimella;<br /> ja rivinvaihdot säilyvät;<br /> ENDIF<br /> Tämä on käyttökelpoinen:<br /> * valmiiksimuotoilluissa teksteissä;<br /> * algoritmien kuvauksissa;<br /> * ascii-taiteessa;&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> VAROITUS: Jos valmiiksimuotoillusta <br /> tekstistä tekee liian leveän, <br /> se pakottaa koko sivun leveämmäksi<br /> ja siten se huonontaa sivun luettavuutta.<br /> <br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt; IF rivi aloitetaan välilyönnillä THEN<br /> se muotoillaan juuri niin kuin <br /> se on kirjoitettu;<br /> erilaisella kirjasimella;<br /> ja rivinvaihdot säilyvät;<br /> ENDIF<br /> Tämä on käyttökelpoinen:<br /> * valmiiksimuotoilluissa teksteissä;<br /> * algoritmien kuvauksissa;<br /> * ascii-taiteessa;&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;&lt;center&gt;Keskitetty teksti.&lt;/center&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;&lt;center&gt;Keskitetty teksti.&lt;/center&gt;&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;Vaakaviiva: yläpuoli<br /> ----<br /> ja alapuoli.<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Vaakaviiva: yläpuoli<br /> ----<br /> ja alapuoli.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;Kun keskustelusivulle lisätään kommentti, <br /> se pitäisi allekirjoittaa. Tämän voi tehdä <br /> helposti lisäämällä kolme matoa (tilde, ~) <br /> lisätäksesi käyttäjätunnuksesi: &lt;br/&gt;<br /> - [[User:Montrealais|Montrealais]]&lt;br/&gt;<br /> tai neljä lisätäksesi nimen lisäksi päiväyksen ja ajan:&lt;br/&gt;<br /> - [[User:Montrealais|Montrealais]] 08:10 Oct 5, 2002 (UTC)&lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Kun keskustelusivulle lisätään kommentti, <br /> se pitäisi allekirjoittaa. Tämän voi tehdä <br /> helposti lisäämällä kolme matoa (tilde, ~) <br /> lisätäksesi käyttäjätunnuksesi:<br /> ~~~<br /> tai neljä lisätäksesi nimen lisäksi <br /> päiväyksen ja ajan:<br /> ~~~~&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;/table&gt;<br /> <br /> == Linkit, URL:t, kuvat ==<br /> <br /> &lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot;&gt;&lt;tr&gt;<br /> <br /> &lt;th&gt;Muotoiltu teksti&lt;/th&gt;<br /> &lt;th&gt;Kirjoitettu teksti&lt;/th&gt;<br /> <br /> &lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> Linkki: [[kysymyksiä ja vastauksia Wikipediasta]].<br /> * Artikkelin nimi alkaa automaattisesti isolla kirjaimella.<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Linkki [[kysymyksiä ja vastauksia Wikipediasta]].&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> Sama artikkeli, mutta eri teksti: [[kysymyksiä ja vastauksia Wikipediasta|kysymyksiä]].<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Sama artikkeli, mutta eri teksti: <br /> [[kysymyksiä ja vastauksia Wikipediasta|kysymyksiä]].&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> Päätteet yhdistetään linkin tekstiin: [[metri]]ä, [[koira]]lla<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Päätteet yhdistetään linkin <br /> tekstiin: [[metri]]ä, [[koira]]lla&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> &quot;Putkitrikki&quot;:&lt;br/&gt;<br /> Suluissa oleva teksti piilotetaan automaattisesti: [[kunta (matematiikka)|kunta]].<br /> &lt;p&gt;Nimiavaruus piilotetaan automaattisesti: [[Wikipedia:Hiekkalaatikko|Hiekkalaatikko]]. <br /> <br /> &lt;p&gt;Palvelin täyttää |-merkin jälkeen tulevan osuuden automaattisesti, kun sivu tallennetaan.<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Suluissa oleva teksti piilotetaan <br /> automaattisesti: <br /> <br /> [[kunta (matematiikka)|]].&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Nimiavaruus piilotetaan automaattisesti:<br /> <br /> [[Wikipedia:Hiekkalaatikko|]].&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> Sivua [[Lontoon sää]] ei ole vielä olemassa.<br /> *Voit luoda sen klikkaamalla linkkiä.<br /> <br /> <br /> *Uuden sivun luominen: <br /> *#Tee joltakin toiselta sivulta linkki uuteen sivuun.<br /> *#Tallenna sivu.<br /> *#Klikkaa juuri tekemääsi linkkiä. Uusi sivu aukeaa muokattavaksi.<br /> *Vilkaise [[Ohje:Tyyliopas/Artikkelin nimi|artikkeleiden nimeämiskäytäntöjä]].<br /> *Luotuasi uuden sivun, etsi sen otsikkoa ja varmista, että linkitykset siihen ovat oikein.<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Sivua [[Lontoon sää]] ei ole vielä olemassa.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> Uudelleenohjaa artikkelin otsikko toiseen sijoittamalla seuraavanlainen teksti sen ensimmäiselle riville.<br /> Huomaa, että sen jälkeen ei saa olla tekstiä, jotta uudelleenohjaus toimisi varmasti.&lt;!-- Lisätietoja: [[Uudelleenohjaussivujen käyttö]].--&gt;<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;#OHJAUS [[Yhdysvallat]]&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> Linkki Wikipedian ulkopuolelle: [http://www.nupedia.com Nupedia], [http://www.nupedia.com]<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Linkki Wikipedian ulkopuolelle: <br /> [http://www.nupedia.com Nupedia], [http://www.nupedia.com]&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> Tai anna suoraan URL: http://www.nupedia.com.<br /> *Tekee paperitulosteesta käyttökelpoisemman. <br /> <br /> On olemassa erityinen tapa linkittää erikielisiä samaa aihetta käsitteleviä artikkeleita, katso [[Wikipedia:Kieltenväliset linkit|Kieltenväliset linkit]].<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Tai anna suoraan URL: <br /> http://www.nupedia.com.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> *URL:ssä jokaisen merkin pitää kuulua seuraaviin: A–Z a–z 0–9 ._\/~%-+&amp;amp;#?!=()@ \x80-\xFF. Jos URL:ssä on muita merkkejä, ne on muutettava, esim. ^ pitää kirjoittaa %5E (Katso [[ASCII]]). <br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> Kirjojen linkittämiseen voit käyttää [[ISBN|ISBN]]-linkkejä.<br /> ISBN 0-12-345678-9<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;ISBN 0-12-345678-9&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> Linkit [[RFC|RFC-dokumentteihin]]: RFC 123<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;RFC 123&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> Kuva: [[Kuva:Wikipedia-logo-fi.png|Wikipedian logo]] &lt;br/&gt;<br /> &lt;br/&gt;<br /> * Vain Wikipediaan tallennettuja kuvia voi käyttää. Kuvia voi tallentaa [[Toiminnot:Upload|tallennussivulla]]. Tallennetut kuvat on lueteltu [[Toiminnot:Imagelist|luettelossa kuvista]].<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;<br /> Kuva: [[Kuva:Wikipedia-logo-fi.png]]&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> tai mieluummin vaihtoehtoisella tekstillä &lt;br/&gt;&lt;br/&gt;<br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;[[Kuva:Wikipedia-logo-fi.png|Wikipedian logo]] &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt; joka:<br /> <br /> *näkyy tekstipohjaisilla selaimilla (mm. [[Lynx (selain)]])<br /> *näkyy selaimilla, kun käyttäjä on estänyt kuvien näyttämisen.<br /> *muutetaan puheeksi mm. sokeiden käyttämissä puheselaimissa.<br /> *näkyy monissa selaimissa suorakaiteena, kun kursoria pidetään hetken aikaa kuvan päällä.<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> [[Kuva:Wikipedia-logo-fi.png|frame|Hei, minä olen kuvateksti]]<br /> Kuvan lisääminen tekstin oheen oikealle, kuvatekstin kera, onnistuu esimerkiksi näin.<br /> * Kuva ensin, sitten teksti.<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;[[Kuva:Wikipedia-logo-fi.png|frame|Hei, minä olen kuvateksti]]&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> Tallennetun kuvan klikkaaminen näyttää kuvan oman sivun, johon voi myös linkittää suoraan lisäämällä koodiin kaksoispiste: [[:Kuva:Wikipedia-logo-fi.png]]<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;<br /> <br /> [[:Kuva:Wikipedia-logo-fi.png]]<br /> &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> Ääni- ja videotallenteita voidaan lisätä sivulle samalla tavalla kuin kuvia.<br /> <br /> &lt;br/&gt;[[Kuva:Marriage of Figaro.ogg|200px|Marriage of Figaro.ogg]]&lt;br /&gt;<br /> [[:Kuva:Marriage of Figaro.ogg|Marriage of Figaro.ogg]]<br /> &lt;br/&gt;<br /> &lt;br/&gt;[[Kuva:Apollo 15 launch.ogg|thumb|left|200px|Apollo 15:n laukaisu.]]&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;<br /> [[:Kuva:Apollo 15 launch.ogg|Apollo 15 launch.ogg]]<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;td&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;<br /> &lt;nowiki&gt;<br /> <br /> [[Kuva:Marriage of Figaro.ogg|Marriage of Figaro.ogg]]<br /> [[:Kuva:Marriage of Figaro.ogg|Marriage of Figaro.ogg]]<br /> <br /> [[Kuva:Apollo 15 launch.ogg|thumb|left|200px|Apollo 15:n laukaisu.]]<br /> [[:Kuva:Apollo 15 launch.ogg|Apollo 15 launch.ogg]]<br /> <br /> &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> &lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;/table&gt;<br /> <br /> == Merkkien muotoilu ==<br /> <br /> <br /> &lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot;&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;th&gt;Muotoiltu teksti&lt;/th&gt;<br /> &lt;th&gt;Kirjoitettu teksti&lt;/th&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;<br /> ''Painota'', '''voimakkaasti''', '''''hyvin voimakkaasti'''''.<br /> *Nämä ovat siis moninkertaisia heittomerkkejä ('), eivät lainausmerkkejä (&quot;).<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;''Painota'', '''voimakkaasti''', <br /> '''''hyvin voimakkaasti'''''.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;<br /> Voit myös kirjoittaa &lt;i&gt;kursiivia&lt;/i&gt; ja &lt;b&gt;lihavoitua&lt;/b&gt;<br /> jos et halua muuttaa painotusta vaan kirjasintyyppiä, kuten<br /> matemaattisissa kaavoissa:<br /> <br /> :&lt;b&gt;F&lt;/b&gt; = &lt;i&gt;m&lt;/i&gt;&lt;b&gt;a&lt;/b&gt;<br /> <br /> *Näiden kahden välinen ero on pieni, eivätkä useimmat ota sitä huomioon.<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Voit myös kirjoittaa &lt;i&gt;kursiivia&lt;/i&gt; ja &lt;b&gt;lihavoitua&lt;/b&gt;<br /> jos et halua muuttaa painotusta vaan kirjasintyyppiä, kuten<br /> matemaattisissa kaavoissa:<br /> <br /> :&lt;b&gt;F&lt;/b&gt; = &lt;i&gt;m&lt;/i&gt;&lt;b&gt;a&lt;/b&gt;&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr valign=top&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;tt&gt;Tekniset termit&lt;/tt&gt; kirjoitetaan tasavälisellä kirjasimella.<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;&lt;tt&gt;Tekniset termit&lt;/tt&gt; kirjoitetaan tasavälisellä kirjasimella.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr valign=top&gt;<br /> &lt;td&gt;Voit käyttää &lt;small&gt;tätä&lt;/small&gt; tyyliä mm. &lt;small&gt;kuvateksteissä&lt;/small&gt;.<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt; Voit käyttää &lt;small&gt;tätä&lt;/small&gt; tyyliä&lt;/nowiki&gt;&lt;br/&gt;<br /> &lt;nowiki&gt;mm. &lt;small&gt;kuvateksteissä&lt;/small&gt;. &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;Voit &lt;strike&gt;yliviivata poistettavaa tekstiä&lt;/strike&gt;<br /> ja &lt;u&gt;alleviivata uutta&lt;/u&gt;.<br /> *Hyödyllinen muokatessa artikkeleita.&lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt; Voit &lt;strike&gt;yliviivata poistettavaa tekstiä&lt;/strike&gt;<br /> ja &lt;u&gt;alleviivata uutta&lt;/u&gt;.<br /> &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> '''Pilkkuja, pisteitä ja aksentteja:''' (Katso [[wikipedia:Special characters]])&lt;br/&gt;<br /> &amp;Agrave; &amp;Aacute; &amp;Acirc; &amp;Atilde; &amp;Auml; &amp;Aring; &lt;br/&gt;<br /> &amp;AElig; &amp;Ccedil; &amp;Egrave; &amp;Eacute; &amp;Ecirc; &amp;Euml; &lt;br/&gt;<br /> &amp;Igrave; &amp;Iacute;<br /> &amp;Icirc; &amp;Iuml; &amp;Ntilde; &amp;Ograve; &lt;br/&gt;<br /> &amp;Oacute; &amp;Ocirc; &amp;Otilde;<br /> &amp;Ouml; &amp;Oslash; &amp;Ugrave; &lt;br/&gt;<br /> &amp;Uacute; &amp;Ucirc; &amp;Uuml; &amp;szlig;<br /> &amp;agrave; &amp;aacute; &lt;br/&gt;<br /> &amp;acirc; &amp;atilde; &amp;auml; &amp;aring; &amp;aelig;<br /> &amp;ccedil; &lt;br/&gt;<br /> &amp;egrave; &amp;eacute; &amp;ecirc; &amp;euml; &amp;igrave; &amp;iacute;&lt;br/&gt;<br /> &amp;icirc; &amp;iuml; &amp;ntilde; &amp;ograve; &amp;oacute; &amp;ocirc; &lt;br/&gt;<br /> &amp;otilde;<br /> &amp;ouml; &amp;oslash; &amp;ugrave; &amp;uacute; &amp;ucirc; &lt;br/&gt;<br /> &amp;uuml; &amp;yuml;&lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;<br /> <br /> <br /> &amp;amp;Agrave; &amp;amp;Aacute; &amp;amp;Acirc; &amp;amp;Atilde; &amp;amp;Auml; &amp;amp;Aring; <br /> &amp;amp;AElig; &amp;amp;Ccedil; &amp;amp;Egrave; &amp;amp;Eacute; &amp;amp;Ecirc; &amp;amp;Euml; <br /> <br /> <br /> &amp;amp;Igrave; &amp;amp;Iacute; &amp;amp;Icirc; &amp;amp;Iuml; &amp;amp;Ntilde; &amp;amp;Ograve; <br /> &amp;amp;Oacute; &amp;amp;Ocirc; &amp;amp;Otilde; &amp;amp;Ouml; &amp;amp;Oslash; &amp;amp;Ugrave; <br /> &amp;amp;Uacute; &amp;amp;Ucirc; &amp;amp;Uuml; &amp;amp;szlig; &amp;amp;agrave; &amp;amp;aacute; <br /> &amp;amp;acirc; &amp;amp;atilde; &amp;amp;auml; &amp;amp;aring; &amp;amp;aelig; &amp;amp;ccedil; <br /> &amp;amp;egrave; &amp;amp;eacute; &amp;amp;ecirc; &amp;amp;euml; &amp;amp;igrave; &amp;amp;iacute;<br /> &amp;amp;icirc; &amp;amp;iuml; &amp;amp;ntilde; &amp;amp;ograve; &amp;amp;oacute; &amp;amp;ocirc; <br /> &amp;amp;otilde; &amp;amp;ouml; &amp;amp;oslash; &amp;amp;ugrave; &amp;amp;uacute; &amp;amp;ucirc; <br /> &amp;amp;uuml; &amp;amp;yuml;&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr valign=top&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> '''Välimerkkejä:'''&lt;br/&gt;<br /> &amp;iquest; &amp;iexcl; &amp;laquo; &amp;raquo; &amp;sect; &amp;para;&lt;br/&gt;<br /> &amp;dagger; &amp;Dagger; &amp;bull; &amp;mdash;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;<br /> <br /> &amp;amp;iquest; &amp;amp;iexcl; &amp;amp;laquo; &amp;amp;raquo; &amp;amp;sect; &amp;amp;para;<br /> &amp;amp;dagger; &amp;amp;Dagger; &amp;amp;bull; &amp;amp;mdash;<br /> <br /> <br /> <br /> &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> '''Kaupallisia merkkejä:'''&lt;br/&gt;<br /> &amp;trade; &amp;copy; &amp;reg; &amp;cent; &amp;euro; &amp;yen; &lt;br/&gt;<br /> &amp;pound; &amp;curren;&lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;<br /> <br /> &amp;amp;trade; &amp;amp;copy; &amp;amp;reg; &amp;amp;cent; &amp;amp;euro; &amp;amp;yen; <br /> &amp;amp;pound; &amp;amp;curren;<br /> &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;Alaindeksi: x&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;&lt;br/&gt;<br /> Yläindeksi: x&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; tai x&amp;sup2;<br /> *Jälkimmäinen tapa tehdä yläindeksi ei ole kaikkein yleiskäyttöisin, mutta sitä suositellaan milloin mahdollista (esim. mittayksiköissä). Useimpien selainten on helpompi muotoilla rivit sitä käytettäessä.<br /> &amp;epsilon;&lt;sub&gt;0&lt;/sub&gt; =<br /> 8.85 &amp;times; 10&lt;sup&gt;&amp;minus;12&lt;/sup&gt;<br /> C&amp;sup2; / J m.&lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Alaindeksi: x&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;<br /> Yläindeksi: x&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; tai x&amp;amp;sup2;<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> &amp;amp;epsilon;&lt;sub&gt;0&lt;/sub&gt; =<br /> 8.85 &amp;amp;times; 10&lt;sup&gt;&amp;amp;minus;12&lt;/sup&gt;<br /> C&amp;amp;sup2; / J m.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;'''Kreikkalaiset kirjaimet:''' &lt;br/&gt;<br /> &amp;alpha; &amp;beta; &amp;gamma; &amp;delta; &amp;epsilon; &amp;zeta; &lt;br/&gt;<br /> &amp;eta; &amp;theta; &amp;iota; &amp;kappa; &amp;lambda; &amp;mu; &amp;nu; &lt;br/&gt;<br /> &amp;xi; &amp;omicron; &amp;pi; &amp;rho; &amp;sigma; &amp;sigmaf; &lt;br/&gt;<br /> &amp;tau; &amp;upsilon; &amp;phi; &amp;chi; &amp;psi; &amp;omega;&lt;br/&gt;<br /> &amp;Gamma; &amp;Delta; &amp;Theta; &amp;Lambda; &amp;Xi; &amp;Pi; &lt;br/&gt;<br /> &amp;Sigma; &amp;Phi; &amp;Psi; &amp;Omega;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;<br /> <br /> &amp;amp;alpha; &amp;amp;beta; &amp;amp;gamma; &amp;amp;delta; &amp;amp;epsilon; &amp;amp;zeta; <br /> &amp;amp;eta; &amp;amp;theta; &amp;amp;iota; &amp;amp;kappa; &amp;amp;lambda; &amp;amp;mu; &amp;amp;nu; <br /> &amp;amp;xi; &amp;amp;omicron; &amp;amp;pi; &amp;amp;rho; &amp;amp;sigma; &amp;amp;sigmaf;<br /> &amp;amp;tau; &amp;amp;upsilon; &amp;amp;phi; &amp;amp;chi; &amp;amp;psi; &amp;amp;omega;<br /> &amp;amp;Gamma; &amp;amp;Delta; &amp;amp;Theta; &amp;amp;Lambda; &amp;amp;Xi; &amp;amp;Pi; <br /> &amp;amp;Sigma; &amp;amp;Phi; &amp;amp;Psi; &amp;amp;Omega;<br /> &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> '''Matemaattisia merkkejä:''' &lt;br/&gt;<br /> &amp;int; &amp;sum; &amp;prod; &amp;radic; &amp;minus; &amp;plusmn; &amp;infin;&lt;br/&gt;<br /> &amp;asymp; &amp;prop; &amp;equiv; &amp;ne; &amp;le; &amp;ge; &amp;rarr;&lt;br/&gt;<br /> &amp;times; &amp;middot; &amp;divide; &amp;part; &amp;prime; &amp;Prime;&lt;br/&gt;<br /> &amp;nabla; &amp;permil; &amp;deg; &amp;there4; &amp;alefsym; &amp;oslash;&lt;br/&gt;<br /> &amp;isin; &amp;notin; &amp;cap; &amp;cup; &amp;sub; &amp;sup; &amp;sube; &amp;supe;&lt;br/&gt;<br /> &amp;not; &amp;and; &amp;or; &amp;exist; &amp;forall; &amp;rArr; &amp;hArr;&lt;br/&gt;<br /> (Katso myös: [[Wikipedia:TeX markup]], [[wikipedia:Special characters|Special characters]] ja [[Wikipedia:WikiProject Mathematics|WikiProject Mathematics]])<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td valign=&quot;middle&quot;&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;<br /> &amp;amp;int; &amp;amp;sum; &amp;amp;prod; &amp;amp;radic; &amp;amp;minus; &amp;amp;plusmn; &amp;amp;infin;<br /> &amp;amp;asymp; &amp;amp;prop; &amp;amp;equiv; &amp;amp;ne; &amp;amp;le; &amp;amp;ge; &amp;amp;rarr;<br /> &amp;amp;times; &amp;amp;middot; &amp;amp;divide; &amp;amp;part; &amp;amp;prime; &amp;amp;Prime;<br /> &amp;amp;nabla; &amp;amp;permil; &amp;amp;deg; &amp;amp;there4; &amp;amp;alefsym; &amp;amp;oslash;<br /> &amp;amp;isin; &amp;amp;notin; &amp;amp;cap; &amp;amp;cup; &amp;amp;sub; &amp;amp;sup; &amp;amp;sube; &amp;amp;supe;<br /> &amp;amp;not; &amp;amp;and; &amp;amp;or; &amp;amp;exist; &amp;amp;forall; &amp;amp;rArr; &amp;amp;hArr;&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;&lt;i&gt;x&lt;/i&gt;&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;ge;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;0 true.<br /> *Jos tarvitaan tilaa, käytä katkeamatonta välilyöntiä - &lt;tt&gt;&amp;amp;nbsp;&lt;/tt&gt;.<br /> *&lt;tt&gt;&amp;amp;nbsp;&lt;/tt&gt; estää myös kesken kaiken tapahtuvat rivinvaihdot, mikä on hyödyllistä kaavoja muokatessa.<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;<br /> &lt;i&gt;x&lt;/i&gt;&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;&amp;amp;nbsp;&amp;amp;nbsp;&amp;amp;ge;&amp;amp;nbsp;&amp;amp;nbsp;0 true.<br /> &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> <br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;<br /> '''Monimutkaiset kaavat:'''&lt;br/&gt;<br /> &amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;math&gt;\sum_{n=0}^\infty \frac{x^n}{n!}&lt;/math&gt;<br /> * Katso: [[Wikipedia:TeX markup]]<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt; <br /> &lt;math&gt;\sum_{n=0}^\infty \frac{x^n}{n!}&lt;/math&gt;<br /> &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;/table&gt;<br /> <br /> == Taulukot ==<br /> <br /> :Pääartikkeli:''[[Wikipedia:Taulukoiden lisääminen]]''<br /> <br /> Taulukoita voi tehdä joko wikipedian omalla wikimerkinnällä tai HTML:llä. Alla yksinkertainen esimerkkitaulukko kummallakin tavalla tehtynä.<br /> <br /> {| border=&quot;1&quot;<br /> |+ Esimerkkitaulukko wikimerkinnällä<br /> !Ensimmäinen otsikko<br /> !Toinen otsikko<br /> !Kolmas otsikko<br /> |-<br /> | vasen ylänurkka<br /> | yläreunan keskiosa<br /> | rowspan=2 | oikea reuna<br /> |-<br /> | vasen reuna<br /> | keskikenttä<br /> |-<br /> | colspan=&quot;3&quot; align=&quot;center&quot; | alarivi<br /> |}<br /> <br /> &lt;table border=&quot;1&quot;&gt;<br /> &lt;caption&gt;Esimerkkitaulukko HTML:llä&lt;/caption&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;th&gt;Ensimmäinen otsikko&lt;/th&gt;<br /> &lt;th&gt;Toinen otsikko&lt;/th&gt;<br /> &lt;th&gt;Kolmas otsikko&lt;/th&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;vasen ylänurkka&lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;yläreunan keskiosa&lt;/td&gt;<br /> &lt;td rowspan=2&gt;oikea reuna&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;vasen reuna&lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;keskikenttä&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td colspan=&quot;3&quot; align=&quot;center&quot;&gt;alarivi&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;/table&gt;<br /> <br /> &lt;!-- esimerkkitaulukoiden lähdekoodit --&gt;<br /> <br /> {| style=&quot;background:#C0C0C0; margin: 0 1em;&quot;<br /> |+ style=&quot;background:#A0A0A0;&quot; | Taulukoiden lähdekoodit<br /> |<br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;<br /> {| border=&quot;1&quot;<br /> |+ Esimerkkitaulukko wikimerkinnällä<br /> !Ensimmäinen otsikko<br /> !Toinen otsikko<br /> !Kolmas otsikko<br /> |-<br /> | vasen ylänurkka<br /> | yläreunan keskiosa<br /> | rowspan=2 | oikea reuna<br /> |-<br /> | vasen reuna<br /> | keskikenttä<br /> |-<br /> | colspan=&quot;3&quot; align=&quot;center&quot; | alarivi<br /> |}<br /> &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> | &lt;!-- vasen solu --&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;<br /> &lt;table border=&quot;1&quot;&gt;<br /> &lt;caption&gt;Esimerkkitaulukko HTML:llä&lt;/caption&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;th&gt;Ensimmäinen otsikko&lt;/th&gt;<br /> &lt;th&gt;Toinen otsikko&lt;/th&gt;<br /> &lt;th&gt;Kolmas otsikko&lt;/th&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;vasen ylänurkka&lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;yläreunan keskiosa&lt;/td&gt;<br /> &lt;td rowspan=2&gt;oikea reuna&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;vasen reuna&lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;keskikenttä&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td colspan=&quot;3&quot; align=&quot;center&quot;&gt;alarivi&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;/table&gt;&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> |}<br /> &lt;!-- esimerkkitaulukkojen lähdekoodi päättyy --&gt;<br /> <br /> === Wikitaulukko ===<br /> <br /> Taulukko tehdään merkinnällä<br /> <br /> : &lt;nowiki&gt;{|&lt;/nowiki&gt; ''parametrit''<br /> : &lt;nowiki&gt;|}&lt;/nowiki&gt;<br /> <br /> Näiden rivien väliin tulevat kaikki muut merkinnät. Jos taulukolle halutaan antaa otsikko, se merkitään ensinnä:<br /> <br /> : &lt;nowiki&gt;|+&lt;/nowiki&gt; ''otsikko''<br /> <br /> tai, mikäli otsikko halutaan määritellä tarkemmin<br /> <br /> : &lt;nowiki&gt;|+&lt;/nowiki&gt; ''parametrit'' | ''otsikko''<br /> <br /> Solut merkitään riveittäin vasemmalta oikealle. Uuden rivin aloittaa<br /> <br /> : &lt;nowiki&gt;|-&lt;/nowiki&gt; ''parametrit''<br /> <br /> jossa ''parametrit'' voi jättää pois. Ensimmäisen rivin alkua (heti taulukon alun tai otsikon jälkeen) ei tarvitse merkitä, koska sen voi olettaa alkavan taulukon ensimmäisestä solusta. Solut merkitään joko kukin omalle rivilleen:<br /> <br /> : &lt;nowiki&gt;|&lt;/nowiki&gt; ''1. solun sisältö''<br /> : &lt;nowiki&gt;|&lt;/nowiki&gt; ''2. solun sisältö''<br /> <br /> tai useita samalle riville kahden pystyviivan erottamina:<br /> <br /> : &lt;nowiki&gt;|&lt;/nowiki&gt; ''1. solun sisältö'' &lt;nowiki&gt;||&lt;/nowiki&gt; ''2. solun sisältö''<br /> <br /> Merkintätapoja voi vapaasti yhdistellä tarpeen mukaan<br /> <br /> : &lt;nowiki&gt;|&lt;/nowiki&gt; ''lyhyt'' &lt;nowiki&gt;||&lt;/nowiki&gt; ''lyhyt''<br /> : &lt;nowiki&gt;|&lt;/nowiki&gt; ''huomattavasti pitempi solun sisältö omalla rivillään''<br /> <br /> Mahdolliset parametrit kirjoitetaan tuttuun tapaan solun alkumerkin ja sisällön väliin, ja ne päättyvät yhteen pystyviivaan:<br /> <br /> : &lt;nowiki&gt;|&lt;/nowiki&gt; ''parametrit'' &lt;nowiki&gt;|&lt;/nowiki&gt; ''1. solu''<br /> : &lt;nowiki&gt;|&lt;/nowiki&gt; ''parametrit'' &lt;nowiki&gt;|&lt;/nowiki&gt; ''2. solu'' &lt;nowiki&gt;||&lt;/nowiki&gt; ''3. solu''<br /> <br /> Otsikkosolut merkitään kuten tavallisetkin solut, mutta pystyviivan sijasta käytetään huutomerkkiä. Parametrit erotetaan solun sisällöstä kuitenkin pystyviivalla.<br /> <br /> : &lt;nowiki&gt;!&lt;/nowiki&gt; ''parametrit'' &lt;nowiki&gt;|&lt;/nowiki&gt; ''1. otsikkosolu'' &lt;nowiki&gt;!!&lt;/nowiki&gt; ''parametrit'' &lt;nowiki&gt;|&lt;/nowiki&gt; ''2. otsikkosolu''<br /> <br /> Parametreiksi kelpaavat kaikki HTML-taulukoiden parametrit, ja ne annetaan siis HTML-merkinnällä.<br /> <br /> === HTML-taulukko ===<br /> <br /> Jos taulukkosi näyttää virheelliseltä, varmista että kaikki &lt;nowiki&gt;&lt;tr&gt;&lt;/nowiki&gt;- ja &lt;nowiki&gt;&lt;td&gt;&lt;/nowiki&gt;-tagit on suljettu vastaavilla &lt;nowiki&gt;&lt;/tr&gt;&lt;/nowiki&gt;- ja &lt;nowiki&gt;&lt;/td&gt;&lt;/nowiki&gt;-tageilla. Rivejä ei pidä sisentää, eikä taulukoihin pidä tehdä tyhjiä rivejä. Muuten taulukon yläpuolelle tulee ylimääräistä tilaa, tai pahimmassa tapauksessa selain saattaa kaatua.<br /> <br /> Toisessa hieman monimutkaisemmassa esimerkissä esitellään muutamia muita tapoja taulukoiden muotoiluun. Voit kokeilla näitä omilla taulukoilla, esim. [[Wikipedia:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikossa]]. Muista, että värejä on parasta käyttää säästeliäästi.<br /> &lt;thead&gt;, &lt;tfoot&gt; ja &lt;tbody&gt; -elementit eivät ole käytettävissä. Yllä esiteltyjä tekstinmuotoilumenetelmiä voi käyttää myös taulukoiden soluissa olevaan tekstiin.<br /> <br /> &lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;0&quot; align=&quot;center&quot;&gt;<br /> &lt;caption&gt;'''Esimerkkitaulukko'''&lt;/caption&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;th style=&quot;background:#efefef;&quot;&gt;Ensimmäinen otsikko&lt;/th&gt;<br /> &lt;th colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#ffdead;&quot;&gt;Toinen otsikko&lt;/th&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;vasen ylänurkka&lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&amp;nbsp;&lt;/td&gt;<br /> &lt;td rowspan=2 style=&quot;border-bottom:3px solid grey;&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;oikea reuna&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td style=&quot;border-bottom:3px solid grey;&quot;&gt;vasen alanurkka&lt;/td&gt;<br /> &lt;td style=&quot;border-bottom:3px solid grey;&quot;&gt;alareuna&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td colspan=&quot;3&quot; align=&quot;center&quot;&gt;<br /> &lt;table border=&quot;0&quot;&gt;<br /> &lt;caption&gt;''Taulukko taulukossa''&lt;/caption&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td align=&quot;center&quot; width=&quot;150px&quot;&gt;[[Kuva:Wikipedia-logo-fi.png]]&lt;/td&gt;<br /> &lt;td align=&quot;center&quot; width=&quot;150px&quot;&gt;[[Kuva:Wikipedia-logo-fi.png]]&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td align=&quot;center&quot; colspan=&quot;2&quot; style=&quot;border-top:1px solid red; border-right:1px solid red;<br /> border-bottom:2px solid red; border-left:1px solid red;&quot;&gt;Kaksi Wikipedian logoa&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;/table&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;/table&gt;<br /> <br /> &lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;<br /> &lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;0&quot; align=&quot;center&quot;&gt;<br /> &lt;caption&gt;'''Esimerkkitaulukko'''&lt;/caption&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;th style=&quot;background:#efefef;&quot;&gt;Ensimmäinen otsikko&lt;/th&gt;<br /> &lt;th colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#ffdead;&quot;&gt;Toinen otsikko&lt;/th&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td&gt;vasen ylänurkka&lt;/td&gt;<br /> &lt;td&gt;&amp;nbsp;&lt;/td&gt;<br /> &lt;td rowspan=2 style=&quot;border-bottom:3px solid grey;&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;oikea reuna&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td style=&quot;border-bottom:3px solid grey;&quot;&gt;vasen alanurkka&lt;/td&gt;<br /> &lt;td style=&quot;border-bottom:3px solid grey;&quot;&gt;alareuna&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td colspan=&quot;3&quot; align=&quot;center&quot;&gt;<br /> &lt;table border=&quot;0&quot;&gt;<br /> &lt;caption&gt;''Taulukko taulukossa''&lt;/caption&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td align=&quot;center&quot; width=&quot;150px&quot;&gt;[[Image:wiki.png]]&lt;/td&gt;<br /> &lt;td align=&quot;center&quot; width=&quot;150px&quot;&gt;[[Image:wiki.png]]&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td align=&quot;center&quot; colspan=&quot;2&quot; style=&quot;border-top:1px solid red; border-right:1px solid red;<br /> border-bottom:2px solid red; border-left:1px solid red;&quot;&gt;Kaksi Wikipedian logoa&lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;/table&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;/table&gt;<br /> &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;<br /> <br /> == Sisällysluettelon poisto ==<br /> <br /> Sivuille joilla on ainakin neljä otsikkoa, luodaan automaattisesti sisällysluettelo. Jos tämä ei ole toivottavaa (esim. lyhyet artikkelit, luettelot), voit lisätä sivulle tekstin &lt;nowiki&gt;__NOTOC__ &lt;/nowiki&gt;.<br /> <br /> == Muuttujia ==<br /> {|<br /> |-<br /> ! Koodi<br /> ! Tulos<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{CURRENTMONTH}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTMONTH}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{CURRENTMONTHNAME}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTMONTHNAME}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{CURRENTMONTHNAMEGEN}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTMONTHNAMEGEN}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{CURRENTMONTHABBREV}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTMONTHABBREV}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{CURRENTDAY}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTDAY}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{CURRENTDAYNAME}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTDAYNAME}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{CURRENTYEAR}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTYEAR}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{CURRENTTIME}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTTIME}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{CURRENTWEEK}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTWEEK}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{CURRENTDOW}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTDOW}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{NUMBEROFARTICLES}}&lt;/nowiki&gt;<br /> | {{NUMBEROFARTICLES}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{PAGENAME}}&lt;/nowiki&gt; || {{PAGENAME}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{PAGENAMEE}}&lt;/nowiki&gt; || {{PAGENAMEE}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{REVISIONID}}&lt;/nowiki&gt; || {{REVISIONID}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{NAMESPACE}}&lt;/nowiki&gt; || {{NAMESPACE}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{localurl:pagename}}&lt;/nowiki&gt;<br /> | {{localurl:pagename}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{localurl:&lt;/nowiki&gt;''Wikipedia:Sandbox''&lt;nowiki&gt;|action=edit}}&lt;/nowiki&gt;<br /> | {{localurl:Wikipedia:Sandbox|action=edit}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{SERVER}}&lt;/nowiki&gt; || {{SERVER}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:1}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:1}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:2}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:2}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:3}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:3}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:4}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:4}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:5}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:5}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:6}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:6}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:7}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:7}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:8}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:8}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:9}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:9}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:10}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:10}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:11}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:11}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:12}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:12}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:13}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:13}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:14}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:14}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:15}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:15}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:-1}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:-1}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{ns:-2}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:-2}}<br /> |-<br /> | &lt;nowiki&gt;{{SITENAME}}&lt;/nowiki&gt; || {{SITENAME}}<br /> |}<br /> <br /> <br /> <br /> NUMBEROFARTICLES: tietokannassa olevat artikkelit, joissa on linkki ja jotka eivät ole uudelleenohjaussivuja.<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet|{{PAGENAME}}]]<br /> <br /> [[en:Wikipedia:How to edit a page#Wiki_markup]]<br /> [[it:Aiuto:Markup]]</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Jeesus_Nasaretilainen&diff=502 2008-10-03T08:18:26Z

<p>Tonier: /* Raamatun ulkopuolisissa lähteissä */</p> <hr /> <div>Jeesus Nasaretilainen. Tunnettu myös jeesus kristuksena, on keskeinen hahmo kristin uskossa ja useat kristityt pitävät häntä jumalan ruumiillistumana. Muslimit huomioivat Jeesuksen profeettana ja useat muut uskonnot huomioivat hänet tärkeänä hahmona.<br /> <br /> Nimi “Jeesus” on anglikaanisessa kreikassa Ίησους (Iēsous), itsensä hellenitsisessä hepreassa יהושע (Yehoshua) tai heprean arameassa ישוע (yeshua) tarkoittaa “YHWH pelastus.” (http://en.wikipedia.org/wiki/Tetragrammaton) Kristus titteli on johdettu kreikasta Χριστός (Christós), tarkoittaa “voideltu,” joka vastaa hepreasta johdettua sanaa “messias”<br /> <br /> Ensisijainen tiedon lähde jeesuksen elämästä ja opetuksista ovat nelhä tunnustettua evankeliumia joskin tiedemiehet riitelevät samankaltaisista teksteistä/ muista teksteistä (tälläinen kuten tuomaksen evankeliumi) ovat oleellisempia kuin kaanoniset evankeliumit historiallisesta jeesuksesta. Suurin osa teidemiesten alueesta <br /> <br /> <br /> == Jeesuksen historiallisuus ==<br /> Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, [[wp:Galilea|Galileassa]] syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen [[wp:Johannes Kastaja|Johannes Kastajalta]] ja tuomittiin [[wp:Pontius Pilatus|Pontius Pilatuksen]] käskystä kuolemaan [[wp:ristiinnaulitseminen|ristiinnaulitsemalla]] syytettynä kansan kiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.&lt;ref&gt;Raymond E. Brown, The Death of the Messiah: From Gethsemane to the Grave (New York: Doubleday, Anchor Bible Reference Library 1994), p. 964; D. A. Carson, et al., p. 50-56; Shaye J.D. Cohen, From the Maccabees to the Mishnah, Westminster Press, 1987, p. 78, 93, 105, 108; John Dominic Crossan, The Historical Jesus: The Life of a Mediterranean Jewish Peasant, HarperCollins, 1991, p. xi-xiii; Michael Grant, p. 34-35, 78, 166, 200; Paula Fredriksen, Jesus of Nazareth, King of the Jews, Alfred A. Knopf, 1999, p. 6-7, 105-110, 232-234, 266; John P. Meier, vol. 1:68, 146, 199, 278, 386, 2:726; E.P. Sanders, pp. 12-13; Geza Vermes, Jesus the Jew (Philadelphia: Fortress Press 1973), p. 37.; Paul L. Maier, In the Fullness of Time, Kregel, 1991, pp. 1, 99, 121, 171; N. T. Wright, The Meaning of Jesus: Two Vis&lt;/ref&gt; Kuolema ja oikeudenkäynti ovat kiistattomimpia historiallisia tietoja Jeesuksen elämästä.&lt;ref&gt;''Varmin historiallinen tieto Jeesus Nasaretilaisesta on, että roomalaiset sotilaat ristiinnaulitsivat hänet Juudean maaherran Pontius Pilatuksen käskystä.'' ({{Verkkoviite | Nimeke = Pro gradu -tutkielma: Pietarin evankeliumi todistaa toisen vuosisadan juutalaisvastaisuudesta | Osoite = http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&amp;task=view&amp;id=306&amp;Itemid=59 | Viitattu = 12.1.2008 | Tekijä = Mika Hynninen | Julkaisija = Helsingin yliopiston, Joensuun sekä Åbo akademin teologiset tiedekunnat | Ajankohta = <br /> 14.12.2007 }}&lt;/ref&gt; Tuskin kukaan vakavasti otettava tutkija kiistää Jeesuksen olleen olemassa noin 2000 vuotta sitten.&lt;ref&gt;''Tuskin kukaan vakavasti otettava tutkija tohtii väittää Jeesusta sepitetyksi hahmoksi. Historiallisten lähteiden valossa näyttää selvältä, että noin 2000 vuotta sitten eli Jeesus-niminen ihminen. Käsitystä tukevia mainintoja on useissa teksteissä. Niiden laatijat tunnetaan, eivätkä kaikki kirjoitukset liity Raamattuun. '' (Tieteen kuvalehti 3/2008, s. 12)&lt;/ref&gt; Kuitenkin häviävän pieni tutkijoiden vähemmistö&lt;ref&gt;&quot;The nonhistoricity thesis has always been controversial, and it has consistently failed to convince scholars of many disciplines and religious creeds. ... Biblical scholars and classical historians now regard it as effectively refuted.&quot; - Robert E. Van Voorst, Jesus Outside the New Testament: An Introduction to the Ancient Evidence (Grand Rapids, MI: Eerdmans, 2000), p. 16.&lt;br /&gt;&quot;There are those who argue that Jesus is a figment of the Church’s imagination, that there never was a Jesus at all. I have to say that I do not know any respectable critical scholar who says that any more.” Burridge, R &amp; Gould, G, Jesus Now and Then, Wm. B. Eerdmans, 2004, p.34&lt;/ref&gt; kieltää Jeesuksen koskaan olleen olemassa ja väittävät hänen olleen epäaabrahamilaisten uskontojen jumalista ja sankareista ominaisuuksia yhdistelemällä luotu myyttinen tai symbolinen hahmo.&lt;ref&gt;Michael Martin; John Mackinnon Robertson&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Merkinnät Jeesuksesta historiallisissa lähteissä ==<br /> === Raamatussa ===<br /> ==== Raamatun profetioissa ====<br /> &lt;i&gt;Mielenkiintoista on, että Kuolleen Meren kirjakäärölöydöt 1950 -luvulta osoittavat näiden Vanhan Testamentin, jossa nämä ennustukset ovat, olleen olemassa nykyisenlaisena jo ennen Jeesusta. Em. löydöt on ajoitettu ajalle 300 e.Kr. - 50 j.Kr.&lt;/i&gt;&lt;br&gt;<br /> <br /> Jumalan Poika Ps 2:7 &lt;br&gt;<br /> Naisen jälkeläinen Gen 3:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Aabrahamim jälkeläinen Gen 17:7; Gen 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Iisakin jälkeläinen Gen 21:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Daavidin suvusta Ps 132:11; Jer 23:5&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulemus tiettynä hetkenä (490 v kuluttua Danielista) Ge 49:10;Dan 9:24-25&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy neitsyestä Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Immanualiksi (Jumala meidän kanssamme) Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy Betlehem Efratassa Juudeassa Miik 5:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Merkittävät ihmiset tulevat kunniottaakseen Häntä Ps 72:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntymä johtaa lastenmurhaan Jer 31:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Egyptistä Hoos 11:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänellä on edelläkävijä (Johannes Kastaja) Jes 40:3; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On oleva Hengen täyttämä Ps 45:7; Jes 11:2; 61:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On profeetta kuten Mooses Deut 18:15-18&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen julkisen työn aloitustapansa Jes 61:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Toimintansa Galileassa Jes 9:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa julkisuuteen Jerusalemissa Sak 9:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa temppeliin Hag 2:7,9; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen köyhyytensä Jes 53:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ystävällisyytensä ja myötätuntonsa Jes 40:11; Jes 42:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen saarnaamisensa vertauksin Ps 78:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ihmeensä Jes 35:5-6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hän joutuu halveksituksi Ps 22:6; 69:7,9,20&lt;br&gt;<br /> <br /> Omiensa hylkäämäksi joutuminen Ps 69:8; Jes 63:3&lt;br&gt;<br /> <br /> On juutalaisille kompastuskivi Jes 8:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset tulevat vihaamaan Häntä Ps 69:4; Jes 49:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaisten johtajat eivät hyväksy Häntä Ps 118:22&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset ja pakanat käyvät yhdessä Häntä vastaan Ps 2:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee ystävänsä pettämäksi Ps 41:9;Ps 55:12-14&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen läheisensä jättävät hänet Sak 13:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Myydään 30 hopeakolikosta Sak 11:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hinta annetaan savenvalajan pellosta Sak 11:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimystensä intensiteetti Ps 22:14,15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimyksensä tulevat tapahtumaan toisten vuoksi Jes 53:4-6,12; Dan 9:26&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kärsivällisyytensä ja hiljaisuutensa kärsimyksessä Jes 53:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Lyödään poskelle Miik 5:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa tulee olemaan hirveässä kunnossa Jes 52:14; 53:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Häntä syljetään Jes 50:6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kätensä ja jalkansa tullaan naulaamaan Ps 22:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan Jumalan hylkäämä Ps 22:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan pilkattu Ps 22:7,8&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänelle tarjotaan hapanviiniä Ps 69:21&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen vaatteensa tullaan jakamaan pelaamalla Ps 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Luetaan pahantekijöiden joukkoon Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee rukoilemaan murhaajiensa puolesta Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kuolemansa Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Luuta ei häneltä rikota Ex 12:46; Ps 34:20 &lt;br&gt;<br /> <br /> Tullaan lävistämään Sak 12:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Haudataan rikkaan miehen hautaan Jes 53:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa ei kohtaa mätänemistä Ps 16:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ylösnousemuksensa Ps 16:10; 68:18; Jes 26:19&lt;br&gt;<br /> <br /> Istuu Jumalan oikealle puolelle Ps 110:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On Taivaallinen ylipappi ihmisille Jes 6:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan seurakunnan kulmakivi Jes 28:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Pakanat (ei-juutalaiset) panevat Häneen toivonsa Jes 11:10; 42:1&lt;br&gt;<br /> <br /> <br /> === Raamatun ulkopuolisissa lähteissä ===<br /> Ensimmäinen vuosisata<br /> *[[Mara Bar-Serapion]], syyrialainen kirjoittaja. Noin vuonna 73.<br /> *[[Yosef Ben Matityahu alias Titus Flavius Josephus]], juutalainen historioitsija. Antiquitates Iudaicae, kirja 18, kohta [63]<br /> http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0146;query=whiston%20chapter%3D%23231;layout=;loc=18.26, n. vuonna 93.<br /> <br /> Toinen vuosisata (vuoden 100 jälkeen)<br /> *[[Gaius Plinius Caecilius Secundus]], Bitynia-Pontoksen käskynhaltija. Kirje 10,96, noin vuonna 110-112. http://www.theologica.fi/plinepist1096.html<br /> <br /> *[[Publius Cornelius Tacitus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 120.<br /> <br /> *[[Gaius Suetonius Tranquillus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 130.<br /> <br /> * Kirjoittaja tuntematon. &quot;Marttyyriakti&quot; http://www.theologica.fi/passscill.html. Ennen vuotta 180.<br /> <br /> == Muiden uskontojen näkökulmia Jeesukseen ==<br /> == Jeesus-myytit ==<br /> == Elämän historiallinen rekonstruktio ==<br /> == Merkitys kristinuskolle ==<br /> == Viitteet ==<br /> {{viitteet|sarakkeet}}<br /> &lt;!-- http://www.kristinusko-raamattu.argumentti.fi/jeesuksen_synty_lapsuusevankeliumit.php?id=35 --&gt;</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Jeesus_Nasaretilainen&diff=501 2008-10-03T08:04:31Z

<p>Tonier: /* Raamatun ulkopuolisissa lähteissä */</p> <hr /> <div>Jeesus Nasaretilainen. Tunnettu myös jeesus kristuksena, on keskeinen hahmo kristin uskossa ja useat kristityt pitävät häntä jumalan ruumiillistumana. Muslimit huomioivat Jeesuksen profeettana ja useat muut uskonnot huomioivat hänet tärkeänä hahmona.<br /> <br /> Nimi “Jeesus” on anglikaanisessa kreikassa Ίησους (Iēsous), itsensä hellenitsisessä hepreassa יהושע (Yehoshua) tai heprean arameassa ישוע (yeshua) tarkoittaa “YHWH pelastus.” (http://en.wikipedia.org/wiki/Tetragrammaton) Kristus titteli on johdettu kreikasta Χριστός (Christós), tarkoittaa “voideltu,” joka vastaa hepreasta johdettua sanaa “messias”<br /> <br /> Ensisijainen tiedon lähde jeesuksen elämästä ja opetuksista ovat nelhä tunnustettua evankeliumia joskin tiedemiehet riitelevät samankaltaisista teksteistä/ muista teksteistä (tälläinen kuten tuomaksen evankeliumi) ovat oleellisempia kuin kaanoniset evankeliumit historiallisesta jeesuksesta. Suurin osa teidemiesten alueesta <br /> <br /> <br /> == Jeesuksen historiallisuus ==<br /> Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, [[wp:Galilea|Galileassa]] syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen [[wp:Johannes Kastaja|Johannes Kastajalta]] ja tuomittiin [[wp:Pontius Pilatus|Pontius Pilatuksen]] käskystä kuolemaan [[wp:ristiinnaulitseminen|ristiinnaulitsemalla]] syytettynä kansan kiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.&lt;ref&gt;Raymond E. Brown, The Death of the Messiah: From Gethsemane to the Grave (New York: Doubleday, Anchor Bible Reference Library 1994), p. 964; D. A. Carson, et al., p. 50-56; Shaye J.D. Cohen, From the Maccabees to the Mishnah, Westminster Press, 1987, p. 78, 93, 105, 108; John Dominic Crossan, The Historical Jesus: The Life of a Mediterranean Jewish Peasant, HarperCollins, 1991, p. xi-xiii; Michael Grant, p. 34-35, 78, 166, 200; Paula Fredriksen, Jesus of Nazareth, King of the Jews, Alfred A. Knopf, 1999, p. 6-7, 105-110, 232-234, 266; John P. Meier, vol. 1:68, 146, 199, 278, 386, 2:726; E.P. Sanders, pp. 12-13; Geza Vermes, Jesus the Jew (Philadelphia: Fortress Press 1973), p. 37.; Paul L. Maier, In the Fullness of Time, Kregel, 1991, pp. 1, 99, 121, 171; N. T. Wright, The Meaning of Jesus: Two Vis&lt;/ref&gt; Kuolema ja oikeudenkäynti ovat kiistattomimpia historiallisia tietoja Jeesuksen elämästä.&lt;ref&gt;''Varmin historiallinen tieto Jeesus Nasaretilaisesta on, että roomalaiset sotilaat ristiinnaulitsivat hänet Juudean maaherran Pontius Pilatuksen käskystä.'' ({{Verkkoviite | Nimeke = Pro gradu -tutkielma: Pietarin evankeliumi todistaa toisen vuosisadan juutalaisvastaisuudesta | Osoite = http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&amp;task=view&amp;id=306&amp;Itemid=59 | Viitattu = 12.1.2008 | Tekijä = Mika Hynninen | Julkaisija = Helsingin yliopiston, Joensuun sekä Åbo akademin teologiset tiedekunnat | Ajankohta = <br /> 14.12.2007 }}&lt;/ref&gt; Tuskin kukaan vakavasti otettava tutkija kiistää Jeesuksen olleen olemassa noin 2000 vuotta sitten.&lt;ref&gt;''Tuskin kukaan vakavasti otettava tutkija tohtii väittää Jeesusta sepitetyksi hahmoksi. Historiallisten lähteiden valossa näyttää selvältä, että noin 2000 vuotta sitten eli Jeesus-niminen ihminen. Käsitystä tukevia mainintoja on useissa teksteissä. Niiden laatijat tunnetaan, eivätkä kaikki kirjoitukset liity Raamattuun. '' (Tieteen kuvalehti 3/2008, s. 12)&lt;/ref&gt; Kuitenkin häviävän pieni tutkijoiden vähemmistö&lt;ref&gt;&quot;The nonhistoricity thesis has always been controversial, and it has consistently failed to convince scholars of many disciplines and religious creeds. ... Biblical scholars and classical historians now regard it as effectively refuted.&quot; - Robert E. Van Voorst, Jesus Outside the New Testament: An Introduction to the Ancient Evidence (Grand Rapids, MI: Eerdmans, 2000), p. 16.&lt;br /&gt;&quot;There are those who argue that Jesus is a figment of the Church’s imagination, that there never was a Jesus at all. I have to say that I do not know any respectable critical scholar who says that any more.” Burridge, R &amp; Gould, G, Jesus Now and Then, Wm. B. Eerdmans, 2004, p.34&lt;/ref&gt; kieltää Jeesuksen koskaan olleen olemassa ja väittävät hänen olleen epäaabrahamilaisten uskontojen jumalista ja sankareista ominaisuuksia yhdistelemällä luotu myyttinen tai symbolinen hahmo.&lt;ref&gt;Michael Martin; John Mackinnon Robertson&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Merkinnät Jeesuksesta historiallisissa lähteissä ==<br /> === Raamatussa ===<br /> ==== Raamatun profetioissa ====<br /> &lt;i&gt;Mielenkiintoista on, että Kuolleen Meren kirjakäärölöydöt 1950 -luvulta osoittavat näiden Vanhan Testamentin, jossa nämä ennustukset ovat, olleen olemassa nykyisenlaisena jo ennen Jeesusta. Em. löydöt on ajoitettu ajalle 300 e.Kr. - 50 j.Kr.&lt;/i&gt;&lt;br&gt;<br /> <br /> Jumalan Poika Ps 2:7 &lt;br&gt;<br /> Naisen jälkeläinen Gen 3:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Aabrahamim jälkeläinen Gen 17:7; Gen 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Iisakin jälkeläinen Gen 21:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Daavidin suvusta Ps 132:11; Jer 23:5&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulemus tiettynä hetkenä (490 v kuluttua Danielista) Ge 49:10;Dan 9:24-25&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy neitsyestä Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Immanualiksi (Jumala meidän kanssamme) Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy Betlehem Efratassa Juudeassa Miik 5:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Merkittävät ihmiset tulevat kunniottaakseen Häntä Ps 72:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntymä johtaa lastenmurhaan Jer 31:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Egyptistä Hoos 11:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänellä on edelläkävijä (Johannes Kastaja) Jes 40:3; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On oleva Hengen täyttämä Ps 45:7; Jes 11:2; 61:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On profeetta kuten Mooses Deut 18:15-18&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen julkisen työn aloitustapansa Jes 61:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Toimintansa Galileassa Jes 9:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa julkisuuteen Jerusalemissa Sak 9:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa temppeliin Hag 2:7,9; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen köyhyytensä Jes 53:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ystävällisyytensä ja myötätuntonsa Jes 40:11; Jes 42:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen saarnaamisensa vertauksin Ps 78:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ihmeensä Jes 35:5-6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hän joutuu halveksituksi Ps 22:6; 69:7,9,20&lt;br&gt;<br /> <br /> Omiensa hylkäämäksi joutuminen Ps 69:8; Jes 63:3&lt;br&gt;<br /> <br /> On juutalaisille kompastuskivi Jes 8:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset tulevat vihaamaan Häntä Ps 69:4; Jes 49:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaisten johtajat eivät hyväksy Häntä Ps 118:22&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset ja pakanat käyvät yhdessä Häntä vastaan Ps 2:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee ystävänsä pettämäksi Ps 41:9;Ps 55:12-14&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen läheisensä jättävät hänet Sak 13:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Myydään 30 hopeakolikosta Sak 11:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hinta annetaan savenvalajan pellosta Sak 11:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimystensä intensiteetti Ps 22:14,15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimyksensä tulevat tapahtumaan toisten vuoksi Jes 53:4-6,12; Dan 9:26&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kärsivällisyytensä ja hiljaisuutensa kärsimyksessä Jes 53:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Lyödään poskelle Miik 5:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa tulee olemaan hirveässä kunnossa Jes 52:14; 53:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Häntä syljetään Jes 50:6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kätensä ja jalkansa tullaan naulaamaan Ps 22:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan Jumalan hylkäämä Ps 22:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan pilkattu Ps 22:7,8&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänelle tarjotaan hapanviiniä Ps 69:21&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen vaatteensa tullaan jakamaan pelaamalla Ps 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Luetaan pahantekijöiden joukkoon Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee rukoilemaan murhaajiensa puolesta Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kuolemansa Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Luuta ei häneltä rikota Ex 12:46; Ps 34:20 &lt;br&gt;<br /> <br /> Tullaan lävistämään Sak 12:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Haudataan rikkaan miehen hautaan Jes 53:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa ei kohtaa mätänemistä Ps 16:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ylösnousemuksensa Ps 16:10; 68:18; Jes 26:19&lt;br&gt;<br /> <br /> Istuu Jumalan oikealle puolelle Ps 110:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On Taivaallinen ylipappi ihmisille Jes 6:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan seurakunnan kulmakivi Jes 28:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Pakanat (ei-juutalaiset) panevat Häneen toivonsa Jes 11:10; 42:1&lt;br&gt;<br /> <br /> <br /> === Raamatun ulkopuolisissa lähteissä ===<br /> Ensimmäinen vuosisata<br /> *[[Yosef Ben Matityahu alias Titus Flavius Josephus]], juutalainen historioitsija. Antiquitates Iudaicae, kirja 18, n. vuonna 93. <br /> http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0146;query=whiston%20chapter%3D%23231;layout=;loc=18.26<br /> <br /> Toinen vuosisata (vuoden 100 jälkeen)<br /> *[[Gaius Plinius Caecilius Secundus]], Bitynia-Pontoksen käskynhaltija. Kirje 10,96, noin vuonna 110-112. http://www.theologica.fi/plinepist1096.html<br /> <br /> *[[Publius Cornelius Tacitus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 120.<br /> <br /> *[[Gaius Suetonius Tranquillus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 130.<br /> <br /> * Kirjoittaja tuntematon. &quot;Marttyyriakti&quot; http://www.theologica.fi/passscill.html. Ennen vuotta 180.<br /> <br /> == Muiden uskontojen näkökulmia Jeesukseen ==<br /> == Jeesus-myytit ==<br /> == Elämän historiallinen rekonstruktio ==<br /> == Merkitys kristinuskolle ==<br /> == Viitteet ==<br /> {{viitteet|sarakkeet}}<br /> &lt;!-- http://www.kristinusko-raamattu.argumentti.fi/jeesuksen_synty_lapsuusevankeliumit.php?id=35 --&gt;</div>

Tonier https://apowiki.fi/index.php?title=Jeesus_Nasaretilainen&diff=500 2008-10-03T06:33:08Z

<p>Tonier: /* Raamatun ulkopuolisissa lähteissä */</p> <hr /> <div>Jeesus Nasaretilainen. Tunnettu myös jeesus kristuksena, on keskeinen hahmo kristin uskossa ja useat kristityt pitävät häntä jumalan ruumiillistumana. Muslimit huomioivat Jeesuksen profeettana ja useat muut uskonnot huomioivat hänet tärkeänä hahmona.<br /> <br /> Nimi “Jeesus” on anglikaanisessa kreikassa Ίησους (Iēsous), itsensä hellenitsisessä hepreassa יהושע (Yehoshua) tai heprean arameassa ישוע (yeshua) tarkoittaa “YHWH pelastus.” (http://en.wikipedia.org/wiki/Tetragrammaton) Kristus titteli on johdettu kreikasta Χριστός (Christós), tarkoittaa “voideltu,” joka vastaa hepreasta johdettua sanaa “messias”<br /> <br /> Ensisijainen tiedon lähde jeesuksen elämästä ja opetuksista ovat nelhä tunnustettua evankeliumia joskin tiedemiehet riitelevät samankaltaisista teksteistä/ muista teksteistä (tälläinen kuten tuomaksen evankeliumi) ovat oleellisempia kuin kaanoniset evankeliumit historiallisesta jeesuksesta. Suurin osa teidemiesten alueesta <br /> <br /> <br /> == Jeesuksen historiallisuus ==<br /> Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, [[wp:Galilea|Galileassa]] syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen [[wp:Johannes Kastaja|Johannes Kastajalta]] ja tuomittiin [[wp:Pontius Pilatus|Pontius Pilatuksen]] käskystä kuolemaan [[wp:ristiinnaulitseminen|ristiinnaulitsemalla]] syytettynä kansan kiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.&lt;ref&gt;Raymond E. Brown, The Death of the Messiah: From Gethsemane to the Grave (New York: Doubleday, Anchor Bible Reference Library 1994), p. 964; D. A. Carson, et al., p. 50-56; Shaye J.D. Cohen, From the Maccabees to the Mishnah, Westminster Press, 1987, p. 78, 93, 105, 108; John Dominic Crossan, The Historical Jesus: The Life of a Mediterranean Jewish Peasant, HarperCollins, 1991, p. xi-xiii; Michael Grant, p. 34-35, 78, 166, 200; Paula Fredriksen, Jesus of Nazareth, King of the Jews, Alfred A. Knopf, 1999, p. 6-7, 105-110, 232-234, 266; John P. Meier, vol. 1:68, 146, 199, 278, 386, 2:726; E.P. Sanders, pp. 12-13; Geza Vermes, Jesus the Jew (Philadelphia: Fortress Press 1973), p. 37.; Paul L. Maier, In the Fullness of Time, Kregel, 1991, pp. 1, 99, 121, 171; N. T. Wright, The Meaning of Jesus: Two Vis&lt;/ref&gt; Kuolema ja oikeudenkäynti ovat kiistattomimpia historiallisia tietoja Jeesuksen elämästä.&lt;ref&gt;''Varmin historiallinen tieto Jeesus Nasaretilaisesta on, että roomalaiset sotilaat ristiinnaulitsivat hänet Juudean maaherran Pontius Pilatuksen käskystä.'' ({{Verkkoviite | Nimeke = Pro gradu -tutkielma: Pietarin evankeliumi todistaa toisen vuosisadan juutalaisvastaisuudesta | Osoite = http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&amp;task=view&amp;id=306&amp;Itemid=59 | Viitattu = 12.1.2008 | Tekijä = Mika Hynninen | Julkaisija = Helsingin yliopiston, Joensuun sekä Åbo akademin teologiset tiedekunnat | Ajankohta = <br /> 14.12.2007 }}&lt;/ref&gt; Tuskin kukaan vakavasti otettava tutkija kiistää Jeesuksen olleen olemassa noin 2000 vuotta sitten.&lt;ref&gt;''Tuskin kukaan vakavasti otettava tutkija tohtii väittää Jeesusta sepitetyksi hahmoksi. Historiallisten lähteiden valossa näyttää selvältä, että noin 2000 vuotta sitten eli Jeesus-niminen ihminen. Käsitystä tukevia mainintoja on useissa teksteissä. Niiden laatijat tunnetaan, eivätkä kaikki kirjoitukset liity Raamattuun. '' (Tieteen kuvalehti 3/2008, s. 12)&lt;/ref&gt; Kuitenkin häviävän pieni tutkijoiden vähemmistö&lt;ref&gt;&quot;The nonhistoricity thesis has always been controversial, and it has consistently failed to convince scholars of many disciplines and religious creeds. ... Biblical scholars and classical historians now regard it as effectively refuted.&quot; - Robert E. Van Voorst, Jesus Outside the New Testament: An Introduction to the Ancient Evidence (Grand Rapids, MI: Eerdmans, 2000), p. 16.&lt;br /&gt;&quot;There are those who argue that Jesus is a figment of the Church’s imagination, that there never was a Jesus at all. I have to say that I do not know any respectable critical scholar who says that any more.” Burridge, R &amp; Gould, G, Jesus Now and Then, Wm. B. Eerdmans, 2004, p.34&lt;/ref&gt; kieltää Jeesuksen koskaan olleen olemassa ja väittävät hänen olleen epäaabrahamilaisten uskontojen jumalista ja sankareista ominaisuuksia yhdistelemällä luotu myyttinen tai symbolinen hahmo.&lt;ref&gt;Michael Martin; John Mackinnon Robertson&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Merkinnät Jeesuksesta historiallisissa lähteissä ==<br /> === Raamatussa ===<br /> ==== Raamatun profetioissa ====<br /> &lt;i&gt;Mielenkiintoista on, että Kuolleen Meren kirjakäärölöydöt 1950 -luvulta osoittavat näiden Vanhan Testamentin, jossa nämä ennustukset ovat, olleen olemassa nykyisenlaisena jo ennen Jeesusta. Em. löydöt on ajoitettu ajalle 300 e.Kr. - 50 j.Kr.&lt;/i&gt;&lt;br&gt;<br /> <br /> Jumalan Poika Ps 2:7 &lt;br&gt;<br /> Naisen jälkeläinen Gen 3:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Aabrahamim jälkeläinen Gen 17:7; Gen 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Iisakin jälkeläinen Gen 21:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Daavidin suvusta Ps 132:11; Jer 23:5&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulemus tiettynä hetkenä (490 v kuluttua Danielista) Ge 49:10;Dan 9:24-25&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy neitsyestä Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Immanualiksi (Jumala meidän kanssamme) Jes 7:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntyy Betlehem Efratassa Juudeassa Miik 5:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Merkittävät ihmiset tulevat kunniottaakseen Häntä Ps 72:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Syntymä johtaa lastenmurhaan Jer 31:15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kutsutaan Egyptistä Hoos 11:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänellä on edelläkävijä (Johannes Kastaja) Jes 40:3; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On oleva Hengen täyttämä Ps 45:7; Jes 11:2; 61:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On profeetta kuten Mooses Deut 18:15-18&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen julkisen työn aloitustapansa Jes 61:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Toimintansa Galileassa Jes 9:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa julkisuuteen Jerusalemissa Sak 9:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen tulonsa temppeliin Hag 2:7,9; Mal 3:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen köyhyytensä Jes 53:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ystävällisyytensä ja myötätuntonsa Jes 40:11; Jes 42:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen saarnaamisensa vertauksin Ps 78:2&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ihmeensä Jes 35:5-6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hän joutuu halveksituksi Ps 22:6; 69:7,9,20&lt;br&gt;<br /> <br /> Omiensa hylkäämäksi joutuminen Ps 69:8; Jes 63:3&lt;br&gt;<br /> <br /> On juutalaisille kompastuskivi Jes 8:14&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset tulevat vihaamaan Häntä Ps 69:4; Jes 49:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaisten johtajat eivät hyväksy Häntä Ps 118:22&lt;br&gt;<br /> <br /> Juutalaiset ja pakanat käyvät yhdessä Häntä vastaan Ps 2:1-2&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee ystävänsä pettämäksi Ps 41:9;Ps 55:12-14&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen läheisensä jättävät hänet Sak 13:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Myydään 30 hopeakolikosta Sak 11:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hinta annetaan savenvalajan pellosta Sak 11:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimystensä intensiteetti Ps 22:14,15&lt;br&gt;<br /> <br /> Kärsimyksensä tulevat tapahtumaan toisten vuoksi Jes 53:4-6,12; Dan 9:26&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kärsivällisyytensä ja hiljaisuutensa kärsimyksessä Jes 53:7&lt;br&gt;<br /> <br /> Lyödään poskelle Miik 5:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa tulee olemaan hirveässä kunnossa Jes 52:14; 53:3&lt;br&gt;<br /> <br /> Häntä syljetään Jes 50:6&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kätensä ja jalkansa tullaan naulaamaan Ps 22:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan Jumalan hylkäämä Ps 22:1&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan pilkattu Ps 22:7,8&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänelle tarjotaan hapanviiniä Ps 69:21&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen vaatteensa tullaan jakamaan pelaamalla Ps 22:18&lt;br&gt;<br /> <br /> Luetaan pahantekijöiden joukkoon Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee rukoilemaan murhaajiensa puolesta Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen kuolemansa Jes 53:12&lt;br&gt;<br /> <br /> Luuta ei häneltä rikota Ex 12:46; Ps 34:20 &lt;br&gt;<br /> <br /> Tullaan lävistämään Sak 12:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Haudataan rikkaan miehen hautaan Jes 53:9&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ruumiinsa ei kohtaa mätänemistä Ps 16:10&lt;br&gt;<br /> <br /> Hänen ylösnousemuksensa Ps 16:10; 68:18; Jes 26:19&lt;br&gt;<br /> <br /> Istuu Jumalan oikealle puolelle Ps 110:1&lt;br&gt;<br /> <br /> On Taivaallinen ylipappi ihmisille Jes 6:13&lt;br&gt;<br /> <br /> Tulee olemaan seurakunnan kulmakivi Jes 28:16&lt;br&gt;<br /> <br /> Pakanat (ei-juutalaiset) panevat Häneen toivonsa Jes 11:10; 42:1&lt;br&gt;<br /> <br /> <br /> === Raamatun ulkopuolisissa lähteissä ===<br /> Ensimmäinen vuosisata<br /> *[[Josefus]], juutalainen historioitsija. Ennen vuotta 100.<br /> <br /> Toinen vuosisata (vuoden 100 jälkeen)<br /> *[[Gaius Plinius Caecilius Secundus]], kirje 10,96 (n. vuonna 110-112) http://www.theologica.fi/plinepist1096.html<br /> <br /> *[[Tacitus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 120.<br /> <br /> *[[Gaius Suetonius Tranquillus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 130.<br /> <br /> == Muiden uskontojen näkökulmia Jeesukseen ==<br /> == Jeesus-myytit ==<br /> == Elämän historiallinen rekonstruktio ==<br /> == Merkitys kristinuskolle ==<br /> == Viitteet ==<br /> {{viitteet|sarakkeet}}<br /> &lt;!-- http://www.kristinusko-raamattu.argumentti.fi/jeesuksen_synty_lapsuusevankeliumit.php?id=35 --&gt;</div>

Tonier