ApoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

William Lane Craig

2012-06-03T10:04:53Z

Gabonica: tietolaatikko

{{Tieteilijä
| tieteilijän nimi =
| tieteilijän alkuperäinen nimi =
| kuva = 20120416 William Lane Craig.JPG
| kuvan leveys = 250px
| kuvateksti =
| syntymäaika = 23.8.1949
| syntymäpaikka = East Peoria, Illinois
| kuolinaika =
| kuolinpaikka =
| asuinpaikat =
| kansalaisuus =
| sukujuuret =
| tutkimusalue = Analyyttinen filosofia, Teologia
| instituutti = Filosofian dosentti 1980-86 (Trinity Evangelical Divinity School), Uskontotieteen dosentti 1986-87 (Westmont Yliopisto, Santa Barbara, Kalifornia), Tutkijana 1987-94 (Louvain Yliopisto, Belgia), Professorina vuodesta 1996 lähtien (Biolan Yliopisto)
| alma mater = FT 1977 (Birmingham yliopisto), TT 1984 (Munichin yliopisto)
| ohjaaja = John Hick, Wolfhart Pannenberg
| oppilaat =
| tunnetut työt =
| palkinnot =
| uskonto =
| allekirjoitus =
| alaviitteet =
}}

'''William Lane Craig''' (s. 23. elokuuta 1949) on yhdysvaltalainen uskonnonfilosofi ja teologi, joka kuuluu nykyajan huomattavimpiin [[kristinusko]]n [[apologetiikka|apologeettoihin]]. Hän on pyrkinyt todistamaan [[Jumalan olemassaolo]]a filosofisesti ja puolustanut julkisesti uskoa [[Jeesus|Jeesuksen]] ruumiilliseen [[ylösnousemus|ylösnousemukseen]]. Hän on osallistunut lukuisiin julkisiin väittelyihin, joista osa on julkaistu kirjamuodossa. Hänen kanssaan ovat väitelleet muiden muassa [[Antony Flew]], [[John Dominic Crossan]] ja [[Christopher Hitchens]].

[[wp:Illinois|Illinois]]'n [[wp:Peoria (Illinois)|Peoriassa]] syntynyt ja Keokukissa, [[wp:Iowa|Iowa]]ssa kasvanut Craig kääntyi teini-iässään kristityksi. Hän valmistui Illinois'n [[wp:Wheaton College (Illinois)|Wheaton Collegesta]] ja [[wp:Trinity Evangelical Divinity School|Trinity Evangelical Divinity School]]ista. Hän sai tohtorinarvon filosofiasta [[wp:Birminghamin yliopisto|Birminghamin yliopisto]]lta (1977) ja teologiasta [[wp:Münchenin yliopisto|Münchenin yliopisto]]lta (1984). Hän on työskennellyt Trinity Evangelical Divinity Schoolissa, [[wp:Westmont College|Westmont College]]ssa, [[wp:Leuvenin katolinen yliopisto|Leuvenin katolisessa yliopistossa]] ja [[wp:Biolan yliopisto|Biolan yliopisto]]n Talbot School of Theologyssa.

Craig on esittänyt ns. Kalamin kosmologisen argumentin Jumalan olemassaolon puolesta. Hän on [[suunnitteluteoria]]a kannattavan [[Discovery instituutti|Discovery instituutin]] jäsen.<ref>[http://www.discovery.org/scripts/viewDB/index.php?command=view&id=85&isFellow=true Discovery Institute]</ref> Hänellä on vaimo Jan ja kaksi aikuista lasta. Hän on julkaissut lukuisia kirjoja.<ref>[http://www.reasonablefaith.org/site/PageServer?pagename=about_william_lane_craig Reasonable Faith: About William Lane Craig]</ref>

==Teokset==

=== Tieteelliset tutkimukset ===
* ''The ''Kalam'' Cosmological Argument''. London: MacMillan. 1979.
* ''The Cosmological Argument from Plato to Leibniz''. London: MacMillan. 1980.
* ''The Historical Argument for the Resurrection of Jesus during the Deist Controversy''. Toronto: Edwin Mellen. 1985.
* ''The Problem of Divine Foreknowledge and Future Contingents from Aristotle to Suarez''. Leiden: E.J. Brill. 1988.
* ''Assessing the New Testament Evidence for the Historicity of the Resurrection of Jesus''. Toronto: Edwin Mellen Press. 1989.
* ''Divine Foreknowledge and Human Freedom: The Coherence of Theism I: Omniscience''. Leiden: E.J. Brill. 1990.
* (ed. with Mark S. McLeod) ''The Logic of Rational Theism: Exploratory Essays''. New York: Edwin Mellen Press. 1990.
* (co-authored with Quentin Smith) ''Theism, Atheism, and Big Bang Cosmology''. Oxford: Clarendon Press. 1993.
* ''The Tensed Theory of Time: A Critical Examination''. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. 2000.
* ''The Tenseless Theory of Time: A Critical Examination''. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. 2000.
* (ed. with J.P. Moreland) ''Naturalism: A Critical Analysis''. London: Routledge. 2000.
* ''God, Time and Eternity''. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. 2001.
* ''Time and The Metaphysics of Relativity''. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. 2001.
* (ed.) ''Philosophy of Religion: A Reader and Guide''. New Brunswick: Rutgers University Press. 2002.
* (ed. with Quentin Smith) ''Einstein, Relativity, and Absolute Simultaneity''. London: Routledge. 2007.
* (ed. with J.P. Moreland) ''The Blackwell Companion to Natural Theology''. Oxford: Blackwell. 2009.

=== Yleistajuiset teokset===
* ''The Son Rises: Historical evidence for the resurrection of Jesus''. Chicago: Moody Press. 1981.
* ''Apologetics: An Introduction''. Chicago: Moody Press. 1984. ISBN 0802404057
* ''The Only Wise God: The Compatibility of Divine Foreknowledge and Human Freedom''. Grand Rapids: Baker Bookhouse. 1987.
* ''Knowing the Truth About the Resurrection''. Ann Arbor: Servant. 1988.
* ''No Easy Answers''. Chicago: Moody Press. 1990.
* ''Reasonable Faith''. Wheaton: Crossway. 1994. rev. 3rd ed. 2008.
* ''God, Are You There?''. Atlanta: RZIM. 1999.
* ''Time and Eternity: Exploring God's Relationship to Time''. Wheaton: Crossway. 2001.
* ''What Does God Know?'' Atlanta: RZIM. 2002.
* ''Hard Questions, Real Answers''. Wheaton: Crossway Books. 2003.
* (co-authored with J.P. Moreland) ''Philosophical Foundations for a Christian Worldview''. Downers Grove: InterVarsity Press. 2003.
* (ed. with Francis Beckwith and J. P. Moreland) ''To Everyone an Answer: A Case for the Christian Worldview: Essays in Honor of Norman Geisler''. Downers Grove: InterVarsity Press. 2004.
* (co-authored with Paul Copan) ''Creation out of Nothing: Its Biblical, Philosophical, and Scientific Exploration''. Grand Rapids: Baker Bookhouse. 2004. ISBN 0801027330
* (ed. with Paul Gould) ''The Two Tasks of the Christian Scholar: Redeeming the Soul, Redeeming the Mind''. Wheaton: Crossway. 2007.
* (ed. with Paul Copan) ''Passionate Conviction: Contemporary Discourses on Christian Apologetics''. Nashville: Broadman & Holman. 2007.
* (ed. with Chad Meister) ''God Is Great, God Is Good''. Downers Grove: InterVarsity. 2009.
* (ed. with Paul Copan) ''Contending with Christianity's Critics: Answering New Atheists & Other Objectors''. Nashville: Broadman & Holman. 2009.
* ''On Guard: Defending Your Faith with Reason and Precision''. Colorado Springs: David C. Cook. 2010.

=== Väittelyiden pohjalta laaditut teokset ===
* ''Will the Real Jesus Please Stand Up? A Debate Between William Lane Craig and [[John Dominic Crossan]]'' (ed. Paul Copan). Grand Rapids: Baker Bookhouse. 1998.
* ''Jesus' Resurrection: Fact or Figment? A Debate Between William Lane Craig and Gerd Ludemann'' (eds. Paul Copan and Ronald K. Tacelli). Downers Grove: InterVarsity Press. 2000.
* ''Five Views on Apologetics'' (ed. Steven B. Cowan). Grand Rapids: Zondervan. 2000.
* ''Divine Foreknowledge: Four Views'' (eds. James K. Beilby and Paul R. Eddy). Downers Grove: InterVarsity Press. 2001.
* ''God and Time: Four Views'' (ed. Gregory Ganssle). Downers Grove: InterVarsity Press. 2001.
* ''Who Was Jesus? A Jewish-Christian Dialogue''. (eds. Paul Copan and Craig Evans). Louisville: Westminster-John Knox Press. 2001.
* ''Does God Exist? The Craig-Flew Debate'' (ed. Stan W. Wallace). Aldershot: Ashgate. 2003.
* (co-authored with Walter Sinnot-Armstrong)''God?: A Debate Between a Christian and an Atheist''. New York: Oxford University Press. 2003.
* ''Is Goodness Without God Good Enough?'' (eds. Robert Garcia and Nathan King). Lanham: Rowman & Littlefield. 2008.
* ''What Does God Control? Four Views on Divine Providence'' (ed. Dennis W. Jowers). Grand Rapids: Zondervan. forthcoming.

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Kosmologinen argumentti]]
* [[Jeesuksen ylösnousemus]]
* [[Suunnitteluteoria]]

=== Internet ===
* [http://www.williamlanecraig.com/ Viralliset sivut (en)]
* [http://www.youtube.com/watch?v=prYeIU0NrSY ''Can the Universe Exist Without God?''] – keskustelutilaisuus professori [[Kari Enqvist]]in kanssa Helsingin yliopistolla 16.4.2012, ks. m. [http://veritasforum.fi/ajankohtaista/teologi-ja-kosmologi-keskustelevat-jumalatodistuksista-helsingin-yliopistolla-164.html ''Veritas Forum Finland''].

[[Luokka:Henkilöt]]

Tiedosto:20120416 William Lane Craig.JPG

2012-06-03T09:19:02Z

Gabonica: {{Tiedot| Kuvaus = William Lane Craig | Päiväys = 16.4.2012 | Alkuperä = Kuva otettu ''Does God Exist'' -debaatissa Porthaniassa | Tekijä = Käyttäjä:Gabonica | Oikeudet = ks.alla}} {{Cc-by-nd-3.0}}

{{Tiedot| Kuvaus = William Lane Craig | Päiväys = 16.4.2012 | Alkuperä = Kuva otettu ''Does God Exist'' -debaatissa Porthaniassa | Tekijä = Käyttäjä:Gabonica | Oikeudet = ks.alla}} {{Cc-by-nd-3.0}}

Teismi

2012-04-23T19:51:13Z

Gabonica: William Lane Craig:n kumoajat teismille

'''Teismi''' ([[wp:kreikan kieli|kreikan]] sanasta ''theos'', jumala) eli '''jumalausko''' on käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen [[jumala]] tai jumalia.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Jukka K. Korpela | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja: ateismi | Ajankohta= | Osoite=http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatt.html#teismi | Julkaisija=Korpela, Jukka K. | Luettu=18.4.2007 | Kieli=}} (''yleisnimitys uskonnoille, joissa jumaluus käsitetään persoonalliseksi ja maailmasta erilliseksi mutta siihen vaikuttavaksi”'') {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}} (''oppi jonka mukaan kaikkeuden luojana ja ylläpitäjänä on persoonallinen jumaluus.'') Ilkka Niiniluoto: "Ateismi", teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=122 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27403-8}} (Kuten jumalausko eli teismi – –'')</ref> [[wp:Olemassaolo|Olemassaolo]]a koskevan eli [[wp:ontologia|ontologisen]] teismin määritelmän mukaan teismi on [[AW:S#väitelause|väitelause]] "jumala tai jumalia on olemassa".<ref name="Smith, George H. 1979">{{Kirjaviite | Tekijä=Smith, George H. | Nimeke=Atheism: The case against god | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 0-87975-124-X}} {{Verkkoviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa | Ajankohta=30.10.2003 | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm | Julkaisija=Erkki Hartikainen / Suomen ateistiyhdistys | Luettu=16.4.2007}} (''Teismi on väitelause "jumala tai jumalia on olemassa".''</ref> Useiden tuoreiden tutkimusten konsensuksen mukaan teistinen käsitys on ihmiselle luonnollinen.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Born Believers: How your brain creates God | Osoite = http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700-born-believers-how-your-brain-creates-god.html?full=true | Viitattu = 5.3.2009 | Tekijä = Brooks, Michael | Julkaisija = NewScientist | Ajankohta = 4.2.2009 }} (''"There's now a lot of evidence that some of the foundations for our religious beliefs are hard-wired," says <nowiki>[Paul]</nowiki> Bloom. - - "Children the world over have a strong natural receptivity to believing in gods because of the way their minds work, and this early developing receptivity continues to anchor our intuitive thinking throughout life," says anthropologist Justin Barrett of the University of Oxford. - - These cognitive biases are so strong, says <nowiki>[Olivera]</nowiki> Petrovich, that children tend to spontaneously invent the concept of god without adult intervention'')</ref> Vuonna 1998 tehdyssä kansainvälisessä tutkimuksessa suomalaisista 81 % sanoi uskovansa Jumalaan.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Kolme neljästä pohjoismaalaisesta sanoo uskovansa Jumalaan | Osoite = http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/elo98/pohjmaat.htm | Viitattu = 2.7.2010 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Kirkon tiedotuskeskus | Ajankohta = 14.8.1998 }} (''Kolme neljästä pohjoismaalaisesta sanoo uskovansa Jumalaan. Suomessa heitä on eniten, 81 %.'') Jumalan olemassaoloon uskomista ei välttämättä käsitetä uskoksi Jumalaan. Usko Jumalaan kuitenkin edellyttää uskoa Jumalan olemassaoloon, joten Jumalaan uskovien määrä määrittää Jumalan olemassaoloon uskovien minimiarvon. Näin ollen suomalaisista Jumalan olemassaoloon uskoo vähintään 81 %.</ref>

== Teistisen uskomuksen perusteluja ==

Teististä uskomusta voidaan perustella monin eri tavoin. Yleisimpiä argumentteja ovat [[kosmologinen argumentti]], [[teleologinen argumentti]], [[moraalinen argumentti]] ja [[abiogeneettinen argumentti]].

== Teismin falsifiointi ==
Filosofi [[William Lane Craig]]in mukaan teismi voidaan kumota osoittamalla jonkin seuraavista:
* Teismi loogisesti epäjohdonmukainen. esim:
** [[Jumalan_kaikkivoipuus|Voiko Jumala luoda niin ison kiven ettei itsekään jaksaisi nostaa sitä]]
** [[Kärsimyksen ongelma|Pahan ongelma]]
* Universumin olemassa olo (ilman Jumalaa) on metafyysisesti välttämätön.

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet|fontti}}

{{Uskonnonfilosofia}}
[[Luokka:Teismi]][[Luokka:Tyngät]]

Todennettavuusehto

2012-04-23T19:37:54Z

Gabonica: /* Falsifikationismi */ Craigin esimerkki

[[wp:Looginen empirismi|Loogisen empirismin]] perusajatus on ns. '''todennettavuusehto''' eli '''verifikaatioperiaate'''. Sen mukaan lauseen merkitys riippuu sen testattavuudesta, ja lauseet, jotka eivät ole joko havaintojen tai loogisen analyysin kautta testattavissa, ovat vailla merkitystä.

Todennettavuusehdosta on erivahvuisia versioita. Vahvimman mukaan lauseen merkitys on sama kuin menetelmä sen testaamiseksi. Lievemmän version mukaan lause on merkityksellinen, mikäli se on periaatteessa mahdollista testata.

== Todennettavuusehdon sovellus Jumalaan ==

Yhden todennettavuusehdolle annetun tulkinnan mukaan Jumalasta ei ole ollenkaan mahdollista puhua, joten ei myöskään ole mahdollista rakentaa argumentteja, jota antavat järkisyitä uskoa hänen olemassaoloonsa. Tämän käsityksen mukaan Jumalasta ei voida sanoa mitään mielekästä. Uskonnolliset käsitykset eivät ole ollenkaan mielekkäitä, jos niille ei voida löytää empiiristä tukea tai jollei niitä ole mahdollista osoittaa epätosiksi vetoamalla empiirisiin tosiasioihin.

=== Soveltajia ja sovelluksia ===

==== 1700-luku: David Hume ====

Ennen loogisia empiristejä jo skottilainen filosofi '''David Hume''' (1711–1776) on puolustanut tämänsuuntaista näkemystä:

{{sitaatti|Jos otamme käsiimme minkä tahansa teoksen, joka käsittelee esimerkiksi jumaluusoppia tai metafysiikkaa, kysykäämme: Onko siinä abstraktia päättelyä lukumääristä tai numeroista? Ei. Onko siinä mitään kokeellista päättelyä tosiasioista tai olemassaolosta? Ei. Heitä se sitten liekkeihin: sillä siinä ei voi olla mitään muuta kuin hienostelevaa sanailua ja harhakuvitelmia. (Hume 1975: 165.)}}

==== 1900-luku: positivistit ====

Yksi tapa perustella väitettä, jonka mukaan uskonnolliset uskomukset ovat vailla mielekästä merkitystä, on käyttää perustana ns. todennettavuusehtoa (verifikaatiokriteeriä), jonka [[wp:positivismi|positivistiset]] tieteenfilosofit esittivät 1900-luvun alkupuoliskolla. Sen mukaan kaikki mielekkäät väitteet ovat empiirisesti todennettavia: niiden totuus tai epätotuus voidaan osoittaa aistihavaintoihin perustuvan kokemuksen avulla. Väitteet, joita ei voida havaintojen avulla todentaa, ovat vailla mielekästä merkitystä. Toisin sanoen niiden merkitystä ei voi edes ymmärtää. Uskonnolliset uskomukset ovat tämän käsityksen mukaan vailla mieltä, koska ei ole olemassa mitään perusteita, joiden avulla olisi mahdollista ratkaista niiden totuus tai epätotuus.

===== Rudolf Carnap =====

'''Rudolf Carnap''' (1891–1970) sovelsi tätä kriteeriä puheeseen Jumalasta:

{{sitaatti|Kun sanaa "Jumala" käytetään metafyysisessä merkityksessä, se viittaa johonkin sellaiseen, mikä on kokemuksen tavoittamattomissa. Sanasta on tietoisesti poistettu viittaus fyysiseen olentoon tai henkiseen olentoon, joka olisi läsnä fysikaalisessa. Ja kun sille ei anneta uutta merkitystä, se on merkityksetön. (Carnap 1959: 63.)}}

===== Alfred Ayer =====

Toinen esimerkki loogisten positivisten tavasta käsitellä Jumalan olemassaoloa on '''A. J. Ayer'''in (1910-1989) lausuma kirjassa ''Language, Truth and Logic'':

{{sitaatti|Termi ”jumala” on metafyysinen termi. Ja jos ”jumala” on metafyysinen termi, silloin ei voi olla edes todennäköistä, että jumala on olemassa. Sillä kun sanotaan, että 'jumala on olemassa' lausutaan metafyysinen lausuma joka ei voi olla joko tosi tai epätosi. Saman kriteerin pohjalta millään sellaisella lauseella, mikä väittää kuvaavansa tuonpuoleisen jumalan luonnetta, ei voi olla mitään kirjaimellista merkitystä. (Ayer 1946: 115.)}}

Ayer ei esitä tässä väitettä, ettei Jumala ole olemassa. Hän siirtää kysymyksen Jumalan olemassaolosta kokonaan keskustelun ulkopuolelle. Hänen mielestään koko kysymys ei ole mielekäs. Sitä ei voi edes ymmärtää. Hän olettaa ensin kaksi lähtökohtalausetta:

:(1) Jos emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa kokemusperäisesti (empiirisesti), on merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa.
:(2) Emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa empiirisesti.

Näiden pohjalta hän tekee johtopäätöksen:

:(3) On merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa. (Davies 2004: 24.)

=== Soveltamisen kritiikkiä ===

==== Ehto silpoo tieteen ja kumoaa itsensä ====

Todennettavuusehto on kuitenkin ongelmallinen sikäli, ettei edes kaikkia tieteellisen tutkimuksen perustana olevia olettamuksia voida testata empiirisesti. Tieteessä käytetään usein hyvin abstrakteja käsitteitä ja periaatteita, joilla ei ole selvää yhteyttä empiiriseen kokemukseen. Jos verifikaatiokriteeriä sovelletaan tiukasti, se merkitsee, etteivät nämä tieteellisetkään käsitykset ole mielekkäitä, koska niillä ei ole selvää merkitystä. Sitä paitsi itse verifikaatiokriteeriä on mahdotonta todistaa empiirisesti, joten se määrittelee itsensä kuuluvaksi niiden lauseiden joukkoon, jotka ovat vailla mieltä ja joita ei siksi voi ymmärtää.

On tärkeää muistaa, että positivistit kohtasivat suurimmat ongelmansa juuri pyrkiessään erottamaan tieteellisiä uskomuksia ei-tieteellisistä tai mielekkäitä uskomuksia ei-mielekkäistä. He joutuivat toistuvasti korjaamaan ja muuttamaan verifikaatioperiaatetta, koska mikään sen muunnelmista ei onnistunut erottamaan tieteellisiä käsityksiä maailmankatsomuksellisista ja uskonnollisista käsityksistä. Jo se, että tätä periaatetta pyrittiin toistuvasti korjaamaan siten, että se määrittelisi tietyt ennalta valitut käsitykset mielekkäiksi ja toiset ei-mielekkäiksi, tuntuu epäilyttävältä. Positivistit eivät koskaan menestyneet tässä yrityksessään, koska kriteeri, joka olisi ollut riittävän tiukka sulkemaan kaikki metafyysiset ja uskonnolliset käsitykset pois mielekkäiden lauseiden joukosta, sijoitti myös osan tieteestä ei-mielekkäiden lauseiden joukkoon, ja sellainen kriteeri, joka olisi riittävän laaja niin että sen piiriin mahtuisivat kaikki tieteelliset lauseet, sulkisi piiriinsä myös metafyysisiä ja uskonnollisia lauseita (Smart 1973: 41).

==== Richard Swinburnen kritiikki ====

'''Richard Swinburne''' (1934–) antaa esimerkin täysin ymmärrettävästä väitteestä, jota ei ole mahdollista empiirisesti todistaa.

{{sitaatti|Ihminen voi ymmärtää lauseen 'ennen kuin maan päällä oli ihmisiä tai järjellisiä olentoja, maa oli merien peittämä', vaikka ihmisellä ei olisi mitään käsitystä siitä, millainen geologinen todistusaineisto tukee tällaista väitettä tai puhuu sitä vastaan, tai mitään käsitystä siitä, miten hän voisi perustella sen, että tietty geologinen todistusaineisto tukee kyseistä väitettä tai puhuu sitä vastaan. (Swinburne 1993: 28 ss.)}}

=== Falsifikationismi ===

Väitteiden mielekkyyden kriteerinä voidaan myös käyttää kysymystä siitä, onko väitettä mahdollista osoittaa epätodeksi (falsifioida). Yksi tapa luonnehtia uskonnollisia uskomuksia on määritellä ne uskomuksiksi, joita ei periaatteessakaan ole mahdollista osoittaa epätosiksi. Tätä pidetään ratkaisevana puutteena, koska se merkitsee sitä, että uskomukset on suojattu empiiriseltä testaukselta. Jos ne olisivat mielekkäitä, niitä ei tarvitsisi suojata keinotekoisesti, vaan ne voitaisiin päin vastoin altistaa empiiriselle testaukselle.

William Lane Craigin mukaan falsifikaatiokriteeti on pitkälti hylätty nykyfilosofiassa koska on helppo löytää väitelauseita joiden totuus on ilmeinen, muttei falsifioitavissa.
{{Quotation|Esimerkiksi väitelause ''"Minä olen olemassa"'' ei ole falsioitavissa. Voidaksesi osoittaa todeksi vastaväitteen ''"Minä en ole olemassa"'' sinun tulee olla olemassa, joka on itsensä kumoava. Väite ei siis ole falsioitavissa mutta se kuitenkin merkityksellinen. | Craig| 16.4.2012| Can the Universe Exist Without God?}}

==== Tieteenfilosofia: Karl Popper ====

Tätä ns. falsifikaatiokriteeriä puolusti tieteenfilosofiassa esimerkiksi '''Karl Popper''' (1902–1994). Hän piti tällä perusteella sekä '''Marx'''in taloustiedettä että '''Freud'''in psykoanalyysia valetieteellisinä. Ne eivät ole vakavasti otettavia teorioita, koska niitä ei voi falsifioida, osoittaa epätosiksi. Ne olisivat tämän käsityksen mukaan samassa luokassa kuin uskonnolliset uskomukset.

==== Uskontokritiikki ====

Tätä näkemystä on sovellettu myös uskonnollisiin uskomuksiin ja on väitetty, että uskonnolliset uskomukset eivät ole tavallisia tietoväitteitä, jotka voitaisiin periaatteessa altistaa empiiriselle testaukselle. Ne eivät ole hypoteeseja, mielipiteitä, näkemyksiä, jotka saattaisivat mahdollisesti olla tosia tai todennäköisiä. Empiirisellä todistusaineistolla ei tämän näkemyksen mukaan ole merkitystä uskonnollisten uskomusten hyväksymiselle. Vaikka uskonnolliset väitteet näyttävätkin viittaavan todellisuuteen, ne ovat itse asiassa ilmausta elämäntavasta tai tavasta arvioida elämää.

==== Uskontokritiikin kritiikki ====

Viimeaikaisessa uskonnonfilosofiassa on kuitenkin yhä enemmän tuotu esille sitä, että uskonnollinen havainto voi muodostaa oikeutuksen uskonnollisille uskomuksille. Niinpä on pyritty perustelemaan käsitystä, jonka mukaan uskonnollisia uskomuksia on mahdollista todentaa kokemuksen pohjalta ja niitä on mahdollista osoittaa epätodeksi kokemuksen pohjalta. Lisäksi on olemassa monia argumentteja, joissa vedotaan joihinkin empiirisiin tosiasioihin ja pidetään Jumalan olemassaoloa parhaana selityksenä tietyille empiirisen todellisuuden piirteille.

{{Tieteenfilosofia}}

Malline:Tieteenfilosofia

2012-04-23T19:27:38Z

Gabonica: Tieteen_ja_uskonnon_välinen_suhde

{{Navbox
|name = Tieteenfilosofia
|state =
|title = [[Tiede|Tieteenfilosofia]]
|titlestyle = background:#F2DE79;
|groupstyle = background:#ffffff;
|belowstyle = background:#F2DE79;

|group1 = Käsitteistöä
|list1 = [[Rajanvetokriteeri]] {{·}} [[Rajanveto-ongelma]] {{·}} [[Todennettavuusehto]] {{·}} [[Usko ja tieto]] {{·}} [[Tieteen_ja_uskonnon_välinen_suhde|Tieteen ja uskonnon välinen suhde]]

|group2 = [[Tutkimusohjelma|Tutkimusohjelmat]]
|list2 = {{Navbox_subgroup
| group1 = [[Naturalistinen tutkimusohjelma]]:
| list1 = [[Evoluutioteoreettinen argumentti naturalismia vastaan]] {{·}} ([[Evolutiivinen argumentti naturalismia vastaan|tiivistelmä]])

| group2 = [[Supranaturalistinen tutkimusohjelma]]:
| list2 = {{·}}
}}

|group3 = Filosofeja
|list3 = <div>
[[Albert Einstein]]{{·}}


[[Auguste Comte]]{{·}}

[[Bradley Monton]] {{·}}






[[David Stove]]{{·}}

[[Francis Bacon]]{{·}}
[[Frederick Suppe]]{{·}}

[[Galileo Galilei]]{{·}}





[[Isaac Newton]]{{·}}






[[Larry Laudan]]{{·}}
[[Michael C. Rea]] {{·}}



[[Peter Harrison]] {{·}}

















[[William Whewell]]{{·}}

</div>
}}
<noinclude>[[Luokka:Navigaatiomallineet]]
</noinclude>

Kari Enqvist

2012-04-23T19:17:20Z

Gabonica: /* AIheesta muualla*/ "Can the Universe Exist Without God?" -video

'''Kari-Pekka Enqvist ''' (s. 16. helmikuuta 1954, Lahti) on Helsingin yliopiston [[wp:fysiikka|fysikaalisten tieteiden]] laitoksen [[wp:teoreettinen fysiikka|teoreettisen fysiikan]] [[wp:professori|professori]]. Enqvist väitteli vuonna 1983 teoreettisen fysiikan alalta [[wp:filosofian tohtori|filosofian tohtori]]ksi.

Enqvist on toiminut [[wp:kosmologia|kosmologia]]n professorina Helsingin yliopistossa vuosina 2001–2005. Hänet tunnetaan myös [[Skepsis ry]]:n tieteellisen neuvottelukunnan entisenä varapuheenjohtajana ja nykyisenä puheenjohtajana. Vuoden 2010 alusta Enqvist on nimitetty viisivuotiseen [[wp:akatemiaprofessori|akatemiaprofessori]]n virkaan.

==Ajattelu==

===Uskonnottomuus===
Professori Enqvist on ilmoittanut uskonnolliseksi kannakseen ''uskonnottomuuden''. Uskonnottomuuden määritelmä on toistaiseksi epäselvä.<ref>Kari Enqvistin ''Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat'' -teoksen kirja-arvostelun (HS 24.12.2009, s. C1) mukaan "Uskonnoton ei ymmärrä, mitä lause 'Jumala on olemassa' tarkoittaa." Tämä lause on "uskonnottomuuden" määritelmäksi monin tavoin ongelmallinen.</ref> Kanta ei järkevästi ajatellen voi tarkoittaa ainakaan uskonvaraisten uskomusten täydellistä puuttumista, sillä jokaisella ihmisellä on joku maailmankatsomus, jonka oletukset ovat uskonvaraisia. Lisäksi maailmankatsomusta pitäisi<ref>[[argumentum_ad_ignorantiam|käänteisen todistustaakan]] argumentointivirheen välttämiseksi</ref> pystyä perustelemaan muutenkin kuin kritikoimalla muita katsomuksia. Professori [[Tapio Puolimatka]]n kanssa käymässään [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] -väittelyssä professori Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluita.

Kirjassaan ''Tiedekeskustelun avoimuuskoe''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka | Nimeke = Tiedekeskustelun avoimuuskoe | Julkaisija = Uusi Tie | Vuosi = 2010 | Kappale = | Sivu = 99 | Selite = | Tunniste =ISBN 978-951-619-524-0 }}</ref> Puolimatka analysoi Enqvistin uskonnottomuuden märitelmää: Enqvistin uskonnottomuuden ytimessä on pyrkimys sulkea Jumalaa koskevat väitteet järkiperäisen keskustelun ulkopuolelle väittämällä, ettei niillä ole tiedollista sisältöä. Usko Jumalaan on Enqvistin mukaan vailla tiedollista sisältöä, koska se ei ole todennettavissa aistihavaintojen pohjalta. Tältä osin Enqvist nojautuu filosofiseen periaatteeseen (positivistiseen todennettavuusehtoon), jonka on jo puoli vuosisataa sitten osoitettu olevan itsensä kumoava. Loogisten positivistien todennettavuusehdon mukaan väitteen mielekkyyden ehtona on, että väitteen totuus tai epätotuus voidaan osoittaa aistihavaintojen perusteella. Väitteet, joita ei voida havaintojen avulla todentaa, ovat vailla mielekästä merkitystä. Toisin sanoen, niiden merkitystä ei voida edes ymmärtää. Enqvistin mukaan Jumalaa koskevat väitteet kuten ”Jumala on olemassa” eivät ole aitoja väitelauseita, joilla olisi ymmärrettävää sisältöä. Enqvist uskoo Jumalaa koskevien väitteiden olevan pelkkiä tunneilmauksia vailla tiedollista sisältöä.

Enqvist kirjoittaa:

{{Lainaus|Uskonnoton sanoo, ettei ymmärrä, mitä lause ”Jumala on olemassa” tarkoittaa. Tämä on myös henkilökohtainen ongelmani, sillä en käsitä, millä tavoin Jumala voisi olla olemassa. – – Uskonnottomuutta kutsutaan joskus myös igteismiksi tai ignostisismiksi. Igteisti pitää sekä lausetta ”Jumala on olemassa” että ”Jumala ei ole olemassa” yhtä mielettöminä sen vuoksi, että ”Jumala” on käsite, jota ei voi määritellä. Positivismin kellot kumajavat vaskenkirkkaina tällaisessa ajattelussa, jonka tunnetuimpia puolestapuhujia oli vuonna 1989 kuollut brittifilosofi A. J. Ayer. Uskonnoton ei ole agnostikko. Tämä nimittäin julistaa, ettei tiedä, onko Jumala olemassa vai ei. Päinvastoin kuin uskonnottomalle, agnostikolle (kuten myös ateistille) kysymys Jumalan olemassaolosta on mielekäs. – – Uskonnottomalle Jumala on ajatuksena järjetön. Jumalan olemassaolo ei hänelle ole edes mielenkiintoinen kysymys.|Kari Enqvist|Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 114-115 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}</ref>}}

Enqvistin mukaan uskonnoton ei ole agnostikko. Yleisen käsityksen mukaan [[wp:Rudolf Carnap|Rudolf Carnapin]] (1891–1970) ja [[Alfred Ayer|Alfred Ayerin]] (1910–1989) näkemys, johon Enqvist sanoo pitäytyvänsä, kuitenkin luokitellaan radikaaliksi agnostismiksi. Heidän mukaansa puhe Jumalasta on mieletöntä, mahdotonta ymmärtää, joten sekä teismi että ateismi on hylättävä mielettöminä väitteinä. Vaikka agnostismi merkitsee pidättäytymistä kannanotosta teismin ja ateismin välisessä kiistassa, sekin on eräänlainen kannanotto.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ilkka Niiniluoto | Nimeke = "Ateismi" | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2003 | Kappale = | Sivu = 130–131 | Selite = Teoksessa "Uskonnonfilosofia", toim. Helenius, T., Koistinen, T. & Pihlström, S.| Tunniste = ISBN 951-1-18589-6}}</ref> Toisaalla kirjassaan Enqvist<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 117 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}</ref> luonnehtii Ayeria ”julkiateistiksi”. Enqvist kuitenkin vierastaa ateisti-sanaan liittyvää kielteistä tunneväritystä. Tavallisten ihmisten silmissä ”uskonnoton on kuin maahanmuuttaja: pelottava ja erilainen. Vielä hirmuisempi on kiiluvasilmäinen taisteleva ateisti, joka äännesukulaisuutensa vuoksi herättää mielikuvan pommeja heittelevästä anarkistista.”<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 158 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}</ref> Enqvistin mukaan uskonnoton eroaa ateistista siinä, että uskonnoton suhtautuu jumalakysymykseen välinpitämättömästi. Uskonnoton näyttää siis Enqvistin käsitemaailmassa olevan ateisti, joka on niin välinpitämätön jumalakysymyksen suhteen, ettei halua määritellä itseään suhteessa Jumalaan. Uskonnoton ei halua määritellä itseään jumalankieltäjäksi, vaikka hän pitääkin itsestään selvyytenä, ettei Jumalaa ole olemassa ja ettei itse ajatusta Jumalasta voida edes ymmärtää. Enqvistin tapauksessa tämä uskonnoton välinpitämättömyys jumalakysymystä kohtaan saa mielenkiintoisen lisävivahteen, koska hänen kirjoituksissaan Jumalalla kuitenkin on poikkeuksellisen keskeinen asema. Yhtäältä Jumala on mieletön ja käsittämätön, jotain sellaista, josta ei voi puhua, ja toisaalta Enqvist puhuu Jumalasta läpi koko tuotantonsa.

Ayerin mukaan uskonnolliset uskomukset ovat vailla mielekästä merkitystä:

{{Lainaus|Termi ”jumala” on metafyysinen termi. Ja jos ”jumala” on metafyysinen termi, silloin ei voi olla edes todennäköistä, että jumala on olemassa. Sillä kun sanotaan, että 'jumala on olemassa' lausutaan metafyysinen lausuma joka ei voi olla joko tosi tai epätosi. Saman kriteerin pohjalta millään sellaisella lauseella, mikä väittää kuvaavansa tuonpuoleisen jumalan luonnetta, ei voi olla mitään kirjaimellista merkitystä.|Alfred Ayer|Language, Truth and Logic<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Alfred Ayer | Nimeke = Language, Truth and Logic | Julkaisija = London: Gollanz | Vuosi = 1946 | Kappale = | Sivu = 115 | Selite = Second Edition | Tunniste = }}</ref>}}

Ayer ei esitä tässä väitettä, ettei Jumala ole olemassa. Hän siirtää kysymyksen Jumalan olemassaolosta kokonaan keskustelun ulkopuolelle. Hänen mielestään koko kysymys ei ole mielekäs. Sitä ei voi edes ymmärtää. Hän olettaa ensin kaksi lähtökohtalausetta:

(1) Jos emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa kokemusperäisesti (empiirisesti), on merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa.
(2) Emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa empiirisesti.

Näiden pohjalta hän tekee johtopäätöksen:

(3) On merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Brian Davies | Nimeke = An Introduction to the Philosophy of Religion | Julkaisija = Oxford: Oxford University Press | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = 24 | Selite = Third Edition | Tunniste =ISBN: 978-0-19-926347-9 }}</ref>

Todennettavuusehto on kuitenkin ongelmallinen sikäli, ettei edes kaikkia tieteellisen tutkimuksen perustana olevia olettamuksia voida testata empiirisesti. Tieteessä käytetään usein hyvin abstrakteja käsitteitä ja periaatteita, joilla ei ole selvää yhteyttä empiiriseen kokemukseen. Jos todennettavuusehtoa sovelletaan tiukasti, se merkitsee, etteivät nämä tieteellisetkään käsitykset ole mielekkäitä, koska niillä ei ole selvää merkitystä. Kaikkein hankalinta uskonnottoman tieteentekijän kannalta lienee kuitenkin se, että itse todennettavuusehtoa on mahdotonta todistaa empiirisesti, joten se määrittelee itsensä kuuluvaksi niiden lauseiden joukkoon, jotka ovat vailla mieltä ja joita ei siksi voi ymmärtää. Tätä ongelmaa Enqvist ei näytä ollenkaan tiedostavan.

Enqvistin ”uskonnottomuuden” perustana oleva positivistinen todennettavuusehto on siis luonteeltaan itsensä kumoava. Keith Ward kertoo keskustelusta erään opiskelijan ja todennettavuusehtoa puolustaneen positivistifilosofin Alfred Ayerin välillä:

{{Lainaus|Eräs opiskelija kerran kysyi [Ayerilta], onko mahdollista esittää mitään tosia yleisiä väitteitä mielekkäistä väitteistä. ”Kyllä”, hän vastasi. ”On mahdollista sanoa, että kaikkien mielekkäiden väitteiden on periaatteessa oltava todennettavissa.” Opiskelija vastasi: ”Ymmärrän, mitä tarkoitat. Mutta miten on mahdollista todentaa tuo väite?” Filosofi sanoi: ”Olen iloinen, että kysyit tuota. Sitä ei ole mahdollista todentaa. Mutta se ei olekaan itse asiassa mielekäs väite. Se on sääntö kielen käyttöä varten.” ”Kenen sääntö?” ”No, se on itse asiassa minun sääntöni. Mutta se on hyvin hyödyllinen sääntö. Jos käytät sitä, huomaat olevasi täysin samaa mieltä minun kanssani. Minun mielestäni se on erittäin hyödyllistä.”|Keith Ward|God: A Guide for the Perplexed<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Keith Ward | Nimeke = God: A Guide for the Perplexed | Julkaisija = Oxford: OneWorld | Vuosi = 2002 | Kappale = | Sivu = 184 | Selite = | Tunniste = }}</ref>}}

Ayer pohdiskeli myöhemmin:
{{Lainaus|Minä vain ilmaisin [todennettavuusehdon] dogmaattisesti ja monet ihmiset näyttivät vakuuttuvan väitteestäni.|Alfred Ayer<ref>siteerattu: {{Kirjaviite | Tekijä = Keith Ward | Nimeke = The Turn of the Tide | Julkaisija = London: BBC Publications | Vuosi = 1986 | Kappale = | Sivu = 59 | Selite = | Tunniste = }}</ref>}}

Ayer myöntää esittäneensä todennettavuusehdon ilman älyllisiä perusteita ja hämmästelee sitä, että ihmiset uskoivat hänen oppinsa pelkästään hänen auktoriteettinsa varassa. Todennettavuusehdon kaltaiset perususkomukset omaksutaan usein ilman varsinaisia perusteluja, pelkästään niiden tunteenomaisen vetovoiman perusteella. Tällaista vetovoimaa lisää, jos merkittävässä asemassa olevat ihmiset puolustavat sitä suurella vakaumuksella. Tässä tapauksessa vetovoimaa lisää myös se, että todennettavuusehto näyttää vapauttavan ihmisen kokonaan pohtimasta Jumalan olemassaoloa.

Todennettavuusehdosta seuraa käännettävyysteesi: kaikki mielekkäät empiiriset lauseet ovat jäännöksettä käännettävissä havaintokielelle, jolla kuvataan aistihavaintoja yksinkertaisimmillaan. Tällaisia havaintoilmauksia ovat esimerkiksi ”näen punaista”, ”tunnen karhean pinnan” tai ”kuulen voimakkaan äänen”. Nämä ovat positivistien mukaan perustavanlaatuisia kokemuksia, joita ei voida enää yksinkertaistaa. Käännettävyysteesin mukaan tieteellisissä teorioissa käytetyt sanat kuten ”atomi”, ”magneettikenttä” tai ”älykkyys” pitäisi kääntää yksinkertaisten havaintojen kielelle. Jopa sellaiset toteamukset kuin ”tämä on tuoli” ja ”tämä on kallio” pitäisi kääntää perustavanlaatuisia havaintoja kuvaavalle kielelle. Tämä on kuitenkin käytännössä mahdotonta. Käännettävyysteesi esittää niin ankaran vaatimuksen, etteivät minkään tieteenalan tulokset olisi sen perusteella mielekkäitä. Niinpä ei ole mahdollista käyttää käännettävyysteesiä kriteerinä, jonka avulla tiede erotetaan ei-tieteestä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kaakkuri-Knuuttila Marja-Leena | Nimeke = Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia | Julkaisija = Helsinki: Gaudeamus | Vuosi = 2006 | Kappale = | Sivu = 138-139 | Selite = | Tunniste = }}</ref>

Looginen positivismi sortui lopulta omiin sisäisiin ristiriitaisuuksiinsa. Ayer päätyi itse myöhemmin kyseenalaistamaan suuren osan pääteoksessaan esittämistään ajatuksista:

{{Lainaus|Looginen positivismi kuoli pitkän aikaa sitten. En ajattele, että paljonkaan kirjan Language, Truth and Logic sisällöstä on totta. Mielestäni se on täynnä virheitä. Mielestäni se oli tärkeä kirja omana aikanaan, koska sillä oli eräänlainen puhdistava vaikutus – – Mutta kun tarkastelemme yksityiskohtia, se on mielestäni täynnä virheitä, joita olen korjannut tai yrittänyt korjata viimeiset viisikymmentä vuotta.|Alfred Ayer<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Alfred Ayer | Nimeke = "The Existence of the Soul" | Julkaisija = Oxford: OneWorld | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 49 | Selite = Teoksessa "Great Thinkers on Great Questions", toim. Roy Abraham Varghese | Tunniste = }} </ref>}}

Positivistit joutuivat toistuvasti korjaamaan ja muuttamaan todennettavuusehtoa, koska mikään sen muunnelmista ei onnistunut erottamaan tieteellisiä käsityksiä maailmankatsomuksellisista ja uskonnollisista käsityksistä. Jo se, että tätä periaatetta pyrittiin toistuvasti korjaamaan siten, että se määrittelisi tietyt ennalta valitut käsitykset mielekkäiksi ja toiset ei-mielekkäiksi, tuntuu epäilyttävältä. Positivistit eivät koskaan menestyneet tässä yrityksessään, koska kriteeri, joka olisi ollut riittävän tiukka sulkemaan kaikki metafyysiset ja uskonnolliset käsitykset pois mielekkäiden lauseiden joukosta, sijoitti myös osan tieteestä ei-mielekkäiden lauseiden joukkoon, ja sellainen kriteeri, joka olisi riittävän laaja niin että sen piiriin mahtuisivat kaikki tieteelliset lauseet, sulkisi piiriinsä myös metafyysisiä ja uskonnollisia lauseita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Patricia Smart | Nimeke = "The Concept of Indoctrination" | Julkaisija = London: Rouledge & Kegan Paul | Vuosi = 1973 | Kappale = | Sivu = 41 | Selite = teoksessa New Essays in the Philosophy of Education, toim. Langford, Glen & O'Connor, D. J., | Tunniste = }}</ref>

Positivistien mielekkyyden kriteeri on hylätty tieteellisessä keskustelussa sen ilmeisten ongelmien tähden. Se on kuitenkin jäänyt vaikuttamaan jonkinlaisena perustelemattomana ideana suhteessa Jumalaa koskevaan keskusteluun. Sen varaan myös Enqvist rakentaa oman uskonnottomuutensa. Sen avulla hän pyrkii torjumaan teistiset perustelut. Hänen kantansa itsensä kumoavuus ei ole kaikille ilmeistä, koska ihmiset eivät yleensä ole tietoisia todennettavuusehdon sisäisestä ristiriitaisuudesta. Tällä älyllisesti kestämättömällä perusteella Enqvist katsoo kuitenkin voivansa sivuuttaa väitteet kuten ”Jumala on olemassa” pelkästään vetoamalla siihen, etteivät ne herätä hänessä lämpimiä tunteita:

{{Lainaus|Olen uskonnoton. Lauseet kuten ”Jumala on olemassa” tai ”Kristus on ylösnoussut” jättävät minut kylmäksi.|Kari Enqvist|Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 9-10 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}</ref>}}

Enqvistin pyrkimys sivuuttaa Jumalaa koskevien väitteiden tiedollinen sisältö epäpätevän argumentin avulla sopii Enqvistin oman määritelmän mukaan luonnehtimaan uskonnollista asennetta.

Maallistumisprosessissa ei ole kyse ainoastaan siitä, että luovutaan uskosta Luoja-Jumalaan, vaan siitä, että omaksutaan uusi naturalistinen usko ja sille ominainen näkökulma inhimillisen ja erityisesti tieteellisen tiedon lähtökohdista. (Gillespie 1979: 12) Enqvist määrittelee omaa uskoaan seuraavaan tapaan:

{{Lainaus|Tämän voin minäkin uskoa: että uskon ytimestä ei loppujen lopuksi löydy kuin tyhjyys, ajattelun musta aukko, jota tunteiden tapahtumahorisontti ympäröi.|Kari Enqvist|Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 187 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}</ref>}}

Enqvistin vakaumuksen mukaan kristillisen uskon ytimestä loppujen lopuksi löytyy vain tyhjyys, jota on ympäröity tunneperäisten tarpeiden luomilla kuvitelluilla tapahtumilla. Hän ei pidä uskoa Jumalaan tiedon asiana, koska hän olettaa, ettei Jumalaa ole olemassa. Uskossa on kysymys pelkästään tunteesta. Uskonnoton on ihminen, jossa tällaisia tunteita ei herää. Jumalasta on luvallista sanoa ainoastaan se, ettei hänestä voida sanoa mitään mielekästä. Tämä sinänsä ristiriitainen periaate kertoo ateistis-uskonnollisesta tarpeesta elää maailmassa, jossa Jumalan olemassaolon mahdollisuuskin on poistettu järjellisen keskustelun piiristä. Enqvistin uskonnottomuus on pyrkimystä saavuttaa rikkomaton ateistinen mielenrauha, jossa Jumalaa koskevaa kysymystä ei tarvitse edes herättää. Maallistumisprosessissa on kyse siitä, että yksi uskonnollinen näkemys vaihdetaan toiseen, jonka uskonnollista luonnetta ei haluta tunnustaa.

Enqvist pyrkii siis suojaamaan oman uskonnottomuutensa kritiikiltä kahdella erillisellä mutta toisiinsa liittyvällä siirrolla. Ensinnäkin hän siirtää oman vakaumuksensa määritelmien ja luokitusten ulkopuolelle: se ei ole sen enempää ateismia kuin agnostismiakaan. Suojattuaan itsensä epämääräisen uskonnottomuuden verhon taakse, hän sieltä käsin voi näennäisen neutraalisti suorittaa toisen siirtonsa. Hän siirtää älyllisesti kumoutuneeseen positivistiseen ajatteluun nojaten jumaluskon tiedon alueen ulkopuolelle erityiselle uskonnollisen uskon alueelle, joka on vailla tiedollista merkitystä. Myös tämä toinen siirto on Ayerin sanoja lainaten dogmaattinen, vailla älyllisiä perusteita oleva siirto. Positivisteja seuraten hän pyrkii karkottamaan jumaluskon pois paikaltaan tieteellisen tiedon ja luonnon selittämisen lähtökohtana vetoamalla näennäisesti havaintoihin, vaikka hän itse asiassa nojautuu uuteen kokonaisvaltaiseen uskonvakaumukseen havaintojen luonteesta ja niiden paikasta ihmisen tietojärjestelmässä.

Enqvistin ”uskonnoton” näkemys sisältää siis yllättävän paljon uskonnollisia piirteitä, kun sitä arvioidaan hänen oman uskonnon määritelmänsä pohjalta, jonka mukaan uskonnossa ei ole keskeistä oppi vaan tietty tunnesisältö tai asenne (Enqvist 2009: 119). Hänen ajattelunsa uskonnollinen luonne näkyy erityisesti siinä, että hän torjuu ajatuksen Jumalasta käyttäen hyväkseen päättelyä, joka on älyllisesti pätemätöntä tai jopa itsensä kumoavaa. Itsensä kumoavaa väitettä ei voida edes ymmärtää, mikä on Enqvistin mukaan juuri keskeistä uskonnollisessa puheessa. Enqvist myöntää, että ”uskonnottomuudessa kyse ei ole tietyn opin järkiperäisestä omaksumisesta vaan siitä, mitä sydän sanoo” (Enqvist 2009: 132–133).

=== Fysikalismi ===

Kari Enqvist on usein antanut ''[[Fysikalismi|fysikalistisia]]''<ref>Fysikalismi on [[AW:S#ontologia|ontologia]]n alaan kuuluva filosofinen katsomus, jonka mukaan todella olemassa ei perimmältään ole mitään muuta kuin fysiikan hiukkaset ja kentät, jotka yksin saavat aikaan kaikki havaittavat ilmiöt, myös ihmisten tietoisuuden.</ref> kannanottoja. Hän määrittelee fysikalismin seuraavasti:

{{Lainaus|Fysikalismi on moderni versio materialistisesta filosofiasta, joka väitti, että kaikki olevainen on ainetta. Fysikalismin mukaan kaikki on viime kädessä fysiikkaa. – – Fysikalistinen tietoisuuden teoria sanoo, että jokainen mentaalinen tila heijastaa vain ja ainoastaan aivojen tiettyjä sähkökemiallisia tiloja.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla<REF>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 42 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}</REF>}}

Fysikalismi johtaa siihen, että kaikki olemassa oleva, myös kaikki ihmiselämän ulottuvuudet redusoidaan eli pelkistetään alkeishiukkasten vuorovaikutukseksi.

{{Lainaus|Jos ihminen ja hänen tietoisuutensa ovat myös aineen vankeja, kaikki meidän ilomme, surumme, toiveemme, uskonnolliset tunteemme, rakkaus, kaikki mikä muodostaa minuutemme, on sekin alkeishiukkasten tanssahtelua.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla<REF>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 14 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}</REF>}}

Enqvist on mm. väittänyt, että sähkömagneettinen vuorovaikutus on käytännössä ihmisen<ref>Fysikalismiin eläytyen tämän lienee tulkittava tarkoittavan lähinnä neurofysiologisten ilmiöiden mittakaavaa.</ref> kaiken teoria<ref>Varsinainen "kaiken teoria" (engl. ''theory of everything'', lyh. ''TOE'') on eräänlainen fysikalistien vastine alkemistien "viisasten kivelle": tutkimuksen tavoiteltu päämäärä, kaikki (fysikaaliset) havainnot kattava, sisäisesti johdonmukainen matemaattinen malli. Kari Enqvist on antanut julkisesti ymmärtää, että TOE-projekti onnistuessaan olisi jonkinlainen tieteellinen todiste Jumalan olemassaoloa vastaan. "Kaiken teorian" löydyttyä hän siis ainakin henkilökohtaisesti, ellei mieli ole sittemmin muuttunut, olisi ilmeisesti valmis vaihtamaan "uskonnottomuutensa" puhtaaseen ''ateismiin''. – Toisaalta jo ajatus siitä, että TOE olisi todiste Jumalan olemassaoloa vastaan, edellyttää ''jotain'' (edes virheellistä) ''käsitystä'' siitä, mitä "Jumala on olemassa" -lause tarkoittaa. Joskus prof. Enqvistillä on siis jonkinlainen käsitys asiasta ilmeisesti täytynyt olla, ja jos TOEsta kuuluisi tarpeeksi lupaavia uutisia, niin ehkäpä tämä käsitys voisi vielä uudestaankin muistua mieleen. Puhe jostain "ihmisen kaiken teoriasta" viitannee kuitenkin siihen suuntaan, että hän joko ei enää oikein luota TOE-projektin mahdollisuuksiin tai ei ainakaan malta jäädä odottelemaan sen mahdollista onnistumista.</ref>, joka määrää ihmisen ajatukset ja kehon toiminnan.

Tiede ei kuitenkaan ole todistanut, että fysiikan vuorovaikutukset olisivat kaikki, mitä on olemassa, tai että ihmisellä ei olisi sielua<ref>joka myös pystyy vaikuttamaan kehon liikkeisiin ja sitä kautta muuhunkin fyysiseen todellisuuteen</ref>. Fysikalismi on siis tunnetun fysiikan absolutisoiva ja muut toimijat kieltävä ''puhtaasti filosofinen'' kanta, jonka prof. Enqvist kuitenkin esittää ''tieteellisenä'' kantana. Tällä tavoin [[Tiede|tieteen]]<ref>etenkin ns. kovien luonnontieteiden, ennen muuta fysiikan</ref> kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme nauttimaa arvovaltaa siirretään [[Naturalistinen kehäpäättely#Ulkoisiin_auktoriteetteihin_vetoaminen|naturalistisen auktoriteettiuskon]] käyttövoimaksi.

Enqvist myöntää, että fysikalistinen teoria on välittömän kokemuksemme vastainen, koska luonnostaan emme olettaisi esimerkiksi kauneuselämystemme olevan pelkistettävissä aineellisiin tekijöihin. Emme luonnostaan olettaisi, että kaunis auringonlasku olisi pelkistettävissä ”taivaalta satavien, eri tahtiin värähtelevien fotonien” kokoelmaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 41 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}</ref>

Koska tällainen pelkistys on niin vahvasti ihmisen peruskokemuksen vastainen, ihminen luonnostaan vastustaa kokemuksensa pelkistämistä fysiikkaan. Niinpä

{{Lainaus|on helppo ymmärtää toive, että pelkkä atomien liike ei riitä selittämään olemassaoloamme, tajuntaamme tai kokemuspiirimme huikeaa mosaiikkia – – tietoisuutemme tuntuu niin selkeästi olevan jotakin muuta kuin hiukkasia tai molekyylejä.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla<REF>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 16, 25 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}</REF>}}

Enqvist myöntää, ettei hän pysty todistamaan fysikalistista oletustaan tieteellisesti, koska on olemassa valtava määrä ilmiöitä, joita ei ole onnistuttu selittämään pelkän fysiikan pohjalta. ”Luonnollisesti on valtava määrä tapauksia, joissa emme vielä osaa sanoa, miten reduktio tapahtuu” (Enqvist 1998: 54). Hän vetoaa kuitenkin siihen, ettei ole myöskään kiistattomasti osoitettu, ettei fysikalistista pelkistystä olisi mahdollista viedä loppuun saakka: ”Mutta tosiseikka on, ettei ole olemassa yhtäkään kiistatonta esimerkkiä siitä, että jokin fysiikan ilmiö ei olisi selitettävissä osasiensa avulla.” (Enqvist 1998: 54)

Tärkeitä esimerkkejä fysikalismille ongelmallisista tosiasioista ovat tietoisuus, vapaa tahto, järjellisyys, minuus, itseisarvo, ehdottomat ihmisoikeudet, ihmisarvo ja elämän tarkoitus. Nämä piirteet ovat itsepäisesti vastustaneet yrityksiä pelkistää ne fysikaalisten hiukkasten vuorovaikutuksiin. Ne selittyvät kuitenkin raamatullisen jumaluskon pohjalta. Niinpä ne tarjoavat tukea raamatulliselle jumaluskolle ja ne muodostavat todistusaineistoa naturalismia vastaan.(Moreland 2009)

Ymmärtääksemme, miksi kyseiset tosiasiat ovat ongelmallisia fysikalismille, on hyvä suhteuttaa niitä joihinkin naturalistisen maailmankatsomuksen keskeisiin piirteisiin. Naturalismissa on kolme osaa: (1) Naturalistisen tietoteorian ytimessä on tieteisusko, jonka mukaan maailman kuvaamisessa ja selittämisessä [luonnon]tiede on olevaisen lopullinen mitta, sen mitä on, että se on, ja sen mitä ei ole, että se ei ole. (Sellars 1963: 173) (2) Koko olevaisen synty ja kehitys kerrotaan sellaisen suuren kertomuksen muodossa, joka perustuu luonnontieteellisesti kuvattavien syiden ja seurausten ketjuun. Keskeisessä asemassa ovat atomiteoria ja evoluutiobiologia, joiden avulla ilmiöiden synty pyritään selittämään lähtien liikkeelle kaikkein yksinkertaisimmista fysikaalisista hiukkasista. Naturalistinen kuvaus olevaisen synnystä hyväksyy ainoastaan kausaalisia syitä. (3) Naturalistinen todellisuuskäsitys hyväksyy ainoastaan sellaisten tekijöiden olemassaolon, jotka ovat riittävän samankaltaisia täydelliseen fysiikan teoriaan kuuluvien tekijöiden kanssa ja jotka voidaan selittää osana syiden ja seurausten välttämätöntä ketjua.

Kun koko olemassaolo pyritään pelkistämään älykkyyttä vailla olevaan molekylaariseen koneistoon, ongelmaksi tulee löytää paikka inhimillisen olemassaolon olennaisille piirteille kuten tietoisuudelle, tahdon vapaudelle ja järjellisyydelle. Naturalistinen viitekehys asettaa tällaiselle paikallistamiselle kolme ehtoa: (1) Piirteiden tulisi sopia yhteen naturalistisen tietoteorian kanssa, niin että ne ovat kuvattavissa ulkopuolisen havainnoitsijan näkökulmasta. (2) Piirteiden tulisi sopia suureen kertomukseen elämän synnystä ja kehityksestä, jossa osoitetaan, miten kyseiset piirteet syntyivät luonnollisten syiden ja seurausten tuloksena. Naturalistisen näkemyksen mukaan kosmoksen historia on kertomus siitä, miten mikrohiukkaset muodostivat erilaisia yhdistelmiä, joilla on yhä monimutkaisempi rakenne. (3) Piirteiden tulisi olla riittävän samankaltaisia fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden kanssa, niin että niiden voidaan osoittaa riippuvan niistä syiden ja seurausten ketjun välityksellä.

Tällöin naturalistilla on kaksi mahdollisuutta: Joko selittää, miten inhimillinen tietoisuus, järjellisyys ja arvotajunta ovat syntyneet fysikaalisten hiukkasten vuorovaikutuksesta, tai kieltää kyseisten inhimillisten piirteiden olemassaolo. Jos naturalisti valitsee edellisen vaihtoehdon, hänen tehtäväkseen tulee selittää useita eri tasoilla olevia tietoisuuden ilmiöitä: (1) Tietoisuuden alimmat tasot, kuten yksinkertainen kipuaistimus (2) Tahdon vapaus (3) Järjellinen ajattelu (4) Yhtenäinen henkinen minuus (5) Moraalisesti vastuullinen henkinen minuus ja sille ominainen tieto moraalista ja ehdottomista ihmisoikeuksista

Nykyisen tiedon valossa naturalismi ei pysty selittämään mitään näistä todellisuuden ulottuvuuksista. Enqvist kuitenkin vetoaa siihen, ettei myöskään ole kiistattomasti osoitettu, ettei fysikalistinen pelkistys olisi mahdollista viedä loppuun saakka.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 54 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}</ref> Näin siis fysikalismi toimii Enqvistille perustavana uskomusjärjestelmänä, jota ei voida todistaa oikeaksi siinä mielessä, että pystyttäisiin antamaan kaikille ilmiöille fysikalistinen selitys. Hänelle kuitenkin riittää, ettei fysikalistista todellisuusnäkemystä ole kiistattomasti todistettu vääräksi.

Enqvist pitää fysikaalisia hiukkasia todellisuuden alkuperänä ja sen perimmäisenä selitysperustana, joten niillä on hänen teoriassaan sama asema kuin teistisessä näkemyksessä on Jumalalla. Tällä tavalla tieteentekijä ottaa kantaa Jumalan olemassaoloon korvaamalla hänet aineellisella selitysperustalla.

{{Lainaus|Jos tieteellisen maailmankatsomuksen kannattaja siis haluaa väittää esimerkiksi, että kaikki arkikokemuksemme piirissä esiintyvät ja erityistieteiden tahollaan tutkimat ilmiöt palautuvat viime kädessä fysiikkaan, hän joutuu tällaisen väitteen esittäessään astumaan selkeästi fysiikan itsensä ulkopuolelle. Tilanne on samanlainen, jos perustaksi esitetään biologiaa tai evoluutioteoriaa.|(Haaparanta & Koskinen 2009: 254–255)<REF name="HaapKosk">Haaparanta L, Koskinen Heikki J. (2009). Luottamus, epäusko ja epäilevä usko. Teoksessa Ahti-Veikko Pietarinen, Sami Pihlström, Pilvi Toppinen (toim.) Usko. Helsinki: Helsingin yliopisto, Filosofian laitos & Käytännöllisen filosofian laitos, 247-261. (Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 22).</REF>}}

Fysikalistinen vakaumus ei ole Enqvistin tieteellisen päättelyn johtopäätös vaan sen lähtökohta. Tällaista vakaumusta voidaan kutsua uskonnolliseksi, koska se ilmaisee henkilön vakaumuksen todellisuuden alkuperästä, sen yhtenäisyyden perustasta ja perimmäisestä järjestyksestä. Vakaumuksen uskonnollinen luonne on ilmeinen, vaikka sen edustajat mielellään kutsuvat omaa näkemystään ”uskonnottomaksi”.

Enqvist antaa vaikutelman, että hänen materialisminsa ja fysikalisminsa on tieteellinen maailmankatsomus, kun taas Jumalaan uskovien näkemys olisi epätieteellistä. Tampereen yliopiston filosofian professori Leila Haaparanta kuitenkin kiinnittää huomiota tällaisen näkemyksen uskonvaraiseen luonteeseen:

{{Lainaus|Kun tieteellisen maailmankatsomuksen hyväksyvä henkilö päättää nojata tieteelliseen maailmankuvaan ja sitoutua epäuskoon tai ateismiin, hän tekee filosofisessa mielessä samankaltaisen valinnan kuin uskonnollinen henkilö.|(Haaparanta & Koskinen 2009: 254–255)<REF name="HaapKosk"/>}}

Kun tieteen esittämiä kuvauksia oikeutetaan, joudutaan astumaan tieteen ulkopuolelle, filosofian alueelle.

Niin sanottu tieteellinen maailmankatsomus on eräänlainen uskon valinta. Sen kannattaja ilmentää halua uskoa ja hän suorittaa perustavan valinnan sen suhteen, minkä varaan hän luottamuksensa rakentaa. Koko todellisuuden pelkistäminen sen aineellisiin osatekijöihin on luonteeltaan epäuskoa suhteessa Jumalaan. Siinä torjutaan Jumalan todellisuus maailmankatsomuksellisen uskon tasolla. ”Epäusko ymmärretään vastahakoisuudeksi Jumalaa kohtaan tai Jumalasta irrottautumiseksi.” Ateistikin suorittaa yhdenlaisen ”uskon hypyn”. (Haaparanta & Koskinen 2009: 251, 255)<ref name="HaapKosk" />

Enqvist pyrkii kätkemään oman kantansa uskonnollisen luonteen samaistamalla sen puolueettomaan tieteelliseen objektiivisuuteen. Enqvistin puolustama radikaalin agnostinen kanta ei kuitenkaan ole uskonnollisesti neutraali, vastoin hänen omaa oletustaan. Se sisältää kannanoton Jumalaan. Kysymys Jumalasta maailmankaikkeuden alkuperänä on niin keskeinen, että myös kannanotosta pidättäytyminen ja Jumalan asettaminen tiedon kannalta merkityksettömien oletusten joukkoon, merkitsee kannanottoa. Enqvist haluaa omalle uskonnolliselle näkemykselleen yksinoikeuden tieteen piirissä esittämällä jumaluskoisen kannan mielettömänä. Hänen retoriikkansa ytimessä on väite, että vaihtoehtoisten kantojen esittäjät ovat fundamentalisteja, joita ei tarvitse ottaa vakavasti.

===Ristiriitainen suhde tieteeseen ja filosofiaan===
Prof. Enqvist on useaan otteeseen ilmaissut halveksuntaa ''filosofisia perusteluja''<ref>Ja kun filosofisia perusteluja kerran halveksii, on toki vain johdonmukaista, ettei niitä juuri katso tarpeelliseksi itsekään esittää.</ref> kohtaan ja peräänkuuluttanut ''tieteellisen metodin'' tärkeyttä.
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] -väittelyssä hän kuitenkin myönsi, että ''ateismille ei ole tieteellisiä perusteluja''. Koska ateismia ja uskonnottomuutta ei siis voida perustella tieteellisesti, niin näiden kantojen perustelu on välttämättä filosofinen. Kun prof. Enqvistin maailmankatsomuksen perustelu siis on filosofinen, ei tieteellinen, ja kun hän toisaalta nimenomaisesti halveksuu filosofisia perusteluja, jollaisiin hänen uskonnottomuutensakin perustuu, on ristiriitaista, että hän kuitenkin pitää uskonnottomuuttaan arvossa<ref>Se, että hän pitää sitä arvossa, on pääteltävissä hänen omasta julkisesta esiintymisestään – onhan hän kirjoittanut aiheesta kirjankin.</ref>.

===Ristiriitainen suhde tieteisuskoon===
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssä prof. Enqvist myönsi myös, että tieteellinen tieto ei ole tietomme summa. Hän myöntää siis aivan oikein, että on olemassa muutakin luotettavaa tietoa kuin tieteellinen tieto (ja ettei tieteellinenkään tieto toisaalta ole aina luotettavaa). Kuitenkaan hän ei hyväksynyt prof. Puolimatkan esittämiä, kristinuskoa tukevia filosofisia perusteluja vaan vaati tieteellisen metodin alaisia todisteita. Prof. Enqvist siis myöntää, että [[tieteisusko]] ei ole uskottavaa, mutta silti käytännössä soveltaa uskonnottomuutensa perustelemiseksi juuri tieteisuskoa.<ref>Ei liene kovin kaukaa haettua olla näkevinään jonkinlaista yhteyttä prof. Enqvistin filosofianvastaisuuden ja sen seikan välillä, että filosofisilla keskusteluareenoilla tällaisilla sisäisesti ristiriitaisilla kannanmäärityksillä ei olisi menestymisen mahdollisuuksia. "Suurelle yleisöllehän" voi sen sijaan tiedemiehen auktoriteetilla ratsastaen nykyisessä jälkikristillisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä jokseenkin estottomasti esittää, mitä mielii.</ref>

== Retorinen toimintamalli ==

===Kirjojen propagandistinen luonne===
Kirjailija Enqvist on julkisesti luonnehtinut teoksiaan seuraavasti:
{{Quotation|Kirjani ovat tiedevalistusta ja maailmankuvan rakentamista. – – Kyllä ne ovat varmasti vähän provosoivia, tarkoituksellisestikin. Täytyy muistaa, että niitä ei ole kirjoitettu filosofeille tai tutkijoille. Tarkoituksena on saavuttaa – – yleisöni – –. Silloin täytyy kärjistää ja pelkistää.}}
Kärjistykset ovat Enqvistin mielestä ''"[p]arempia kuin epämääräiseltä vaikuttava käsiteanalyysi"''.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jussi Ahlroth | Otsikko = [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Eno+etsii+elämän+tarkoitusta/HS20091224SI1KU01ghp Eno etsii elämän tarkoitusta] | Julkaisu = HS | Ajankohta = 24.12.2009 | Numero = | Sivut = C1 | Tunniste = | Viitattu = 6.3.2010}}</ref>

Kun tämän yhdistää Enqvistin esiintymiseen kirjoissaan, avautuu mielenkiintoinen näköala. Näin Enqvist:
{{Quotation|Olemassaoloon ei liity syvää filosofiaa. Se on pohjimmiltaan fysiikan kysymys. – – Filosofeille riittää se, miten asiat voisivat olla. Fyysikko haluaa tietää, miten asiat ovat oikeasti<ref>Sitaatit ovat Enqvistin ''Olemisen porteilla'' -kirjasta; ne on otettu HS:n ''[http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Eno+etsii+elämän+tarkoitusta/HS20091224SI1KU01ghp Eno etsii elämän tarkoitusta]'' -artikkeliin esimerkkeinä ko. teoksen sisällöstä.</ref>.}}
Enqvist näyttäisi haluavan antaa "maallikoille" vaikutelman, että hän jakaa näille jotain arvokasta tietoa, vaikka itse hyvin tietääkin, että kyse on pikemminkin retorisesta kärjistelystä, joka ei toimisi asiantuntijatason viestinnässä.

Enqvistin tarkoituksena näkyy siis olevan pikemminkin varustaa lukijansa materialistista todellisuuskäsitystä<ref>Enqvistin (tai vähintäänkin hänen haastattelijansa) kielellä ''Olemisen porteilla'' -teoksen kirjoittajasta tuli "tieteellisen maailmankuvan virallinen puolustaja" (HS 24.12.2009, s. C1).</ref> pönkittävien purevien Enqvist-sitaattien arsenaalilla kuin yrittääkään opettaa näitä hahmottamaan saati arvioimaan todellisuuskäsitysvaihtoehtoja millään älyllisesti kestävällä tavalla. Tällaista toimintaa voi määritelmän nojalla perustellusti kutsua [[AW:S#propaganda|propagandistiseksi]].

Edellä sanottu ei tarkoita sitä, etteikö Enqvistin<ref>samoin kuin vaikkapa Hawkingin</ref> teoksilla olisi myös hänen toteamaansa tiedevalistuksellista luonnetta. Epäilemättä niistä voi oppia jotain fysiikan saavutuksista ja nykytilasta. ''Olemisen porteilla'' -teosta ei liene palkittu Tieto-Finlandialla pelkistä "maailmankuvanrakentamisansioistaan". Yhtä kaikki näillä teoksilla on selkeän propagandistinen luonne. Propagandahan ei ensisijaisesti ole silkkaa disinformaatiota vaan pikemminkin ''määrätietoisen yksipuolista informaatiota''.<ref>Myös kristillinen apologetiikka täyttää [[AW:S#propaganda|propagandan]] tietyn määritelmän ("tietoa, jota levitetään [tässä tapauksessa: asetetaan tarjolle Internetiin] tarkoituksena muokata kohteen [Internetin suomenkielisen lukijakunnan] mielipidettä [käsitystä kristinuskon tiedollisista perusteista]"): sillä on selkeä paikkansa ja tehtävänsä, joka määrittää myös aiheiden valintaa ja käsittelynäkökulmaa. Tämä myönnetäänkin selvästi heti kättelyssä – tälläkin sivustolla heti nimeä myöten ja etusivulla näkyvästi selittäen.Lukija siis tietää koko ajan, mikä on täkäläisten tekstien luonne ja tarkoitus, ja voi siksi ymmärtää, ettei mikään artikkeli ole sisältämänsä argumentoinnin tasoa vakuuttavampi. Emme siis vaadi uskomaan auktoriteettiimme vaan tyydymme tarjoamaan argumentaatiomme halukkaiden tutustuttavaksi.</ref>

Enqvistin julkisen esiintymisen ''retorinen'' ongelmallisuus ei ole siinä, että hänen kirjoittamisellaan on tietty päämäärä (kenelläpä ei olisi), eikä edes siinä, mikä tämä päämäärä on (avoimessa keskusteluavaruudessa on tilaa kaikille käsityskannoille<ref>ja itse kukin vastaa siitä, mille kannalle kallistuu, vrt. {{rp|Sananl. 9:1-18}}</ref>), vaan siinä, että hänen käyttämänsä ''keinot'' eivät lähemmässä tarkastelussa ainakaan kaikin osin kestä päivänvaloa. Ts. hänen hyväuskoinen lukijansa luulee saavansa hänen teksteistään jotain sellaista, mikä ei selvästikään pidä paikkaansa, eli jonkinlaisen [[wp:demarkaatio-ongelma|''"objektiivisen tieteellisen maailmankuvan"'']]. Tosiasiassa lukija tältä osin kohtaa vain näyttävää tieteellistä uraa tekevän materialistin itsekeskeisen<ref>ja seurattavaksi esimerkiksi tarjoutuvan</ref> kuvauksen siitä, miltä maailma materialistifyysikon silmin vaikuttaa. Ellei lukija tule tästä erosta tietoiseksi, voi sanoa hänen joutuneen huijatuksi.<ref>Klassisen määritelmän mukaan ''tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus''. Tämän mukaan siis huonosti perusteltu uskomus ei täytä tiedon määritelmää siinäkään tapauksessa, että se sattuisi olemaan totta. Tästä näkökulmasta on mahdollista todeta huijatuksi joutuminen ottamatta edes kantaa materialismin totuuteen sinänsä: lukija luuli saaneensa Enqvistiltä hyviä (kriittisenkin tarkastelun kestäviä) perusteluja materialismille, vaikkei sellaisia saanutkaan.</ref>

===Auktoriteettiviesti ja vastakaiku===
Kirjailija Enqvistin valitsemaan retoriseen linjaan kuuluu korostettu fysiikan alan asiantuntemukseensa vetoaminen perimmäisten kysymysten käsittelyn pätevyyden "takaajana"<ref>siis "koska kaikki on perimmältään fysiikkaa, olen fyysikkona kaiken perimmäisyyden mitä parhain asiantuntija" -tyylinen ''fysikalistinen markkinointiväittämä''</ref>, vaikka
* fysiikan menetelmin ei tietenkään voida periaatteessakaan ratkaista kysymystä, voidaanko kaikki todellisuutta koskevat olennaiset kysymykset fysiikan menetelmin ratkaista, ja vaikka
* on periaatteessa yleisesti tiedossa, etteivät kaikki fyysikot suinkaan allekirjoita Enqvistin näkemyksiä<ref>Tunnettu suomalaisesimerkki tästä on nyttemmin edesmennyt fysiikan professori ja suomalaisen teoreettisen fysiikan tutkimuksen uranuurtaja, Enqvistin tavoin kirjailijanakin tunnettu [[wp:K. V. Laurikainen|K. V. Laurikainen]].Professori Laurikainen muuten kävi todellisuuskäsityskysymyksistä julkista debattia mm. senaikaisen teoreettisen filosofian professorin, nyttemmin Helsingin yliopiston kanslerin Ilkka Niiniluodon kanssa. Sitä keskustelua Enqvist tuskin suostuisi luonnehtimaan slogaanillaan, jonka mukaan "Filosofeille riittää se, miten asiat voisivat olla. Fyysikko haluaa tietää, miten asiat ovat oikeasti."</ref>.

Tämä taktiikka myös puree käytännössä, kuten seuraava "kirja-arvostelun"<ref>Lainausmerkit siksi, että teksti ei sisällä mitään arvostelun tapaistakaan vaan pelkkää kehuvaa esittelyä.</ref> otsikkokin osoittaa: "Lohduttaa, kun fyysikko ei lupaa mitään"<ref>HS 24.12.2009, s. C1</ref>. Kyseinen "arvostelu" summaa seuraavasti: "Teos<ref>''Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat''</ref> on Enqvistiä parhaimmillaan, kylmän universumin ilosanomaa, joka lohduttomuuttaan, ja ehkä juuri sen tähden, lohduttaa enemmän kuin tuhat tyhjää lupaavaa filosofiaa."

Ilmeisesti Enqvist on siis ainakin joillekin mediatahoille saanut varsin hyvin myydyksi retorisen perusteesinsä, joka asiallisesti ottaen näkyy merkitsevän jotakuinkin seuraavaa:
# Filosofeista poiketen nimenomaan fyysikot tietävät, miten asiat oikeasti ovat.
# Kari Enqvist on huippufyysikko.
# Siispä Kari Enqvist tietää huippuhyvin, miten asiat oikeasti ovat.
# Useimmista muista fyysikoista poiketen Kari Enqvist ystävällisyyttään vieläpä jakaa tietonsa tavallisillekin kuolevaisille.
# Jos siis et itse ole kaksinenkaan fyysikko, niin Kari Enqvistin teoksia lukematta et oikeastaan voi tietää tai oppia, miten asiat oikeasti ovat.
# Olematta fyysikko et sitä paitsi voi itse pätevästi arvioida Enqvistin esittämiä asioita, sillä olemassaolohan on fysiikan kysymys, joten varsinaisesti vain fyysikot (ja toissijaisesti ne, jotka uskovat fyysikoita) voivat tietää tämän kysymyksen vastauksen.
# Jos siis joku ei usko, mitä Kari Enqvist sanoo, se johtuu vain siitä, että tämä epäilijä ei kestä kohdata todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on.
Edelläolevan voi tiivistää: älä ajattele itse äläkä kyseenalaista, vaan usko, että Kari Enqvist on tiedollinen auktoriteettisi ja että se, mitä hän sanoo, on totuus.

Edellä analysoituun retoriikkaan näköjään täysin kritiikittömästi suostuttuaan Helsingin Sanomien "kirja-arvostelija" siis lisäsi omana panoksenaan vielä sen, että Enqvistin lukeminen "lohduttomuuttaan lohduttaa". Mistä mahtanee olla kysymys? Sitä voi vähintäänkin [http://touchstonemag.com/archives/article.php?id=21-05-020-f arvailla].

==Aiheesta muualla==
[http://www.youtube.com/watch?v=prYeIU0NrSY "Can the Universe Exist Without God?" ] Enqvistin ja filosofi William Lane Craig keskustelutilaisuus Helsingin Yliopistolla, [http://veritasforum.fi/ajankohtaista/teologi-ja-kosmologi-keskustelevat-jumalatodistuksista-helsingin-yliopistolla-164.html Veritas Forum Finland], 16.4.2012,

== Viitteet ==

{{viitteet}}

[[Luokka:Henkilöt]]

Uusi testamentti

2011-04-22T08:21:18Z

Gabonica: typo

==Uuden testamentin dokumenttien luotettavuus muihin antiikin teksteihin verrattuna==
UT:n tekstien luotettavuus pyritään usein arkipäiväisissä keskusteluissa mitätöimään vetoamalla tekstien myöhäiseen alkuperään. Tällöin kuitenkin unohdetaan, että esimerkiksi antiikin teksteistä on säilynyt vain kopioita, josta suurin osa on hyvin myöhäistä perua. Esimerkiksi Herodotoksen tekstit on alunperin kirjoitettu noin 480 eKr. kun taas varhaisin kopio on noin vuodella 900 jKr. Alkuperäisen ja kopioidun tekstin ikäero on siis lähes 1500 vuotta(!).<ref name="BFF">{{cite book
|author=Bruce, Frederick Fyvie
|authorlink=
|editor=
|others=
|title=The New Testament documents
|edition=
|language=
|publisher0Downers Grove, Inter-Varsity
|location=Leicester
|year=1987
|origyear= Fifth edition (revised and completely reset) 1960
|pages=
|quote=
|isbn=0-8028-1025-X
|oclc=
|doi=
|url=http://www.bible.ca/b-new-testament-documents-f-f-bruce-ch2.htm
|accessdate=
}}</ref> Uuden testamentin tekstien varhaisimmat kopiot ovat taas noin vuolelta 130 jKr. ja koko UT noin vuodelta 350 jKr. Uusi testamentti on siis yksi parhaiten säilyneistä antiikin tekstikokoelmista.

Seuraavassa taulukossa on vertailu merkittäviä antiikinajan tekstejä.

{| {{prettytable}}
|-
!{{hl2}} | Teos<ref name="BFF" />
!{{hl2}} | Kirjoitettu
!{{hl2}} | Vanhin kopio
!{{hl2}} | Kopioita
|-align="right"

|align="left" | Herodotos
| 488-428 eKr.
| 900 jKr.
| 8

|-align="right"
|align="left" | Tykukides
| n. 460-400 eKr.
| n. 900 jKr.
| 8

|-align="right"
|align="left" | Tacitus
| 100 jKr.
| 1100 jKr.
| 20

|-align="right"
|align="left" | Caesarin Gallialaissodat
| 58-50 eKr.
| 900 jKr.
| 9-10

|-align="right"
|align="left" | Liviuksen Rooman historia
| 59-17 jKr.
| 900 jKr.
| 20

|-align="right"
|align="left" | UT
| 40-100 jKr.
|rowspan="2"| n. 130 jKr. kok. 350 jKr.
| yli 5000

|-
|colspan="2"|
|
|}

==Viitteet==

{{viitteet}}

{{raamatuntutkimus}}

Malline:Raamatuntutkimus

2011-04-17T09:00:41Z

Gabonica: Uusi testamentti

{{Navbox
|name = Raamatuntutkimus
|state =
|title = Raamatuntutkimus - [[Eksegetiikka]]

|group1 = Tutkijoita:
|list1 = [[Andreas J. Köstenberger‎]] {{·}} [[Craig Blomberg]] {{·}} [[Craig A. Evans]] {{·}} [[Craig Keener]] {{·}} [[Darrell Bock]] {{·}} [[D. A. Carson|Donald A. Carson]] {{·}} [[Eleonore Stump]] {{·}} [[Gary Habermas]] {{·}} [[Timo Laato]]{{·}} [[Heikki Räisänen]] {{·}} [[N. T. Wright‎]] {{·}} [[Richard Bauckham]] {{·}} [[Tom Holmén]] 

|group2 = Tutkimusmenetelmät:
|list2 = {{Navbox_subgroup
| group1 = [[Historiallis-kriittinen raamatuntutkimus| Historiallis-kriittinen]]:
| list1 = [[Kirjallisuushistoriallinen menetelmä (raamatuntutkimus)|Kirjallisuushistoriallinen menetelmä]]{{·}} [[Muotokritiikki]]{{·}}[[Redaktiokritiikki]]{{·}} [[Traditiokritiikki]]

| group2 = [[Kirjallisuuskritiikki (raamatuntutkimus)| Kirjallisuuskriittinen:]]
| list2 = [[Dekonstruktio (raamatuntutkimus)|Dekonstruktio]]{{·}} [[Kanoninen kritiikki (raamatuntutkimus)‎|Kanoninen kritiikki]]{{·}} [[Lukijalähtöinen tutkimus (raamatuntutkimus)|Lukijalähtöinen tutkimus]]{{·}} [[Narraatiokritiikki (raamatuntutkimus)‎|Narraatiokritiikki]]{{·}} [[Retorinen kritiikki (raamatuntutkimus)|Retorinen kritiikki‎]]{{·}} [[Strukturalismi (raamatuntutkimus)‎|Strukturalismi]]{{·}}

| group3 = Yhteiskuntakriittinen:
| list3 = [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) | Sosiologinen kritiikki]]
}}
|group3 = Raamatun kirjojen luotettavuus:
|list3 = {{Navbox_subgroup
| group1 = Vanha testamentti:
| list1 = [[Joosuan kirja]]{{·}} [[Ensimmäinen Samuelin kirja|1. Samuelin kirja]] {{·}} [[Ensimmäinen kuninkaiden kirja|1. Kuningasten kirja]] {{·}} [[Jesajan kirja]] {{·}} [[Danielin kirja]]

| group2 = [[Uusi testamentti]]:
| list2 = [[Evankeliumit]]: [[Evankeliumi Luukkaan mukaan|Luukas]]{{·}} [[Johanneksen evankeliumi|Johannes]] [[Apostolien teot]] {{·}} [[Toinen kirje korinttilaisille|2. Korinttilaiskirje]]

| group3 = Katso myös:
| list3 = [[Aitouskriteerit]] {{·}} [[Dokumentaarihypoteesi]] {{·}} [[Evankeliumien ajoitus]] {{·}} [[Heettiläiset]] {{·}} [[Pseudonimien käyttö]] {{·}} [[Synoptinen ongelma]] {{·}} [[Jeesus-seminaari]]
}}

}}
<noinclude>[[Luokka:Navigaatiomallineet]]
</noinclude>

Uusi testamentti

2011-04-17T08:59:54Z

Gabonica: /*Uuden testamentin dokumenttien luotettavuus muihin antiikin teksteihin verrattuna*/ työstöä. Kaipaa oikolukua ja täydennystä

==Uuden testamentin dokumenttien luotettavuus muihin antiikin teksteihin verrattuna==
UT:n tekstien luotettavuus pyritään usein arkipäiväisissä keskusteluissa mitätöimään vetoamalla tekstien myöhäiseen alkuperään. Tällöin kuitenkin unohdetaan, että esimerkiksi antiikin testeistä on säilynyt vain kopioita, josta suurin osa on hyvin myöhäistä perua. Esimerkiksi Herodotoksen tekstit on alunperin kirjoitettu noin 480 eKr. kun taas varhaisin kopio on noin vuodella 900 jKr. Alkuperäisen ja kopioidun tekstin ikäero on siis lähes 1500 vuotta(!).<ref name="BFF">{{cite book
|author=Bruce, Frederick Fyvie
|authorlink=
|editor=
|others=
|title=The New Testament documents
|edition=
|language=
|publisher0Downers Grove, Inter-Varsity
|location=Leicester
|year=1987
|origyear= Fifth edition (revised and completely reset) 1960
|pages=
|quote=
|isbn=0-8028-1025-X
|oclc=
|doi=
|url=http://www.bible.ca/b-new-testament-documents-f-f-bruce-ch2.htm
|accessdate=
}}</ref> Uuden testamentin tekstien varhaisimmat kopiot ovat taas noin vuolelta 130 jKr. ja koko UT noin vuodelta 350 jKr. Uusi testamentti on siis yksi parhaiten säilyneistä antiikin tekstikokoelmista.

Seuraavassa taulukossa on vertailu merkittäviä antiikinajan tekstejä.

{| {{prettytable}}
|-
!{{hl2}} | Teos<ref name="BFF" />
!{{hl2}} | Kirjoitettu
!{{hl2}} | Vanhin kopio
!{{hl2}} | Kopioita
|-align="right"

|align="left" | Herodotos
| 488-428 eKr.
| 900 jKr.
| 8

|-align="right"
|align="left" | Tykukides
| n. 460-400 eKr.
| n. 900 jKr.
| 8

|-align="right"
|align="left" | Tacitus
| 100 jKr.
| 1100 jKr.
| 20

|-align="right"
|align="left" | Caesarin Gallialaissodat
| 58-50 eKr.
| 900 jKr.
| 9-10

|-align="right"
|align="left" | Liviuksen Rooman historia
| 59-17 jKr.
| 900 jKr.
| 20

|-align="right"
|align="left" | UT
| 40-100 jKr.
|rowspan="2"| n. 130 jKr. kok. 350 jKr.
| yli 5000

|-
|colspan="2"|
|
|}

==Viitteet==

{{viitteet}}

{{raamatuntutkimus}}

Evoluution määritelmä

2009-09-08T14:51:08Z

Gabonica: stylisointia ja lisäystä

{{Tämä artikkeli| käsittelee termin "evoluutio" erilaisia määritelmiä. Teoriaa lajien kehityksestä yksinomaan evoluution kautta käsittelee artikkeli [[evoluutioteoria]]. Erilaisia tunnettuja muuntelumekanismeja  taas käsittelee artikkeli [[perinnöllisen muuntelun mekanismit]]}}

Termillä '''"evoluutio"''' voidaan viitata jo vain biologiassakin ainakin kuuteen eri käsitteeseen<ref name="Meanings"> {{Verkkoviite | Nimeke = The Meanings of Evolution | Osoite = www.arn.org/docs/meyer/sm_meaningsofevolution.pdf | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Stephen C. Meyer and Michael Newton Keas | Julkaisija = Access Research Network | Ajankohta = }}</ref>, ja biologian sanakirjatkin määrittelevät sen yleensä ainakin kahdella sisällöltään eroavalla tavalla<ref>http://www.biology-online.org/dictionary/Evolution</ref>:

{|style="padding: 0.2em; margin-left:15px; border: 1px solid #B8C7D9; background:#f5faff; font-size: 95%"
|
* Perättäisten sukupolvien saatossa ja populaation geneettisessä rakenteessa tapahtuva muutos, jota voivat aiheuttaa luonnonvalinta, jalostus, hybridisaatio ja mutaatiot<ref>http://www.biology-online.org/dictionary/Evolution "The change in genetic composition of a population over successive generations, which may be caused by natural selection, inbreeding, hybridization, or mutation."</ref>.
* Lajin – tai muun toisilleen sukua olevien organismien ryhmän – evolutiivista kehitystä kuvaava tapahtumasarja; fylogenia<ref>http://www.biology-online.org/dictionary/Evolution "The sequence of events depicting the evolutionary development of a species or of a group of related organisms; phylogeny."</ref>
|}

Sekaannusten minimoimiseksi ApologetiikkaWikissä [[AW:S#evoluutio|evoluutio]]lla tarkoitetaan yksinomaan
{{Sitaatti3|center|''[[AW:S#luonnollinen|luonnollisten]] prosessien aikaansaamia muutoksia [[wp:populaatio|populaation]] [[wp:geenipooli|geenipoolissa]]''.}}

Tällöin evoluutio on asia, jota kukaan tuskin kieltää.

== Ristiriitaisten määritelmien aiheuttamia ongelmia ==

Evoluution todisteita arvioitaessa on tärkeätä varoa syyllistymästä [[Virheellinen analogia|virheelliseen analogiaan]]. Jos todisteet puhuvat yhdenlaisen evoluution puolesta, ne voivat kuitenkin puhua samalla jotakin toisenlaista evoluutiota vastaan.

Monet tunnetut evoluutioskeptikot, kuten [[Philip Johnson]], [[Paul Nelson]] ja [[Jonathan Wells]], kiinnittävät huomiota evoluutiokeskusteluissa termin määrittelyn sekavuuteen.
{{Quotation|''"Evoluutio"'' on konstikas sana. Jos sillä tarkoitetaan ''"pieniä muutoksia ajan saatossa"'', niin luupäisinkin fundamentalisti tietää, että Maapallon historiassa on tapahtunut muutoksia. Mikäli evoluutiolla tarkoitetaan oppia, jonka mukaan ''"Kaikki eliöt polveutuvat yhteisestä esi-isästä ohjaamattomien mutaatioden ja luonnonvalinnan kautta"'' (tämä on oppikirjan määritelmä evoluutiolle), niin 1. luokan biologeillakin on rankkoja kysymyksiä.|Paul Nelson, Expelled: No Intelligence Allowed}}

Ohessa on listattu neljä eniten käytettyä evoluution määritelmää:<ref name="Meanings"/>{{,}}<ref name="WhatIs">{{Verkkoviite | Nimeke = What Is Evolution? | Osoite = http://www.discovery.org/a/9491 | Viitattu = 8.9.2009 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Discovery Institute — Center for Science and Culture | Ajankohta = May 1, 2009 }}</ref>

{|style="padding: 0.2em; margin-left:15px; border: 1px solid #B8C7D9; background:#f5faff; font-size: 95%"
|
*'''Evoluutio #1''' ''Muutoksia ajan saatossa; Luonnonhistoria; mikä tahansa tapahtumasarja luonnossa.''
::Luonnonhistoria ei ole staattinen. Ne luonnontieteen alat, jotka pyrkivät ymmärtämään luonnonhistoriaa, käsittelevät evoluutiota #1. merkityksessä - luonnon muuttumisena ajan saatossa. Astronomit tutkivat tähtien elämänkaaria, geologit Maapallon pinnan muutoksia, paleontologit tarkastelevat maakerrostumista lajityyppien muutoksia ajan saatossa, biologit huomioivat ekologista kehittymistä kirjoitetun historian saatossa, esimerkiksi sellaista, jossa karu saari peittyy rehevään metsikköön. Vaikka viimeisellä esimerkillä ei ole paljoakaan tekemistä uusdarwinistisen evoluutioteorian kanssa, se kuitenkin sopii #1. määritelmään evoluutiosta tapahtumasarjana luonnonhistoriassa.
*'''Evoluutio #2'''
::Evoluutiolla voidaan tarkoittaa, että nykyiset eliöt ovat erilaisia kuin eliöt kaukaisessa menneisyydessä. Evoluutiolla voidaan myös viitata lyhyessä ajassa tapahtuviin pieniin muutoksiin yksittäisten lajien piirteissä. Jopa Darwin-skeptikotkin hyväksyvät, että tällaisia "muutoksia ajan saatossa" tapahtuu.
*'''Evoluutio #3'''
::Jotkin tiedemiehet assosioivat sanan "evoluutio" ideaan, jonka mukaan kaikki nykyiset eliöt polveutuvat yhdestä yhteisestä esi-isästä. Väite tunnetaan nykyään polveutumisoppina. Tämä teoria kuvaa elämän historian haarautuvana puuna.
*'''Evoluutio #4'''
::Toiset ihmiset viittaavat ''evoluutio'' -termillä syyhyn tai muutoksen mekanismiin - biologiseen prosessiin, jonka Darwin katsoi johtavan lajiutumiseen. Darwin esitti, että luonnonvalinnalla oli voima luoda uusia elämänmuotoja. Oppi universaalista yhteisestä esi-isästä yhdessä luonnonvalinnan kanssa muodostaa ytimen [[evoluutioteoria|darwinilaiselle evoluutioteorialle]]. "Uusdarvinistinen" evoluutio yhdistää tietämyksemme DNA:sta ja genetiikasta, ja esittää että mutaatiot DNA:ssa tarjoavat muuntelua, jonka varassa luonnonvalinta toimii.
|}

Kun kohtaat termin "evoluutio" sinun tulisinkin kysyä itseltäsi, mitä yllä mainituista määritelmistä käytetään. Suurin osa [[evoluutioteoria|uusdarvinismin]] kriitikoista keskittyy määritelmiin #3 ja #4. Keskustelu muuttuu kuitenkin sekavaksi, kun joku pyrkii esittämään Evoluutio #2 todistavia seikkoja tukena #3 ja #4 määritelmille. Vastaavasti toiset taas saattavat käsitellä Evoluutio #3:n ja Evoluutio #4:n ongelmia, minkä vuoksi heitä syytetään Evoluutio #2 torjumisesta. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä jopa ne biologit, jotka kyseenalaistavat uusdarvinistisen [[evoluutioteoria]]n, hyväksyvät Evoluutio #2:n.<ref name="WhatIs"/>

== Termit "mikroevoluutio" ja "makroevoluutio" ==

Aihepiiriä käsittelevässä kirjallisuudessa käytetään usein termejä "mikroevoluutio" ja "makroevoluutio". Termien tarkoituksena on määrittää muuntelun mahdollisuudet ja rajat. Esimerkiksi [[Evoluutio – kriittinen analyysi (kirja)|Evoluutio – kriittinen analyysi]] (myöhemmin: "E-ka") antaa termeille määritelmät:

{|style="padding: 0.2em; margin-left:15px; border: 1px solid #B8C7D9; background:#f5faff; font-size: 95%"
|
*'''Mikroevoluutio''': Evoluutio olemassa olevien rakennetuntomerkkien sisällä; määrällinen muutos jo olemassa olevissa elimissä, rakenteissä tai rakennesuunnitelmissa.
*'''Makroevoluutio''': Täysin uusien elimien, rakenteiden ja rakennesuunnitelmien synty ja niihin liittyvä kvalitatiivisesti uusi geneettinen materiaali. Tässä merkityksessä käytetään termiä korkeammalle kehittyminen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = Evoluutio – kriittinen analyysi | Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 53 | Selite = | Tunniste = 951-98558-0-7 }} </ref>
|}

Kuten E-ka:ssa tämän jälkeen todetaankin, näiden määritelmien mukaan mikro- ja makroevoluution ero ei ole määrällinen vaan laadullinen. Yleensä näitä termejä käytetään kuitenkin liitettynä taksonomisiin ryhmiin, niin että mikroevoluutio tarkoittaa lajin sisäistä muuntelua<ref>http://www.biology-online.org/dictionary/Microevolution Evolution involving small-scale changes, i.e. within the species level, occurring over a short period of time that results in the formation of new subspecies.</ref>, kun taas makroevoluutio tarkoittaa lajirajan ylittävää muuntelua ja uusien taksonomisten ryhmien syntymistä.<ref>http://www.biology-online.org/dictionary/Macroevolution Evolution happening on a large scale, e.g. at or above the level of species, over geologic time resulting in the formation of new taxonomic groups.</ref> E-ka mukaileekin termien taksonomisia määritelmiä liittämällä termit [[perusryhmä]]n käsitteeseen. Tällöin "mikroevoluutiota ovat kaikki muuntelutapahtumat, jotka jäävät perusryhmän rajojen sisälle. Makroevoluutiota olisi uuden perusryhmän syntyminen toisesta."<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = Evoluutio – kriittinen analyysi | Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 55 | Selite = | Tunniste = 951-98558-0-7 }} </ref> Näitä taksonomisia määritelmiä ei voida kuitenkaan ongelmitta liittää edellä annettuihin mikro- ja makroevoluution määritelmiin. Tunnetut lajiutumismekanismit liittyvät populaatioiden eristymiseen, eivätkä uusien rakenteiden, elinten tai rakennesuunnitelmien syntyyn. Lajien erilaistuminen tapahtuu vasta kun ne elävät pidempään erossa toisistaan.

== Viitteet ==
{{viitteet}}

[[Luokka:Evoluutioteoria]]

Keskustelu:Naturalistinen kehäpäättely

2009-08-14T16:56:34Z

Gabonica:

Onko tässä artikkelissa oletettu naturalistiseksi maailmankuvaksi kaikki sellainen joka perustuu testattavuuteen (ei välttämättä naturalismiin)? Toivoisin myös että yliluonnollisen sisällyttäminen tieteen piirin - ns. porkkana-osio - sisältäisi myös konkreettisia esimerkkejä siitä miten naturalistisuuden syrjäyttäminen tuo lisäarvoa tieteeseen.
:Tapio Puolimatka käsittelee esittämiäsi seikkoja skepsis-luennossaan. Luennon voi katsoa [http://video.google.com/videoplay?docid=-1479628532032841642&hl=en täältä]. --[[Käyttäjä:Gabonica|Gabonica]] 14. elokuuta 2009 kello 16.56 (UTC)

Tuomas Kangasniemi: Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta

2009-08-06T22:22:35Z

Gabonica: kuva

{{#css:Järjestelmäviesti:NonFree.css}}
{{Suojattu|Mini}}

Yksi ateistien suosimista perusteluista maailmankuvalleen on vetoaminen siihen, että ihminen syntyy ateistina. Argumenttiin kuuluu metafyysisen väittämän ohella keskeisesti myös moraalinen ulottuvuus: tämä ajatus näkee 'uskonnon' eli uskon johonkin jumalaan (teismin) vahingollisena ja ihmiselle vieraana. Sen vuoksi käsityksiä jumalista ei tulisi opettaa ainakaan lapsille.

Väite esiintyy yleisesti internet-keskusteluissa ja blogeissa, joskus aggressiivisesti esitettynä<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Anon.; Mihin ateistit uskovat? ; artikkelin keskusteluosa| Osoite = http://uskoitseesi.blogs.fi/2008/09/24/mihin-ateistit-uskovat-4775571/ | Viitattu = 24.9.2008 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = blogissa Usko itseesi | Ajankohta = 25.09.2008}}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Ateismi on luonnollista| Osoite = http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Anon.; | Julkaisija = Kauppalehti.fi, keskustelu | Ajankohta = 2.2.2009}}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Vapaa Ajattelija julkaisi jutun ateisti Erkki Tuomiojasta | Osoite = http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Sundström, Kimmo | Julkaisija = Pääkaupunkiseudun ateistit ry | Ajankohta = 7.4.2008 }}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = All Children are Born Atheists | Osoite = http://www.atheistrev.com/2008/03/all-children-are-born-atheists.html| Viitattu = | Selite = | Tekijä = Anon. | Julkaisija = blogissa Atheist Revolution | Ajankohta = 5.3.2008}}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = What Is An Atheist ...? (Everyone Is Born Atheist) | Osoite = http://www.rationalresponders.com/what_is_an_atheist_everyone_is_born_atheist | Viitattu = 19.5.2007 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = keskustelupalstalla The Rational Response Squad | Ajankohta = 19.5.2007}}</ref>. Muodollisemmissa julkaisuissa sitä käytetään pikaisesti arvioituna harvemmin, mutta esimerkiksi uskontotieteen dosentti '''[http://vanha.hum.utu.fi/uskontotiede/matti.html Matti Kamppinen]''' aloitti sillä [http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954 ateismia puolustaneen Sunnuntaidebatti-kirjoituksensa] ''Helsingin Sanomissa''<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kamppinen, Matti | Otsikko = [http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954 Uusateismi ei ole vain maailmankuva muiden joukossa] | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 29.3.2009 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> viime maaliskuussa.

Mutta mitä tarkoittaa, että ihminen on syntyessään ateisti? Väitteen määrittelyä on syytä täsmentää, sillä argumenttia ei esitetä faktatietona tutkimusviitteiden kera. Ennemminkin se on yleistajuista retoriikkaa, minkä vuoksi kannanoton tarkka sisältö ei ole selvä.

Ajatuksen voinee ymmärtää kahdella tavalla: suppeasti ja laajasti. Näistä suppea merkitys sisältää ainoastaan perusväittämän – sen, että vastasyntyneellä lapsella ei ole tietoa jumalista eikä tietoista uskoa sellaisiin. Tätä tilaa sanotaan [http://cross-section.info/E09/implisiittinen_ja_eksplisiittinen_ateismi.php implisiittiseksi ateismiksi] (linkki osoittaa asiasta kertovaan kainalojuttuun).

Laajempi merkitys sanoo tämän lisäksi, että teistisen kasvatuksen puutteessa lähes kaikki ihmiset päätyisivät rationaalisen päättelyn ja havaintojen seurauksena [http://cross-section.info/E09/implisiittinen_ja_eksplisiittinen_ateismi.php eksplisiittisiksi ateisteiksi]. Sen sijaan, että heiltä pelkästään puuttuisi käsitys jumalista, he selväsanaisesti ja tietoisesti ymmärtäisivät, että jumalia ei ole tai että kaikki jumalia koskeva tieto on turhaa.

Edellä mainittu väite on laajemman merkityksen jyrkempi muoto. Lievemmässä muodossa se sanoo, että ei ole mitään sellaista päättelyketjua tai tiedonhankintamenetelmää, josta ihminen saisi tietoa jumalista tai jota kautta ihminen oppisi, että jumalia on olemassa.

Tällä tavoin ihminen säilyisi syntymän kautta saamassaan implisiittisen ateismin tilassa, vaikka hän ei välttämättä koskaan oivaltaisikaan eksplisiittisesti, että jumalat ovat kuvitelmaa. "Uskoontulon" syynä voisi olla vain teistinen opetus tai omaehtoinen, mutta täysin epärationaalinen ratkaisu hylätä järjellinen maailmankuva.

Käytännössä voidaan todeta, että synnynnäisen ateismin väite tarkoittaa aina laajasti ymmärrettyä teesiä. Muoto voi olla kumpi tahansa, lievempi tai jyrkempi.

Laajempi merkitys ei ole aina ilmeinen, mutta asian ymmärtäminen tällä tavoin on välttämätöntä, jotta argumentissa olisi mitään järkeä. Järkeily suppean väitteen takana muuttuu näet vajavaiseksi heti, jos väitteestä yritetään johtaa mitään seuraamuksia.

On totta, että ihminen syntyy vailla tietoista käsitystä jumalista, mutta kehdossa ihminen ei ajattele tietoisesti kovin paljon muutakaan. Kuitenkin ihmiset hankkivat vanhempana ilman suurempaa ohjastusta tietoisia käsityksiä useista ympäristönsä asioista.

Pelkkä syntymätila ei voi siten olla mikään selitys siihen, että implisiittinen ateismi aina säilyisi tai että se muuttuisi eksplisiittiseksi ateismiksi. Siksi suppean väitteen tueksi tarvitaan jokin mekanismi, joka vähintäänkin takaa ihmisen säilymisen implisiittisen ateismin tilassa.

Varsinaiset ongelmat synnynnäinen ateismi -väitteessä alkavat tästä. Laajemmin määriteltynä teoria on mahdollinen, mutta sivistyneessäkin keskustelussa – kuten Kamppisen artikkelissa – ainoa peruste sen tueksi on järkeily sen sijaan, että ateisteilla olisi näyttöä väitteensä tueksi. Koetuloksia pienten lasten ajattelusta tai siitä, millaiseksi näiden maailmankuva kehittyisi "aatteellisessa tyhjiössä", kuten autiolla saarella, ei esitetä.

Kuitenkin siitä ateistit ja teistit lienevät suurin piirtein yhtä mieltä, että ihmisen ajattelun kehittyminen on suhteellisen helposti tutkittavissa oleva asia. Perusteltua syytä pitäytyä a priori -väitteessä ei siksi ole.

Juuri koetuloksista onkin muodostunut edeltävän 10–15 vuoden aikana suurin vaikeus sille käsitykselle, että ihminen kasvaisi luontojaan ateistiksi. Alkuvuodesta 2009 brittiläinen tiedelehti [http://www.newscientist.com/ ''New Scientist''] on julkaissut aiheesta kaksi artikkelia, joista toisessa<ref name="Brooks">{{Lehtiviite | Tekijä = Brooks, Michael | Otsikko = [http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true Born believers: How your brain creates God] | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta = | Numero = 2694 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> useat psykologian ja uskontotieteen asiantuntijat kokoavat koeaineistoaan yhteen ja siihen vedoten [http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true suoraan kiistävät ateistien argumentin pätevyyden].

Toinen teksti<ref name="Callaway">{{Lehtiviite | Tekijä = Callaway, Even | Otsikko = [http://www.newscientist.com/article/dn16687 Humans may be primed to believe in creation] | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta = 2.3.2009 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> liittyy teeman epäsuoremmin. Se käsittelee tutkimusta, jossa havaittiin, että myös [http://www.newscientist.com/article/dn16687 aikuisilla on taipumus uskoa], ateistisesta vakaumuksestaan huolimatta, että tietyillä maailmassa tapahtuvilla asioilla on tarkoitus.

Mainittakoon, että New Scientistin artikkelit on kirjoitettu eksplisiittisen ateistisesta katsomuksesta käsin: niiden leimaaminen uskonnolliseksi propagandaksi on siksi mahdotonta. Varsinaisten asiatietojen lomassa tekstit korostavat useita kertoja, että usko jumaliin on ajatteluvirhe tai muuten väärä.

Myös jutuissa haastatellut tutkijat painottavat samaa tai vähintäänkin sanovat, että heidän tuloksensa eivät kerro, onko jumalia olemassa vai ei. He kuitenkin esittävät, että usko jumaliin, älykkääseen suunnitteluun ja tarkoitukseen johtuu inhimillisen ajattelun synnynnäisestä luonteesta, ja siksi teistinen usko on niin yleistä.

Yhden voimakkaimmista väitteistä esittää kokeellisen psykologian tutkija [http://resources.theology.ox.ac.uk/staff.phtml?lecturer_code=Opetrovich Olivera Petrovich] Oxfordin yliopistosta. Hänen mukaansa lapset päättelevät jonkin jumalan olemassaolon sen perusteella, mitä nämä havaitsevat maailman toiminnasta – ilman aikuisten väliintuloa.

"He nojaavat kokemukseensa maailmasta ja rakentavat jumalan käsitteen sen perusteella", hän toteaa New Scientistille<ref name="Brooks" />.

Tutkimuksissaan Petrovich on tarkastellut muun muassa brittiläisten ja japanilaisten tarhaikäisten lasten käsityksiä siitä, mikä on luonnossa esiintyvien asioiden, kuten eläinten ja kasvien, alkuperä. Vapaiden vastausten lisäksi koehenkilöt saivat valita vaihtoehdoista "Jumala", "kukaan ei tiedä" tai "ihmiset".

Vastaus "Jumala" oli kaikkein suosituin ja noin 7 kertaa yleisempi kuin "ihmiset". Merkittäviä eroja kulttuurien välillä ei havaittu: yhtä lailla britit kuin japanilaiset kertoivat Jumalan luoneen eläimet. Petrovich kertoo myös, että lasten mielestä jumala on ihmisestä erillinen olio.

[http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 ''Science & Spirit'' -lehden haastattelussa] Petrovich totesikin tämän havainnon olevan erityisen hämmästyttävä ja hyvin tärkeä. Perinteinen japanilainen uskonto, shintolaisuus, ei hänen mukaansa opeta, että Jumala tai jumalat olisivat luoneet mitään<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = In the Beginning: An Interview with Olivera Petrovich | Osoite = http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Bryant, Rebecca | Julkaisija = Science & Spirit | Ajankohta = September/October 1999 (internet-artikkeli päiväämätön)}}</ref> .

Toisin kuin New Scientistissä tänä vuonna, S&S:n 1999 julkaisemassa<ref>Bryant, Rebecca; vastaus artikkelin julkaisupäivää koskevaan tiedusteluun sähköpostitse 16.4.2009. </ref> tekstissä Petrovich kuitenkin korosti, ettei ollut varma, onko teistinen ajattelu ihmisessä sisäsyntyistä. Silti jo 10 vuotta sitten hän piti "todella vakavasti otettavana mahdollisuutena", että lapset keksivät käsityksen jumalista tai Jumalasta itse.

Ihmisen uskonnollisuutta pitää joiltakin osiltaan synnynnäisenä myös Bostonin yliopiston apulaisprofessori [http://www.bu.edu/psych/faculty/kelemen/ Deborah Kelemen]. Hän on huomannut ala-asteen varhaisia luokkia käyvien lasten olevan hyvin vakuuttuneita todellisuuden teleologisesta luonteesta eli siitä, että eliöt ja ei-elävät kohteet on luotu jotakin tarkoitusta varten.

Koeryhmän lapset sanoivat esimerkiksi, että linnut ovat olemassa, jotta ne laulaisivat kauniisti, ja että jotkin kivet ovat teräväsärmäisiä, jotta eläimet voisivat rapsuttaa itseään niihin. Jokia taas on, jotta veneet voisivat kellua jonkin päällä. Lapset liittivät myös vuoriin tai pilviin jonkin tarkoituksen.

New Scientistille Kelemen selittää olleensa tuloksista hyvin yllättynyt. "Lisäksi lapset olivat hyvin vakuuttuneita näkemyksistään, eivätkä piitanneet vastakkaisista ehdotuksista", hän sanoo. Kelemenin ensimmäiset tutkimusraportit julkaistiin lehdissä Cognition ja Developmental Psychology<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = The scope of teleological thinking in preschool children | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 1999 | Numero = (70) | Sivut = 241–272 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>{{,}}<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = Why are rocks pointy? Children’s preference for teleological explanations of the natural world | Julkaisu = Developmental Psychology | Ajankohta = 1999 | Numero = (35) | Sivut = 1440–1452 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> .

Myöhemmin Kelemen on kerännyt Petrovichin tapaan näyttöä siitä, että ympäröivän yhteiskunnan uskonnollisuudella ei ole vaikutusta lasten käsityksiin esineiden tarkoituksellisuudesta<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = British and American children’s preferences for teleofunctional explanations of the natural world | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 2003 | Numero = (88) | Sivut = 201–221 | Tunniste = | Viitattu = }} </ref> . Kelemen vertasi brittiläisiä ja amerikkalaisia lapsia: näiden maiden kulttuurit ovat varsin samanlaiset, mutta Yhdysvalloissa teistinen usko on huomattavasti yleisempää.

Kelemenin mukaan edes vanhempien käsitykset eivät selitä lasten vastauksia suoraviivaisesti, vaan koeryhmän lapset pitäytyivät teleologisissa selityksissä siitä huolimatta, että aikuiset yrittivät väittää heille toisin<ref>
{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, D.; Callanan, M.; Casler, K.; Pérez-Granados, D. R. | Otsikko = Why things happen: Teleological explanation in parent-child conversations | Julkaisu = Developmental Psychology | Ajankohta = 2005 | Numero = (41) | Sivut = 251–264 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> . Kahdesta viimeksi mainitusta tuloksesta siten molemmat puhuvat synnynnäisen ateismin teoriaa vastaan.

Lasten ikä jää Petrovichin ja Kelemenin muuten vakuuttavassa aineistossa ainoaksi epävarmuudeksi: tarha- ja alakouluikäiset ovat oppineet ympäröivästä maailmasta jo yhtä ja toista. Tästä Petrovich itsekin huomautti S&S:ssä.

Ongelmaa paikkaa jossakin määrin psykologian professori [http://www.yale.edu/psychology/FacInfo/Bloom.html Paul Bloom] Yalen yliopistosta kirjallaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bloom, Paul | Nimeke = Descartes’ Baby: How The Science Of Child Development Explains What Makes Us Human| Julkaisija = Basic Books | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN: 978–0–46500786–8}}</ref> sekä lasten uskomuksia koskevalla, [http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/316/5827/996 ''Science''-lehdessä julkaistulla koosteartikkelilla]
<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Bloom, Paul; Skolnick Weisberg, Deena | Otsikko = [http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/316/5827/996 Childhood Origins of Adult Resistance to Science] | Julkaisu = Science | Ajankohta = 2007 | Numero = (316) | Sivut = 996–997 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>. Myös New Scientist haastattelee häntä <ref name="Brooks" />.

Teoksissaan Bloom kokoaa yhteen useammissa tutkimuksissa<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Gergely, György; Nádasdy, Zoltán; Csibra, Gergely; Bíró, Szilvia | Otsikko = Taking the intentional stance at 12 months of age | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 1995 | Numero = (56) | Sivut = 156–193 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>{{,}}
<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kuhlmeier, Valerie; Wynn, Karen; Bloom, Paul | Otsikko = Attribution of dispositional states by 12-month-olds | Julkaisu = Psychological Science | Ajankohta = 2003 | Numero = (14) | Sivut = 402–408 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>{{,}}<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Spelke, Elizabeth | Otsikko = Initial knowledge: six suggestions | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 1994 | Numero = (50) | Sivut = 431–445 | Tunniste = | Viitattu = }} </ref> saatua tietoa siitä, että vauvat ymmärtävät noin 5–12 kuukauden iästä alkaen, että ihmisten ja esineiden "käytöksessä" on periaatteellisen tason ero. Esineiden tulisi noudattaa liikkeessään fysiikan lakeja ja liikkua ennakoitavalla tavalla, mutta ihmiset voivat pyöriä ympäriinsä satunnaisesti.

Kokeissa vauvat näet hämmästyivät, kun laatikko tai muu eloton esine liikkui satunnaisesti, mutta ihmisen epäsäännöllinen liike ei herättänyt mitään kummastusta.

Bloom huomauttaa New Scientistille, että imeväisten taipumus erottaa persoonan sisältävät objektit persoonattomista ei itsessään riitä synnyttämään teististä ajattelua. Yhdessä Petrovichin ja Kelemenin tutkimuksen kanssa havainnot kertovat kuitenkin paljon.

Ensinnäkin, Bloomin tulkinnan mukaan lapset käsittelevät sieluja ja materiaa erillisinä todellisuuksina, joille pätevät erilliset lait. Sielu, joka ateistisesta näkökulmasta on vain kiertoilmaus aivojen toiminnalle, on lapsille siten todellinen olento. Koeryhmän nuoruuden vuoksi lienee selvä, että kulttuurin vaikutteilla tai vanhempien aivopesulla ei ole tässä ymmärryksessä mitään sijaa.

Lisäksi hieman vanhemmat lapset löytävät oma-aloitteisesti suunnittelua ja tarkoitusta joka puolelta ympäriltään, jopa sellaisista paikoista, mistä teististen uskontojenkaan mukaan ei tarvitsisi löytää mitään erityistä.

Jos lapset kehittävät luonnostaan sielun ja ei-inhimillisen suunnittelijan käsitteet, ollaan hyvin lähellä jonkinlaisen jumala-käsitteen päättelyä. Tätä näkökantaa korostavat New Scientistin haastattelussa Bloomin lisäksi kognitiotieteen tutkija [http://www.qub.ac.uk/schools/InstituteofCognitionCulture/Staff/ Jesse Bering] (Queensin yliopisto, Belfast) sekä psykologian ja antropologian professori [http://artsci.wustl.edu/~pboyer/PBoyerHomeSite/index.html Pascal Boyer] (Washingtonin yliopisto, St. Louis).

Bloom pitää täsmällisemmin teististä uskontoa ihmisen ominaisuutena, joka on intuitiivinen tai "rautaan koodattu". "Jokaisella ihmisellä on tällaiset aivokytkennät, eivätkä ne missään vaiheessa katoa", hän heittää <ref name="Brooks" />. Bloom muistuttaa silti Sciencen artikkelissa yhteiskunnallisten tekijöiden luultavasti vahvistavan teistisiä ja teleologisia käsityksiä.

Teleologisen uskon säilymisestä kertoo seikkaperäisesti Kelemenin tänä vuonna julkaistu<ref name = "Kelemen2009">{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah; Rosset, Evelyn | Otsikko = The Human Function Compunction: Teleological explanation in adults | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 2009 | Numero = (111) | Sivut = 138–145 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> ja New Scientistin referoima<ref name="Callaway" /> tutkimus. Sen mukaan myös aikuiset uskovat tarkoitukseen, mitä Kelemen itse pitää virheellisenä ajatteluna.

Aikuiset eivät kylläkään liitä suunnittelua kaikkiin näkemiinsä objekteihin, mutta monissa biologiaa ja geofysiikkaa koskevissa hienovaraisemmissa kysymyksissä he näkevät tarkoituksen.

Yliopisto-opiskelijoista kootut koehenkilöt uskoivat erityisesti sellaisiin väitteisiin, jotka liittyivät Maan elinkelpoisuuteen – esimerkiksi "Aurinko tuottaa valoa, jotta kasvit voisivat yhteyttää" tai "Ilmakehässä on otsonikerros, jotta se suojaisi Maata uv-säteiltä. Näihin toteamuksiin noin 80 % koehenkilöistä vastasi kyllä, eikä sen enempää vastausajalla, luonnontieteellisellä koulutuksella kuin ateistisella tai agnostisella vakaumuksella ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vastausten laatuun.
[[Kuva:AndesGemini7.jpg|thumb|350px|right]]
"Helpommissa" väitteissä (kuten "''Kastemadot tekevät maan alle tunneleita, jotta maa saisi ilmaa''") ateistinen vakaumus kuitenkin korreloi negatiivisesti, ja kyllä-vastauksia annettiin keskimäärin puolet vähemmän.

Tilastollisen analyysinsä pohjalta Kelemen perustelee lisäksi, että kysymysten systemaattinen väärinymmärrys väitteiksi, joissa ei esitetä syy-seurausyhteyttä ("''Ilmakehässä on otsonikerros '''JA''' se suojaa '''M'''aata uv-säteiltä''") on hyvin epätodennäköinen vaihtoehto.

Kaikkiaan Kelemenin mukaan on selvää, että ihmiset näkevät luonnossa suunnittelua ja että usko suunnitteluun ja tarkoitukseen on ihmiselle kaikkein luonnollisin. Hän on kuitenkin hyvin varovainen väittämään, että lapset alkaisivat uskoa luonnostaan johonkin persoonalliseen jumalaan.

Sekä tuoreimmassa artikkelissaan<ref name = "Kelemen2009"/> että sähköpostitse lähetetyssä vastauksessa hän selittää, että tähänastisten tutkimusten perusteella panteistista käsitystä ei voi sulkea pois. Tämä voisi tarkoittaa uskoa esimerkiksi maailmanhenkeen tai järjestystä synnyttävään voimaan, joka asuu esineissä itsessään.

Bloom uskaltautuu hypoteesissaan jonkin verran pidemmälle. Hän arvioi New Scientistin artikkelissa, että eristyksissä keskenään kasvatetut lapset kehittäisivät itse itselleen uskonnon tyhjästä, samaan tapaan kuin joissakin tapauksissa<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Bakker, P. | Otsikko = Autonomous languages of twins | Julkaisu = cta Geneticae Medicae et Gemellologiae | Ajankohta = 1987 | Numero = (36) | Sivut = 233–238 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> eristyksissä kasvaneiden lasten on todettu kehittäneen itselleen tyhjästä omia kieliä.

Boyer on tästä samaa mieltä: hänen mukaansa "uskonto on pienimmän vaivan tie, kun taas epäusko jumalia kohtaan vaatii yrittämistä".

Kokeellinen näyttö Petrovichin, Kelemenin ja Bloomin tutkimuksista on merkittävää, mutta sillä on kauaskantoisempia seurauksia kuin vain se, että jokin yksittäinen ateistien käyttämä argumentti menettää tehonsa. Monille tavallisille, eksplisiittistä ateismia tunnustaville ateisteille on nimittäin tärkeää, että he muodostavat maailmankuvansa ja vastaukset muihinkin kysymyksiin älyllisesti ja rationaalisesti.

Tähän järkiperäiseen maailmankuvaan ei heidän mielestään sovi usko jumaliin. Henkilöstä tosin riippuu, nähdäänkö eksplisiittinen ateismi jonkinasteisena itsestäänselvyytenä vai pikemminkin loogisena päätelmänä siitä, mitä havainnot kertovat. Myös [http://cross-section.info/E09/lapset_eivat_synny_ateisteina.php#moraaliargumentti moraalisen argumentin] merkitys vaihtelee.

Vastausta siihen, onko jumalia todella olemassa tai vaikuttavatko ne todella maailmaan, tutkimus ihmisen ajattelun kehityksestä ei tietenkään anna. Ateistien ylpeys ihmisen järjen ja älyn mahdollisuuksista ja niiden eräänlaisesta erehtymättömyydestä tulee kuitenkin kyseenalaiseksi, sillä tämä järki johtaa useimmat ihmiset täysin toiseen tulokseen kuin he itse ovat päätyneet.

Erityisesti se johtaa toiseen tulokseen lapset, jotka ovat ehtineet omaksua ympäristöstään kulttuurisia vaikutteita vähemmän kuin aikuiset. He, ja monet vielä aikuisenakin, päättelevät älyllisesti, että jumalia on olemassa.

Vielä kyseenalaisemmaksi joutuu monien – ei kaikkien – ateistien ylpeys heidän henkilökohtaisesta älystään. Ainakin nettikeskustelun tasolla on näet erittäin yleistä syyttää kreationismia ja kaikkea "uskontoa" silkaksi typeryydeksi (ks. esim. Google-haut
<ref>Google-haku [http://www.google.com/#hl=en&q=religion+OR+religious+is+stupid religion OR religious is stupid]; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009</ref>{{,}}
<ref>Google-haku [http://www.google.com/webhp?hl=en#hl=en&q=creationists+OR+creationism+is+OR+are+stupid+OR+idiots creationists OR creationism is OR are stupid OR idiots]; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009</ref>{{,}}
<ref>Google-haku [http://www.google.com/webhp?hl=en#hl=en&q=%22religion+is+stupid%22 "religion is stupid"]; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009</ref>).

Kuitenkaan koetulosten valossa ylpeilyyn ei ole aihetta. Sen enempää eksplisiittistä kuin implisiittistäkään ateismia ei voi esittää itsestäänselvyytenä, joka jokaisen järkevän ihmisen tulisi huomata todeksi.

{{Tekijänoikeuksien alainen| Tuomas Kangasniemelle| Artikkeli on alunperin julkaistu [http://cross-section.info/ Cross Section 2009] -lehdessä.}}

==Viitteet==
{{viitteet|sarakkeet}}

Tiedosto:AndesGemini7.jpg

2009-08-06T22:11:45Z

Gabonica: {{Tiedot| Kuvaus = Andes Mountains as seen from Gemini 7. |Alkuperä = http://www.nasa.gov/multimedia/imagegallery/image_feature_68.html | Päiväys = 1972-12-07 | Tekijä = Frank Borman & James A. Lovell/NASA | Oikeudet = ks.alla}} {{PD/NASA}}

{{Tiedot| Kuvaus = Andes Mountains as seen from Gemini 7.
|Alkuperä = http://www.nasa.gov/multimedia/imagegallery/image_feature_68.html | Päiväys = 1972-12-07 | Tekijä = Frank Borman & James A. Lovell/NASA | Oikeudet = ks.alla}}
{{PD/NASA}}

Tuomas Kangasniemi: Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta

2009-08-06T21:42:37Z

Gabonica: kursivointi

{{#css:Järjestelmäviesti:NonFree.css}}
{{Suojattu|Mini}}

Yksi ateistien suosimista perusteluista maailmankuvalleen on vetoaminen siihen, että ihminen syntyy ateistina. Argumenttiin kuuluu metafyysisen väittämän ohella keskeisesti myös moraalinen ulottuvuus: tämä ajatus näkee 'uskonnon' eli uskon johonkin jumalaan (teismin) vahingollisena ja ihmiselle vieraana. Sen vuoksi käsityksiä jumalista ei tulisi opettaa ainakaan lapsille.

Väite esiintyy yleisesti internet-keskusteluissa ja blogeissa, joskus aggressiivisesti esitettynä<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Anon.; Mihin ateistit uskovat? ; artikkelin keskusteluosa| Osoite = http://uskoitseesi.blogs.fi/2008/09/24/mihin-ateistit-uskovat-4775571/ | Viitattu = 24.9.2008 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = blogissa Usko itseesi | Ajankohta = 25.09.2008}}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Ateismi on luonnollista| Osoite = http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Anon.; | Julkaisija = Kauppalehti.fi, keskustelu | Ajankohta = 2.2.2009}}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Vapaa Ajattelija julkaisi jutun ateisti Erkki Tuomiojasta | Osoite = http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Sundström, Kimmo | Julkaisija = Pääkaupunkiseudun ateistit ry | Ajankohta = 7.4.2008 }}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = All Children are Born Atheists | Osoite = http://www.atheistrev.com/2008/03/all-children-are-born-atheists.html| Viitattu = | Selite = | Tekijä = Anon. | Julkaisija = blogissa Atheist Revolution | Ajankohta = 5.3.2008}}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = What Is An Atheist ...? (Everyone Is Born Atheist) | Osoite = http://www.rationalresponders.com/what_is_an_atheist_everyone_is_born_atheist | Viitattu = 19.5.2007 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = keskustelupalstalla The Rational Response Squad | Ajankohta = 19.5.2007}}</ref>. Muodollisemmissa julkaisuissa sitä käytetään pikaisesti arvioituna harvemmin, mutta esimerkiksi uskontotieteen dosentti '''[http://vanha.hum.utu.fi/uskontotiede/matti.html Matti Kamppinen]''' aloitti sillä [http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954 ateismia puolustaneen Sunnuntaidebatti-kirjoituksensa] ''Helsingin Sanomissa''<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kamppinen, Matti | Otsikko = [http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954 Uusateismi ei ole vain maailmankuva muiden joukossa] | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 29.3.2009 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> viime maaliskuussa.

Mutta mitä tarkoittaa, että ihminen on syntyessään ateisti? Väitteen määrittelyä on syytä täsmentää, sillä argumenttia ei esitetä faktatietona tutkimusviitteiden kera. Ennemminkin se on yleistajuista retoriikkaa, minkä vuoksi kannanoton tarkka sisältö ei ole selvä.

Ajatuksen voinee ymmärtää kahdella tavalla: suppeasti ja laajasti. Näistä suppea merkitys sisältää ainoastaan perusväittämän – sen, että vastasyntyneellä lapsella ei ole tietoa jumalista eikä tietoista uskoa sellaisiin. Tätä tilaa sanotaan [http://cross-section.info/E09/implisiittinen_ja_eksplisiittinen_ateismi.php implisiittiseksi ateismiksi] (linkki osoittaa asiasta kertovaan kainalojuttuun).

Laajempi merkitys sanoo tämän lisäksi, että teistisen kasvatuksen puutteessa lähes kaikki ihmiset päätyisivät rationaalisen päättelyn ja havaintojen seurauksena [http://cross-section.info/E09/implisiittinen_ja_eksplisiittinen_ateismi.php eksplisiittisiksi ateisteiksi]. Sen sijaan, että heiltä pelkästään puuttuisi käsitys jumalista, he selväsanaisesti ja tietoisesti ymmärtäisivät, että jumalia ei ole tai että kaikki jumalia koskeva tieto on turhaa.

Edellä mainittu väite on laajemman merkityksen jyrkempi muoto. Lievemmässä muodossa se sanoo, että ei ole mitään sellaista päättelyketjua tai tiedonhankintamenetelmää, josta ihminen saisi tietoa jumalista tai jota kautta ihminen oppisi, että jumalia on olemassa.

Tällä tavoin ihminen säilyisi syntymän kautta saamassaan implisiittisen ateismin tilassa, vaikka hän ei välttämättä koskaan oivaltaisikaan eksplisiittisesti, että jumalat ovat kuvitelmaa. "Uskoontulon" syynä voisi olla vain teistinen opetus tai omaehtoinen, mutta täysin epärationaalinen ratkaisu hylätä järjellinen maailmankuva.

Käytännössä voidaan todeta, että synnynnäisen ateismin väite tarkoittaa aina laajasti ymmärrettyä teesiä. Muoto voi olla kumpi tahansa, lievempi tai jyrkempi.

Laajempi merkitys ei ole aina ilmeinen, mutta asian ymmärtäminen tällä tavoin on välttämätöntä, jotta argumentissa olisi mitään järkeä. Järkeily suppean väitteen takana muuttuu näet vajavaiseksi heti, jos väitteestä yritetään johtaa mitään seuraamuksia.

On totta, että ihminen syntyy vailla tietoista käsitystä jumalista, mutta kehdossa ihminen ei ajattele tietoisesti kovin paljon muutakaan. Kuitenkin ihmiset hankkivat vanhempana ilman suurempaa ohjastusta tietoisia käsityksiä useista ympäristönsä asioista.

Pelkkä syntymätila ei voi siten olla mikään selitys siihen, että implisiittinen ateismi aina säilyisi tai että se muuttuisi eksplisiittiseksi ateismiksi. Siksi suppean väitteen tueksi tarvitaan jokin mekanismi, joka vähintäänkin takaa ihmisen säilymisen implisiittisen ateismin tilassa.

Varsinaiset ongelmat synnynnäinen ateismi -väitteessä alkavat tästä. Laajemmin määriteltynä teoria on mahdollinen, mutta sivistyneessäkin keskustelussa – kuten Kamppisen artikkelissa – ainoa peruste sen tueksi on järkeily sen sijaan, että ateisteilla olisi näyttöä väitteensä tueksi. Koetuloksia pienten lasten ajattelusta tai siitä, millaiseksi näiden maailmankuva kehittyisi "aatteellisessa tyhjiössä", kuten autiolla saarella, ei esitetä.

Kuitenkin siitä ateistit ja teistit lienevät suurin piirtein yhtä mieltä, että ihmisen ajattelun kehittyminen on suhteellisen helposti tutkittavissa oleva asia. Perusteltua syytä pitäytyä a priori -väitteessä ei siksi ole.

Juuri koetuloksista onkin muodostunut edeltävän 10–15 vuoden aikana suurin vaikeus sille käsitykselle, että ihminen kasvaisi luontojaan ateistiksi. Alkuvuodesta 2009 brittiläinen tiedelehti [http://www.newscientist.com/ ''New Scientist''] on julkaissut aiheesta kaksi artikkelia, joista toisessa<ref name="Brooks">{{Lehtiviite | Tekijä = Brooks, Michael | Otsikko = [http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true Born believers: How your brain creates God] | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta = | Numero = 2694 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> useat psykologian ja uskontotieteen asiantuntijat kokoavat koeaineistoaan yhteen ja siihen vedoten [http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true suoraan kiistävät ateistien argumentin pätevyyden].

Toinen teksti<ref name="Callaway">{{Lehtiviite | Tekijä = Callaway, Even | Otsikko = [http://www.newscientist.com/article/dn16687 Humans may be primed to believe in creation] | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta = 2.3.2009 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> liittyy teeman epäsuoremmin. Se käsittelee tutkimusta, jossa havaittiin, että myös [http://www.newscientist.com/article/dn16687 aikuisilla on taipumus uskoa], ateistisesta vakaumuksestaan huolimatta, että tietyillä maailmassa tapahtuvilla asioilla on tarkoitus.

Mainittakoon, että New Scientistin artikkelit on kirjoitettu eksplisiittisen ateistisesta katsomuksesta käsin: niiden leimaaminen uskonnolliseksi propagandaksi on siksi mahdotonta. Varsinaisten asiatietojen lomassa tekstit korostavat useita kertoja, että usko jumaliin on ajatteluvirhe tai muuten väärä.

Myös jutuissa haastatellut tutkijat painottavat samaa tai vähintäänkin sanovat, että heidän tuloksensa eivät kerro, onko jumalia olemassa vai ei. He kuitenkin esittävät, että usko jumaliin, älykkääseen suunnitteluun ja tarkoitukseen johtuu inhimillisen ajattelun synnynnäisestä luonteesta, ja siksi teistinen usko on niin yleistä.

Yhden voimakkaimmista väitteistä esittää kokeellisen psykologian tutkija [http://resources.theology.ox.ac.uk/staff.phtml?lecturer_code=Opetrovich Olivera Petrovich] Oxfordin yliopistosta. Hänen mukaansa lapset päättelevät jonkin jumalan olemassaolon sen perusteella, mitä nämä havaitsevat maailman toiminnasta – ilman aikuisten väliintuloa.

"He nojaavat kokemukseensa maailmasta ja rakentavat jumalan käsitteen sen perusteella", hän toteaa New Scientistille<ref name="Brooks" />.

Tutkimuksissaan Petrovich on tarkastellut muun muassa brittiläisten ja japanilaisten tarhaikäisten lasten käsityksiä siitä, mikä on luonnossa esiintyvien asioiden, kuten eläinten ja kasvien, alkuperä. Vapaiden vastausten lisäksi koehenkilöt saivat valita vaihtoehdoista "Jumala", "kukaan ei tiedä" tai "ihmiset".

Vastaus "Jumala" oli kaikkein suosituin ja noin 7 kertaa yleisempi kuin "ihmiset". Merkittäviä eroja kulttuurien välillä ei havaittu: yhtä lailla britit kuin japanilaiset kertoivat Jumalan luoneen eläimet. Petrovich kertoo myös, että lasten mielestä jumala on ihmisestä erillinen olio.

[http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 ''Science & Spirit'' -lehden haastattelussa] Petrovich totesikin tämän havainnon olevan erityisen hämmästyttävä ja hyvin tärkeä. Perinteinen japanilainen uskonto, shintolaisuus, ei hänen mukaansa opeta, että Jumala tai jumalat olisivat luoneet mitään<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = In the Beginning: An Interview with Olivera Petrovich | Osoite = http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Bryant, Rebecca | Julkaisija = Science & Spirit | Ajankohta = September/October 1999 (internet-artikkeli päiväämätön)}}</ref> .

Toisin kuin New Scientistissä tänä vuonna, S&S:n 1999 julkaisemassa<ref>Bryant, Rebecca; vastaus artikkelin julkaisupäivää koskevaan tiedusteluun sähköpostitse 16.4.2009. </ref> tekstissä Petrovich kuitenkin korosti, ettei ollut varma, onko teistinen ajattelu ihmisessä sisäsyntyistä. Silti jo 10 vuotta sitten hän piti "todella vakavasti otettavana mahdollisuutena", että lapset keksivät käsityksen jumalista tai Jumalasta itse.

Ihmisen uskonnollisuutta pitää joiltakin osiltaan synnynnäisenä myös Bostonin yliopiston apulaisprofessori [http://www.bu.edu/psych/faculty/kelemen/ Deborah Kelemen]. Hän on huomannut ala-asteen varhaisia luokkia käyvien lasten olevan hyvin vakuuttuneita todellisuuden teleologisesta luonteesta eli siitä, että eliöt ja ei-elävät kohteet on luotu jotakin tarkoitusta varten.

Koeryhmän lapset sanoivat esimerkiksi, että linnut ovat olemassa, jotta ne laulaisivat kauniisti, ja että jotkin kivet ovat teräväsärmäisiä, jotta eläimet voisivat rapsuttaa itseään niihin. Jokia taas on, jotta veneet voisivat kellua jonkin päällä. Lapset liittivät myös vuoriin tai pilviin jonkin tarkoituksen.

New Scientistille Kelemen selittää olleensa tuloksista hyvin yllättynyt. "Lisäksi lapset olivat hyvin vakuuttuneita näkemyksistään, eivätkä piitanneet vastakkaisista ehdotuksista", hän sanoo. Kelemenin ensimmäiset tutkimusraportit julkaistiin lehdissä Cognition ja Developmental Psychology<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = The scope of teleological thinking in preschool children | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 1999 | Numero = (70) | Sivut = 241–272 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>{{,}}<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = Why are rocks pointy? Children’s preference for teleological explanations of the natural world | Julkaisu = Developmental Psychology | Ajankohta = 1999 | Numero = (35) | Sivut = 1440–1452 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> .

Myöhemmin Kelemen on kerännyt Petrovichin tapaan näyttöä siitä, että ympäröivän yhteiskunnan uskonnollisuudella ei ole vaikutusta lasten käsityksiin esineiden tarkoituksellisuudesta<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = British and American children’s preferences for teleofunctional explanations of the natural world | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 2003 | Numero = (88) | Sivut = 201–221 | Tunniste = | Viitattu = }} </ref> . Kelemen vertasi brittiläisiä ja amerikkalaisia lapsia: näiden maiden kulttuurit ovat varsin samanlaiset, mutta Yhdysvalloissa teistinen usko on huomattavasti yleisempää.

Kelemenin mukaan edes vanhempien käsitykset eivät selitä lasten vastauksia suoraviivaisesti, vaan koeryhmän lapset pitäytyivät teleologisissa selityksissä siitä huolimatta, että aikuiset yrittivät väittää heille toisin<ref>
{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, D.; Callanan, M.; Casler, K.; Pérez-Granados, D. R. | Otsikko = Why things happen: Teleological explanation in parent-child conversations | Julkaisu = Developmental Psychology | Ajankohta = 2005 | Numero = (41) | Sivut = 251–264 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> . Kahdesta viimeksi mainitusta tuloksesta siten molemmat puhuvat synnynnäisen ateismin teoriaa vastaan.

Lasten ikä jää Petrovichin ja Kelemenin muuten vakuuttavassa aineistossa ainoaksi epävarmuudeksi: tarha- ja alakouluikäiset ovat oppineet ympäröivästä maailmasta jo yhtä ja toista. Tästä Petrovich itsekin huomautti S&S:ssä.

Ongelmaa paikkaa jossakin määrin psykologian professori [http://www.yale.edu/psychology/FacInfo/Bloom.html Paul Bloom] Yalen yliopistosta kirjallaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bloom, Paul | Nimeke = Descartes’ Baby: How The Science Of Child Development Explains What Makes Us Human| Julkaisija = Basic Books | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN: 978–0–46500786–8}}</ref> sekä lasten uskomuksia koskevalla, [http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/316/5827/996 ''Science''-lehdessä julkaistulla koosteartikkelilla]
<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Bloom, Paul; Skolnick Weisberg, Deena | Otsikko = [http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/316/5827/996 Childhood Origins of Adult Resistance to Science] | Julkaisu = Science | Ajankohta = 2007 | Numero = (316) | Sivut = 996–997 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>. Myös New Scientist haastattelee häntä <ref name="Brooks" />.

Teoksissaan Bloom kokoaa yhteen useammissa tutkimuksissa<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Gergely, György; Nádasdy, Zoltán; Csibra, Gergely; Bíró, Szilvia | Otsikko = Taking the intentional stance at 12 months of age | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 1995 | Numero = (56) | Sivut = 156–193 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>{{,}}
<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kuhlmeier, Valerie; Wynn, Karen; Bloom, Paul | Otsikko = Attribution of dispositional states by 12-month-olds | Julkaisu = Psychological Science | Ajankohta = 2003 | Numero = (14) | Sivut = 402–408 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>{{,}}<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Spelke, Elizabeth | Otsikko = Initial knowledge: six suggestions | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 1994 | Numero = (50) | Sivut = 431–445 | Tunniste = | Viitattu = }} </ref> saatua tietoa siitä, että vauvat ymmärtävät noin 5–12 kuukauden iästä alkaen, että ihmisten ja esineiden "käytöksessä" on periaatteellisen tason ero. Esineiden tulisi noudattaa liikkeessään fysiikan lakeja ja liikkua ennakoitavalla tavalla, mutta ihmiset voivat pyöriä ympäriinsä satunnaisesti.

Kokeissa vauvat näet hämmästyivät, kun laatikko tai muu eloton esine liikkui satunnaisesti, mutta ihmisen epäsäännöllinen liike ei herättänyt mitään kummastusta.

Bloom huomauttaa New Scientistille, että imeväisten taipumus erottaa persoonan sisältävät objektit persoonattomista ei itsessään riitä synnyttämään teististä ajattelua. Yhdessä Petrovichin ja Kelemenin tutkimuksen kanssa havainnot kertovat kuitenkin paljon.

Ensinnäkin, Bloomin tulkinnan mukaan lapset käsittelevät sieluja ja materiaa erillisinä todellisuuksina, joille pätevät erilliset lait. Sielu, joka ateistisesta näkökulmasta on vain kiertoilmaus aivojen toiminnalle, on lapsille siten todellinen olento. Koeryhmän nuoruuden vuoksi lienee selvä, että kulttuurin vaikutteilla tai vanhempien aivopesulla ei ole tässä ymmärryksessä mitään sijaa.

Lisäksi hieman vanhemmat lapset löytävät oma-aloitteisesti suunnittelua ja tarkoitusta joka puolelta ympäriltään, jopa sellaisista paikoista, mistä teististen uskontojenkaan mukaan ei tarvitsisi löytää mitään erityistä.

Jos lapset kehittävät luonnostaan sielun ja ei-inhimillisen suunnittelijan käsitteet, ollaan hyvin lähellä jonkinlaisen jumala-käsitteen päättelyä. Tätä näkökantaa korostavat New Scientistin haastattelussa Bloomin lisäksi kognitiotieteen tutkija [http://www.qub.ac.uk/schools/InstituteofCognitionCulture/Staff/ Jesse Bering] (Queensin yliopisto, Belfast) sekä psykologian ja antropologian professori [http://artsci.wustl.edu/~pboyer/PBoyerHomeSite/index.html Pascal Boyer] (Washingtonin yliopisto, St. Louis).

Bloom pitää täsmällisemmin teististä uskontoa ihmisen ominaisuutena, joka on intuitiivinen tai "rautaan koodattu". "Jokaisella ihmisellä on tällaiset aivokytkennät, eivätkä ne missään vaiheessa katoa", hän heittää <ref name="Brooks" />. Bloom muistuttaa silti Sciencen artikkelissa yhteiskunnallisten tekijöiden luultavasti vahvistavan teistisiä ja teleologisia käsityksiä.

Teleologisen uskon säilymisestä kertoo seikkaperäisesti Kelemenin tänä vuonna julkaistu<ref name = "Kelemen2009">{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah; Rosset, Evelyn | Otsikko = The Human Function Compunction: Teleological explanation in adults | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 2009 | Numero = (111) | Sivut = 138–145 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> ja New Scientistin referoima<ref name="Callaway" /> tutkimus. Sen mukaan myös aikuiset uskovat tarkoitukseen, mitä Kelemen itse pitää virheellisenä ajatteluna.

Aikuiset eivät kylläkään liitä suunnittelua kaikkiin näkemiinsä objekteihin, mutta monissa biologiaa ja geofysiikkaa koskevissa hienovaraisemmissa kysymyksissä he näkevät tarkoituksen.

Yliopisto-opiskelijoista kootut koehenkilöt uskoivat erityisesti sellaisiin väitteisiin, jotka liittyivät Maan elinkelpoisuuteen – esimerkiksi "Aurinko tuottaa valoa, jotta kasvit voisivat yhteyttää" tai "Ilmakehässä on otsonikerros, jotta se suojaisi Maata uv-säteiltä. Näihin toteamuksiin noin 80 % koehenkilöistä vastasi kyllä, eikä sen enempää vastausajalla, luonnontieteellisellä koulutuksella kuin ateistisella tai agnostisella vakaumuksella ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vastausten laatuun.

"Helpommissa" väitteissä (kuten "''Kastemadot tekevät maan alle tunneleita, jotta maa saisi ilmaa''") ateistinen vakaumus kuitenkin korreloi negatiivisesti, ja kyllä-vastauksia annettiin keskimäärin puolet vähemmän.

Tilastollisen analyysinsä pohjalta Kelemen perustelee lisäksi, että kysymysten systemaattinen väärinymmärrys väitteiksi, joissa ei esitetä syy-seurausyhteyttä ("''Ilmakehässä on otsonikerros '''JA''' se suojaa '''M'''aata uv-säteiltä''") on hyvin epätodennäköinen vaihtoehto.

Kaikkiaan Kelemenin mukaan on selvää, että ihmiset näkevät luonnossa suunnittelua ja että usko suunnitteluun ja tarkoitukseen on ihmiselle kaikkein luonnollisin. Hän on kuitenkin hyvin varovainen väittämään, että lapset alkaisivat uskoa luonnostaan johonkin persoonalliseen jumalaan.

Sekä tuoreimmassa artikkelissaan<ref name = "Kelemen2009"/> että sähköpostitse lähetetyssä vastauksessa hän selittää, että tähänastisten tutkimusten perusteella panteistista käsitystä ei voi sulkea pois. Tämä voisi tarkoittaa uskoa esimerkiksi maailmanhenkeen tai järjestystä synnyttävään voimaan, joka asuu esineissä itsessään.

Bloom uskaltautuu hypoteesissaan jonkin verran pidemmälle. Hän arvioi New Scientistin artikkelissa, että eristyksissä keskenään kasvatetut lapset kehittäisivät itse itselleen uskonnon tyhjästä, samaan tapaan kuin joissakin tapauksissa<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Bakker, P. | Otsikko = Autonomous languages of twins | Julkaisu = cta Geneticae Medicae et Gemellologiae | Ajankohta = 1987 | Numero = (36) | Sivut = 233–238 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> eristyksissä kasvaneiden lasten on todettu kehittäneen itselleen tyhjästä omia kieliä.

Boyer on tästä samaa mieltä: hänen mukaansa "uskonto on pienimmän vaivan tie, kun taas epäusko jumalia kohtaan vaatii yrittämistä".

Kokeellinen näyttö Petrovichin, Kelemenin ja Bloomin tutkimuksista on merkittävää, mutta sillä on kauaskantoisempia seurauksia kuin vain se, että jokin yksittäinen ateistien käyttämä argumentti menettää tehonsa. Monille tavallisille, eksplisiittistä ateismia tunnustaville ateisteille on nimittäin tärkeää, että he muodostavat maailmankuvansa ja vastaukset muihinkin kysymyksiin älyllisesti ja rationaalisesti.

Tähän järkiperäiseen maailmankuvaan ei heidän mielestään sovi usko jumaliin. Henkilöstä tosin riippuu, nähdäänkö eksplisiittinen ateismi jonkinasteisena itsestäänselvyytenä vai pikemminkin loogisena päätelmänä siitä, mitä havainnot kertovat. Myös [http://cross-section.info/E09/lapset_eivat_synny_ateisteina.php#moraaliargumentti moraalisen argumentin] merkitys vaihtelee.

Vastausta siihen, onko jumalia todella olemassa tai vaikuttavatko ne todella maailmaan, tutkimus ihmisen ajattelun kehityksestä ei tietenkään anna. Ateistien ylpeys ihmisen järjen ja älyn mahdollisuuksista ja niiden eräänlaisesta erehtymättömyydestä tulee kuitenkin kyseenalaiseksi, sillä tämä järki johtaa useimmat ihmiset täysin toiseen tulokseen kuin he itse ovat päätyneet.

Erityisesti se johtaa toiseen tulokseen lapset, jotka ovat ehtineet omaksua ympäristöstään kulttuurisia vaikutteita vähemmän kuin aikuiset. He, ja monet vielä aikuisenakin, päättelevät älyllisesti, että jumalia on olemassa.

Vielä kyseenalaisemmaksi joutuu monien – ei kaikkien – ateistien ylpeys heidän henkilökohtaisesta älystään. Ainakin nettikeskustelun tasolla on näet erittäin yleistä syyttää kreationismia ja kaikkea "uskontoa" silkaksi typeryydeksi (ks. esim. Google-haut
<ref>Google-haku [http://www.google.com/#hl=en&q=religion+OR+religious+is+stupid religion OR religious is stupid]; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009</ref>{{,}}
<ref>Google-haku [http://www.google.com/webhp?hl=en#hl=en&q=creationists+OR+creationism+is+OR+are+stupid+OR+idiots creationists OR creationism is OR are stupid OR idiots]; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009</ref>{{,}}
<ref>Google-haku [http://www.google.com/webhp?hl=en#hl=en&q=%22religion+is+stupid%22 "religion is stupid"]; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009</ref>).

Kuitenkaan koetulosten valossa ylpeilyyn ei ole aihetta. Sen enempää eksplisiittistä kuin implisiittistäkään ateismia ei voi esittää itsestäänselvyytenä, joka jokaisen järkevän ihmisen tulisi huomata todeksi.

{{Tekijänoikeuksien alainen| Tuomas Kangasniemelle| Artikkeli on alunperin julkaistu [http://cross-section.info/ Cross Section 2009] -lehdessä.}}

==Viitteet==
{{viitteet|sarakkeet}}

Tuomas Kangasniemi: Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta

2009-08-06T21:38:43Z

Gabonica:

{{#css:Järjestelmäviesti:NonFree.css}}
{{Suojattu|Mini}}

Yksi ateistien suosimista perusteluista maailmankuvalleen on vetoaminen siihen, että ihminen syntyy ateistina. Argumenttiin kuuluu metafyysisen väittämän ohella keskeisesti myös moraalinen ulottuvuus: tämä ajatus näkee 'uskonnon' eli uskon johonkin jumalaan (teismin) vahingollisena ja ihmiselle vieraana. Sen vuoksi käsityksiä jumalista ei tulisi opettaa ainakaan lapsille.

Väite esiintyy yleisesti internet-keskusteluissa ja blogeissa, joskus aggressiivisesti esitettynä<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Anon.; Mihin ateistit uskovat? ; artikkelin keskusteluosa| Osoite = http://uskoitseesi.blogs.fi/2008/09/24/mihin-ateistit-uskovat-4775571/ | Viitattu = 24.9.2008 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = blogissa Usko itseesi | Ajankohta = 25.09.2008}}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Ateismi on luonnollista| Osoite = http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Anon.; | Julkaisija = Kauppalehti.fi, keskustelu | Ajankohta = 2.2.2009}}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Vapaa Ajattelija julkaisi jutun ateisti Erkki Tuomiojasta | Osoite = http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Sundström, Kimmo | Julkaisija = Pääkaupunkiseudun ateistit ry | Ajankohta = 7.4.2008 }}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = All Children are Born Atheists | Osoite = http://www.atheistrev.com/2008/03/all-children-are-born-atheists.html| Viitattu = | Selite = | Tekijä = Anon. | Julkaisija = blogissa Atheist Revolution | Ajankohta = 5.3.2008}}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = What Is An Atheist ...? (Everyone Is Born Atheist) | Osoite = http://www.rationalresponders.com/what_is_an_atheist_everyone_is_born_atheist | Viitattu = 19.5.2007 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = keskustelupalstalla The Rational Response Squad | Ajankohta = 19.5.2007}}</ref>. Muodollisemmissa julkaisuissa sitä käytetään pikaisesti arvioituna harvemmin, mutta esimerkiksi uskontotieteen dosentti '''[http://vanha.hum.utu.fi/uskontotiede/matti.html Matti Kamppinen]''' aloitti sillä [http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954 ateismia puolustaneen Sunnuntaidebatti-kirjoituksensa] ''Helsingin Sanomissa''<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kamppinen, Matti | Otsikko = [http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954 Uusateismi ei ole vain maailmankuva muiden joukossa] | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 29.3.2009 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> viime maaliskuussa.

Mutta mitä tarkoittaa, että ihminen on syntyessään ateisti? Väitteen määrittelyä on syytä täsmentää, sillä argumenttia ei esitetä faktatietona tutkimusviitteiden kera. Ennemminkin se on yleistajuista retoriikkaa, minkä vuoksi kannanoton tarkka sisältö ei ole selvä.

Ajatuksen voinee ymmärtää kahdella tavalla: suppeasti ja laajasti. Näistä suppea merkitys sisältää ainoastaan perusväittämän – sen, että vastasyntyneellä lapsella ei ole tietoa jumalista eikä tietoista uskoa sellaisiin. Tätä tilaa sanotaan [http://cross-section.info/E09/implisiittinen_ja_eksplisiittinen_ateismi.php implisiittiseksi ateismiksi] (linkki osoittaa asiasta kertovaan kainalojuttuun).

Laajempi merkitys sanoo tämän lisäksi, että teistisen kasvatuksen puutteessa lähes kaikki ihmiset päätyisivät rationaalisen päättelyn ja havaintojen seurauksena [http://cross-section.info/E09/implisiittinen_ja_eksplisiittinen_ateismi.php eksplisiittisiksi ateisteiksi]. Sen sijaan, että heiltä pelkästään puuttuisi käsitys jumalista, he selväsanaisesti ja tietoisesti ymmärtäisivät, että jumalia ei ole tai että kaikki jumalia koskeva tieto on turhaa.

Edellä mainittu väite on laajemman merkityksen jyrkempi muoto. Lievemmässä muodossa se sanoo, että ei ole mitään sellaista päättelyketjua tai tiedonhankintamenetelmää, josta ihminen saisi tietoa jumalista tai jota kautta ihminen oppisi, että jumalia on olemassa.

Tällä tavoin ihminen säilyisi syntymän kautta saamassaan implisiittisen ateismin tilassa, vaikka hän ei välttämättä koskaan oivaltaisikaan eksplisiittisesti, että jumalat ovat kuvitelmaa. "Uskoontulon" syynä voisi olla vain teistinen opetus tai omaehtoinen, mutta täysin epärationaalinen ratkaisu hylätä järjellinen maailmankuva.

Käytännössä voidaan todeta, että synnynnäisen ateismin väite tarkoittaa aina laajasti ymmärrettyä teesiä. Muoto voi olla kumpi tahansa, lievempi tai jyrkempi.

Laajempi merkitys ei ole aina ilmeinen, mutta asian ymmärtäminen tällä tavoin on välttämätöntä, jotta argumentissa olisi mitään järkeä. Järkeily suppean väitteen takana muuttuu näet vajavaiseksi heti, jos väitteestä yritetään johtaa mitään seuraamuksia.

On totta, että ihminen syntyy vailla tietoista käsitystä jumalista, mutta kehdossa ihminen ei ajattele tietoisesti kovin paljon muutakaan. Kuitenkin ihmiset hankkivat vanhempana ilman suurempaa ohjastusta tietoisia käsityksiä useista ympäristönsä asioista.

Pelkkä syntymätila ei voi siten olla mikään selitys siihen, että implisiittinen ateismi aina säilyisi tai että se muuttuisi eksplisiittiseksi ateismiksi. Siksi suppean väitteen tueksi tarvitaan jokin mekanismi, joka vähintäänkin takaa ihmisen säilymisen implisiittisen ateismin tilassa.

Varsinaiset ongelmat synnynnäinen ateismi -väitteessä alkavat tästä. Laajemmin määriteltynä teoria on mahdollinen, mutta sivistyneessäkin keskustelussa – kuten Kamppisen artikkelissa – ainoa peruste sen tueksi on järkeily sen sijaan, että ateisteilla olisi näyttöä väitteensä tueksi. Koetuloksia pienten lasten ajattelusta tai siitä, millaiseksi näiden maailmankuva kehittyisi "aatteellisessa tyhjiössä", kuten autiolla saarella, ei esitetä.

Kuitenkin siitä ateistit ja teistit lienevät suurin piirtein yhtä mieltä, että ihmisen ajattelun kehittyminen on suhteellisen helposti tutkittavissa oleva asia. Perusteltua syytä pitäytyä a priori -väitteessä ei siksi ole.

Juuri koetuloksista onkin muodostunut edeltävän 10–15 vuoden aikana suurin vaikeus sille käsitykselle, että ihminen kasvaisi luontojaan ateistiksi. Alkuvuodesta 2009 brittiläinen tiedelehti [http://www.newscientist.com/ New Scientist] on julkaissut aiheesta kaksi artikkelia, joista toisessa<ref name="Brooks">{{Lehtiviite | Tekijä = Brooks, Michael | Otsikko = [http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true Born believers: How your brain creates God] | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta = | Numero = 2694 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> useat psykologian ja uskontotieteen asiantuntijat kokoavat koeaineistoaan yhteen ja siihen vedoten [http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true suoraan kiistävät ateistien argumentin pätevyyden].

Toinen teksti<ref name="Callaway">{{Lehtiviite | Tekijä = Callaway, Even | Otsikko = [http://www.newscientist.com/article/dn16687 Humans may be primed to believe in creation] | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta = 2.3.2009 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> liittyy teeman epäsuoremmin. Se käsittelee tutkimusta, jossa havaittiin, että myös [http://www.newscientist.com/article/dn16687 aikuisilla on taipumus uskoa], ateistisesta vakaumuksestaan huolimatta, että tietyillä maailmassa tapahtuvilla asioilla on tarkoitus.

Mainittakoon, että New Scientistin artikkelit on kirjoitettu eksplisiittisen ateistisesta katsomuksesta käsin: niiden leimaaminen uskonnolliseksi propagandaksi on siksi mahdotonta. Varsinaisten asiatietojen lomassa tekstit korostavat useita kertoja, että usko jumaliin on ajatteluvirhe tai muuten väärä.

Myös jutuissa haastatellut tutkijat painottavat samaa tai vähintäänkin sanovat, että heidän tuloksensa eivät kerro, onko jumalia olemassa vai ei. He kuitenkin esittävät, että usko jumaliin, älykkääseen suunnitteluun ja tarkoitukseen johtuu inhimillisen ajattelun synnynnäisestä luonteesta, ja siksi teistinen usko on niin yleistä.

Yhden voimakkaimmista väitteistä esittää kokeellisen psykologian tutkija [http://resources.theology.ox.ac.uk/staff.phtml?lecturer_code=Opetrovich Olivera Petrovich] Oxfordin yliopistosta. Hänen mukaansa lapset päättelevät jonkin jumalan olemassaolon sen perusteella, mitä nämä havaitsevat maailman toiminnasta – ilman aikuisten väliintuloa.

"He nojaavat kokemukseensa maailmasta ja rakentavat jumalan käsitteen sen perusteella", hän toteaa New Scientistille<ref name="Brooks" />.

Tutkimuksissaan Petrovich on tarkastellut muun muassa brittiläisten ja japanilaisten tarhaikäisten lasten käsityksiä siitä, mikä on luonnossa esiintyvien asioiden, kuten eläinten ja kasvien, alkuperä. Vapaiden vastausten lisäksi koehenkilöt saivat valita vaihtoehdoista "Jumala", "kukaan ei tiedä" tai "ihmiset".

Vastaus "Jumala" oli kaikkein suosituin ja noin 7 kertaa yleisempi kuin "ihmiset". Merkittäviä eroja kulttuurien välillä ei havaittu: yhtä lailla britit kuin japanilaiset kertoivat Jumalan luoneen eläimet. Petrovich kertoo myös, että lasten mielestä jumala on ihmisestä erillinen olio.

[http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 Science & Spirit -lehden haastattelussa] Petrovich totesikin tämän havainnon olevan erityisen hämmästyttävä ja hyvin tärkeä. Perinteinen japanilainen uskonto, shintolaisuus, ei hänen mukaansa opeta, että Jumala tai jumalat olisivat luoneet mitään<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = In the Beginning: An Interview with Olivera Petrovich | Osoite = http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Bryant, Rebecca | Julkaisija = Science & Spirit | Ajankohta = September/October 1999 (internet-artikkeli päiväämätön)}}</ref> .

Toisin kuin New Scientistissä tänä vuonna, S&S:n 1999 julkaisemassa<ref>Bryant, Rebecca; vastaus artikkelin julkaisupäivää koskevaan tiedusteluun sähköpostitse 16.4.2009. </ref> tekstissä Petrovich kuitenkin korosti, ettei ollut varma, onko teistinen ajattelu ihmisessä sisäsyntyistä. Silti jo 10 vuotta sitten hän piti "todella vakavasti otettavana mahdollisuutena", että lapset keksivät käsityksen jumalista tai Jumalasta itse.

Ihmisen uskonnollisuutta pitää joiltakin osiltaan synnynnäisenä myös Bostonin yliopiston apulaisprofessori [http://www.bu.edu/psych/faculty/kelemen/ Deborah Kelemen]. Hän on huomannut ala-asteen varhaisia luokkia käyvien lasten olevan hyvin vakuuttuneita todellisuuden teleologisesta luonteesta eli siitä, että eliöt ja ei-elävät kohteet on luotu jotakin tarkoitusta varten.

Koeryhmän lapset sanoivat esimerkiksi, että linnut ovat olemassa, jotta ne laulaisivat kauniisti, ja että jotkin kivet ovat teräväsärmäisiä, jotta eläimet voisivat rapsuttaa itseään niihin. Jokia taas on, jotta veneet voisivat kellua jonkin päällä. Lapset liittivät myös vuoriin tai pilviin jonkin tarkoituksen.

New Scientistille Kelemen selittää olleensa tuloksista hyvin yllättynyt. "Lisäksi lapset olivat hyvin vakuuttuneita näkemyksistään, eivätkä piitanneet vastakkaisista ehdotuksista", hän sanoo. Kelemenin ensimmäiset tutkimusraportit julkaistiin lehdissä Cognition ja Developmental Psychology<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = The scope of teleological thinking in preschool children | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 1999 | Numero = (70) | Sivut = 241–272 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>{{,}}<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = Why are rocks pointy? Children’s preference for teleological explanations of the natural world | Julkaisu = Developmental Psychology | Ajankohta = 1999 | Numero = (35) | Sivut = 1440–1452 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> .

Myöhemmin Kelemen on kerännyt Petrovichin tapaan näyttöä siitä, että ympäröivän yhteiskunnan uskonnollisuudella ei ole vaikutusta lasten käsityksiin esineiden tarkoituksellisuudesta<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = British and American children’s preferences for teleofunctional explanations of the natural world | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 2003 | Numero = (88) | Sivut = 201–221 | Tunniste = | Viitattu = }} </ref> . Kelemen vertasi brittiläisiä ja amerikkalaisia lapsia: näiden maiden kulttuurit ovat varsin samanlaiset, mutta Yhdysvalloissa teistinen usko on huomattavasti yleisempää.

Kelemenin mukaan edes vanhempien käsitykset eivät selitä lasten vastauksia suoraviivaisesti, vaan koeryhmän lapset pitäytyivät teleologisissa selityksissä siitä huolimatta, että aikuiset yrittivät väittää heille toisin<ref>
{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, D.; Callanan, M.; Casler, K.; Pérez-Granados, D. R. | Otsikko = Why things happen: Teleological explanation in parent-child conversations | Julkaisu = Developmental Psychology | Ajankohta = 2005 | Numero = (41) | Sivut = 251–264 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> . Kahdesta viimeksi mainitusta tuloksesta siten molemmat puhuvat synnynnäisen ateismin teoriaa vastaan.

Lasten ikä jää Petrovichin ja Kelemenin muuten vakuuttavassa aineistossa ainoaksi epävarmuudeksi: tarha- ja alakouluikäiset ovat oppineet ympäröivästä maailmasta jo yhtä ja toista. Tästä Petrovich itsekin huomautti S&S:ssä.

Ongelmaa paikkaa jossakin määrin psykologian professori [http://www.yale.edu/psychology/FacInfo/Bloom.html Paul Bloom] Yalen yliopistosta kirjallaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bloom, Paul | Nimeke = Descartes’ Baby: How The Science Of Child Development Explains What Makes Us Human| Julkaisija = Basic Books | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN: 978–0–46500786–8}}</ref> sekä lasten uskomuksia koskevalla, [http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/316/5827/996 Science-lehdessä julkaistulla koosteartikkelilla]
<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Bloom, Paul; Skolnick Weisberg, Deena | Otsikko = [http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/316/5827/996 Childhood Origins of Adult Resistance to Science] | Julkaisu = Science | Ajankohta = 2007 | Numero = (316) | Sivut = 996–997 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>. Myös New Scientist haastattelee häntä <ref name="Brooks" />.

Teoksissaan Bloom kokoaa yhteen useammissa tutkimuksissa<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Gergely, György; Nádasdy, Zoltán; Csibra, Gergely; Bíró, Szilvia | Otsikko = Taking the intentional stance at 12 months of age | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 1995 | Numero = (56) | Sivut = 156–193 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>{{,}}
<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kuhlmeier, Valerie; Wynn, Karen; Bloom, Paul | Otsikko = Attribution of dispositional states by 12-month-olds | Julkaisu = Psychological Science | Ajankohta = 2003 | Numero = (14) | Sivut = 402–408 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>{{,}}<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Spelke, Elizabeth | Otsikko = Initial knowledge: six suggestions | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 1994 | Numero = (50) | Sivut = 431–445 | Tunniste = | Viitattu = }} </ref> saatua tietoa siitä, että vauvat ymmärtävät noin 5–12 kuukauden iästä alkaen, että ihmisten ja esineiden "käytöksessä" on periaatteellisen tason ero. Esineiden tulisi noudattaa liikkeessään fysiikan lakeja ja liikkua ennakoitavalla tavalla, mutta ihmiset voivat pyöriä ympäriinsä satunnaisesti.

Kokeissa vauvat näet hämmästyivät, kun laatikko tai muu eloton esine liikkui satunnaisesti, mutta ihmisen epäsäännöllinen liike ei herättänyt mitään kummastusta.

Bloom huomauttaa New Scientistille, että imeväisten taipumus erottaa persoonan sisältävät objektit persoonattomista ei itsessään riitä synnyttämään teististä ajattelua. Yhdessä Petrovichin ja Kelemenin tutkimuksen kanssa havainnot kertovat kuitenkin paljon.

Ensinnäkin, Bloomin tulkinnan mukaan lapset käsittelevät sieluja ja materiaa erillisinä todellisuuksina, joille pätevät erilliset lait. Sielu, joka ateistisesta näkökulmasta on vain kiertoilmaus aivojen toiminnalle, on lapsille siten todellinen olento. Koeryhmän nuoruuden vuoksi lienee selvä, että kulttuurin vaikutteilla tai vanhempien aivopesulla ei ole tässä ymmärryksessä mitään sijaa.

Lisäksi hieman vanhemmat lapset löytävät oma-aloitteisesti suunnittelua ja tarkoitusta joka puolelta ympäriltään, jopa sellaisista paikoista, mistä teististen uskontojenkaan mukaan ei tarvitsisi löytää mitään erityistä.

Jos lapset kehittävät luonnostaan sielun ja ei-inhimillisen suunnittelijan käsitteet, ollaan hyvin lähellä jonkinlaisen jumala-käsitteen päättelyä. Tätä näkökantaa korostavat New Scientistin haastattelussa Bloomin lisäksi kognitiotieteen tutkija [http://www.qub.ac.uk/schools/InstituteofCognitionCulture/Staff/ Jesse Bering] (Queensin yliopisto, Belfast) sekä psykologian ja antropologian professori [http://artsci.wustl.edu/~pboyer/PBoyerHomeSite/index.html Pascal Boyer] (Washingtonin yliopisto, St. Louis).

Bloom pitää täsmällisemmin teististä uskontoa ihmisen ominaisuutena, joka on intuitiivinen tai "rautaan koodattu". "Jokaisella ihmisellä on tällaiset aivokytkennät, eivätkä ne missään vaiheessa katoa", hän heittää <ref name="Brooks" />. Bloom muistuttaa silti Sciencen artikkelissa yhteiskunnallisten tekijöiden luultavasti vahvistavan teistisiä ja teleologisia käsityksiä.

Teleologisen uskon säilymisestä kertoo seikkaperäisesti Kelemenin tänä vuonna julkaistu<ref name = "Kelemen2009">{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah; Rosset, Evelyn | Otsikko = The Human Function Compunction: Teleological explanation in adults | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 2009 | Numero = (111) | Sivut = 138–145 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> ja New Scientistin referoima<ref name="Callaway" /> tutkimus. Sen mukaan myös aikuiset uskovat tarkoitukseen, mitä Kelemen itse pitää virheellisenä ajatteluna.

Aikuiset eivät kylläkään liitä suunnittelua kaikkiin näkemiinsä objekteihin, mutta monissa biologiaa ja geofysiikkaa koskevissa hienovaraisemmissa kysymyksissä he näkevät tarkoituksen.

Yliopisto-opiskelijoista kootut koehenkilöt uskoivat erityisesti sellaisiin väitteisiin, jotka liittyivät Maan elinkelpoisuuteen – esimerkiksi "Aurinko tuottaa valoa, jotta kasvit voisivat yhteyttää" tai "Ilmakehässä on otsonikerros, jotta se suojaisi Maata uv-säteiltä. Näihin toteamuksiin noin 80 % koehenkilöistä vastasi kyllä, eikä sen enempää vastausajalla, luonnontieteellisellä koulutuksella kuin ateistisella tai agnostisella vakaumuksella ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vastausten laatuun.

"Helpommissa" väitteissä (kuten "''Kastemadot tekevät maan alle tunneleita, jotta maa saisi ilmaa''") ateistinen vakaumus kuitenkin korreloi negatiivisesti, ja kyllä-vastauksia annettiin keskimäärin puolet vähemmän.

Tilastollisen analyysinsä pohjalta Kelemen perustelee lisäksi, että kysymysten systemaattinen väärinymmärrys väitteiksi, joissa ei esitetä syy-seurausyhteyttä ("''Ilmakehässä on otsonikerros '''JA''' se suojaa '''M'''aata uv-säteiltä''") on hyvin epätodennäköinen vaihtoehto.

Kaikkiaan Kelemenin mukaan on selvää, että ihmiset näkevät luonnossa suunnittelua ja että usko suunnitteluun ja tarkoitukseen on ihmiselle kaikkein luonnollisin. Hän on kuitenkin hyvin varovainen väittämään, että lapset alkaisivat uskoa luonnostaan johonkin persoonalliseen jumalaan.

Sekä tuoreimmassa artikkelissaan<ref name = "Kelemen2009"/> että sähköpostitse lähetetyssä vastauksessa hän selittää, että tähänastisten tutkimusten perusteella panteistista käsitystä ei voi sulkea pois. Tämä voisi tarkoittaa uskoa esimerkiksi maailmanhenkeen tai järjestystä synnyttävään voimaan, joka asuu esineissä itsessään.

Bloom uskaltautuu hypoteesissaan jonkin verran pidemmälle. Hän arvioi New Scientistin artikkelissa, että eristyksissä keskenään kasvatetut lapset kehittäisivät itse itselleen uskonnon tyhjästä, samaan tapaan kuin joissakin tapauksissa<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Bakker, P. | Otsikko = Autonomous languages of twins | Julkaisu = cta Geneticae Medicae et Gemellologiae | Ajankohta = 1987 | Numero = (36) | Sivut = 233–238 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> eristyksissä kasvaneiden lasten on todettu kehittäneen itselleen tyhjästä omia kieliä.

Boyer on tästä samaa mieltä: hänen mukaansa "uskonto on pienimmän vaivan tie, kun taas epäusko jumalia kohtaan vaatii yrittämistä".

Kokeellinen näyttö Petrovichin, Kelemenin ja Bloomin tutkimuksista on merkittävää, mutta sillä on kauaskantoisempia seurauksia kuin vain se, että jokin yksittäinen ateistien käyttämä argumentti menettää tehonsa. Monille tavallisille, eksplisiittistä ateismia tunnustaville ateisteille on nimittäin tärkeää, että he muodostavat maailmankuvansa ja vastaukset muihinkin kysymyksiin älyllisesti ja rationaalisesti.

Tähän järkiperäiseen maailmankuvaan ei heidän mielestään sovi usko jumaliin. Henkilöstä tosin riippuu, nähdäänkö eksplisiittinen ateismi jonkinasteisena itsestäänselvyytenä vai pikemminkin loogisena päätelmänä siitä, mitä havainnot kertovat. Myös [http://cross-section.info/E09/lapset_eivat_synny_ateisteina.php#moraaliargumentti moraalisen argumentin] merkitys vaihtelee.

Vastausta siihen, onko jumalia todella olemassa tai vaikuttavatko ne todella maailmaan, tutkimus ihmisen ajattelun kehityksestä ei tietenkään anna. Ateistien ylpeys ihmisen järjen ja älyn mahdollisuuksista ja niiden eräänlaisesta erehtymättömyydestä tulee kuitenkin kyseenalaiseksi, sillä tämä järki johtaa useimmat ihmiset täysin toiseen tulokseen kuin he itse ovat päätyneet.

Erityisesti se johtaa toiseen tulokseen lapset, jotka ovat ehtineet omaksua ympäristöstään kulttuurisia vaikutteita vähemmän kuin aikuiset. He, ja monet vielä aikuisenakin, päättelevät älyllisesti, että jumalia on olemassa.

Vielä kyseenalaisemmaksi joutuu monien – ei kaikkien – ateistien ylpeys heidän henkilökohtaisesta älystään. Ainakin nettikeskustelun tasolla on näet erittäin yleistä syyttää kreationismia ja kaikkea "uskontoa" silkaksi typeryydeksi (ks. esim. Google-haut
<ref>Google-haku [http://www.google.com/#hl=en&q=religion+OR+religious+is+stupid religion OR religious is stupid]; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009</ref>{{,}}
<ref>Google-haku [http://www.google.com/webhp?hl=en#hl=en&q=creationists+OR+creationism+is+OR+are+stupid+OR+idiots creationists OR creationism is OR are stupid OR idiots]; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009</ref>{{,}}
<ref>Google-haku [http://www.google.com/webhp?hl=en#hl=en&q=%22religion+is+stupid%22 "religion is stupid"]; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009</ref>).

Kuitenkaan koetulosten valossa ylpeilyyn ei ole aihetta. Sen enempää eksplisiittistä kuin implisiittistäkään ateismia ei voi esittää itsestäänselvyytenä, joka jokaisen järkevän ihmisen tulisi huomata todeksi.

{{Tekijänoikeuksien alainen| Tuomas Kangasniemelle| Artikkeli on alunperin julkaistu [http://cross-section.info/ Cross Section 2009] -lehdessä.}}

==Viitteet==
{{viitteet|sarakkeet}}

Tuomas Kangasniemi: Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta

2009-08-06T21:14:43Z

Gabonica:

{{#css:Järjestelmäviesti:NonFree.css}}
{{Suojattu|Mini}}

Yksi ateistien suosimista perusteluista maailmankuvalleen on vetoaminen siihen, että ihminen syntyy ateistina. Argumenttiin kuuluu metafyysisen väittämän ohella keskeisesti myös moraalinen ulottuvuus: tämä ajatus näkee 'uskonnon' eli uskon johonkin jumalaan (teismin) vahingollisena ja ihmiselle vieraana. Sen vuoksi käsityksiä jumalista ei tulisi opettaa ainakaan lapsille.

Väite esiintyy yleisesti internet-keskusteluissa ja blogeissa, joskus aggressiivisesti esitettynä<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Anon.; Mihin ateistit uskovat? ; artikkelin keskusteluosa| Osoite = http://uskoitseesi.blogs.fi/2008/09/24/mihin-ateistit-uskovat-4775571/ | Viitattu = 24.9.2008 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = blogissa Usko itseesi | Ajankohta = 25.09.2008}}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Ateismi on luonnollista| Osoite = http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Anon.; | Julkaisija = Kauppalehti.fi, keskustelu | Ajankohta = 2.2.2009}}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Vapaa Ajattelija julkaisi jutun ateisti Erkki Tuomiojasta | Osoite = http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Sundström, Kimmo | Julkaisija = Pääkaupunkiseudun ateistit ry | Ajankohta = 7.4.2008 }}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = All Children are Born Atheists | Osoite = http://www.atheistrev.com/2008/03/all-children-are-born-atheists.html| Viitattu = | Selite = | Tekijä = Anon. | Julkaisija = blogissa Atheist Revolution | Ajankohta = 5.3.2008}}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = What Is An Atheist ...? (Everyone Is Born Atheist) | Osoite = http://www.rationalresponders.com/what_is_an_atheist_everyone_is_born_atheist | Viitattu = 19.5.2007 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = keskustelupalstalla The Rational Response Squad | Ajankohta = 19.5.2007}}</ref>. Muodollisemmissa julkaisuissa sitä käytetään pikaisesti arvioituna harvemmin, mutta esimerkiksi uskontotieteen dosentti '''[http://vanha.hum.utu.fi/uskontotiede/matti.html Matti Kamppinen]''' aloitti sillä [http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954 ateismia puolustaneen Sunnuntaidebatti-kirjoituksensa] ''Helsingin Sanomissa''<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kamppinen, Matti | Otsikko = [http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954 Uusateismi ei ole vain maailmankuva muiden joukossa] | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 29.3.2009 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> viime maaliskuussa.

Mutta mitä tarkoittaa, että ihminen on syntyessään ateisti? Väitteen määrittelyä on syytä täsmentää, sillä argumenttia ei esitetä faktatietona tutkimusviitteiden kera. Ennemminkin se on yleistajuista retoriikkaa, minkä vuoksi kannanoton tarkka sisältö ei ole selvä.

Ajatuksen voinee ymmärtää kahdella tavalla: suppeasti ja laajasti. Näistä suppea merkitys sisältää ainoastaan perusväittämän – sen, että vastasyntyneellä lapsella ei ole tietoa jumalista eikä tietoista uskoa sellaisiin. Tätä tilaa sanotaan [http://cross-section.info/E09/implisiittinen_ja_eksplisiittinen_ateismi.php implisiittiseksi ateismiksi] (linkki osoittaa asiasta kertovaan kainalojuttuun).

Laajempi merkitys sanoo tämän lisäksi, että teistisen kasvatuksen puutteessa lähes kaikki ihmiset päätyisivät rationaalisen päättelyn ja havaintojen seurauksena [http://cross-section.info/E09/implisiittinen_ja_eksplisiittinen_ateismi.php eksplisiittisiksi ateisteiksi]. Sen sijaan, että heiltä pelkästään puuttuisi käsitys jumalista, he selväsanaisesti ja tietoisesti ymmärtäisivät, että jumalia ei ole tai että kaikki jumalia koskeva tieto on turhaa.

Edellä mainittu väite on laajemman merkityksen jyrkempi muoto. Lievemmässä muodossa se sanoo, että ei ole mitään sellaista päättelyketjua tai tiedonhankintamenetelmää, josta ihminen saisi tietoa jumalista tai jota kautta ihminen oppisi, että jumalia on olemassa.

Tällä tavoin ihminen säilyisi syntymän kautta saamassaan implisiittisen ateismin tilassa, vaikka hän ei välttämättä koskaan oivaltaisikaan eksplisiittisesti, että jumalat ovat kuvitelmaa. "Uskoontulon" syynä voisi olla vain teistinen opetus tai omaehtoinen, mutta täysin epärationaalinen ratkaisu hylätä järjellinen maailmankuva.

Käytännössä voidaan todeta, että synnynnäisen ateismin väite tarkoittaa aina laajasti ymmärrettyä teesiä. Muoto voi olla kumpi tahansa, lievempi tai jyrkempi.

Laajempi merkitys ei ole aina ilmeinen, mutta asian ymmärtäminen tällä tavoin on välttämätöntä, jotta argumentissa olisi mitään järkeä. Järkeily suppean väitteen takana muuttuu näet vajavaiseksi heti, jos väitteestä yritetään johtaa mitään seuraamuksia.

On totta, että ihminen syntyy vailla tietoista käsitystä jumalista, mutta kehdossa ihminen ei ajattele tietoisesti kovin paljon muutakaan. Kuitenkin ihmiset hankkivat vanhempana ilman suurempaa ohjastusta tietoisia käsityksiä useista ympäristönsä asioista.

Pelkkä syntymätila ei voi siten olla mikään selitys siihen, että implisiittinen ateismi aina säilyisi tai että se muuttuisi eksplisiittiseksi ateismiksi. Siksi suppean väitteen tueksi tarvitaan jokin mekanismi, joka vähintäänkin takaa ihmisen säilymisen implisiittisen ateismin tilassa.

Varsinaiset ongelmat synnynnäinen ateismi -väitteessä alkavat tästä. Laajemmin määriteltynä teoria on mahdollinen, mutta sivistyneessäkin keskustelussa – kuten Kamppisen artikkelissa – ainoa peruste sen tueksi on järkeily sen sijaan, että ateisteilla olisi näyttöä väitteensä tueksi. Koetuloksia pienten lasten ajattelusta tai siitä, millaiseksi näiden maailmankuva kehittyisi "aatteellisessa tyhjiössä", kuten autiolla saarella, ei esitetä.

Kuitenkin siitä ateistit ja teistit lienevät suurin piirtein yhtä mieltä, että ihmisen ajattelun kehittyminen on suhteellisen helposti tutkittavissa oleva asia. Perusteltua syytä pitäytyä a priori -väitteessä ei siksi ole.

Juuri koetuloksista onkin muodostunut edeltävän 10–15 vuoden aikana suurin vaikeus sille käsitykselle, että ihminen kasvaisi luontojaan ateistiksi. Alkuvuodesta 2009 brittiläinen tiedelehti [http://www.newscientist.com/ New Scientist] on julkaissut aiheesta kaksi artikkelia, joista toisessa<ref name="Brooks">{{Lehtiviite | Tekijä = Brooks, Michael | Otsikko = [http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true Born believers: How your brain creates God] | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta = | Numero = 2694 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> useat psykologian ja uskontotieteen asiantuntijat kokoavat koeaineistoaan yhteen ja siihen vedoten [http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true suoraan kiistävät ateistien argumentin pätevyyden].

Toinen teksti<ref name="Callaway">{{Lehtiviite | Tekijä = Callaway, Even | Otsikko = [http://www.newscientist.com/article/dn16687 Humans may be primed to believe in creation] | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta = 2.3.2009 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> liittyy teeman epäsuoremmin. Se käsittelee tutkimusta, jossa havaittiin, että myös [http://www.newscientist.com/article/dn16687 aikuisilla on taipumus uskoa], ateistisesta vakaumuksestaan huolimatta, että tietyillä maailmassa tapahtuvilla asioilla on tarkoitus.

Mainittakoon, että New Scientistin artikkelit on kirjoitettu eksplisiittisen ateistisesta katsomuksesta käsin: niiden leimaaminen uskonnolliseksi propagandaksi on siksi mahdotonta. Varsinaisten asiatietojen lomassa tekstit korostavat useita kertoja, että usko jumaliin on ajatteluvirhe tai muuten väärä.

Myös jutuissa haastatellut tutkijat painottavat samaa tai vähintäänkin sanovat, että heidän tuloksensa eivät kerro, onko jumalia olemassa vai ei. He kuitenkin esittävät, että usko jumaliin, älykkääseen suunnitteluun ja tarkoitukseen johtuu inhimillisen ajattelun synnynnäisestä luonteesta, ja siksi teistinen usko on niin yleistä.

Yhden voimakkaimmista väitteistä esittää kokeellisen psykologian tutkija [http://resources.theology.ox.ac.uk/staff.phtml?lecturer_code=Opetrovich Olivera Petrovich] Oxfordin yliopistosta. Hänen mukaansa lapset päättelevät jonkin jumalan olemassaolon sen perusteella, mitä nämä havaitsevat maailman toiminnasta – ilman aikuisten väliintuloa.

"He nojaavat kokemukseensa maailmasta ja rakentavat jumalan käsitteen sen perusteella", hän toteaa New Scientistille<ref name="Brooks" />.

Tutkimuksissaan Petrovich on tarkastellut muun muassa brittiläisten ja japanilaisten tarhaikäisten lasten käsityksiä siitä, mikä on luonnossa esiintyvien asioiden, kuten eläinten ja kasvien, alkuperä. Vapaiden vastausten lisäksi koehenkilöt saivat valita vaihtoehdoista "Jumala", "kukaan ei tiedä" tai "ihmiset".

Vastaus "Jumala" oli kaikkein suosituin ja noin 7 kertaa yleisempi kuin "ihmiset". Merkittäviä eroja kulttuurien välillä ei havaittu: yhtä lailla britit kuin japanilaiset kertoivat Jumalan luoneen eläimet. Petrovich kertoo myös, että lasten mielestä jumala on ihmisestä erillinen olio.

[http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 Science & Spirit -lehden haastattelussa] Petrovich totesikin tämän havainnon olevan erityisen hämmästyttävä ja hyvin tärkeä. Perinteinen japanilainen uskonto, shintolaisuus, ei hänen mukaansa opeta, että Jumala tai jumalat olisivat luoneet mitään<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = In the Beginning: An Interview with Olivera Petrovich | Osoite = http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Bryant, Rebecca | Julkaisija = Science & Spirit | Ajankohta = September/October 1999 (internet-artikkeli päiväämätön)}}</ref> .

Toisin kuin New Scientistissä tänä vuonna, S&S:n 1999 julkaisemassa<ref>Bryant, Rebecca; vastaus artikkelin julkaisupäivää koskevaan tiedusteluun sähköpostitse 16.4.2009. </ref> tekstissä Petrovich kuitenkin korosti, ettei ollut varma, onko teistinen ajattelu ihmisessä sisäsyntyistä. Silti jo 10 vuotta sitten hän piti "todella vakavasti otettavana mahdollisuutena", että lapset keksivät käsityksen jumalista tai Jumalasta itse.

Ihmisen uskonnollisuutta pitää joiltakin osiltaan synnynnäisenä myös Bostonin yliopiston apulaisprofessori [http://www.bu.edu/psych/faculty/kelemen/ Deborah Kelemen]. Hän on huomannut ala-asteen varhaisia luokkia käyvien lasten olevan hyvin vakuuttuneita todellisuuden teleologisesta luonteesta eli siitä, että eliöt ja ei-elävät kohteet on luotu jotakin tarkoitusta varten.

Koeryhmän lapset sanoivat esimerkiksi, että linnut ovat olemassa, jotta ne laulaisivat kauniisti, ja että jotkin kivet ovat teräväsärmäisiä, jotta eläimet voisivat rapsuttaa itseään niihin. Jokia taas on, jotta veneet voisivat kellua jonkin päällä. Lapset liittivät myös vuoriin tai pilviin jonkin tarkoituksen.

New Scientistille Kelemen selittää olleensa tuloksista hyvin yllättynyt. "Lisäksi lapset olivat hyvin vakuuttuneita näkemyksistään, eivätkä piitanneet vastakkaisista ehdotuksista", hän sanoo. Kelemenin ensimmäiset tutkimusraportit julkaistiin lehdissä Cognition ja Developmental Psychology<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = The scope of teleological thinking in preschool children | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 1999 | Numero = (70) | Sivut = 241–272 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>{{,}}<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = Why are rocks pointy? Children’s preference for teleological explanations of the natural world | Julkaisu = Developmental Psychology | Ajankohta = 1999 | Numero = (35) | Sivut = 1440–1452 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> .

Myöhemmin Kelemen on kerännyt Petrovichin tapaan näyttöä siitä, että ympäröivän yhteiskunnan uskonnollisuudella ei ole vaikutusta lasten käsityksiin esineiden tarkoituksellisuudesta<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = British and American children’s preferences for teleofunctional explanations of the natural world | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 2003 | Numero = (88) | Sivut = 201–221 | Tunniste = | Viitattu = }} </ref> . Kelemen vertasi brittiläisiä ja amerikkalaisia lapsia: näiden maiden kulttuurit ovat varsin samanlaiset, mutta Yhdysvalloissa teistinen usko on huomattavasti yleisempää.

Kelemenin mukaan edes vanhempien käsitykset eivät selitä lasten vastauksia suoraviivaisesti, vaan koeryhmän lapset pitäytyivät teleologisissa selityksissä siitä huolimatta, että aikuiset yrittivät väittää heille toisin<ref>
{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, D.; Callanan, M.; Casler, K.; Pérez-Granados, D. R. | Otsikko = Why things happen: Teleological explanation in parent-child conversations | Julkaisu = Developmental Psychology | Ajankohta = 2005 | Numero = (41) | Sivut = 251–264 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> . Kahdesta viimeksi mainitusta tuloksesta siten molemmat puhuvat synnynnäisen ateismin teoriaa vastaan.

Lasten ikä jää Petrovichin ja Kelemenin muuten vakuuttavassa aineistossa ainoaksi epävarmuudeksi: tarha- ja alakouluikäiset ovat oppineet ympäröivästä maailmasta jo yhtä ja toista. Tästä Petrovich itsekin huomautti S&S:ssä.

Ongelmaa paikkaa jossakin määrin psykologian professori [http://www.yale.edu/psychology/FacInfo/Bloom.html Paul Bloom] Yalen yliopistosta kirjallaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bloom, Paul | Nimeke = Descartes’ Baby: How The Science Of Child Development Explains What Makes Us Human| Julkaisija = Basic Books | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN: 978–0–46500786–8}}</ref> sekä lasten uskomuksia koskevalla, [http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/316/5827/996 Science-lehdessä julkaistulla koosteartikkelilla]
<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Bloom, Paul; Skolnick Weisberg, Deena | Otsikko = Childhood Origins of Adult Resistance to Science | Julkaisu = Science | Ajankohta = 2007 | Numero = (316) | Sivut = 996–997 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>. Myös New Scientist haastattelee häntä <ref name="Brooks" />.

Teoksissaan Bloom kokoaa yhteen useammissa tutkimuksissa<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Gergely, György; Nádasdy, Zoltán; Csibra, Gergely; Bíró, Szilvia | Otsikko = Taking the intentional stance at 12 months of age | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 1995 | Numero = (56) | Sivut = 156–193 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>{{,}}
<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kuhlmeier, Valerie; Wynn, Karen; Bloom, Paul | Otsikko = Attribution of dispositional states by 12-month-olds | Julkaisu = Psychological Science | Ajankohta = 2003 | Numero = (14) | Sivut = 402–408 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> [19] saatua tietoa siitä, että vauvat ymmärtävät noin 5–12 kuukauden iästä alkaen, että ihmisten ja esineiden "käytöksessä" on periaatteellisen tason ero. Esineiden tulisi noudattaa liikkeessään fysiikan lakeja ja liikkua ennakoitavalla tavalla, mutta ihmiset voivat pyöriä ympäriinsä satunnaisesti.

Kokeissa vauvat näet hämmästyivät, kun laatikko tai muu eloton esine liikkui satunnaisesti, mutta ihmisen epäsäännöllinen liike ei herättänyt mitään kummastusta.

Bloom huomauttaa New Scientistille, että imeväisten taipumus erottaa persoonan sisältävät objektit persoonattomista ei itsessään riitä synnyttämään teististä ajattelua. Yhdessä Petrovichin ja Kelemenin tutkimuksen kanssa havainnot kertovat kuitenkin paljon.

Ensinnäkin, Bloomin tulkinnan mukaan lapset käsittelevät sieluja ja materiaa erillisinä todellisuuksina, joille pätevät erilliset lait. Sielu, joka ateistisesta näkökulmasta on vain kiertoilmaus aivojen toiminnalle, on lapsille siten todellinen olento. Koeryhmän nuoruuden vuoksi lienee selvä, että kulttuurin vaikutteilla tai vanhempien aivopesulla ei ole tässä ymmärryksessä mitään sijaa.

Lisäksi hieman vanhemmat lapset löytävät oma-aloitteisesti suunnittelua ja tarkoitusta joka puolelta ympäriltään, jopa sellaisista paikoista, mistä teististen uskontojenkaan mukaan ei tarvitsisi löytää mitään erityistä.

Jos lapset kehittävät luonnostaan sielun ja ei-inhimillisen suunnittelijan käsitteet, ollaan hyvin lähellä jonkinlaisen jumala-käsitteen päättelyä. Tätä näkökantaa korostavat New Scientistin haastattelussa Bloomin lisäksi kognitiotieteen tutkija [http://www.qub.ac.uk/schools/InstituteofCognitionCulture/Staff/ Jesse Bering] (Queensin yliopisto, Belfast) sekä psykologian ja antropologian professori [http://artsci.wustl.edu/~pboyer/PBoyerHomeSite/index.html Pascal Boyer] (Washingtonin yliopisto, St. Louis).

Bloom pitää täsmällisemmin teististä uskontoa ihmisen ominaisuutena, joka on intuitiivinen tai "rautaan koodattu". "Jokaisella ihmisellä on tällaiset aivokytkennät, eivätkä ne missään vaiheessa katoa", hän heittää <ref name="Brooks" />. Bloom muistuttaa silti Sciencen artikkelissa yhteiskunnallisten tekijöiden luultavasti vahvistavan teistisiä ja teleologisia käsityksiä.

Teleologisen uskon säilymisestä kertoo seikkaperäisesti Kelemenin tänä vuonna julkaistu [20] ja New Scientistin referoima<ref name="Callaway" /> tutkimus. Sen mukaan myös aikuiset uskovat tarkoitukseen, mitä Kelemen itse pitää virheellisenä ajatteluna.

Aikuiset eivät kylläkään liitä suunnittelua kaikkiin näkemiinsä objekteihin, mutta monissa biologiaa ja geofysiikkaa koskevissa hienovaraisemmissa kysymyksissä he näkevät tarkoituksen.

Yliopisto-opiskelijoista kootut koehenkilöt uskoivat erityisesti sellaisiin väitteisiin, jotka liittyivät Maan elinkelpoisuuteen – esimerkiksi "Aurinko tuottaa valoa, jotta kasvit voisivat yhteyttää" tai "Ilmakehässä on otsonikerros, jotta se suojaisi Maata uv-säteiltä. Näihin toteamuksiin noin 80 % koehenkilöistä vastasi kyllä, eikä sen enempää vastausajalla, luonnontieteellisellä koulutuksella kuin ateistisella tai agnostisella vakaumuksella ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vastausten laatuun.

"Helpommissa" väitteissä (kuten "''Kastemadot tekevät maan alle tunneleita, jotta maa saisi ilmaa''") ateistinen vakaumus kuitenkin korreloi negatiivisesti, ja kyllä-vastauksia annettiin keskimäärin puolet vähemmän.

Tilastollisen analyysinsä pohjalta Kelemen perustelee lisäksi, että kysymysten systemaattinen väärinymmärrys väitteiksi, joissa ei esitetä syy-seurausyhteyttä ("''Ilmakehässä on otsonikerros '''JA''' se suojaa '''M'''aata uv-säteiltä''") on hyvin epätodennäköinen vaihtoehto.

Kaikkiaan Kelemenin mukaan on selvää, että ihmiset näkevät luonnossa suunnittelua ja että usko suunnitteluun ja tarkoitukseen on ihmiselle kaikkein luonnollisin. Hän on kuitenkin hyvin varovainen väittämään, että lapset alkaisivat uskoa luonnostaan johonkin persoonalliseen jumalaan.

Sekä tuoreimmassa artikkelissaan [20] että sähköpostitse lähetetyssä vastauksessa hän selittää, että tähänastisten tutkimusten perusteella panteistista käsitystä ei voi sulkea pois. Tämä voisi tarkoittaa uskoa esimerkiksi maailmanhenkeen tai järjestystä synnyttävään voimaan, joka asuu esineissä itsessään.

Bloom uskaltautuu hypoteesissaan jonkin verran pidemmälle. Hän arvioi New Scientistin artikkelissa, että eristyksissä keskenään kasvatetut lapset kehittäisivät itse itselleen uskonnon tyhjästä, samaan tapaan kuin joissakin tapauksissa [21] eristyksissä kasvaneiden lasten on todettu kehittäneen itselleen tyhjästä omia kieliä.

Boyer on tästä samaa mieltä: hänen mukaansa "uskonto on pienimmän vaivan tie, kun taas epäusko jumalia kohtaan vaatii yrittämistä".

Kokeellinen näyttö Petrovichin, Kelemenin ja Bloomin tutkimuksista on merkittävää, mutta sillä on kauaskantoisempia seurauksia kuin vain se, että jokin yksittäinen ateistien käyttämä argumentti menettää tehonsa. Monille tavallisille, eksplisiittistä ateismia tunnustaville ateisteille on nimittäin tärkeää, että he muodostavat maailmankuvansa ja vastaukset muihinkin kysymyksiin älyllisesti ja rationaalisesti.

Tähän järkiperäiseen maailmankuvaan ei heidän mielestään sovi usko jumaliin. Henkilöstä tosin riippuu, nähdäänkö eksplisiittinen ateismi jonkinasteisena itsestäänselvyytenä vai pikemminkin loogisena päätelmänä siitä, mitä havainnot kertovat. Myös [http://cross-section.info/E09/lapset_eivat_synny_ateisteina.php#moraaliargumentti moraalisen argumentin] merkitys vaihtelee.

Vastausta siihen, onko jumalia todella olemassa tai vaikuttavatko ne todella maailmaan, tutkimus ihmisen ajattelun kehityksestä ei tietenkään anna. Ateistien ylpeys ihmisen järjen ja älyn mahdollisuuksista ja niiden eräänlaisesta erehtymättömyydestä tulee kuitenkin kyseenalaiseksi, sillä tämä järki johtaa useimmat ihmiset täysin toiseen tulokseen kuin he itse ovat päätyneet.

Erityisesti se johtaa toiseen tulokseen lapset, jotka ovat ehtineet omaksua ympäristöstään kulttuurisia vaikutteita vähemmän kuin aikuiset. He, ja monet vielä aikuisenakin, päättelevät älyllisesti, että jumalia on olemassa.

Vielä kyseenalaisemmaksi joutuu monien – ei kaikkien – ateistien ylpeys heidän henkilökohtaisesta älystään. Ainakin nettikeskustelun tasolla on näet erittäin yleistä syyttää kreationismia ja kaikkea "uskontoa" silkaksi typeryydeksi (ks. esim. Google-haut: [22] [23] [24]).

Kuitenkaan koetulosten valossa ylpeilyyn ei ole aihetta. Sen enempää eksplisiittistä kuin implisiittistäkään ateismia ei voi esittää itsestäänselvyytenä, joka jokaisen järkevän ihmisen tulisi huomata todeksi.

{{Tekijänoikeuksien alainen| Tuomas Kangasniemelle | Artikkeli on alunperin julkaistu [http://cross-section.info/ Cross Section 2009] -lehdessä.}}

==Viitteet==
{{viitteet|sarakkeet}}
[1] Anon.; Mihin ateistit uskovat?; blogissa Usko itseesi 24.9.2008.; http://uskoitseesi.blogs.fi/2008/09/24/mihin-ateistit-uskovat-4775571/ ; artikkelin keskusteluosa

[2] Anon.; Ateismi on luonnollista; Kauppalehti.fi, keskustelu 2.2.2009.; http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151

[3] Sundström, Kimmo; Vapaa Ajattelija julkaisi jutun ateisti Erkki Tuomiojasta; julk. Pääkaupunkiseudun ateistit ry.; http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti218.pdf

[4] Anon.; All Children are Born Atheists; blogissa Atheist Revolution 5.3.2008.; http://www.atheistrev.com/2008/03/all-children-are-born-atheists.html

[5] Anon.; What Is An Atheist ...? (Everyone Is Born Atheist); keskustelupalstalla The Rational Response Squad 19.5.2007.; http://www.rationalresponders.com/what_is_an_atheist_everyone_is_born_atheist

[6] Kamppinen, Matti; "Uusateismi ei ole vain maailmankuva muiden joukossa"; Helsingin Sanomat 29.3.2009.; http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954

[7] Brooks, Michael; Born believers: How your brain creates God; New Scientist n:o 2694 7.2.2009; julk. internetissä 4.2.2009; http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true

[8] Callaway, Even; Humans may be primed to believe in creation; New Scientist 2.3.2009; http://www.newscientist.com/article/dn16687

[9] Bryant, Rebecca; In the Beginning: An Interview with Olivera Petrovich; Science & Spirit September/October 1999; http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 (internet-artikkeli päiväämätön)

[10] Bryant, Rebecca; vastaus artikkelin julkaisupäivää koskevaan tiedusteluun sähköpostitse 16.4.2009.

[11] Kelemen, Deborah; The scope of teleological thinking in preschool children; Cognition 1999 (70), 241–272

[12] Kelemen, Deborah; Why are rocks pointy? Children’s preference for teleological explanations of the natural world; Developmental Psychology 1999 (35); 1440–1452

[13] Kelemen, Deborah; British and American children’s preferences for teleofunctional explanations of the natural world; Cognition 2003 (88); 201–221.

[14] Kelemen, D.; Callanan, M.; Casler, K.; Pérez-Granados, D. R.; Why things happen: Teleological explanation in parent-child conversations; Developmental Psychology 2005 (41); 251–264

[15] Bloom, Paul; Descartes’ Baby; Basic Books 2004; ISBN 978–0–46500786–8

[16] Bloom, Paul; Skolnick Weisberg, Deena; Childhood Origins of Adult Resistance to Science; Science 2007 (316); 996–997

[17] Gergely, György; Nádasdy, Zoltán; Csibra, Gergely; Bíró, Szilvia; Taking the intentional stance at 12 months of age; Cognition 1995 (56), 156–193

<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kuhlmeier, Valerie; Wynn, Karen; Bloom, Paul | Otsikko = Attribution of dispositional states by 12-month-olds | Julkaisu = Psychological Science | Ajankohta = 2003 | Numero = (14) | Sivut = 402–408 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>
[18] Kuhlmeier, Valerie; Wynn, Karen; Bloom, Paul; Attribution of dispositional states by 12-month-olds; Psychological Science 2003 (14); 402–408

[19] Spelke, Elizabeth; Initial knowledge: six suggestions; Cognition 1994 (50); 431–445

[20] Kelemen, Deborah; Rosset, Evelyn; The Human Function Compunction: Teleological explanation in adults; Cognition 2009 (111); 138–145

[21] Bakker, P.; Autonomous languages of twins; Acta Geneticae Medicae et Gemellologiae 1987 (36); 233–238

[22] Google-haku religion OR religious is stupid; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009

[23] Google-haku creationists OR creationism is OR are stupid OR idiots; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009

[24] Google-haku "religion is stupid"; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009

[25] Ks. tämän artikkelin kainalojuttu Implisiittinen ja eksplisiittinen ateismi

[26] Ks. tämän artikkelin kainalojuttu Implisiittinen ja eksplisiittinen ateismi

[27] Dawkins, Richard (suom. Pietiläinen, Kimmo); Jumalharha; Terra Cognita 2007; ISBN 978–952–5697–00–1

[28] Hitchens, Christopher (suom. Kinnunen, Matti); Jumala ei ole suuri; WSOY 2008; ISBN 978–951–0–34140–7

[29] Ahlroth, Jussi; Hitchens ei ole suuri; Helsingin Sanomat 25.11.2008; sivu C2

[30] Sherine, Ariane; Atheist Bus Campaign; http://www.arianesherine.com/#/atheistbuscampaign/4532331653

Tuomas Kangasniemi: Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta

2009-08-06T20:29:29Z

Gabonica:

{{#css:Järjestelmäviesti:NonFree.css}}
{{Suojattu|Mini}}

Yksi ateistien suosimista perusteluista maailmankuvalleen on vetoaminen siihen, että ihminen syntyy ateistina. Argumenttiin kuuluu metafyysisen väittämän ohella keskeisesti myös moraalinen ulottuvuus: tämä ajatus näkee 'uskonnon' eli uskon johonkin jumalaan (teismin) vahingollisena ja ihmiselle vieraana. Sen vuoksi käsityksiä jumalista ei tulisi opettaa ainakaan lapsille.

Väite esiintyy yleisesti internet-keskusteluissa ja blogeissa, joskus aggressiivisesti esitettynä<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Anon.; Mihin ateistit uskovat? ; artikkelin keskusteluosa| Osoite = http://uskoitseesi.blogs.fi/2008/09/24/mihin-ateistit-uskovat-4775571/ | Viitattu = 24.9.2008 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = blogissa Usko itseesi | Ajankohta = 25.09.2008}}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Ateismi on luonnollista| Osoite = http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Anon.; | Julkaisija = Kauppalehti.fi, keskustelu | Ajankohta = 2.2.2009}}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Vapaa Ajattelija julkaisi jutun ateisti Erkki Tuomiojasta | Osoite = http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Sundström, Kimmo | Julkaisija = Pääkaupunkiseudun ateistit ry | Ajankohta = 7.4.2008 }}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = All Children are Born Atheists | Osoite = http://www.atheistrev.com/2008/03/all-children-are-born-atheists.html| Viitattu = | Selite = | Tekijä = Anon. | Julkaisija = blogissa Atheist Revolution | Ajankohta = 5.3.2008}}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = What Is An Atheist ...? (Everyone Is Born Atheist) | Osoite = http://www.rationalresponders.com/what_is_an_atheist_everyone_is_born_atheist | Viitattu = 19.5.2007 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = keskustelupalstalla The Rational Response Squad | Ajankohta = 19.5.2007}}</ref>. Muodollisemmissa julkaisuissa sitä käytetään pikaisesti arvioituna harvemmin, mutta esimerkiksi uskontotieteen dosentti '''[http://vanha.hum.utu.fi/uskontotiede/matti.html Matti Kamppinen]''' aloitti sillä [http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954 ateismia puolustaneen Sunnuntaidebatti-kirjoituksensa] ''Helsingin Sanomissa''<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kamppinen, Matti | Otsikko = [http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954 Uusateismi ei ole vain maailmankuva muiden joukossa] | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 29.3.2009 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> viime maaliskuussa.

Mutta mitä tarkoittaa, että ihminen on syntyessään ateisti? Väitteen määrittelyä on syytä täsmentää, sillä argumenttia ei esitetä faktatietona tutkimusviitteiden kera. Ennemminkin se on yleistajuista retoriikkaa, minkä vuoksi kannanoton tarkka sisältö ei ole selvä.

Ajatuksen voinee ymmärtää kahdella tavalla: suppeasti ja laajasti. Näistä suppea merkitys sisältää ainoastaan perusväittämän – sen, että vastasyntyneellä lapsella ei ole tietoa jumalista eikä tietoista uskoa sellaisiin. Tätä tilaa sanotaan [http://cross-section.info/E09/implisiittinen_ja_eksplisiittinen_ateismi.php implisiittiseksi ateismiksi] (linkki osoittaa asiasta kertovaan kainalojuttuun).

Laajempi merkitys sanoo tämän lisäksi, että teistisen kasvatuksen puutteessa lähes kaikki ihmiset päätyisivät rationaalisen päättelyn ja havaintojen seurauksena [http://cross-section.info/E09/implisiittinen_ja_eksplisiittinen_ateismi.php eksplisiittisiksi ateisteiksi]. Sen sijaan, että heiltä pelkästään puuttuisi käsitys jumalista, he selväsanaisesti ja tietoisesti ymmärtäisivät, että jumalia ei ole tai että kaikki jumalia koskeva tieto on turhaa.

Edellä mainittu väite on laajemman merkityksen jyrkempi muoto. Lievemmässä muodossa se sanoo, että ei ole mitään sellaista päättelyketjua tai tiedonhankintamenetelmää, josta ihminen saisi tietoa jumalista tai jota kautta ihminen oppisi, että jumalia on olemassa.

Tällä tavoin ihminen säilyisi syntymän kautta saamassaan implisiittisen ateismin tilassa, vaikka hän ei välttämättä koskaan oivaltaisikaan eksplisiittisesti, että jumalat ovat kuvitelmaa. "Uskoontulon" syynä voisi olla vain teistinen opetus tai omaehtoinen, mutta täysin epärationaalinen ratkaisu hylätä järjellinen maailmankuva.

Käytännössä voidaan todeta, että synnynnäisen ateismin väite tarkoittaa aina laajasti ymmärrettyä teesiä. Muoto voi olla kumpi tahansa, lievempi tai jyrkempi.

Laajempi merkitys ei ole aina ilmeinen, mutta asian ymmärtäminen tällä tavoin on välttämätöntä, jotta argumentissa olisi mitään järkeä. Järkeily suppean väitteen takana muuttuu näet vajavaiseksi heti, jos väitteestä yritetään johtaa mitään seuraamuksia.

On totta, että ihminen syntyy vailla tietoista käsitystä jumalista, mutta kehdossa ihminen ei ajattele tietoisesti kovin paljon muutakaan. Kuitenkin ihmiset hankkivat vanhempana ilman suurempaa ohjastusta tietoisia käsityksiä useista ympäristönsä asioista.

Pelkkä syntymätila ei voi siten olla mikään selitys siihen, että implisiittinen ateismi aina säilyisi tai että se muuttuisi eksplisiittiseksi ateismiksi. Siksi suppean väitteen tueksi tarvitaan jokin mekanismi, joka vähintäänkin takaa ihmisen säilymisen implisiittisen ateismin tilassa.

Varsinaiset ongelmat synnynnäinen ateismi -väitteessä alkavat tästä. Laajemmin määriteltynä teoria on mahdollinen, mutta sivistyneessäkin keskustelussa – kuten Kamppisen artikkelissa – ainoa peruste sen tueksi on järkeily sen sijaan, että ateisteilla olisi näyttöä väitteensä tueksi. Koetuloksia pienten lasten ajattelusta tai siitä, millaiseksi näiden maailmankuva kehittyisi "aatteellisessa tyhjiössä", kuten autiolla saarella, ei esitetä.

Kuitenkin siitä ateistit ja teistit lienevät suurin piirtein yhtä mieltä, että ihmisen ajattelun kehittyminen on suhteellisen helposti tutkittavissa oleva asia. Perusteltua syytä pitäytyä a priori -väitteessä ei siksi ole.

Juuri koetuloksista onkin muodostunut edeltävän 10–15 vuoden aikana suurin vaikeus sille käsitykselle, että ihminen kasvaisi luontojaan ateistiksi. Alkuvuodesta 2009 brittiläinen tiedelehti [http://www.newscientist.com/ New Scientist] on julkaissut aiheesta kaksi artikkelia, joista toisessa<ref name="Brooks">{{Lehtiviite | Tekijä = Brooks, Michael | Otsikko = [http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true Born believers: How your brain creates God] | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta = | Numero = 2694 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> useat psykologian ja uskontotieteen asiantuntijat kokoavat koeaineistoaan yhteen ja siihen vedoten [http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true suoraan kiistävät ateistien argumentin pätevyyden].

Toinen teksti<ref name="Callaway">{{Lehtiviite | Tekijä = Callaway, Even | Otsikko = [http://www.newscientist.com/article/dn16687 Humans may be primed to believe in creation] | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta = 2.3.2009 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> liittyy teeman epäsuoremmin. Se käsittelee tutkimusta, jossa havaittiin, että myös [http://www.newscientist.com/article/dn16687 aikuisilla on taipumus uskoa], ateistisesta vakaumuksestaan huolimatta, että tietyillä maailmassa tapahtuvilla asioilla on tarkoitus.

Mainittakoon, että New Scientistin artikkelit on kirjoitettu eksplisiittisen ateistisesta katsomuksesta käsin: niiden leimaaminen uskonnolliseksi propagandaksi on siksi mahdotonta. Varsinaisten asiatietojen lomassa tekstit korostavat useita kertoja, että usko jumaliin on ajatteluvirhe tai muuten väärä.

Myös jutuissa haastatellut tutkijat painottavat samaa tai vähintäänkin sanovat, että heidän tuloksensa eivät kerro, onko jumalia olemassa vai ei. He kuitenkin esittävät, että usko jumaliin, älykkääseen suunnitteluun ja tarkoitukseen johtuu inhimillisen ajattelun synnynnäisestä luonteesta, ja siksi teistinen usko on niin yleistä.

Yhden voimakkaimmista väitteistä esittää kokeellisen psykologian tutkija [http://resources.theology.ox.ac.uk/staff.phtml?lecturer_code=Opetrovich Olivera Petrovich] Oxfordin yliopistosta. Hänen mukaansa lapset päättelevät jonkin jumalan olemassaolon sen perusteella, mitä nämä havaitsevat maailman toiminnasta – ilman aikuisten väliintuloa.

"He nojaavat kokemukseensa maailmasta ja rakentavat jumalan käsitteen sen perusteella", hän toteaa New Scientistille<ref name="Brooks" />.

Tutkimuksissaan Petrovich on tarkastellut muun muassa brittiläisten ja japanilaisten tarhaikäisten lasten käsityksiä siitä, mikä on luonnossa esiintyvien asioiden, kuten eläinten ja kasvien, alkuperä. Vapaiden vastausten lisäksi koehenkilöt saivat valita vaihtoehdoista "Jumala", "kukaan ei tiedä" tai "ihmiset".

Vastaus "Jumala" oli kaikkein suosituin ja noin 7 kertaa yleisempi kuin "ihmiset". Merkittäviä eroja kulttuurien välillä ei havaittu: yhtä lailla britit kuin japanilaiset kertoivat Jumalan luoneen eläimet. Petrovich kertoo myös, että lasten mielestä jumala on ihmisestä erillinen olio.

[http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 Science & Spirit -lehden haastattelussa] Petrovich totesikin tämän havainnon olevan erityisen hämmästyttävä ja hyvin tärkeä. Perinteinen japanilainen uskonto, shintolaisuus, ei hänen mukaansa opeta, että Jumala tai jumalat olisivat luoneet mitään<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = In the Beginning: An Interview with Olivera Petrovich | Osoite = http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Bryant, Rebecca | Julkaisija = Science & Spirit | Ajankohta = September/October 1999 (internet-artikkeli päiväämätön)}}</ref> .

Toisin kuin New Scientistissä tänä vuonna, S&S:n 1999 julkaisemassa<ref>Bryant, Rebecca; vastaus artikkelin julkaisupäivää koskevaan tiedusteluun sähköpostitse 16.4.2009. </ref> tekstissä Petrovich kuitenkin korosti, ettei ollut varma, onko teistinen ajattelu ihmisessä sisäsyntyistä. Silti jo 10 vuotta sitten hän piti "todella vakavasti otettavana mahdollisuutena", että lapset keksivät käsityksen jumalista tai Jumalasta itse.

Ihmisen uskonnollisuutta pitää joiltakin osiltaan synnynnäisenä myös Bostonin yliopiston apulaisprofessori [http://www.bu.edu/psych/faculty/kelemen/ Deborah Kelemen]. Hän on huomannut ala-asteen varhaisia luokkia käyvien lasten olevan hyvin vakuuttuneita todellisuuden teleologisesta luonteesta eli siitä, että eliöt ja ei-elävät kohteet on luotu jotakin tarkoitusta varten.

Koeryhmän lapset sanoivat esimerkiksi, että linnut ovat olemassa, jotta ne laulaisivat kauniisti, ja että jotkin kivet ovat teräväsärmäisiä, jotta eläimet voisivat rapsuttaa itseään niihin. Jokia taas on, jotta veneet voisivat kellua jonkin päällä. Lapset liittivät myös vuoriin tai pilviin jonkin tarkoituksen.

New Scientistille Kelemen selittää olleensa tuloksista hyvin yllättynyt. "Lisäksi lapset olivat hyvin vakuuttuneita näkemyksistään, eivätkä piitanneet vastakkaisista ehdotuksista", hän sanoo. Kelemenin ensimmäiset tutkimusraportit julkaistiin lehdissä Cognition ja Developmental Psychology<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = The scope of teleological thinking in preschool children | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 1999 | Numero = (70) | Sivut = 241–272 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>{{,}}<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = Why are rocks pointy? Children’s preference for teleological explanations of the natural world | Julkaisu = Developmental Psychology | Ajankohta = 1999 | Numero = (35) | Sivut = 1440–1452 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> .

Myöhemmin Kelemen on kerännyt Petrovichin tapaan näyttöä siitä, että ympäröivän yhteiskunnan uskonnollisuudella ei ole vaikutusta lasten käsityksiin esineiden tarkoituksellisuudesta<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = British and American children’s preferences for teleofunctional explanations of the natural world | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 2003 | Numero = (88) | Sivut = 201–221 | Tunniste = | Viitattu = }} </ref> . Kelemen vertasi brittiläisiä ja amerikkalaisia lapsia: näiden maiden kulttuurit ovat varsin samanlaiset, mutta Yhdysvalloissa teistinen usko on huomattavasti yleisempää.

Kelemenin mukaan edes vanhempien käsitykset eivät selitä lasten vastauksia suoraviivaisesti, vaan koeryhmän lapset pitäytyivät teleologisissa selityksissä siitä huolimatta, että aikuiset yrittivät väittää heille toisin<ref>
{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, D.; Callanan, M.; Casler, K.; Pérez-Granados, D. R. | Otsikko = Why things happen: Teleological explanation in parent-child conversations | Julkaisu = Developmental Psychology | Ajankohta = 2005 | Numero = (41) | Sivut = 251–264 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> . Kahdesta viimeksi mainitusta tuloksesta siten molemmat puhuvat synnynnäisen ateismin teoriaa vastaan.

Lasten ikä jää Petrovichin ja Kelemenin muuten vakuuttavassa aineistossa ainoaksi epävarmuudeksi: tarha- ja alakouluikäiset ovat oppineet ympäröivästä maailmasta jo yhtä ja toista. Tästä Petrovich itsekin huomautti S&S:ssä.

Ongelmaa paikkaa jossakin määrin psykologian professori [http://www.yale.edu/psychology/FacInfo/Bloom.html Paul Bloom] Yalen yliopistosta kirjallaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bloom, Paul | Nimeke = Descartes’ Baby: How The Science Of Child Development Explains What Makes Us Human| Julkaisija = Basic Books | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN: 978–0–46500786–8}}</ref> sekä lasten uskomuksia koskevalla, [http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/316/5827/996 Science-lehdessä julkaistulla koosteartikkelilla] [16]. Myös New Scientist haastattelee häntä <ref name="Brooks" />.

Teoksissaan Bloom kokoaa yhteen useammissa tutkimuksissa [17] [18] [19] saatua tietoa siitä, että vauvat ymmärtävät noin 5–12 kuukauden iästä alkaen, että ihmisten ja esineiden "käytöksessä" on periaatteellisen tason ero. Esineiden tulisi noudattaa liikkeessään fysiikan lakeja ja liikkua ennakoitavalla tavalla, mutta ihmiset voivat pyöriä ympäriinsä satunnaisesti.

Kokeissa vauvat näet hämmästyivät, kun laatikko tai muu eloton esine liikkui satunnaisesti, mutta ihmisen epäsäännöllinen liike ei herättänyt mitään kummastusta.

Bloom huomauttaa New Scientistille, että imeväisten taipumus erottaa persoonan sisältävät objektit persoonattomista ei itsessään riitä synnyttämään teististä ajattelua. Yhdessä Petrovichin ja Kelemenin tutkimuksen kanssa havainnot kertovat kuitenkin paljon.

Ensinnäkin, Bloomin tulkinnan mukaan lapset käsittelevät sieluja ja materiaa erillisinä todellisuuksina, joille pätevät erilliset lait. Sielu, joka ateistisesta näkökulmasta on vain kiertoilmaus aivojen toiminnalle, on lapsille siten todellinen olento. Koeryhmän nuoruuden vuoksi lienee selvä, että kulttuurin vaikutteilla tai vanhempien aivopesulla ei ole tässä ymmärryksessä mitään sijaa.

Lisäksi hieman vanhemmat lapset löytävät oma-aloitteisesti suunnittelua ja tarkoitusta joka puolelta ympäriltään, jopa sellaisista paikoista, mistä teististen uskontojenkaan mukaan ei tarvitsisi löytää mitään erityistä.

Jos lapset kehittävät luonnostaan sielun ja ei-inhimillisen suunnittelijan käsitteet, ollaan hyvin lähellä jonkinlaisen jumala-käsitteen päättelyä. Tätä näkökantaa korostavat New Scientistin haastattelussa Bloomin lisäksi kognitiotieteen tutkija Jesse Bering (Queensin yliopisto, Belfast) sekä psykologian ja antropologian professori Pascal Boyer (Washingtonin yliopisto, St. Louis).

Bloom pitää täsmällisemmin teististä uskontoa ihmisen ominaisuutena, joka on intuitiivinen tai "rautaan koodattu". "Jokaisella ihmisellä on tällaiset aivokytkennät, eivätkä ne missään vaiheessa katoa", hän heittää <ref name="Brooks" />. Bloom muistuttaa silti Sciencen artikkelissa yhteiskunnallisten tekijöiden luultavasti vahvistavan teistisiä ja teleologisia käsityksiä.

Teleologisen uskon säilymisestä kertoo seikkaperäisesti Kelemenin tänä vuonna julkaistu [20] ja New Scientistin referoima<ref name="Callaway" /> tutkimus. Sen mukaan myös aikuiset uskovat tarkoitukseen, mitä Kelemen itse pitää virheellisenä ajatteluna.

Aikuiset eivät kylläkään liitä suunnittelua kaikkiin näkemiinsä objekteihin, mutta monissa biologiaa ja geofysiikkaa koskevissa hienovaraisemmissa kysymyksissä he näkevät tarkoituksen.

Yliopisto-opiskelijoista kootut koehenkilöt uskoivat erityisesti sellaisiin väitteisiin, jotka liittyivät Maan elinkelpoisuuteen – esimerkiksi "Aurinko tuottaa valoa, jotta kasvit voisivat yhteyttää" tai "Ilmakehässä on otsonikerros, jotta se suojaisi Maata uv-säteiltä. Näihin toteamuksiin noin 80 % koehenkilöistä vastasi kyllä, eikä sen enempää vastausajalla, luonnontieteellisellä koulutuksella kuin ateistisella tai agnostisella vakaumuksella ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vastausten laatuun.

"Helpommissa" väitteissä (kuten "''Kastemadot tekevät maan alle tunneleita, jotta maa saisi ilmaa''") ateistinen vakaumus kuitenkin korreloi negatiivisesti, ja kyllä-vastauksia annettiin keskimäärin puolet vähemmän.

Tilastollisen analyysinsä pohjalta Kelemen perustelee lisäksi, että kysymysten systemaattinen väärinymmärrys väitteiksi, joissa ei esitetä syy-seurausyhteyttä ("''Ilmakehässä on otsonikerros '''JA''' se suojaa '''M'''aata uv-säteiltä''") on hyvin epätodennäköinen vaihtoehto.

Kaikkiaan Kelemenin mukaan on selvää, että ihmiset näkevät luonnossa suunnittelua ja että usko suunnitteluun ja tarkoitukseen on ihmiselle kaikkein luonnollisin. Hän on kuitenkin hyvin varovainen väittämään, että lapset alkaisivat uskoa luonnostaan johonkin persoonalliseen jumalaan.

Sekä tuoreimmassa artikkelissaan [20] että sähköpostitse lähetetyssä vastauksessa hän selittää, että tähänastisten tutkimusten perusteella panteistista käsitystä ei voi sulkea pois. Tämä voisi tarkoittaa uskoa esimerkiksi maailmanhenkeen tai järjestystä synnyttävään voimaan, joka asuu esineissä itsessään.

Bloom uskaltautuu hypoteesissaan jonkin verran pidemmälle. Hän arvioi New Scientistin artikkelissa, että eristyksissä keskenään kasvatetut lapset kehittäisivät itse itselleen uskonnon tyhjästä, samaan tapaan kuin joissakin tapauksissa [21] eristyksissä kasvaneiden lasten on todettu kehittäneen itselleen tyhjästä omia kieliä.

Boyer on tästä samaa mieltä: hänen mukaansa "uskonto on pienimmän vaivan tie, kun taas epäusko jumalia kohtaan vaatii yrittämistä".

Kokeellinen näyttö Petrovichin, Kelemenin ja Bloomin tutkimuksista on merkittävää, mutta sillä on kauaskantoisempia seurauksia kuin vain se, että jokin yksittäinen ateistien käyttämä argumentti menettää tehonsa. Monille tavallisille, eksplisiittistä ateismia tunnustaville ateisteille on nimittäin tärkeää, että he muodostavat maailmankuvansa ja vastaukset muihinkin kysymyksiin älyllisesti ja rationaalisesti.

Tähän järkiperäiseen maailmankuvaan ei heidän mielestään sovi usko jumaliin. Henkilöstä tosin riippuu, nähdäänkö eksplisiittinen ateismi jonkinasteisena itsestäänselvyytenä vai pikemminkin loogisena päätelmänä siitä, mitä havainnot kertovat. Myös moraalisen argumentin merkitys vaihtelee.

Vastausta siihen, onko jumalia todella olemassa tai vaikuttavatko ne todella maailmaan, tutkimus ihmisen ajattelun kehityksestä ei tietenkään anna. Ateistien ylpeys ihmisen järjen ja älyn mahdollisuuksista ja niiden eräänlaisesta erehtymättömyydestä tulee kuitenkin kyseenalaiseksi, sillä tämä järki johtaa useimmat ihmiset täysin toiseen tulokseen kuin he itse ovat päätyneet.

Erityisesti se johtaa toiseen tulokseen lapset, jotka ovat ehtineet omaksua ympäristöstään kulttuurisia vaikutteita vähemmän kuin aikuiset. He, ja monet vielä aikuisenakin, päättelevät älyllisesti, että jumalia on olemassa.

Vielä kyseenalaisemmaksi joutuu monien – ei kaikkien – ateistien ylpeys heidän henkilökohtaisesta älystään. Ainakin nettikeskustelun tasolla on näet erittäin yleistä syyttää kreationismia ja kaikkea "uskontoa" silkaksi typeryydeksi (ks. esim. Google-haut: [22] [23] [24]).

Kuitenkaan koetulosten valossa ylpeilyyn ei ole aihetta. Sen enempää eksplisiittistä kuin implisiittistäkään ateismia ei voi esittää itsestäänselvyytenä, joka jokaisen järkevän ihmisen tulisi huomata todeksi.

{{Tekijänoikeuksien alainen| Tuomas Kangasniemelle | Artikkeli on alunperin julkaistu [http://cross-section.info/ Cross Section 2009] -lehdessä.}}

==Viitteet==
{{viitteet|sarakkeet}}
[1] Anon.; Mihin ateistit uskovat?; blogissa Usko itseesi 24.9.2008.; http://uskoitseesi.blogs.fi/2008/09/24/mihin-ateistit-uskovat-4775571/ ; artikkelin keskusteluosa

[2] Anon.; Ateismi on luonnollista; Kauppalehti.fi, keskustelu 2.2.2009.; http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151

[3] Sundström, Kimmo; Vapaa Ajattelija julkaisi jutun ateisti Erkki Tuomiojasta; julk. Pääkaupunkiseudun ateistit ry.; http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti218.pdf

[4] Anon.; All Children are Born Atheists; blogissa Atheist Revolution 5.3.2008.; http://www.atheistrev.com/2008/03/all-children-are-born-atheists.html

[5] Anon.; What Is An Atheist ...? (Everyone Is Born Atheist); keskustelupalstalla The Rational Response Squad 19.5.2007.; http://www.rationalresponders.com/what_is_an_atheist_everyone_is_born_atheist

[6] Kamppinen, Matti; "Uusateismi ei ole vain maailmankuva muiden joukossa"; Helsingin Sanomat 29.3.2009.; http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954

[7] Brooks, Michael; Born believers: How your brain creates God; New Scientist n:o 2694 7.2.2009; julk. internetissä 4.2.2009; http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true

[8] Callaway, Even; Humans may be primed to believe in creation; New Scientist 2.3.2009; http://www.newscientist.com/article/dn16687

[9] Bryant, Rebecca; In the Beginning: An Interview with Olivera Petrovich; Science & Spirit September/October 1999; http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 (internet-artikkeli päiväämätön)

[10] Bryant, Rebecca; vastaus artikkelin julkaisupäivää koskevaan tiedusteluun sähköpostitse 16.4.2009.

[11] Kelemen, Deborah; The scope of teleological thinking in preschool children; Cognition 1999 (70), 241–272

[12] Kelemen, Deborah; Why are rocks pointy? Children’s preference for teleological explanations of the natural world; Developmental Psychology 1999 (35); 1440–1452

[13] Kelemen, Deborah; British and American children’s preferences for teleofunctional explanations of the natural world; Cognition 2003 (88); 201–221.

[14] Kelemen, D.; Callanan, M.; Casler, K.; Pérez-Granados, D. R.; Why things happen: Teleological explanation in parent-child conversations; Developmental Psychology 2005 (41); 251–264

{{Kirjaviite | Tekijä = Bloom, Paul | Nimeke = Descartes’ Baby | Julkaisija = Basic Books | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978–0–46500786–8}}
[15] Bloom, Paul; Descartes’ Baby; Basic Books 2004; ISBN 978–0–46500786–8

[16] Bloom, Paul; Skolnick Weisberg, Deena; Childhood Origins of Adult Resistance to Science; Science 2007 (316); 996–997

[17] Gergely, György; Nádasdy, Zoltán; Csibra, Gergely; Bíró, Szilvia; Taking the intentional stance at 12 months of age; Cognition 1995 (56), 156–193

[18] Kuhlmeier, Valerie; Wynn, Karen; Bloom, Paul; Attribution of dispositional states by 12-month-olds; Psychological Science 2003 (14); 402–408

[19] Spelke, Elizabeth; Initial knowledge: six suggestions; Cognition 1994 (50); 431–445

[20] Kelemen, Deborah; Rosset, Evelyn; The Human Function Compunction: Teleological explanation in adults; Cognition 2009 (111); 138–145

[21] Bakker, P.; Autonomous languages of twins; Acta Geneticae Medicae et Gemellologiae 1987 (36); 233–238

[22] Google-haku religion OR religious is stupid; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009

[23] Google-haku creationists OR creationism is OR are stupid OR idiots; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009

[24] Google-haku "religion is stupid"; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009

[25] Ks. tämän artikkelin kainalojuttu Implisiittinen ja eksplisiittinen ateismi

[26] Ks. tämän artikkelin kainalojuttu Implisiittinen ja eksplisiittinen ateismi

[27] Dawkins, Richard (suom. Pietiläinen, Kimmo); Jumalharha; Terra Cognita 2007; ISBN 978–952–5697–00–1

[28] Hitchens, Christopher (suom. Kinnunen, Matti); Jumala ei ole suuri; WSOY 2008; ISBN 978–951–0–34140–7

[29] Ahlroth, Jussi; Hitchens ei ole suuri; Helsingin Sanomat 25.11.2008; sivu C2

[30] Sherine, Ariane; Atheist Bus Campaign; http://www.arianesherine.com/#/atheistbuscampaign/4532331653

Tuomas Kangasniemi: Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta

2009-08-06T20:25:43Z

Gabonica:

{{#css:Järjestelmäviesti:NonFree.css}}
{{Suojattu|Mini}}

Yksi ateistien suosimista perusteluista maailmankuvalleen on vetoaminen siihen, että ihminen syntyy ateistina. Argumenttiin kuuluu metafyysisen väittämän ohella keskeisesti myös moraalinen ulottuvuus: tämä ajatus näkee 'uskonnon' eli uskon johonkin jumalaan (teismin) vahingollisena ja ihmiselle vieraana. Sen vuoksi käsityksiä jumalista ei tulisi opettaa ainakaan lapsille.

Väite esiintyy yleisesti internet-keskusteluissa ja blogeissa, joskus aggressiivisesti esitettynä<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Anon.; Mihin ateistit uskovat? ; artikkelin keskusteluosa| Osoite = http://uskoitseesi.blogs.fi/2008/09/24/mihin-ateistit-uskovat-4775571/ | Viitattu = 24.9.2008 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = blogissa Usko itseesi | Ajankohta = 25.09.2008}}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Ateismi on luonnollista| Osoite = http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Anon.; | Julkaisija = Kauppalehti.fi, keskustelu | Ajankohta = 2.2.2009}}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Vapaa Ajattelija julkaisi jutun ateisti Erkki Tuomiojasta | Osoite = http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Sundström, Kimmo | Julkaisija = Pääkaupunkiseudun ateistit ry | Ajankohta = 7.4.2008 }}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = All Children are Born Atheists | Osoite = http://www.atheistrev.com/2008/03/all-children-are-born-atheists.html| Viitattu = | Selite = | Tekijä = Anon. | Julkaisija = blogissa Atheist Revolution | Ajankohta = 5.3.2008}}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = What Is An Atheist ...? (Everyone Is Born Atheist) | Osoite = http://www.rationalresponders.com/what_is_an_atheist_everyone_is_born_atheist | Viitattu = 19.5.2007 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = keskustelupalstalla The Rational Response Squad | Ajankohta = 19.5.2007}}</ref>. Muodollisemmissa julkaisuissa sitä käytetään pikaisesti arvioituna harvemmin, mutta esimerkiksi uskontotieteen dosentti '''[http://vanha.hum.utu.fi/uskontotiede/matti.html Matti Kamppinen]''' aloitti sillä [http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954 ateismia puolustaneen Sunnuntaidebatti-kirjoituksensa] ''Helsingin Sanomissa''<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kamppinen, Matti | Otsikko = [http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954 Uusateismi ei ole vain maailmankuva muiden joukossa] | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 29.3.2009 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> viime maaliskuussa.

Mutta mitä tarkoittaa, että ihminen on syntyessään ateisti? Väitteen määrittelyä on syytä täsmentää, sillä argumenttia ei esitetä faktatietona tutkimusviitteiden kera. Ennemminkin se on yleistajuista retoriikkaa, minkä vuoksi kannanoton tarkka sisältö ei ole selvä.

Ajatuksen voinee ymmärtää kahdella tavalla: suppeasti ja laajasti. Näistä suppea merkitys sisältää ainoastaan perusväittämän – sen, että vastasyntyneellä lapsella ei ole tietoa jumalista eikä tietoista uskoa sellaisiin. Tätä tilaa sanotaan [http://cross-section.info/E09/implisiittinen_ja_eksplisiittinen_ateismi.php implisiittiseksi ateismiksi] (linkki osoittaa asiasta kertovaan kainalojuttuun).

Laajempi merkitys sanoo tämän lisäksi, että teistisen kasvatuksen puutteessa lähes kaikki ihmiset päätyisivät rationaalisen päättelyn ja havaintojen seurauksena [http://cross-section.info/E09/implisiittinen_ja_eksplisiittinen_ateismi.php eksplisiittisiksi ateisteiksi]. Sen sijaan, että heiltä pelkästään puuttuisi käsitys jumalista, he selväsanaisesti ja tietoisesti ymmärtäisivät, että jumalia ei ole tai että kaikki jumalia koskeva tieto on turhaa.

Edellä mainittu väite on laajemman merkityksen jyrkempi muoto. Lievemmässä muodossa se sanoo, että ei ole mitään sellaista päättelyketjua tai tiedonhankintamenetelmää, josta ihminen saisi tietoa jumalista tai jota kautta ihminen oppisi, että jumalia on olemassa.

Tällä tavoin ihminen säilyisi syntymän kautta saamassaan implisiittisen ateismin tilassa, vaikka hän ei välttämättä koskaan oivaltaisikaan eksplisiittisesti, että jumalat ovat kuvitelmaa. "Uskoontulon" syynä voisi olla vain teistinen opetus tai omaehtoinen, mutta täysin epärationaalinen ratkaisu hylätä järjellinen maailmankuva.

Käytännössä voidaan todeta, että synnynnäisen ateismin väite tarkoittaa aina laajasti ymmärrettyä teesiä. Muoto voi olla kumpi tahansa, lievempi tai jyrkempi.

Laajempi merkitys ei ole aina ilmeinen, mutta asian ymmärtäminen tällä tavoin on välttämätöntä, jotta argumentissa olisi mitään järkeä. Järkeily suppean väitteen takana muuttuu näet vajavaiseksi heti, jos väitteestä yritetään johtaa mitään seuraamuksia.

On totta, että ihminen syntyy vailla tietoista käsitystä jumalista, mutta kehdossa ihminen ei ajattele tietoisesti kovin paljon muutakaan. Kuitenkin ihmiset hankkivat vanhempana ilman suurempaa ohjastusta tietoisia käsityksiä useista ympäristönsä asioista.

Pelkkä syntymätila ei voi siten olla mikään selitys siihen, että implisiittinen ateismi aina säilyisi tai että se muuttuisi eksplisiittiseksi ateismiksi. Siksi suppean väitteen tueksi tarvitaan jokin mekanismi, joka vähintäänkin takaa ihmisen säilymisen implisiittisen ateismin tilassa.

Varsinaiset ongelmat synnynnäinen ateismi -väitteessä alkavat tästä. Laajemmin määriteltynä teoria on mahdollinen, mutta sivistyneessäkin keskustelussa – kuten Kamppisen artikkelissa – ainoa peruste sen tueksi on järkeily sen sijaan, että ateisteilla olisi näyttöä väitteensä tueksi. Koetuloksia pienten lasten ajattelusta tai siitä, millaiseksi näiden maailmankuva kehittyisi "aatteellisessa tyhjiössä", kuten autiolla saarella, ei esitetä.

Kuitenkin siitä ateistit ja teistit lienevät suurin piirtein yhtä mieltä, että ihmisen ajattelun kehittyminen on suhteellisen helposti tutkittavissa oleva asia. Perusteltua syytä pitäytyä a priori -väitteessä ei siksi ole.

Juuri koetuloksista onkin muodostunut edeltävän 10–15 vuoden aikana suurin vaikeus sille käsitykselle, että ihminen kasvaisi luontojaan ateistiksi. Alkuvuodesta 2009 brittiläinen tiedelehti [http://www.newscientist.com/ New Scientist] on julkaissut aiheesta kaksi artikkelia, joista toisessa<ref name="Brooks">{{Lehtiviite | Tekijä = Brooks, Michael | Otsikko = [http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true Born believers: How your brain creates God] | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta = | Numero = 2694 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> useat psykologian ja uskontotieteen asiantuntijat kokoavat koeaineistoaan yhteen ja siihen vedoten [http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true suoraan kiistävät ateistien argumentin pätevyyden].

Toinen teksti<ref name="Callaway">{{Lehtiviite | Tekijä = Callaway, Even | Otsikko = [http://www.newscientist.com/article/dn16687 Humans may be primed to believe in creation] | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta = 2.3.2009 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> liittyy teeman epäsuoremmin. Se käsittelee tutkimusta, jossa havaittiin, että myös [http://www.newscientist.com/article/dn16687 aikuisilla on taipumus uskoa], ateistisesta vakaumuksestaan huolimatta, että tietyillä maailmassa tapahtuvilla asioilla on tarkoitus.

Mainittakoon, että New Scientistin artikkelit on kirjoitettu eksplisiittisen ateistisesta katsomuksesta käsin: niiden leimaaminen uskonnolliseksi propagandaksi on siksi mahdotonta. Varsinaisten asiatietojen lomassa tekstit korostavat useita kertoja, että usko jumaliin on ajatteluvirhe tai muuten väärä.

Myös jutuissa haastatellut tutkijat painottavat samaa tai vähintäänkin sanovat, että heidän tuloksensa eivät kerro, onko jumalia olemassa vai ei. He kuitenkin esittävät, että usko jumaliin, älykkääseen suunnitteluun ja tarkoitukseen johtuu inhimillisen ajattelun synnynnäisestä luonteesta, ja siksi teistinen usko on niin yleistä.

Yhden voimakkaimmista väitteistä esittää kokeellisen psykologian tutkija [http://resources.theology.ox.ac.uk/staff.phtml?lecturer_code=Opetrovich Olivera Petrovich] Oxfordin yliopistosta. Hänen mukaansa lapset päättelevät jonkin jumalan olemassaolon sen perusteella, mitä nämä havaitsevat maailman toiminnasta – ilman aikuisten väliintuloa.

"He nojaavat kokemukseensa maailmasta ja rakentavat jumalan käsitteen sen perusteella", hän toteaa New Scientistille<ref name="Brooks" />.

Tutkimuksissaan Petrovich on tarkastellut muun muassa brittiläisten ja japanilaisten tarhaikäisten lasten käsityksiä siitä, mikä on luonnossa esiintyvien asioiden, kuten eläinten ja kasvien, alkuperä. Vapaiden vastausten lisäksi koehenkilöt saivat valita vaihtoehdoista "Jumala", "kukaan ei tiedä" tai "ihmiset".

Vastaus "Jumala" oli kaikkein suosituin ja noin 7 kertaa yleisempi kuin "ihmiset". Merkittäviä eroja kulttuurien välillä ei havaittu: yhtä lailla britit kuin japanilaiset kertoivat Jumalan luoneen eläimet. Petrovich kertoo myös, että lasten mielestä jumala on ihmisestä erillinen olio.

[http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 Science & Spirit -lehden haastattelussa] Petrovich totesikin tämän havainnon olevan erityisen hämmästyttävä ja hyvin tärkeä. Perinteinen japanilainen uskonto, shintolaisuus, ei hänen mukaansa opeta, että Jumala tai jumalat olisivat luoneet mitään<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = In the Beginning: An Interview with Olivera Petrovich | Osoite = http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Bryant, Rebecca | Julkaisija = Science & Spirit | Ajankohta = September/October 1999 (internet-artikkeli päiväämätön)}}</ref> .

Toisin kuin New Scientistissä tänä vuonna, S&S:n 1999 julkaisemassa<ref>Bryant, Rebecca; vastaus artikkelin julkaisupäivää koskevaan tiedusteluun sähköpostitse 16.4.2009. </ref> tekstissä Petrovich kuitenkin korosti, ettei ollut varma, onko teistinen ajattelu ihmisessä sisäsyntyistä. Silti jo 10 vuotta sitten hän piti "todella vakavasti otettavana mahdollisuutena", että lapset keksivät käsityksen jumalista tai Jumalasta itse.

Ihmisen uskonnollisuutta pitää joiltakin osiltaan synnynnäisenä myös Bostonin yliopiston apulaisprofessori [http://www.bu.edu/psych/faculty/kelemen/ Deborah Kelemen]. Hän on huomannut ala-asteen varhaisia luokkia käyvien lasten olevan hyvin vakuuttuneita todellisuuden teleologisesta luonteesta eli siitä, että eliöt ja ei-elävät kohteet on luotu jotakin tarkoitusta varten.

Koeryhmän lapset sanoivat esimerkiksi, että linnut ovat olemassa, jotta ne laulaisivat kauniisti, ja että jotkin kivet ovat teräväsärmäisiä, jotta eläimet voisivat rapsuttaa itseään niihin. Jokia taas on, jotta veneet voisivat kellua jonkin päällä. Lapset liittivät myös vuoriin tai pilviin jonkin tarkoituksen.

New Scientistille Kelemen selittää olleensa tuloksista hyvin yllättynyt. "Lisäksi lapset olivat hyvin vakuuttuneita näkemyksistään, eivätkä piitanneet vastakkaisista ehdotuksista", hän sanoo. Kelemenin ensimmäiset tutkimusraportit julkaistiin lehdissä Cognition ja Developmental Psychology<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = The scope of teleological thinking in preschool children | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 1999 | Numero = (70) | Sivut = 241–272 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>{{,}}<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = Why are rocks pointy? Children’s preference for teleological explanations of the natural world | Julkaisu = Developmental Psychology | Ajankohta = 1999 | Numero = (35) | Sivut = 1440–1452 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> .

Myöhemmin Kelemen on kerännyt Petrovichin tapaan näyttöä siitä, että ympäröivän yhteiskunnan uskonnollisuudella ei ole vaikutusta lasten käsityksiin esineiden tarkoituksellisuudesta<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = British and American children’s preferences for teleofunctional explanations of the natural world | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 2003 | Numero = (88) | Sivut = 201–221 | Tunniste = | Viitattu = }} </ref> . Kelemen vertasi brittiläisiä ja amerikkalaisia lapsia: näiden maiden kulttuurit ovat varsin samanlaiset, mutta Yhdysvalloissa teistinen usko on huomattavasti yleisempää.

Kelemenin mukaan edes vanhempien käsitykset eivät selitä lasten vastauksia suoraviivaisesti, vaan koeryhmän lapset pitäytyivät teleologisissa selityksissä siitä huolimatta, että aikuiset yrittivät väittää heille toisin<ref>
{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, D.; Callanan, M.; Casler, K.; Pérez-Granados, D. R. | Otsikko = Why things happen: Teleological explanation in parent-child conversations | Julkaisu = Developmental Psychology | Ajankohta = 2005 | Numero = (41) | Sivut = 251–264 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> . Kahdesta viimeksi mainitusta tuloksesta siten molemmat puhuvat synnynnäisen ateismin teoriaa vastaan.

Lasten ikä jää Petrovichin ja Kelemenin muuten vakuuttavassa aineistossa ainoaksi epävarmuudeksi: tarha- ja alakouluikäiset ovat oppineet ympäröivästä maailmasta jo yhtä ja toista. Tästä Petrovich itsekin huomautti S&S:ssä.

Ongelmaa paikkaa jossakin määrin psykologian professori Paul Bloom Yalen yliopistosta kirjallaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bloom, Paul | Nimeke = Descartes’ Baby: How The Science Of Child Development Explains What Makes Us Human| Julkaisija = Basic Books | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN: 978–0–46500786–8}}</ref> sekä lasten uskomuksia koskevalla, Science-lehdessä julkaistulla koosteartikkelilla [16]. Myös New Scientist haastattelee häntä <ref name="Brooks" />.

Teoksissaan Bloom kokoaa yhteen useammissa tutkimuksissa [17] [18] [19] saatua tietoa siitä, että vauvat ymmärtävät noin 5–12 kuukauden iästä alkaen, että ihmisten ja esineiden "käytöksessä" on periaatteellisen tason ero. Esineiden tulisi noudattaa liikkeessään fysiikan lakeja ja liikkua ennakoitavalla tavalla, mutta ihmiset voivat pyöriä ympäriinsä satunnaisesti.

Kokeissa vauvat näet hämmästyivät, kun laatikko tai muu eloton esine liikkui satunnaisesti, mutta ihmisen epäsäännöllinen liike ei herättänyt mitään kummastusta.

Bloom huomauttaa New Scientistille, että imeväisten taipumus erottaa persoonan sisältävät objektit persoonattomista ei itsessään riitä synnyttämään teististä ajattelua. Yhdessä Petrovichin ja Kelemenin tutkimuksen kanssa havainnot kertovat kuitenkin paljon.

Ensinnäkin, Bloomin tulkinnan mukaan lapset käsittelevät sieluja ja materiaa erillisinä todellisuuksina, joille pätevät erilliset lait. Sielu, joka ateistisesta näkökulmasta on vain kiertoilmaus aivojen toiminnalle, on lapsille siten todellinen olento. Koeryhmän nuoruuden vuoksi lienee selvä, että kulttuurin vaikutteilla tai vanhempien aivopesulla ei ole tässä ymmärryksessä mitään sijaa.

Lisäksi hieman vanhemmat lapset löytävät oma-aloitteisesti suunnittelua ja tarkoitusta joka puolelta ympäriltään, jopa sellaisista paikoista, mistä teististen uskontojenkaan mukaan ei tarvitsisi löytää mitään erityistä.

Jos lapset kehittävät luonnostaan sielun ja ei-inhimillisen suunnittelijan käsitteet, ollaan hyvin lähellä jonkinlaisen jumala-käsitteen päättelyä. Tätä näkökantaa korostavat New Scientistin haastattelussa Bloomin lisäksi kognitiotieteen tutkija Jesse Bering (Queensin yliopisto, Belfast) sekä psykologian ja antropologian professori Pascal Boyer (Washingtonin yliopisto, St. Louis).

Bloom pitää täsmällisemmin teististä uskontoa ihmisen ominaisuutena, joka on intuitiivinen tai "rautaan koodattu". "Jokaisella ihmisellä on tällaiset aivokytkennät, eivätkä ne missään vaiheessa katoa", hän heittää <ref name="Brooks" />. Bloom muistuttaa silti Sciencen artikkelissa yhteiskunnallisten tekijöiden luultavasti vahvistavan teistisiä ja teleologisia käsityksiä.

Teleologisen uskon säilymisestä kertoo seikkaperäisesti Kelemenin tänä vuonna julkaistu [20] ja New Scientistin referoima<ref name="Callaway" /> tutkimus. Sen mukaan myös aikuiset uskovat tarkoitukseen, mitä Kelemen itse pitää virheellisenä ajatteluna.

Aikuiset eivät kylläkään liitä suunnittelua kaikkiin näkemiinsä objekteihin, mutta monissa biologiaa ja geofysiikkaa koskevissa hienovaraisemmissa kysymyksissä he näkevät tarkoituksen.

Yliopisto-opiskelijoista kootut koehenkilöt uskoivat erityisesti sellaisiin väitteisiin, jotka liittyivät Maan elinkelpoisuuteen – esimerkiksi "Aurinko tuottaa valoa, jotta kasvit voisivat yhteyttää" tai "Ilmakehässä on otsonikerros, jotta se suojaisi Maata uv-säteiltä. Näihin toteamuksiin noin 80 % koehenkilöistä vastasi kyllä, eikä sen enempää vastausajalla, luonnontieteellisellä koulutuksella kuin ateistisella tai agnostisella vakaumuksella ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vastausten laatuun.

"Helpommissa" väitteissä (kuten "''Kastemadot tekevät maan alle tunneleita, jotta maa saisi ilmaa''") ateistinen vakaumus kuitenkin korreloi negatiivisesti, ja kyllä-vastauksia annettiin keskimäärin puolet vähemmän.

Tilastollisen analyysinsä pohjalta Kelemen perustelee lisäksi, että kysymysten systemaattinen väärinymmärrys väitteiksi, joissa ei esitetä syy-seurausyhteyttä ("''Ilmakehässä on otsonikerros '''JA''' se suojaa '''M'''aata uv-säteiltä''") on hyvin epätodennäköinen vaihtoehto.

Kaikkiaan Kelemenin mukaan on selvää, että ihmiset näkevät luonnossa suunnittelua ja että usko suunnitteluun ja tarkoitukseen on ihmiselle kaikkein luonnollisin. Hän on kuitenkin hyvin varovainen väittämään, että lapset alkaisivat uskoa luonnostaan johonkin persoonalliseen jumalaan.

Sekä tuoreimmassa artikkelissaan [20] että sähköpostitse lähetetyssä vastauksessa hän selittää, että tähänastisten tutkimusten perusteella panteistista käsitystä ei voi sulkea pois. Tämä voisi tarkoittaa uskoa esimerkiksi maailmanhenkeen tai järjestystä synnyttävään voimaan, joka asuu esineissä itsessään.

Bloom uskaltautuu hypoteesissaan jonkin verran pidemmälle. Hän arvioi New Scientistin artikkelissa, että eristyksissä keskenään kasvatetut lapset kehittäisivät itse itselleen uskonnon tyhjästä, samaan tapaan kuin joissakin tapauksissa [21] eristyksissä kasvaneiden lasten on todettu kehittäneen itselleen tyhjästä omia kieliä.

Boyer on tästä samaa mieltä: hänen mukaansa "uskonto on pienimmän vaivan tie, kun taas epäusko jumalia kohtaan vaatii yrittämistä".

Kokeellinen näyttö Petrovichin, Kelemenin ja Bloomin tutkimuksista on merkittävää, mutta sillä on kauaskantoisempia seurauksia kuin vain se, että jokin yksittäinen ateistien käyttämä argumentti menettää tehonsa. Monille tavallisille, eksplisiittistä ateismia tunnustaville ateisteille on nimittäin tärkeää, että he muodostavat maailmankuvansa ja vastaukset muihinkin kysymyksiin älyllisesti ja rationaalisesti.

Tähän järkiperäiseen maailmankuvaan ei heidän mielestään sovi usko jumaliin. Henkilöstä tosin riippuu, nähdäänkö eksplisiittinen ateismi jonkinasteisena itsestäänselvyytenä vai pikemminkin loogisena päätelmänä siitä, mitä havainnot kertovat. Myös moraalisen argumentin merkitys vaihtelee.

Vastausta siihen, onko jumalia todella olemassa tai vaikuttavatko ne todella maailmaan, tutkimus ihmisen ajattelun kehityksestä ei tietenkään anna. Ateistien ylpeys ihmisen järjen ja älyn mahdollisuuksista ja niiden eräänlaisesta erehtymättömyydestä tulee kuitenkin kyseenalaiseksi, sillä tämä järki johtaa useimmat ihmiset täysin toiseen tulokseen kuin he itse ovat päätyneet.

Erityisesti se johtaa toiseen tulokseen lapset, jotka ovat ehtineet omaksua ympäristöstään kulttuurisia vaikutteita vähemmän kuin aikuiset. He, ja monet vielä aikuisenakin, päättelevät älyllisesti, että jumalia on olemassa.

Vielä kyseenalaisemmaksi joutuu monien – ei kaikkien – ateistien ylpeys heidän henkilökohtaisesta älystään. Ainakin nettikeskustelun tasolla on näet erittäin yleistä syyttää kreationismia ja kaikkea "uskontoa" silkaksi typeryydeksi (ks. esim. Google-haut: [22] [23] [24]).

Kuitenkaan koetulosten valossa ylpeilyyn ei ole aihetta. Sen enempää eksplisiittistä kuin implisiittistäkään ateismia ei voi esittää itsestäänselvyytenä, joka jokaisen järkevän ihmisen tulisi huomata todeksi.

{{Tekijänoikeuksien alainen| Tuomas Kangasniemelle | Artikkeli on alunperin julkaistu [http://cross-section.info/ Cross Section 2009] -lehdessä.}}

==Viitteet==
{{viitteet|sarakkeet}}
[1] Anon.; Mihin ateistit uskovat?; blogissa Usko itseesi 24.9.2008.; http://uskoitseesi.blogs.fi/2008/09/24/mihin-ateistit-uskovat-4775571/ ; artikkelin keskusteluosa

[2] Anon.; Ateismi on luonnollista; Kauppalehti.fi, keskustelu 2.2.2009.; http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151

[3] Sundström, Kimmo; Vapaa Ajattelija julkaisi jutun ateisti Erkki Tuomiojasta; julk. Pääkaupunkiseudun ateistit ry.; http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti218.pdf

[4] Anon.; All Children are Born Atheists; blogissa Atheist Revolution 5.3.2008.; http://www.atheistrev.com/2008/03/all-children-are-born-atheists.html

[5] Anon.; What Is An Atheist ...? (Everyone Is Born Atheist); keskustelupalstalla The Rational Response Squad 19.5.2007.; http://www.rationalresponders.com/what_is_an_atheist_everyone_is_born_atheist

[6] Kamppinen, Matti; "Uusateismi ei ole vain maailmankuva muiden joukossa"; Helsingin Sanomat 29.3.2009.; http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954

[7] Brooks, Michael; Born believers: How your brain creates God; New Scientist n:o 2694 7.2.2009; julk. internetissä 4.2.2009; http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true

[8] Callaway, Even; Humans may be primed to believe in creation; New Scientist 2.3.2009; http://www.newscientist.com/article/dn16687

[9] Bryant, Rebecca; In the Beginning: An Interview with Olivera Petrovich; Science & Spirit September/October 1999; http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 (internet-artikkeli päiväämätön)

[10] Bryant, Rebecca; vastaus artikkelin julkaisupäivää koskevaan tiedusteluun sähköpostitse 16.4.2009.

[11] Kelemen, Deborah; The scope of teleological thinking in preschool children; Cognition 1999 (70), 241–272

[12] Kelemen, Deborah; Why are rocks pointy? Children’s preference for teleological explanations of the natural world; Developmental Psychology 1999 (35); 1440–1452

[13] Kelemen, Deborah; British and American children’s preferences for teleofunctional explanations of the natural world; Cognition 2003 (88); 201–221.

[14] Kelemen, D.; Callanan, M.; Casler, K.; Pérez-Granados, D. R.; Why things happen: Teleological explanation in parent-child conversations; Developmental Psychology 2005 (41); 251–264

{{Kirjaviite | Tekijä = Bloom, Paul | Nimeke = Descartes’ Baby | Julkaisija = Basic Books | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978–0–46500786–8}}
[15] Bloom, Paul; Descartes’ Baby; Basic Books 2004; ISBN 978–0–46500786–8

[16] Bloom, Paul; Skolnick Weisberg, Deena; Childhood Origins of Adult Resistance to Science; Science 2007 (316); 996–997

[17] Gergely, György; Nádasdy, Zoltán; Csibra, Gergely; Bíró, Szilvia; Taking the intentional stance at 12 months of age; Cognition 1995 (56), 156–193

[18] Kuhlmeier, Valerie; Wynn, Karen; Bloom, Paul; Attribution of dispositional states by 12-month-olds; Psychological Science 2003 (14); 402–408

[19] Spelke, Elizabeth; Initial knowledge: six suggestions; Cognition 1994 (50); 431–445

[20] Kelemen, Deborah; Rosset, Evelyn; The Human Function Compunction: Teleological explanation in adults; Cognition 2009 (111); 138–145

[21] Bakker, P.; Autonomous languages of twins; Acta Geneticae Medicae et Gemellologiae 1987 (36); 233–238

[22] Google-haku religion OR religious is stupid; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009

[23] Google-haku creationists OR creationism is OR are stupid OR idiots; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009

[24] Google-haku "religion is stupid"; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009

[25] Ks. tämän artikkelin kainalojuttu Implisiittinen ja eksplisiittinen ateismi

[26] Ks. tämän artikkelin kainalojuttu Implisiittinen ja eksplisiittinen ateismi

[27] Dawkins, Richard (suom. Pietiläinen, Kimmo); Jumalharha; Terra Cognita 2007; ISBN 978–952–5697–00–1

[28] Hitchens, Christopher (suom. Kinnunen, Matti); Jumala ei ole suuri; WSOY 2008; ISBN 978–951–0–34140–7

[29] Ahlroth, Jussi; Hitchens ei ole suuri; Helsingin Sanomat 25.11.2008; sivu C2

[30] Sherine, Ariane; Atheist Bus Campaign; http://www.arianesherine.com/#/atheistbuscampaign/4532331653

Tuomas Kangasniemi: Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta

2009-08-04T21:45:50Z

Gabonica: työstöä

{{#css:Järjestelmäviesti:NonFree.css}}
{{Suojattu|Mini}}

Yksi ateistien suosimista perusteluista maailmankuvalleen on vetoaminen siihen, että ihminen syntyy ateistina. Argumenttiin kuuluu metafyysisen väittämän ohella keskeisesti myös moraalinen ulottuvuus: tämä ajatus näkee 'uskonnon' eli uskon johonkin jumalaan (teismin) vahingollisena ja ihmiselle vieraana. Sen vuoksi käsityksiä jumalista ei tulisi opettaa ainakaan lapsille.

Väite esiintyy yleisesti internet-keskusteluissa ja blogeissa, joskus aggressiivisesti esitettynä<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Anon.; Mihin ateistit uskovat? ; artikkelin keskusteluosa| Osoite = http://uskoitseesi.blogs.fi/2008/09/24/mihin-ateistit-uskovat-4775571/ | Viitattu = 24.9.2008 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = blogissa Usko itseesi | Ajankohta = 25.09.2008}}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Ateismi on luonnollista| Osoite = http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Anon.; | Julkaisija = Kauppalehti.fi, keskustelu | Ajankohta = 2.2.2009}}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Vapaa Ajattelija julkaisi jutun ateisti Erkki Tuomiojasta | Osoite = http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=3048151 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Sundström, Kimmo | Julkaisija = Pääkaupunkiseudun ateistit ry | Ajankohta = 7.4.2008 }}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = All Children are Born Atheists | Osoite = http://www.atheistrev.com/2008/03/all-children-are-born-atheists.html| Viitattu = | Selite = | Tekijä = Anon. | Julkaisija = blogissa Atheist Revolution | Ajankohta = 5.3.2008}}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = What Is An Atheist ...? (Everyone Is Born Atheist) | Osoite = http://www.rationalresponders.com/what_is_an_atheist_everyone_is_born_atheist | Viitattu = 19.5.2007 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = keskustelupalstalla The Rational Response Squad | Ajankohta = 19.5.2007}}</ref>. Muodollisemmissa julkaisuissa sitä käytetään pikaisesti arvioituna harvemmin, mutta esimerkiksi uskontotieteen dosentti Matti Kamppinen aloitti sillä ateismia puolustaneen Sunnuntaidebatti-kirjoituksensa Helsingin Sanomissa<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kamppinen, Matti | Otsikko = [http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=178954 Uusateismi ei ole vain maailmankuva muiden joukossa] | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 29.3.2009 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> viime maaliskuussa.

Mutta mitä tarkoittaa, että ihminen on syntyessään ateisti? Väitteen määrittelyä on syytä täsmentää, sillä argumenttia ei esitetä faktatietona tutkimusviitteiden kera. Ennemminkin se on yleistajuista retoriikkaa, minkä vuoksi kannanoton tarkka sisältö ei ole selvä.

Ajatuksen voinee ymmärtää kahdella tavalla: suppeasti ja laajasti. Näistä suppea merkitys sisältää ainoastaan perusväittämän – sen, että vastasyntyneellä lapsella ei ole tietoa jumalista eikä tietoista uskoa sellaisiin. Tätä tilaa sanotaan implisiittiseksi ateismiksi (linkki osoittaa asiasta kertovaan kainalojuttuun).

Laajempi merkitys sanoo tämän lisäksi, että teistisen kasvatuksen puutteessa lähes kaikki ihmiset päätyisivät rationaalisen päättelyn ja havaintojen seurauksena eksplisiittisiksi ateisteiksi. Sen sijaan, että heiltä pelkästään puuttuisi käsitys jumalista, he selväsanaisesti ja tietoisesti ymmärtäisivät, että jumalia ei ole tai että kaikki jumalia koskeva tieto on turhaa.

Edellä mainittu väite on laajemman merkityksen jyrkempi muoto. Lievemmässä muodossa se sanoo, että ei ole mitään sellaista päättelyketjua tai tiedonhankintamenetelmää, josta ihminen saisi tietoa jumalista tai jota kautta ihminen oppisi, että jumalia on olemassa.

Tällä tavoin ihminen säilyisi syntymän kautta saamassaan implisiittisen ateismin tilassa, vaikka hän ei välttämättä koskaan oivaltaisikaan eksplisiittisesti, että jumalat ovat kuvitelmaa. "Uskoontulon" syynä voisi olla vain teistinen opetus tai omaehtoinen, mutta täysin epärationaalinen ratkaisu hylätä järjellinen maailmankuva.

Käytännössä voidaan todeta, että synnynnäisen ateismin väite tarkoittaa aina laajasti ymmärrettyä teesiä. Muoto voi olla kumpi tahansa, lievempi tai jyrkempi.

Laajempi merkitys ei ole aina ilmeinen, mutta asian ymmärtäminen tällä tavoin on välttämätöntä, jotta argumentissa olisi mitään järkeä. Järkeily suppean väitteen takana muuttuu näet vajavaiseksi heti, jos väitteestä yritetään johtaa mitään seuraamuksia.

On totta, että ihminen syntyy vailla tietoista käsitystä jumalista, mutta kehdossa ihminen ei ajattele tietoisesti kovin paljon muutakaan. Kuitenkin ihmiset hankkivat vanhempana ilman suurempaa ohjastusta tietoisia käsityksiä useista ympäristönsä asioista.

Pelkkä syntymätila ei voi siten olla mikään selitys siihen, että implisiittinen ateismi aina säilyisi tai että se muuttuisi eksplisiittiseksi ateismiksi. Siksi suppean väitteen tueksi tarvitaan jokin mekanismi, joka vähintäänkin takaa ihmisen säilymisen implisiittisen ateismin tilassa.

Varsinaiset ongelmat synnynnäinen ateismi -väitteessä alkavat tästä. Laajemmin määriteltynä teoria on mahdollinen, mutta sivistyneessäkin keskustelussa – kuten Kamppisen artikkelissa – ainoa peruste sen tueksi on järkeily sen sijaan, että ateisteilla olisi näyttöä väitteensä tueksi. Koetuloksia pienten lasten ajattelusta tai siitä, millaiseksi näiden maailmankuva kehittyisi "aatteellisessa tyhjiössä", kuten autiolla saarella, ei esitetä.

Kuitenkin siitä ateistit ja teistit lienevät suurin piirtein yhtä mieltä, että ihmisen ajattelun kehittyminen on suhteellisen helposti tutkittavissa oleva asia. Perusteltua syytä pitäytyä a priori -väitteessä ei siksi ole.

Juuri koetuloksista onkin muodostunut edeltävän 10–15 vuoden aikana suurin vaikeus sille käsitykselle, että ihminen kasvaisi luontojaan ateistiksi. Alkuvuodesta 2009 brittiläinen tiedelehti New Scientist on julkaissut aiheesta kaksi artikkelia, joista toisessa<ref name="Brooks">{{Lehtiviite | Tekijä = Brooks, Michael | Otsikko = [http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700?full=true Born believers: How your brain creates God] | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta = | Numero = 2694 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> useat psykologian ja uskontotieteen asiantuntijat kokoavat koeaineistoaan yhteen ja siihen vedoten suoraan kiistävät ateistien argumentin pätevyyden.

Toinen teksti<ref name="Callaway">{{Lehtiviite | Tekijä = Callaway, Even | Otsikko = [http://www.newscientist.com/article/dn16687 Humans may be primed to believe in creation] | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta = 2.3.2009 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> liittyy teeman epäsuoremmin. Se käsittelee tutkimusta, jossa havaittiin, että myös aikuisilla on taipumus uskoa, ateistisesta vakaumuksestaan huolimatta, että tietyillä maailmassa tapahtuvilla asioilla on tarkoitus.

Mainittakoon, että New Scientistin artikkelit on kirjoitettu eksplisiittisen ateistisesta katsomuksesta käsin: niiden leimaaminen uskonnolliseksi propagandaksi on siksi mahdotonta. Varsinaisten asiatietojen lomassa tekstit korostavat useita kertoja, että usko jumaliin on ajatteluvirhe tai muuten väärä.

Myös jutuissa haastatellut tutkijat painottavat samaa tai vähintäänkin sanovat, että heidän tuloksensa eivät kerro, onko jumalia olemassa vai ei. He kuitenkin esittävät, että usko jumaliin, älykkääseen suunnitteluun ja tarkoitukseen johtuu inhimillisen ajattelun synnynnäisestä luonteesta, ja siksi teistinen usko on niin yleistä.

Yhden voimakkaimmista väitteistä esittää kokeellisen psykologian tutkija Olivera Petrovich Oxfordin yliopistosta. Hänen mukaansa lapset päättelevät jonkin jumalan olemassaolon sen perusteella, mitä nämä havaitsevat maailman toiminnasta – ilman aikuisten väliintuloa.

"He nojaavat kokemukseensa maailmasta ja rakentavat jumalan käsitteen sen perusteella", hän toteaa New Scientistille<ref name="Brooks" />.

Tutkimuksissaan Petrovich on tarkastellut muun muassa brittiläisten ja japanilaisten tarhaikäisten lasten käsityksiä siitä, mikä on luonnossa esiintyvien asioiden, kuten eläinten ja kasvien, alkuperä. Vapaiden vastausten lisäksi koehenkilöt saivat valita vaihtoehdoista "Jumala", "kukaan ei tiedä" tai "ihmiset".

Vastaus "Jumala" oli kaikkein suosituin ja noin 7 kertaa yleisempi kuin "ihmiset". Merkittäviä eroja kulttuurien välillä ei havaittu: yhtä lailla britit kuin japanilaiset kertoivat Jumalan luoneen eläimet. Petrovich kertoo myös, että lasten mielestä jumala on ihmisestä erillinen olio.

Science & Spirit -lehden haastattelussa Petrovich totesikin tämän havainnon olevan erityisen hämmästyttävä ja hyvin tärkeä. Perinteinen japanilainen uskonto, shintolaisuus, ei hänen mukaansa opeta, että Jumala tai jumalat olisivat luoneet mitään<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = In the Beginning: An Interview with Olivera Petrovich | Osoite = http://www.science-spirit.org/article_detail.php?article_id=128 | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Bryant, Rebecca | Julkaisija = Science & Spirit | Ajankohta = September/October 1999 (internet-artikkeli päiväämätön)}}</ref> .

Toisin kuin New Scientistissä tänä vuonna, S&S:n 1999 julkaisemassa [10] tekstissä Petrovich kuitenkin korosti, ettei ollut varma, onko teistinen ajattelu ihmisessä sisäsyntyistä. Silti jo 10 vuotta sitten hän piti "todella vakavasti otettavana mahdollisuutena", että lapset keksivät käsityksen jumalista tai Jumalasta itse.

Ihmisen uskonnollisuutta pitää joiltakin osiltaan synnynnäisenä myös Bostonin yliopiston apulaisprofessori Deborah Kelemen. Hän on huomannut ala-asteen varhaisia luokkia käyvien lasten olevan hyvin vakuuttuneita todellisuuden teleologisesta luonteesta eli siitä, että eliöt ja ei-elävät kohteet on luotu jotakin tarkoitusta varten.

Koeryhmän lapset sanoivat esimerkiksi, että linnut ovat olemassa, jotta ne laulaisivat kauniisti, ja että jotkin kivet ovat teräväsärmäisiä, jotta eläimet voisivat rapsuttaa itseään niihin. Jokia taas on, jotta veneet voisivat kellua jonkin päällä. Lapset liittivät myös vuoriin tai pilviin jonkin tarkoituksen.

New Scientistille Kelemen selittää olleensa tuloksista hyvin yllättynyt. "Lisäksi lapset olivat hyvin vakuuttuneita näkemyksistään, eivätkä piitanneet vastakkaisista ehdotuksista", hän sanoo. Kelemenin ensimmäiset tutkimusraportit julkaistiin lehdissä Cognition ja Developmental Psychology<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = The scope of teleological thinking in preschool children | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 1999 | Numero = (70) | Sivut = 241–272 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>{{,}}<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = Why are rocks pointy? Children’s preference for teleological explanations of the natural world | Julkaisu = Developmental Psychology | Ajankohta = 1999 | Numero = (35) | Sivut = 1440–1452 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> .

Myöhemmin Kelemen on kerännyt Petrovichin tapaan näyttöä siitä, että ympäröivän yhteiskunnan uskonnollisuudella ei ole vaikutusta lasten käsityksiin esineiden tarkoituksellisuudesta<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, Deborah | Otsikko = British and American children’s preferences for teleofunctional explanations of the natural world | Julkaisu = Cognition | Ajankohta = 2003 | Numero = (88) | Sivut = 201–221 | Tunniste = | Viitattu = }} </ref> . Kelemen vertasi brittiläisiä ja amerikkalaisia lapsia: näiden maiden kulttuurit ovat varsin samanlaiset, mutta Yhdysvalloissa teistinen usko on huomattavasti yleisempää.

Kelemenin mukaan edes vanhempien käsitykset eivät selitä lasten vastauksia suoraviivaisesti, vaan koeryhmän lapset pitäytyivät teleologisissa selityksissä siitä huolimatta, että aikuiset yrittivät väittää heille toisin<ref>
{{Lehtiviite | Tekijä = Kelemen, D.; Callanan, M.; Casler, K.; Pérez-Granados, D. R. | Otsikko = Why things happen: Teleological explanation in parent-child conversations | Julkaisu = Developmental Psychology | Ajankohta = 2005 | Numero = (41) | Sivut = 251–264 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> . Kahdesta viimeksi mainitusta tuloksesta siten molemmat puhuvat synnynnäisen ateismin teoriaa vastaan.

Lasten ikä jää Petrovichin ja Kelemenin muuten vakuuttavassa aineistossa ainoaksi epävarmuudeksi: tarha- ja alakouluikäiset ovat oppineet ympäröivästä maailmasta jo yhtä ja toista. Tästä Petrovich itsekin huomautti S&S:ssä.

Ongelmaa paikkaa jossakin määrin psykologian professori Paul Bloom Yalen yliopistosta kirjallaan [15] sekä lasten uskomuksia koskevalla, Science-lehdessä julkaistulla koosteartikkelilla [16]. Myös New Scientist haastattelee häntä <ref name="Brooks" />.

Teoksissaan Bloom kokoaa yhteen useammissa tutkimuksissa [17] [18] [19] saatua tietoa siitä, että vauvat ymmärtävät noin 5–12 kuukauden iästä alkaen, että ihmisten ja esineiden "käytöksessä" on periaatteellisen tason ero. Esineiden tulisi noudattaa liikkeessään fysiikan lakeja ja liikkua ennakoitavalla tavalla, mutta ihmiset voivat pyöriä ympäriinsä satunnaisesti.

Kokeissa vauvat näet hämmästyivät, kun laatikko tai muu eloton esine liikkui satunnaisesti, mutta ihmisen epäsäännöllinen liike ei herättänyt mitään kummastusta.

Bloom huomauttaa New Scientistille, että imeväisten taipumus erottaa persoonan sisältävät objektit persoonattomista ei itsessään riitä synnyttämään teististä ajattelua. Yhdessä Petrovichin ja Kelemenin tutkimuksen kanssa havainnot kertovat kuitenkin paljon.

Ensinnäkin, Bloomin tulkinnan mukaan lapset käsittelevät sieluja ja materiaa erillisinä todellisuuksina, joille pätevät erilliset lait. Sielu, joka ateistisesta näkökulmasta on vain kiertoilmaus aivojen toiminnalle, on lapsille siten todellinen olento. Koeryhmän nuoruuden vuoksi lienee selvä, että kulttuurin vaikutteilla tai vanhempien aivopesulla ei ole tässä ymmärryksessä mitään sijaa.

Lisäksi hieman vanhemmat lapset löytävät oma-aloitteisesti suunnittelua ja tarkoitusta joka puolelta ympäriltään, jopa sellaisista paikoista, mistä teististen uskontojenkaan mukaan ei tarvitsisi löytää mitään erityistä.

Jos lapset kehittävät luonnostaan sielun ja ei-inhimillisen suunnittelijan käsitteet, ollaan hyvin lähellä jonkinlaisen jumala-käsitteen päättelyä. Tätä näkökantaa korostavat New Scientistin haastattelussa Bloomin lisäksi kognitiotieteen tutkija Jesse Bering (Queensin yliopisto, Belfast) sekä psykologian ja antropologian professori Pascal Boyer (Washingtonin yliopisto, St. Louis).

Bloom pitää täsmällisemmin teististä uskontoa ihmisen ominaisuutena, joka on intuitiivinen tai "rautaan koodattu". "Jokaisella ihmisellä on tällaiset aivokytkennät, eivätkä ne missään vaiheessa katoa", hän heittää <ref name="Brooks" />. Bloom muistuttaa silti Sciencen artikkelissa yhteiskunnallisten tekijöiden luultavasti vahvistavan teistisiä ja teleologisia käsityksiä.

Teleologisen uskon säilymisestä kertoo seikkaperäisesti Kelemenin tänä vuonna julkaistu [20] ja New Scientistin referoima<ref name="Callaway" /> tutkimus. Sen mukaan myös aikuiset uskovat tarkoitukseen, mitä Kelemen itse pitää virheellisenä ajatteluna.

Aikuiset eivät kylläkään liitä suunnittelua kaikkiin näkemiinsä objekteihin, mutta monissa biologiaa ja geofysiikkaa koskevissa hienovaraisemmissa kysymyksissä he näkevät tarkoituksen.

Yliopisto-opiskelijoista kootut koehenkilöt uskoivat erityisesti sellaisiin väitteisiin, jotka liittyivät Maan elinkelpoisuuteen – esimerkiksi "Aurinko tuottaa valoa, jotta kasvit voisivat yhteyttää" tai "Ilmakehässä on otsonikerros, jotta se suojaisi Maata uv-säteiltä. Näihin toteamuksiin noin 80 % koehenkilöistä vastasi kyllä, eikä sen enempää vastausajalla, luonnontieteellisellä koulutuksella kuin ateistisella tai agnostisella vakaumuksella ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vastausten laatuun.

"Helpommissa" väitteissä (kuten "Kastemadot tekevät maan alle tunneleita, jotta maa saisi ilmaa") ateistinen vakaumus kuitenkin korreloi negatiivisesti, ja kyllä-vastauksia annettiin keskimäärin puolet vähemmän.

Tilastollisen analyysinsä pohjalta Kelemen perustelee lisäksi, että kysymysten systemaattinen väärinymmärrys väitteiksi, joissa ei esitetä syy-seurausyhteyttä ("Ilmakehässä on otsonikerros JA se suojaa Maata uv-säteiltä") on hyvin epätodennäköinen vaihtoehto.

Kaikkiaan Kelemenin mukaan on selvää, että ihmiset näkevät luonnossa suunnittelua ja että usko suunnitteluun ja tarkoitukseen on ihmiselle kaikkein luonnollisin. Hän on kuitenkin hyvin varovainen väittämään, että lapset alkaisivat uskoa luonnostaan johonkin persoonalliseen jumalaan.

Sekä tuoreimmassa artikkelissaan [20] että sähköpostitse lähetetyssä vastauksessa hän selittää, että tähänastisten tutkimusten perusteella panteistista käsitystä ei voi sulkea pois. Tämä voisi tarkoittaa uskoa esimerkiksi maailmanhenkeen tai järjestystä synnyttävään voimaan, joka asuu esineissä itsessään.

Bloom uskaltautuu hypoteesissaan jonkin verran pidemmälle. Hän arvioi New Scientistin artikkelissa, että eristyksissä keskenään kasvatetut lapset kehittäisivät itse itselleen uskonnon tyhjästä, samaan tapaan kuin joissakin tapauksissa [21] eristyksissä kasvaneiden lasten on todettu kehittäneen itselleen tyhjästä omia kieliä.

Boyer on tästä samaa mieltä: hänen mukaansa "uskonto on pienimmän vaivan tie, kun taas epäusko jumalia kohtaan vaatii yrittämistä".

Kokeellinen näyttö Petrovichin, Kelemenin ja Bloomin tutkimuksista on merkittävää, mutta sillä on kauaskantoisempia seurauksia kuin vain se, että jokin yksittäinen ateistien käyttämä argumentti menettää tehonsa. Monille tavallisille, eksplisiittistä ateismia tunnustaville ateisteille on nimittäin tärkeää, että he muodostavat maailmankuvansa ja vastaukset muihinkin kysymyksiin älyllisesti ja rationaalisesti.

Tähän järkiperäiseen maailmankuvaan ei heidän mielestään sovi usko jumaliin. Henkilöstä tosin riippuu, nähdäänkö eksplisiittinen ateismi jonkinasteisena itsestäänselvyytenä vai pikemminkin loogisena päätelmänä siitä, mitä havainnot kertovat. Myös moraalisen argumentin merkitys vaihtelee.

Vastausta siihen, onko jumalia todella olemassa tai vaikuttavatko ne todella maailmaan, tutkimus ihmisen ajattelun kehityksestä ei tietenkään anna. Ateistien ylpeys ihmisen järjen ja älyn mahdollisuuksista ja niiden eräänlaisesta erehtymättömyydestä tulee kuitenkin kyseenalaiseksi, sillä tämä järki johtaa useimmat ihmiset täysin toiseen tulokseen kuin he itse ovat päätyneet.

Erityisesti se johtaa toiseen tulokseen lapset, jotka ovat ehtineet omaksua ympäristöstään kulttuurisia vaikutteita vähemmän kuin aikuiset. He, ja monet vielä aikuisenakin, päättelevät älyllisesti, että jumalia on olemassa.

Vielä kyseenalaisemmaksi joutuu monien – ei kaikkien – ateistien ylpeys heidän henkilökohtaisesta älystään. Ainakin nettikeskustelun tasolla on näet erittäin yleistä syyttää kreationismia ja kaikkea "uskontoa" silkaksi typeryydeksi (ks. esim. Google-haut: [22] [23] [24]).

Kuitenkaan koetulosten valossa ylpeilyyn ei ole aihetta. Sen enempää eksplisiittistä kuin implisiittistäkään ateismia ei voi esittää itsestäänselvyytenä, joka jokaisen järkevän ihmisen tulisi huomata todeksi.

{{Tekijänoikeuksien alainen| Tuomas Kangasniemelle | Artikkeli on alunperin julkaistu [http://cross-section.info/ Cross Section 2009] -lehdessä.}}

==Viitteet==
{{viitteet|sarakkeet}}

[15] Bloom, Paul; Descartes’ Baby; Basic Books 2004; ISBN 978–0–46500786–8

[16] Bloom, Paul; Skolnick Weisberg, Deena; Childhood Origins of Adult Resistance to Science; Science 2007 (316); 996–997

[17] Gergely, György; Nádasdy, Zoltán; Csibra, Gergely; Bíró, Szilvia; Taking the intentional stance at 12 months of age; Cognition 1995 (56), 156–193

[18] Kuhlmeier, Valerie; Wynn, Karen; Bloom, Paul; Attribution of dispositional states by 12-month-olds; Psychological Science 2003 (14); 402–408

[19] Spelke, Elizabeth; Initial knowledge: six suggestions; Cognition 1994 (50); 431–445

[20] Kelemen, Deborah; Rosset, Evelyn; The Human Function Compunction: Teleological explanation in adults; Cognition 2009 (111); 138–145

[21] Bakker, P.; Autonomous languages of twins; Acta Geneticae Medicae et Gemellologiae 1987 (36); 233–238

[22] Google-haku religion OR religious is stupid; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009

[23] Google-haku creationists OR creationism is OR are stupid OR idiots; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009

[24] Google-haku "religion is stupid"; tarkistettu 13.4. ja 29.7.2009

[25] Ks. tämän artikkelin kainalojuttu Implisiittinen ja eksplisiittinen ateismi

[26] Ks. tämän artikkelin kainalojuttu Implisiittinen ja eksplisiittinen ateismi

[27] Dawkins, Richard (suom. Pietiläinen, Kimmo); Jumalharha; Terra Cognita 2007; ISBN 978–952–5697–00–1

[28] Hitchens, Christopher (suom. Kinnunen, Matti); Jumala ei ole suuri; WSOY 2008; ISBN 978–951–0–34140–7

[29] Ahlroth, Jussi; Hitchens ei ole suuri; Helsingin Sanomat 25.11.2008; sivu C2

[30] Sherine, Ariane; Atheist Bus Campaign; http://www.arianesherine.com/#/atheistbuscampaign/4532331653

Huuhaa-palkinto 2008

2009-03-21T09:29:23Z

Gabonica: /* 35px Internet */ Kommenttipuheenvuorot Puolimatkan skepsis luennosta

[[Kuva:HuuhaaPalkinto2008.JPG|200px|right|thumb|Vuoden 2008 Huuhaa-palkinto]]
[[Skepsis ry]] antoi vuonna 2008 "huuhaa-palkintonsa" [[wp:Uusi Tie|Uusi Tie -kustannukselle]] [[Tapio Puolimatka|professori Puolimatkan]] [[Usko, tiede ja Raamattu]] sekä [[Usko, tiede ja evoluutio]] -kirjojen julkaisemisesta. Kirjojen ja palkinnon herättämän laajan keskustelun vuoksi Skepsis ry kutsui Puolimatkan luennoimaan Skepsiksen yleisötilaisuuteen [[wp:tieteiden talo|Tieteiden talolle]] 4.2.2009.

"Huuhaa-palkinnolle" antamissaan [http://skepsis.fi/palkinto/huuhaa_2008.html perusteluissa] Skepsis ry:n hallitus mm. väittää Puolimatkan kirjojen tarkoituksena olevan "kaiken opetuksen ja tieteen tekemisen lähtökohtien heittäminen roskakoriin, vain jotta saataisiin fundamentalistien Jumala ansaitsemalleen paikalle". Useat tahot ovat epäilleet, ettei Skepsis ry:n hallitus ollut ilmeisesti tutustunut Puolimatkan kirjoihin ennen palkinnon antamista. Lyhyessä [[Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa|vastineessaan]] Skeptikko-lehdessä 4/2008 Puolimatka kysyy Skepsiksen hallitukselta muun muassa seuraavaa:

{{Sitaatti3|center|Onko tieteen itsekriittisyyden ja avoimuuden mukaista vastata argumentteihin tunteenomaisella leimaamisella ilman perusteluja?}}

Kotimaa-lehdelle antamassaan kommentissa Puolimatka kiinnittää huomiota siihen, että Skepsis ry:n perustelut eivät puutu kirjojen asiasisältöön vaan ainoastaan projisoivat Puolimatkalle motiivin, josta palkinto sitten annetaan<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Huuhaa-palkittu Puolimatka: Epäselvää argumentointia Skepsikseltä | Osoite = http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7171&Itemid=38 | Viitattu = 12.2008 | Selite = | Tekijä = Heikki Rusama | Julkaisija = eKotimaa-verkkolehti | Ajankohta = 05.12.2008 }} </ref>. Puolimatka epäilee, että palkinto myönnettiin hänen Helsingin Sanomien vieraskynä -artikkelinsa johdosta. Kyseisessä artikkelissaan Puolimatka esitteli juutalaisen agnostikkofilosofi Thomas Nagelin näkemyksiä evoluutioteorian opettamisesta kouluissa. Avaruustähtitieteen professori [[wp:Esko Valtaoja|Esko Valtaoja]] katsoi artikkelin olevan osa salajuonta, jolla pyritään ujuttamaan luomisoppi kouluihin tieteen tilalle<ref name = "Valtaoja"/>. Valtaoja kertoi Kotimaa-lehden haastattelussa ehdottaneensa palkinnon antamista kritisoimalleen Puolimatkalle "vapaa-ajattelijoiden" ja Skepsis ry:n yhteisessä biologian ja maantieteen opettajille järjestetyssä yksipuolisessa seminaarissa. Puolimatka on argumentoinut artikkelissaan<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Tapio Puolimatka | Otsikko = Uusateismin tunnekieli | Julkaisu = Kotimaa | Ajankohta = 18.12.2008 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }} </ref> ''[[Uusateismin_tunnekieli|Uusateismin tunnekieli]]'', että [[uusateismi|uusateistit]] käyvät keskustelua leimaamisen ja tunnekielen keinoin kestävien järkiperusteluiden puutteen takia. Sekä Skepsiksen ongelmallisia perusteluja että Esko Valtaojan käyttämää tunnekieltä voidaan pitää esimerkkinä tällaisesta tunneperäisestä leimaamisesta.

==Skepsiksen ongelmalliset perustelut==
Skepsis ry:n "Huuhaa-palkinnon" perustelut vaikuttavat olevan sikäli ongelmallisia, että ne rikkovat kyseisen yhdistyksen omia periaatteita<ref name="ID">{{Verkkoviite | Nimeke = Huuhaa Skepsis ry - uus-inkvisition tuorein ajojahti | Osoite = http://www.intelligentdesign.fi/2008/12/05/huuhaa-skepsis-ry-uus-inkvisition-tuorein-ajojahti/ | Viitattu = 6.1.2009 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = IntelligentDesign.fi | Ajankohta = 05.12.2008 }}</ref>. Skepsis ry:n mukaan skeptiseen keskusteluun ''"kuuluu argumentointi eli väitteiden perusteleminen"''. Skepsiksen sivuilla listataan mm. seuraavia argumentointivirheitä<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Argumentoinnin virheet | Osoite = http://www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html | Viitattu = 05.12.2008 | Selite = | Tekijä = Vesa Tenhunen | Julkaisija = Skepsis ry| Ajankohta = }} </ref>:

::''1) Henkilöä vastaan hyökkääminen - Hyökätään väitteen esittäjää eikä itse väitettä vastaan.''

::''2) ”Straw man” eli olkinukke - Ohitetaan vastustettava väite tekemällä siitä karikatyyri, olkinukke.''
:::''Sitä vastaan hyökkäämällä ja naurettavaksi tekemällä pyritään mitätöimään vastustajan väite.''

"Huuhaa-palkinnon" perusteluissa Skepsis aloittaa
{{Quotation|Skepsis ry näkeekin kirjojen perimmäisenä tarkoituksena fundamentalistisen uskonnon ja luomisopin tuomisen tiedon vaihtoehdoksi kouluopetukseen, tarjoamalla kaiken selitykseksi yliluonnollisia voimia.}}

Kirjat siis tuomitaan sillä perusteella, että Skepsis ry:n hallitus väittää tietävänsä kirjailijan todellisen piilotetun ja skeptikoista kauhistuttavan motiivin. Motiivilla spekuloimalla voidaan kuitenkin tuomita mikä tahansa kirja. Tämä ei ole kaukana inkvisition noitavainojen perusteluista. Puolimatkan uskottavuus pyritään heti aluksi mitätöimään käyttämällä voimakasta fundamentalisti-leimasanaa ilman asianmukaista määritelmää tai perustelua.

Lisäksi yllä tehdään kaksi väärää vastakkainasettelua uskonnon ja tiedon sekä luomisopin ja tiedon välillä. Skepsis ry:n hallitus syyllistyy siis oman virheiden listansa kohtaan

::''8) Väärä vastakkainasettelu''

Väittäessään lisäksi perusteettomasti Puolimatkan tarjoavan kaiken selitykseksi ”yliluonnollisia voimia” Skepsis syyllistyy vastustajan kannan väärinesittämiseen (vrt. listan kohtaa ''2)'').

Skepsiksen hallitus jatkaa:

{{Quotation|Tämä päämäärä naamioidaan huolellisesti puheeseen ”kriittisestä avoimuudesta” kouluopetuksessa. Tällainen argumentointi kuulostaa paljon paremmalta kuin vaatimus, että lapsille tulisi tieteen hyvin perusteltujen teorioiden vaihtoehtona opettaa: ”Jumala sen teki”.}}

Skepsis ry siis uskoo professori Puolimatkan olevan ovela pettäjä, joka ”naamioi” kantansa kriittiseen avoimuuteen. Mutta entä jos Puolimatka todella on peräämässä kriittistä avoimuutta? Puolimatka on ammattifilosofina analysoinut kirjoissaan tieteellisen tutkimuksen peruslähtökohtia yli tuhannen sivun verran. Hän perustaa argumenttinsa kansainvälisesti tunnettujen filosofien kuten Charles Taylorin, Alvin Plantingan ja William Alstonin ja tieteenhistorioitsijoiden kuten H. Floris Cohenin, Peter Harrisonin ja Margaretin Oslerin tutkimuksille. Ehkä tämä avoimuus on liian kipeää Skepsikselle. Puolimatkan kirjat edustavat paljon syvällisempää analyysiä tieteen olemuksesta kuin ''”Jumala sen teki”''. Puolimatka toki kannattaa sitä, että kukin tutkija saa tehdä avoimesti tutkimustaan omista maailmankatsomuksellisista lähtökohdistaan käsin, koska tiede (parhaimmillaan) etsii totuutta. Ilmeisesti Skepsis haluaa sulkea tieteeltä tämän mahdollisuuden omien naturalistis-uskonnollisten sitoumustensa perusteella?

Perustelujensa lyhykäisyydestä huolimatta Skepsis onnistuu siis rikkomaan myös listansa kohtaa

::''5) Vetoaminen toistoon - Pyritään todistamaan väite oikeaksi toistamalla sitä riittävän monta kertaa. ''

Skepsis ei lopulta puutu perusteluissaan yhteenkään Puolimatkan esittämistä filosofisista ja tieteellisistä argumenteista. Puolimatkan kirjat ovat poikkeuksellisen asiapitoisia. Skepsiksen perustelut ovat puhtaasti leimaamista, pelottelua ja (tahallista) väärinymmärrystä. Ja näillä sitten oikeutetaan solvaamisen ja paheksunnan ilmaiseminen "huuhaa-palkinnolla"!

Skepsiksen arvostus kriittistä ajettelua kohtaan vaikuttaa olevan sangen mielivaltaista – "Sokrates-palkintonsahan" se antoi Skepsistä itseään kehuneelle toimittaja Kirsi Virtaselle juuri kriittisen ajattelun edistämisestä.

{{Quotation|...Kirsi Virtanen on mielenkiintoisilla ja ajatuksia herättävillä, raikkailla radiopakinoillaan rohkaissut suurta yleisöä kriittiseen ajatteluun. Tästä on osoituksena ohjelmista tullut runsas palaute ja vilkas keskustelu yleisön keskuudessa. Skepsis ry katsoo, että Kirsi Virtasen radiopakina YLE Radio 1:ssä herättää kuulijan ajettelemaan, saaden hänet jopa hetkeksi luopumaan tavanomaisesta näkökulmastaan.|Skepsis ry:n hallitus|3.12.2008}}

Erona palkinnonsaajien välillä näyttää olevan lähinnä se, että ammattifilosofi Puolimatkan tuoma kriittinen ajattelu on liian syvällistä ja kohti käyvää Skepsis ry:lle. Kriittinen ajattelu ja kyseenalaistaminen on hienoa, kunhan se vain ei kohdistu Skepsiksen omaan ajattelutapaan.

==Skepsiksen uskonnollinen sitoutuminen naturalismiin==
Vaikka Skepsis ry väittääkin olevansa uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, sen käytännön toiminta vaikuttaa ateismin asian ajamiselta. Useimmat Skepsis ry:n hallituksen jäsenet ovat ateisteja tai agnostikkoja, ja Skepsis on julkaissut uskonto- ja kirkkokriittisiä artikkeleita lehdessään. Lisäksi esimerkiksi "vapaa-ajattelijoiden" puheenjohtaja on Skepsis ry:n hallituksen jäsen. Tästä lisää blogi-artikkelissa ja siihen liittyvässä keskustelussa: [http://uskonpuolesta.blogspot.com/2008/12/valtaojan-ja-skepsiksen-huuhaa.html ''Valtaojan ja Skepsiksen huuhaa-argumentit'']

==Keskustelua "palkinnon" ympärillä==
Skepsiksen hallituksen jäsen [[wp:Jussi K. Niemelä|Jussi K. Niemelä]], Uusi Tie -kustannuksen edustaja [[Leif Nummela]] ja Tapio Puolimatka keskustelivat palkinnon perusteluista Turunen-radio-ohjelmassa, joka on [http://www.patmos.fi/media/mp3/turunen/turunen_94_081214.mp3 kuunneltavissa verkossa]. Niemelä ei vaikuttanut olevan tietoinen Puolimatkan kirjojen sisällöstä.

Esko Valtaoja kommentoi "huuhaa-palkintoa" Kotimaa-lehden verkkosivuilla<ref name = "Valtaoja">{{Verkkoviite | Nimeke = Esko Valtaoja: Huuhaa-palkinto "todellakin" oikeaan osoitteeseen | Osoite = http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7294&Itemid=38 | Viitattu = 12.2008 | Selite = | Tekijä = Taneli Kylätasku | Julkaisija = eKotimaa-verkkolehti | Ajankohta = 18.12.2008 }} </ref> ja väittää Puolimatkan ajavan [[kiila-strategia|kiila-strategiaa]].

Puolimatka kiinnittää [[Vastine_Valtaojalle|vastineessaan]] huomiota siihen, että Valtaojalla ei näytä olevan asiapitoista sisältöä kommentissaan, ja katsoo, että tähän mennessä väittelyistä kieltäytyneen Valtaojan tulisi jatkossa olla valmis väittelemään asiasta.

Toinen [http://www.helsinki.fi/~pjojala/skepsis.htm artikkeli] sisältää lisää aihetodisteita sille, että Skepsiksen hallitus ei palkintoa antaessaan ollut perehtynyt Puolimatkan kirjoihin. Tätä tukee myös se, että eräs radiossakin Skepsiksen päätöstä puolustanut Skepsiksen hallituksen jäsen pyyteli Puolimatkan kirjoista kopioita vasta radiokeskustelun jälkeen – siis vasta paljon itse palkinnonannosta päättämisen jälkeen.

Lyhyessä vastineessaan ''[[Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa]]'' Skeptikko-lehdessä 4/2008 Puolimatka kysyy Skepsiksen hallitukselta muun muassa seuraavaa: {{Sitaatti3|center|Onko tieteen itsekriittisyyden ja avoimuuden mukaista vastata argumentteihin tunteenomaisella leimaamisella ilman perusteluja?}}

==Palkintojenjako ja professori Puolimatkan luento==
[[Kuva:Uusitie-Huuhaa.jpg|thumb|right|300px|Uuden Tien kustannuspäällikkö Sonja Falk kiitti Skepsis ry:tä palkinnosta, sillä se on huomattavasti edistänyt Puolimatkan kirjan myyntiä.]]
Skepsis ry:n kokouksen jälkeen keskiviikkoiltana 4.2.2009 Tieteiden talossa Helsingissä järjestettiin tilaisuus, jossa yhdistys viivästyneesti jakoi molemmat palkintonsa (joista "huuhaa-palkinnon" vasta toisen kerran suoraan vastaanottajatahon edustajalle), minkä jälkeen professori Puolimatka piti noin kalenteritunnin mittaisen luennon aiheesta "Naturalismi ja sen kritiikki". Luennon jälkeen oli peräti kolme etukäteen pyydettyä kommenttipuheenvuoroa sekä professori Puolimatkan lyhyt loppupuheenvuoro.

"Sokrates-palkinnon" saanut toimittaja totesi pyrkivänsä levittämään maallistumista. Uuden Tien edustaja taas kiitti "huuhaa-palkinnon" nostaneen Tapio Puolimatkan kirjojen menekin 10.000:n tietämiin ja luovutti vastalahjaksi Skepsikselle yhtiön "hardcore-tuotteen", päivittäishartauskirjan.

Professori Puolimatka oli onnistunut mahduttamaan luentoonsa paljon keskeistä aineistoa, mm.
* [[wp:demarkaatio-ongelma|tieteen naturalistisen rajauksen]] alan ammattilaisten piirissä yleisesti tunnustettu filosofinen kestämättömyys ja
* naturalististen tieteenfilosofien tietoinen turvautuminen huonoihin mutta tehokkaisiin "kansanomaisiin" argumentteihin puolustaessaan tätä rajausta tiedeyhteisön ulkopuolisissa esiintymisissään (ja miten he pyrkivät puolustelemaan tätä käyttäytymistään tiedeyhteisön sisällä ja koettavat pyrkiä tilanteeseen, jossa kukaan ei joutuisi harhatiedottajan rooliin kovin usein vaan voitaisiin vuorotella),
* perususkomusten välttämättömyys ajattelun ja tutkimusintuitioiden pohjana sekä teistisen ja naturalistisen (itse asiassa tiukan ateistis-materialistisen) perususkomuksen rinnasteisuus tutkimusta edeltävänä ja suuntaavana (todellisuuden perusolemukseen kantaaottavuuden mielessä) uskonnollisena lähtökohtana,
* teistisen perususkomuksen mahdollistama suurempi avoimuus tutkimushypoteesien esikarsinnassa ja sen hedelmällisyys käytännön pioneeritutkimuksessa, mistä esimerkkinä Newtonin painovoimalain edellyttämä mekanistisesti selittämättömän kaukovaikutuksen mahdollisuus, sekä
* teistisen ajattelun varaan rakentuneen kulttuuripohjan ratkaiseva vaikutus modernin luonnontieteen synnyn mahdollistajana (minkä on todennut myös Nobel-palkittu kemian tutkija [[wp:Melvin Calvin|Melvin Calvin]]) sekä
* tämän seikan myöhempi piilottaminen positivistisvaikutteisessa [[wp:tieteen historia|tieteen historiankirjoituksessa]] ja ennen vuotta 1967 vallinneessa naturalistisessa [[wp:tieteenfilosofia|tieteenfilosofiassa]] ([[wp:Alvin Plantinga|Alvin Plantinga]]n [http://theosproject.blogspot.com/2007/09/god-and-other-minds-alvin-plantinga.html ''God and Other Minds: A Study of the Rational Justification of Belief in God''] -teos käänsi suunnan),
* siihen asti tuntemattomien luonnonlakien olemassaolon mahdollisuuden päätteleminen teistisen perususkomuksen pohjalta Lainantajan olemassaolosta ja toimintavapaudesta, mikä johti empiirisen tutkimuksen mahdollisuuteen ja korvaamattomuuteen ja näin modernin luonnontieteen syntyyn,
* naturalismin asema teististen perususkomusten varaan perustuvan tieteellisen ajattelun "vapaamatkustajana" tai "käenpoikana", joka kyllä on omaksunut toimiviksi osoittautuneet teistispohjaisen kulttuurin intuitiot ja pystyy niitä hyödyntämään muttei uusintamaan eikä edelleenkehittämään vaan pikemminkin nävertää kuin ylläpitää tulevaisuuden menestyksellisen tieteenteon perustuksia,
* suunnittelun ja sattuma-luonnonvalintamekanismin välisen vastakkainasettelun yli 2.500-vuotinen historia, luonnonvalinta-ajattelu naturalistisen perususkomuksen suorana loogisena seurauksena, minkä jo antiikinaikainen lähdemateriaali osoittaa, ja [[wp:Sokrates|Sokrates]] nimenomaan suunnitteluvaihtoehdon puolustajana, jolle Skepsis olisi joutunut antamaan "huuhaa-palkinnon", sekä
* Helsingin Sanomien taannoisessa [http://sipura.pp.fi/Artikkelit/puolimatka.pdf vieraskynä-artikkelissa] referoitujen juutalaistaustaisen ateistifilosofin [[wp:Thomas Nagel|Thomas Nagelin]] ajatusten synnyttämä voimakas mutta harhainen reaktio [http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7294&Itemid=38 kiilastrategiasyytöksineen] osoituksena naturalistisen perususkomuksen pyrkimyksestä asettautua kritiikin ulottumattomiin ("tieteen pelisääntöjen" nojalla immuuniksi mahdollisille kumoajille), mikä nimenomaan tekee siitä älyllisessä mielessä kestämättömän asenteen.

Kommenttipuheenvuorojen käyttäjät eivät yrittäneetkään väittää, että professori Puolimatkan esitys olisi sisältänyt asiavirheitä, saati perustella, että hänen teoksensa olisivat "huuhaata". Kritiikkiä tuli lähinnä siitä, että esityksessä oli käsitelty niin monia asioita tai että toisaalta ei ollut käsitelty vielä useampia asioita tai että kommentoija ei ollut ymmärtänyt käsiteltyjen asioiden keskinäisyhteyksiä.
Viimeinen kommenttipuheenvuoron esittäjä, prof. Mauri Åhlberg, totesi, ettei ollut lukenut Puolimatkan kirjaa, mutta kommentoi, kun häntä kerran oli Skepsiksen taholta siihen pyydetty.

[[Kuva:NaturalismiJaSenKriitiikki 0889.JPG|thumb|right|350px|Puolimatka tarkasteli luennolla mm. tieteentekijöiden moraalisia ongelmia tieteen popularisoimisessa.]]
Loppupuheenvuorossaan professori Puolimatka
* kiitti kommentoijia täydentävistä näkökulmista,
* selvitti tarkemmin, miten nimenomaan kristinuskon erityispiirteet (perisyntioppi, inkarnaatio-oppi ja kolminaisuusoppi) olivat olleet luonnontieteellisen vallankumouksen ja myöhempienkin tutkimusinnovaatioiden pohjana,
* totesi, että moniin kommentoijien kysymyksiin oli hänen kirjoissaan jo vastaukset valmiina, muttei kaikkea voinut mahduttaa yhteen luentoon, sekä
* arvioi, että koska aiemmin vaikutussuunta on ollut etupäässä tieteenfilosofiasta erityistieteisiin päin, niin tieteenfilosofiassa jo tapahtunut teistinen käänne voi olla odotettavissa myös laajemmin tiedeyhteisössä.

Mitään asiallista oikeutusta vuoden 2008 "huuhaa-palkinnon" kohdentamiselle tässä(kään) tilaisuudessa esiin tulleista seikoista ei siis ollut löydettävissä.

==Naturalistileiri luopuu yrittämästäkään perustella palkintoa asiallisesti==

Skepsis ry:n hallituksen jäsen Jussi K. Niemelä oli lupautunut luennoimaan Savonlinnan seurakuntakeskuksessa (Kirkkokatu 17) lauantaina 14.3.2009 aiheesta ''"Miksi Tapio Puolimatka sai huuhaa –palkinnon?"'' (lisätietoja tästä ja muistakin aihepiiriin liittyvistä tilaisuuksista on [[ApologetiikkaWiki:Ajankohtaista|ajankohtaista-sivulla]]). Kuinka ollakaan, viime tingassa hän sitten peruikin osallistumisensa<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Skepsis väisti Savonlinnan uskontokeskustelun | Osoite = http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=8022&Itemid=38 | Viitattu = 06.03.2009 | Selite = | Tekijä = Jussi Rytkönen | Julkaisija = eKotimaa | Ajankohta = 03.03.2009 }} </ref>.

Entäpä perääntymisen perustelu? Hän "arvioi Tapio Puolimatkan Skepsis-yhdistyksessä helmikuussa pitämän esitelmän perusteella Savonlinnan tilaisuuden olevan 'Huuhaa-seminaari'". Tarkoittaako tämä perustelu siis sitä, että Niemelän mielestä myös Skepsiksen helmikuussa järjestämä palkintojenjakotilaisuus, jossa puheenvuoro samoin oli sekä Puolimatkalla että tämän kriitikoilla, olikin pelkkä "huuhaa-tilaisuus" ja että "Sokrates-tilaisuuksia" ovat tästä eteenpäin vain sellaiset, joissa ainoastaan Skepsis itse hengenheimolaisineen on äänessä?

Mielenkiintoista perustelussa on sekin, ettei Niemelä nytkään näköjään edes väitä perehtyneensä professori Puolimatkan teoksiin, joista palkinto siis annettiin, vaan ainoastaan hänen Skepsis-esitelmäänsä.
Kotimaa-lehden toimittaja Taneli Kylätasku totesi blogissaan<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Skepsis yrittää mahdotonta | Osoite = http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=8039&Itemid=173 | Viitattu = 06.03.2009 | Selite = | Tekijä = Taneli Kylätasku| Julkaisija = eKotimaa | Ajankohta = 05.03.2009 }} </ref> seuraavaa
{{Quotation|Älyllisen epäilyn ja tieteellisen maailmankuvan asianajajaksi ilmoittautuva Skepsis ry yrittää noudattaa yhtä aikaa kahta strategiaa, jotka sulkevat toisensa pois. Se huutaa Puolimatkan nimen katolta ja toivoo, että se unohdetaan samantien. Käytännössä Skepsis ry. on onnistunut toimimaan lähinnä Puolimatkan lämmittelybändinä. Onneksi olkoon.
|Taneli Kylätasku, eKotimaa 05.03.2009}}

Savonlinnan tilaisuuden isäntä, kirkkoherra Sammeli Juntunen on aiheellisesti harmistuneena kehottanut perujia (myös Darwin-seuran edustajana tilaisuuteen lupautunut filosofian tohtori Virpi Kauko näet seurasi Niemelää "käpykaartiin") häpeämään tekoaan. Avoimeksi jää sekin mahdollisuus, että nämä olivat arvioineet, että olisivat todennäköisesti joutuneet häpeämään osallistumistaan vielä enemmän. Mikäpä olisi ollut sellaisen ajattelutavan uskottavuus ja painoarvo, joka ei kestä avoimessa keskusteluympäristössä edes "huuhaata" vastaan? Tämä tekee kysymyksen [[Tiede#Kysymys tieteen pelisäännöistä|tieteen pelisäännöistä]] entistä polttavammaksi.

==Johtopäätökset==
Näyttää siis aivan selvältä, että vuoden 2008 "huuhaa-palkinto" annettiin puhtaasti ateistis-materialististen ennakkoluulojen perusteella, perehtymättä kohteena oleviin kirjoihin tai leimattavan henkilön ajatteluun. Palkintoon liittyvän pelote-efektin toivottiin yksinkertaisesti vievän professori Puolimatkan uskottavuuden tieteenharjoittajana, akateemisena opettajana, tietokirjailijana ja julkiseen keskusteluun osallistujana – ja varoittavan muitakin Suomen tiedeyhteisön jäseniä enää yrittämästä mitään vastaavaa keskustelunavausta. Kun tämä yritys sitten menikin myttyyn ja yleinen kiinnostus Puolimatkan argumentointia kohtaan vain kasvoi, skeptikot pyrkivät nyt tukahduttamaan syntyneen keskustelun boikotoimalla sitä.

Tämä oli huolestuttava yritys akateemisen keskustelun rajoittamiseksi – ja siinä sivussa professori Puolimatkan akateemisen uran torpedoimiseksi. Skepsikselle ehdotettu uus-inkvisitio-nimi tuntuisikin tulevan ansiosta. Puolimatka taas vaikuttaa Sokrates-tyyppiseltä, kantansa syvällisesti perustelevalta ja ympäristönsä myyttejä kyseenalaistavalta filosofilta, jota ennakkoluuloiset mutta itsevarmat tahot omaksi yhä ilmeisemmäksi häpeäkseen vainoavat.

Analogia on sikälikin toimiva, että Sokrateskin uskoi kaiken takana olevaan Älyyn eikä ilmeisesti saisikaan Skepsis ry:n "Sokrates-palkintoa" vaan "huuhaa-palkinnon"; Sokrates myös professori Puolimatkan tavoin kykeni peittoamaan vastustajansa puhtaasti argumentoinnilla, likaisiin temppuihin turvautumatta. Olisikohan näin ollen aiheellista, että Skepsis tämänvuotisten kokemusten perusteella muuttaisikin "Sokrates-palkintonsa" "sofisti-palkinnoksi" ja "huuhaa-palkinnon" vastaavasti "älä uskalla ajatella -palkinnoksi"?

==Aiheesta muualla==
=== [[Kuva:Crystal_Clear_app_package_network.png|35px]] Internet ===
* [http://video.google.com/videoplay?docid=-1479628532032841642&hl=en Tapio Puolimatka: ''Naturalismi ja sen kritiikki''] (video) - Skepsis ry yleisötilaisuus Tieteiden talolla
**[http://video.google.com/videoplay?docid=-1202777184445325965 Dosentti Leo Näreaho: 1. Kommenttipuheenvuoro luennosta] (video)
**[http://video.google.com/videoplay?docid=8937216272333546378 FT Kimmo Ketola: 2. Kommenttipuheenvuoro luennosta] (video)
**[http://video.google.com/videoplay?docid=7260373562161870480 Professori Mauri Åhlberg: 3. Kommenttipuheenvuoro luennosta] + Puolimatkan loppukommentti (video)
* [http://vod.tv7.fi/vod?dir=cafe_raamattu&kausi=2009&file=cafe_raamattu-120-w.MP4 Café Raamattu:] Puolimatka vastaa Skepsis ry:n kritiikkiin

==Viitteet==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Skepsis]]

{{tägit|huuhaa huuhaa-palkinto palkinto huu haa huu-haa tapio puolimatka uusi tie kustannus skepsis nolo uusitie 2008 esko valtaoja}}

Huuhaa-palkinto 2008

2009-03-09T22:13:33Z

Gabonica: /* Internet */ 1. kommenttipuheenvuoro luennosta

[[Kuva:HuuhaaPalkinto2008.JPG|200px|right|thumb|Vuoden 2008 Huuhaa-palkinto]]
[[Skepsis ry]] antoi vuonna 2008 "huuhaa-palkintonsa" [[wp:Uusi Tie|Uusi Tie -kustannukselle]] [[Tapio Puolimatka|professori Puolimatkan]] [[Usko, tiede ja Raamattu]] sekä [[Usko, tiede ja evoluutio]] -kirjojen julkaisemisesta. Kirjojen ja palkinnon herättämän laajan keskustelun vuoksi Skepsis ry kutsui Puolimatkan luennoimaan Skepsiksen yleisötilaisuuteen [[wp:tieteiden talo|Tieteiden talolle]] 4.2.2009.

"Huuhaa-palkinnolle" antamissaan [http://skepsis.fi/palkinto/huuhaa_2008.html perusteluissa] Skepsis ry:n hallitus mm. väittää Puolimatkan kirjojen tarkoituksena olevan "kaiken opetuksen ja tieteen tekemisen lähtökohtien heittäminen roskakoriin, vain jotta saataisiin fundamentalistien Jumala ansaitsemalleen paikalle". Useat tahot ovat epäilleet, ettei Skepsis ry:n hallitus ollut ilmeisesti tutustunut Puolimatkan kirjoihin ennen palkinnon antamista. Lyhyessä [[Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa|vastineessaan]] Skeptikko-lehdessä 4/2008 Puolimatka kysyy Skepsiksen hallitukselta muun muassa seuraavaa:

{{Sitaatti3|center|Onko tieteen itsekriittisyyden ja avoimuuden mukaista vastata argumentteihin tunteenomaisella leimaamisella ilman perusteluja?}}

Kotimaa-lehdelle antamassaan kommentissa Puolimatka kiinnittää huomiota siihen, että Skepsis ry:n perustelut eivät puutu kirjojen asiasisältöön vaan ainoastaan projisoivat Puolimatkalle motiivin, josta palkinto sitten annetaan<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Huuhaa-palkittu Puolimatka: Epäselvää argumentointia Skepsikseltä | Osoite = http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7171&Itemid=38 | Viitattu = 12.2008 | Selite = | Tekijä = Heikki Rusama | Julkaisija = eKotimaa-verkkolehti | Ajankohta = 05.12.2008 }} </ref>. Puolimatka epäilee, että palkinto myönnettiin hänen Helsingin Sanomien vieraskynä -artikkelinsa johdosta. Kyseisessä artikkelissaan Puolimatka esitteli juutalaisen agnostikkofilosofi Thomas Nagelin näkemyksiä evoluutioteorian opettamisesta kouluissa. Avaruustähtitieteen professori [[wp:Esko Valtaoja|Esko Valtaoja]] katsoi artikkelin olevan osa salajuonta, jolla pyritään ujuttamaan luomisoppi kouluihin tieteen tilalle<ref name = "Valtaoja"/>. Valtaoja kertoi Kotimaa-lehden haastattelussa ehdottaneensa palkinnon antamista kritisoimalleen Puolimatkalle "vapaa-ajattelijoiden" ja Skepsis ry:n yhteisessä biologian ja maantieteen opettajille järjestetyssä yksipuolisessa seminaarissa. Puolimatka on argumentoinut artikkelissaan<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Tapio Puolimatka | Otsikko = Uusateismin tunnekieli | Julkaisu = Kotimaa | Ajankohta = 18.12.2008 | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }} </ref> ''[[Uusateismin_tunnekieli|Uusateismin tunnekieli]]'', että [[uusateismi|uusateistit]] käyvät keskustelua leimaamisen ja tunnekielen keinoin kestävien järkiperusteluiden puutteen takia. Sekä Skepsiksen ongelmallisia perusteluja että Esko Valtaojan käyttämää tunnekieltä voidaan pitää esimerkkinä tällaisesta tunneperäisestä leimaamisesta.

==Skepsiksen ongelmalliset perustelut==
Skepsis ry:n "Huuhaa-palkinnon" perustelut vaikuttavat olevan sikäli ongelmallisia, että ne rikkovat kyseisen yhdistyksen omia periaatteita<ref name="ID">{{Verkkoviite | Nimeke = Huuhaa Skepsis ry - uus-inkvisition tuorein ajojahti | Osoite = http://www.intelligentdesign.fi/2008/12/05/huuhaa-skepsis-ry-uus-inkvisition-tuorein-ajojahti/ | Viitattu = 6.1.2009 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = IntelligentDesign.fi | Ajankohta = 05.12.2008 }}</ref>. Skepsis ry:n mukaan skeptiseen keskusteluun ''"kuuluu argumentointi eli väitteiden perusteleminen"''. Skepsiksen sivuilla listataan mm. seuraavia argumentointivirheitä<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Argumentoinnin virheet | Osoite = http://www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html | Viitattu = 05.12.2008 | Selite = | Tekijä = Vesa Tenhunen | Julkaisija = Skepsis ry| Ajankohta = }} </ref>:

::''1) Henkilöä vastaan hyökkääminen - Hyökätään väitteen esittäjää eikä itse väitettä vastaan.''

::''2) ”Straw man” eli olkinukke - Ohitetaan vastustettava väite tekemällä siitä karikatyyri, olkinukke.''
:::''Sitä vastaan hyökkäämällä ja naurettavaksi tekemällä pyritään mitätöimään vastustajan väite.''

"Huuhaa-palkinnon" perusteluissa Skepsis aloittaa
{{Quotation|Skepsis ry näkeekin kirjojen perimmäisenä tarkoituksena fundamentalistisen uskonnon ja luomisopin tuomisen tiedon vaihtoehdoksi kouluopetukseen, tarjoamalla kaiken selitykseksi yliluonnollisia voimia.}}

Kirjat siis tuomitaan sillä perusteella, että Skepsis ry:n hallitus väittää tietävänsä kirjailijan todellisen piilotetun ja skeptikoista kauhistuttavan motiivin. Motiivilla spekuloimalla voidaan kuitenkin tuomita mikä tahansa kirja. Tämä ei ole kaukana inkvisition noitavainojen perusteluista. Puolimatkan uskottavuus pyritään heti aluksi mitätöimään käyttämällä voimakasta fundamentalisti-leimasanaa ilman asianmukaista määritelmää tai perustelua.

Lisäksi yllä tehdään kaksi väärää vastakkainasettelua uskonnon ja tiedon sekä luomisopin ja tiedon välillä. Skepsis ry:n hallitus syyllistyy siis oman virheiden listansa kohtaan

::''8) Väärä vastakkainasettelu''

Väittäessään lisäksi perusteettomasti Puolimatkan tarjoavan kaiken selitykseksi ”yliluonnollisia voimia” Skepsis syyllistyy vastustajan kannan väärinesittämiseen (vrt. listan kohtaa ''2)'').

Skepsiksen hallitus jatkaa:

{{Quotation|Tämä päämäärä naamioidaan huolellisesti puheeseen ”kriittisestä avoimuudesta” kouluopetuksessa. Tällainen argumentointi kuulostaa paljon paremmalta kuin vaatimus, että lapsille tulisi tieteen hyvin perusteltujen teorioiden vaihtoehtona opettaa: ”Jumala sen teki”.}}

Skepsis ry siis uskoo professori Puolimatkan olevan ovela pettäjä, joka ”naamioi” kantansa kriittiseen avoimuuteen. Mutta entä jos Puolimatka todella on peräämässä kriittistä avoimuutta? Puolimatka on ammattifilosofina analysoinut kirjoissaan tieteellisen tutkimuksen peruslähtökohtia yli tuhannen sivun verran. Hän perustaa argumenttinsa kansainvälisesti tunnettujen filosofien kuten Charles Taylorin, Alvin Plantingan ja William Alstonin ja tieteenhistorioitsijoiden kuten H. Floris Cohenin, Peter Harrisonin ja Margaretin Oslerin tutkimuksille. Ehkä tämä avoimuus on liian kipeää Skepsikselle. Puolimatkan kirjat edustavat paljon syvällisempää analyysiä tieteen olemuksesta kuin ''”Jumala sen teki”''. Puolimatka toki kannattaa sitä, että kukin tutkija saa tehdä avoimesti tutkimustaan omista maailmankatsomuksellisista lähtökohdistaan käsin, koska tiede (parhaimmillaan) etsii totuutta. Ilmeisesti Skepsis haluaa sulkea tieteeltä tämän mahdollisuuden omien naturalistis-uskonnollisten sitoumustensa perusteella?

Perustelujensa lyhykäisyydestä huolimatta Skepsis onnistuu siis rikkomaan myös listansa kohtaa

::''5) Vetoaminen toistoon - Pyritään todistamaan väite oikeaksi toistamalla sitä riittävän monta kertaa. ''

Skepsis ei lopulta puutu perusteluissaan yhteenkään Puolimatkan esittämistä filosofisista ja tieteellisistä argumenteista. Puolimatkan kirjat ovat poikkeuksellisen asiapitoisia. Skepsiksen perustelut ovat puhtaasti leimaamista, pelottelua ja (tahallista) väärinymmärrystä. Ja näillä sitten oikeutetaan solvaamisen ja paheksunnan ilmaiseminen "huuhaa-palkinnolla"!

Skepsiksen arvostus kriittistä ajettelua kohtaan vaikuttaa olevan sangen mielivaltaista – "Sokrates-palkintonsahan" se antoi Skepsistä itseään kehuneelle toimittaja Kirsi Virtaselle juuri kriittisen ajattelun edistämisestä.

{{Quotation|...Kirsi Virtanen on mielenkiintoisilla ja ajatuksia herättävillä, raikkailla radiopakinoillaan rohkaissut suurta yleisöä kriittiseen ajatteluun. Tästä on osoituksena ohjelmista tullut runsas palaute ja vilkas keskustelu yleisön keskuudessa. Skepsis ry katsoo, että Kirsi Virtasen radiopakina YLE Radio 1:ssä herättää kuulijan ajettelemaan, saaden hänet jopa hetkeksi luopumaan tavanomaisesta näkökulmastaan.|Skepsis ry:n hallitus|3.12.2008}}

Erona palkinnonsaajien välillä näyttää olevan lähinnä se, että ammattifilosofi Puolimatkan tuoma kriittinen ajattelu on liian syvällistä ja kohti käyvää Skepsis ry:lle. Kriittinen ajattelu ja kyseenalaistaminen on hienoa, kunhan se vain ei kohdistu Skepsiksen omaan ajattelutapaan.

==Skepsiksen uskonnollinen sitoutuminen naturalismiin==
Vaikka Skepsis ry väittääkin olevansa uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, sen käytännön toiminta vaikuttaa ateismin asian ajamiselta. Useimmat Skepsis ry:n hallituksen jäsenet ovat ateisteja tai agnostikkoja, ja Skepsis on julkaissut uskonto- ja kirkkokriittisiä artikkeleita lehdessään. Lisäksi esimerkiksi "vapaa-ajattelijoiden" puheenjohtaja on Skepsis ry:n hallituksen jäsen. Tästä lisää blogi-artikkelissa ja siihen liittyvässä keskustelussa: [http://uskonpuolesta.blogspot.com/2008/12/valtaojan-ja-skepsiksen-huuhaa.html ''Valtaojan ja Skepsiksen huuhaa-argumentit'']

==Keskustelua "palkinnon" ympärillä==
Skepsiksen hallituksen jäsen [[wp:Jussi K. Niemelä|Jussi K. Niemelä]], Uusi Tie -kustannuksen edustaja [[Leif Nummela]] ja Tapio Puolimatka keskustelivat palkinnon perusteluista Turunen-radio-ohjelmassa, joka on [http://www.patmos.fi/media/mp3/turunen/turunen_94_081214.mp3 kuunneltavissa verkossa]. Niemelä ei vaikuttanut olevan tietoinen Puolimatkan kirjojen sisällöstä.

Esko Valtaoja kommentoi "huuhaa-palkintoa" Kotimaa-lehden verkkosivuilla<ref name = "Valtaoja">{{Verkkoviite | Nimeke = Esko Valtaoja: Huuhaa-palkinto "todellakin" oikeaan osoitteeseen | Osoite = http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7294&Itemid=38 | Viitattu = 12.2008 | Selite = | Tekijä = Taneli Kylätasku | Julkaisija = eKotimaa-verkkolehti | Ajankohta = 18.12.2008 }} </ref> ja väittää Puolimatkan ajavan [[kiila-strategia|kiila-strategiaa]].

Puolimatka kiinnittää [[Vastine_Valtaojalle|vastineessaan]] huomiota siihen, että Valtaojalla ei näytä olevan asiapitoista sisältöä kommentissaan, ja katsoo, että tähän mennessä väittelyistä kieltäytyneen Valtaojan tulisi jatkossa olla valmis väittelemään asiasta.

Toinen [http://www.helsinki.fi/~pjojala/skepsis.htm artikkeli] sisältää lisää aihetodisteita sille, että Skepsiksen hallitus ei palkintoa antaessaan ollut perehtynyt Puolimatkan kirjoihin. Tätä tukee myös se, että eräs radiossakin Skepsiksen päätöstä puolustanut Skepsiksen hallituksen jäsen pyyteli Puolimatkan kirjoista kopioita vasta radiokeskustelun jälkeen – siis vasta paljon itse palkinnonannosta päättämisen jälkeen.

Lyhyessä vastineessaan ''[[Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa]]'' Skeptikko-lehdessä 4/2008 Puolimatka kysyy Skepsiksen hallitukselta muun muassa seuraavaa: {{Sitaatti3|center|Onko tieteen itsekriittisyyden ja avoimuuden mukaista vastata argumentteihin tunteenomaisella leimaamisella ilman perusteluja?}}

==Palkintojenjako ja professori Puolimatkan luento==
[[Kuva:Uusitie-Huuhaa.jpg|thumb|right|300px|Uuden Tien kustannuspäällikkö Sonja Falk kiitti Skepsis ry:tä palkinnosta, sillä se on huomattavasti edistänyt Puolimatkan kirjan myyntiä.]]
Skepsis ry:n kokouksen jälkeen keskiviikkoiltana 4.2.2009 Tieteiden talossa Helsingissä järjestettiin tilaisuus, jossa yhdistys viivästyneesti jakoi molemmat palkintonsa (joista "huuhaa-palkinnon" vasta toisen kerran suoraan vastaanottajatahon edustajalle), minkä jälkeen professori Puolimatka piti noin kalenteritunnin mittaisen luennon aiheesta "Naturalismi ja sen kritiikki". Luennon jälkeen oli peräti kolme etukäteen pyydettyä kommenttipuheenvuoroa sekä professori Puolimatkan lyhyt loppupuheenvuoro.

"Sokrates-palkinnon" saanut toimittaja totesi pyrkivänsä levittämään maallistumista. Uuden Tien edustaja taas kiitti "huuhaa-palkinnon" nostaneen Tapio Puolimatkan kirjojen menekin 10.000:n tietämiin ja luovutti vastalahjaksi Skepsikselle yhtiön "hardcore-tuotteen", päivittäishartauskirjan.

Professori Puolimatka oli onnistunut mahduttamaan luentoonsa paljon keskeistä aineistoa, mm.
* [[wp:demarkaatio-ongelma|tieteen naturalistisen rajauksen]] alan ammattilaisten piirissä yleisesti tunnustettu filosofinen kestämättömyys ja
* naturalististen tieteenfilosofien tietoinen turvautuminen huonoihin mutta tehokkaisiin "kansanomaisiin" argumentteihin puolustaessaan tätä rajausta tiedeyhteisön ulkopuolisissa esiintymisissään (ja miten he pyrkivät puolustelemaan tätä käyttäytymistään tiedeyhteisön sisällä ja koettavat pyrkiä tilanteeseen, jossa kukaan ei joutuisi harhatiedottajan rooliin kovin usein vaan voitaisiin vuorotella),
* perususkomusten välttämättömyys ajattelun ja tutkimusintuitioiden pohjana sekä teistisen ja naturalistisen (itse asiassa tiukan ateistis-materialistisen) perususkomuksen rinnasteisuus tutkimusta edeltävänä ja suuntaavana (todellisuuden perusolemukseen kantaaottavuuden mielessä) uskonnollisena lähtökohtana,
* teistisen perususkomuksen mahdollistama suurempi avoimuus tutkimushypoteesien esikarsinnassa ja sen hedelmällisyys käytännön pioneeritutkimuksessa, mistä esimerkkinä Newtonin painovoimalain edellyttämä mekanistisesti selittämättömän kaukovaikutuksen mahdollisuus, sekä
* teistisen ajattelun varaan rakentuneen kulttuuripohjan ratkaiseva vaikutus modernin luonnontieteen synnyn mahdollistajana (minkä on todennut myös Nobel-palkittu kemian tutkija [[wp:Melvin Calvin|Melvin Calvin]]) sekä
* tämän seikan myöhempi piilottaminen positivistisvaikutteisessa [[wp:tieteen historia|tieteen historiankirjoituksessa]] ja ennen vuotta 1967 vallinneessa naturalistisessa [[wp:tieteenfilosofia|tieteenfilosofiassa]] ([[wp:Alvin Plantinga|Alvin Plantinga]]n [http://theosproject.blogspot.com/2007/09/god-and-other-minds-alvin-plantinga.html ''God and Other Minds: A Study of the Rational Justification of Belief in God''] -teos käänsi suunnan),
* siihen asti tuntemattomien luonnonlakien olemassaolon mahdollisuuden päätteleminen teistisen perususkomuksen pohjalta Lainantajan olemassaolosta ja toimintavapaudesta, mikä johti empiirisen tutkimuksen mahdollisuuteen ja korvaamattomuuteen ja näin modernin luonnontieteen syntyyn,
* naturalismin asema teististen perususkomusten varaan perustuvan tieteellisen ajattelun "vapaamatkustajana" tai "käenpoikana", joka kyllä on omaksunut toimiviksi osoittautuneet teistispohjaisen kulttuurin intuitiot ja pystyy niitä hyödyntämään muttei uusintamaan eikä edelleenkehittämään vaan pikemminkin nävertää kuin ylläpitää tulevaisuuden menestyksellisen tieteenteon perustuksia,
* suunnittelun ja sattuma-luonnonvalintamekanismin välisen vastakkainasettelun yli 2.500-vuotinen historia, luonnonvalinta-ajattelu naturalistisen perususkomuksen suorana loogisena seurauksena, minkä jo antiikinaikainen lähdemateriaali osoittaa, ja [[wp:Sokrates|Sokrates]] nimenomaan suunnitteluvaihtoehdon puolustajana, jolle Skepsis olisi joutunut antamaan "huuhaa-palkinnon", sekä
* Helsingin Sanomien taannoisessa [http://sipura.pp.fi/Artikkelit/puolimatka.pdf vieraskynä-artikkelissa] referoitujen juutalaistaustaisen ateistifilosofin [[wp:Thomas Nagel|Thomas Nagelin]] ajatusten synnyttämä voimakas mutta harhainen reaktio [http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7294&Itemid=38 kiilastrategiasyytöksineen] osoituksena naturalistisen perususkomuksen pyrkimyksestä asettautua kritiikin ulottumattomiin ("tieteen pelisääntöjen" nojalla immuuniksi mahdollisille kumoajille), mikä nimenomaan tekee siitä älyllisessä mielessä kestämättömän asenteen.

Kommenttipuheenvuorojen käyttäjät eivät yrittäneetkään väittää, että professori Puolimatkan esitys olisi sisältänyt asiavirheitä, saati perustella, että hänen teoksensa olisivat "huuhaata". Kritiikkiä tuli lähinnä siitä, että esityksessä oli käsitelty niin monia asioita tai että toisaalta ei ollut käsitelty vielä useampia asioita tai että kommentoija ei ollut ymmärtänyt käsiteltyjen asioiden keskinäisyhteyksiä.
Viimeinen kommenttipuheenvuoron esittäjä, prof. Mauri Åhlberg, totesi, ettei ollut lukenut Puolimatkan kirjaa, mutta kommentoi, kun häntä kerran oli Skepsiksen taholta siihen pyydetty.

[[Kuva:NaturalismiJaSenKriitiikki 0889.JPG|thumb|right|350px|Puolimatka tarkasteli luennolla mm. tieteentekijöiden moraalisia ongelmia tieteen popularisoimisessa.]]
Loppupuheenvuorossaan professori Puolimatka
* kiitti kommentoijia täydentävistä näkökulmista,
* selvitti tarkemmin, miten nimenomaan kristinuskon erityispiirteet (perisyntioppi, inkarnaatio-oppi ja kolminaisuusoppi) olivat olleet luonnontieteellisen vallankumouksen ja myöhempienkin tutkimusinnovaatioiden pohjana,
* totesi, että moniin kommentoijien kysymyksiin oli hänen kirjoissaan jo vastaukset valmiina, muttei kaikkea voinut mahduttaa yhteen luentoon, sekä
* arvioi, että koska aiemmin vaikutussuunta on ollut etupäässä tieteenfilosofiasta erityistieteisiin päin, niin tieteenfilosofiassa jo tapahtunut teistinen käänne voi olla odotettavissa myös laajemmin tiedeyhteisössä.

Mitään asiallista oikeutusta vuoden 2008 "huuhaa-palkinnon" kohdentamiselle tässä(kään) tilaisuudessa esiin tulleista seikoista ei siis ollut löydettävissä.

==Naturalistileiri luopuu yrittämästäkään perustella palkintoa asiallisesti==

Skepsis ry:n hallituksen jäsen Jussi K. Niemelä oli lupautunut luennoimaan Savonlinnan seurakuntakeskuksessa (Kirkkokatu 17) lauantaina 14.3.2009 aiheesta ''"Miksi Tapio Puolimatka sai huuhaa –palkinnon?"'' (lisätietoja tästä ja muistakin aihepiiriin liittyvistä tilaisuuksista on [[ApologetiikkaWiki:Ajankohtaista|ajankohtaista-sivulla]]). Kuinka ollakaan, viime tingassa hän sitten peruikin osallistumisensa<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Skepsis väisti Savonlinnan uskontokeskustelun | Osoite = http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=8022&Itemid=38 | Viitattu = 06.03.2009 | Selite = | Tekijä = Jussi Rytkönen | Julkaisija = eKotimaa | Ajankohta = 03.03.2009 }} </ref>.

Entäpä perääntymisen perustelu? Hän "arvioi Tapio Puolimatkan Skepsis-yhdistyksessä helmikuussa pitämän esitelmän perusteella Savonlinnan tilaisuuden olevan 'Huuhaa-seminaari'". Tarkoittaako tämä perustelu siis sitä, että Niemelän mielestä myös Skepsiksen helmikuussa järjestämä palkintojenjakotilaisuus, jossa puheenvuoro samoin oli sekä Puolimatkalla että tämän kriitikoilla, olikin pelkkä "huuhaa-tilaisuus" ja että "Sokrates-tilaisuuksia" ovat tästä eteenpäin vain sellaiset, joissa ainoastaan Skepsis itse hengenheimolaisineen on äänessä?

Mielenkiintoista perustelussa on sekin, ettei Niemelä nytkään näköjään edes väitä perehtyneensä professori Puolimatkan teoksiin, joista palkinto siis annettiin, vaan ainoastaan hänen Skepsis-esitelmäänsä.
Kotimaa-lehden toimittaja Taneli Kylätasku totesi blogissaan<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Skepsis yrittää mahdotonta | Osoite = http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=8039&Itemid=173 | Viitattu = 06.03.2009 | Selite = | Tekijä = Taneli Kylätasku| Julkaisija = eKotimaa | Ajankohta = 05.03.2009 }} </ref> seuraavaa
{{Quotation|Älyllisen epäilyn ja tieteellisen maailmankuvan asianajajaksi ilmoittautuva Skepsis ry yrittää noudattaa yhtä aikaa kahta strategiaa, jotka sulkevat toisensa pois. Se huutaa Puolimatkan nimen katolta ja toivoo, että se unohdetaan samantien. Käytännössä Skepsis ry. on onnistunut toimimaan lähinnä Puolimatkan lämmittelybändinä. Onneksi olkoon.
|Taneli Kylätasku, eKotimaa 05.03.2009}}

Savonlinnan tilaisuuden isäntä, kirkkoherra Sammeli Juntunen on aiheellisesti harmistuneena kehottanut perujia (myös Darwin-seuran edustajana tilaisuuteen lupautunut filosofian tohtori Virpi Kauko näet seurasi Niemelää "käpykaartiin") häpeämään tekoaan. Avoimeksi jää sekin mahdollisuus, että nämä olivat arvioineet, että olisivat todennäköisesti joutuneet häpeämään osallistumistaan vielä enemmän. Mikäpä olisi ollut sellaisen ajattelutavan uskottavuus ja painoarvo, joka ei kestä avoimessa keskusteluympäristössä edes "huuhaata" vastaan? Tämä tekee kysymyksen [[Tiede#Kysymys tieteen pelisäännöistä|tieteen pelisäännöistä]] entistä polttavammaksi.

==Johtopäätökset==
Näyttää siis aivan selvältä, että vuoden 2008 "huuhaa-palkinto" annettiin puhtaasti ateistis-materialististen ennakkoluulojen perusteella, perehtymättä kohteena oleviin kirjoihin tai leimattavan henkilön ajatteluun. Palkintoon liittyvän pelote-efektin toivottiin yksinkertaisesti vievän professori Puolimatkan uskottavuuden tieteenharjoittajana, akateemisena opettajana, tietokirjailijana ja julkiseen keskusteluun osallistujana – ja varoittavan muitakin Suomen tiedeyhteisön jäseniä enää yrittämästä mitään vastaavaa keskustelunavausta. Kun tämä yritys sitten menikin myttyyn ja yleinen kiinnostus Puolimatkan argumentointia kohtaan vain kasvoi, skeptikot pyrkivät nyt tukahduttamaan syntyneen keskustelun boikotoimalla sitä.

Tämä oli huolestuttava yritys akateemisen keskustelun rajoittamiseksi – ja siinä sivussa professori Puolimatkan akateemisen uran torpedoimiseksi. Skepsikselle ehdotettu uus-inkvisitio-nimi tuntuisikin tulevan ansiosta. Puolimatka taas vaikuttaa Sokrates-tyyppiseltä, kantansa syvällisesti perustelevalta ja ympäristönsä myyttejä kyseenalaistavalta filosofilta, jota ennakkoluuloiset mutta itsevarmat tahot omaksi yhä ilmeisemmäksi häpeäkseen vainoavat.

Analogia on sikälikin toimiva, että Sokrateskin uskoi kaiken takana olevaan Älyyn eikä ilmeisesti saisikaan Skepsis ry:n "Sokrates-palkintoa" vaan "huuhaa-palkinnon"; Sokrates myös professori Puolimatkan tavoin kykeni peittoamaan vastustajansa puhtaasti argumentoinnilla, likaisiin temppuihin turvautumatta. Olisikohan näin ollen aiheellista, että Skepsis tämänvuotisten kokemusten perusteella muuttaisikin "Sokrates-palkintonsa" "sofisti-palkinnoksi" ja "huuhaa-palkinnon" vastaavasti "älä uskalla ajatella -palkinnoksi"?

==Aiheesta muualla==
=== [[Kuva:Crystal_Clear_app_package_network.png|35px]] Internet ===
* [http://video.google.com/videoplay?docid=-1479628532032841642&hl=en Tapio Puolimatka: ''Naturalismi ja sen kritiikki''] (video)
**[http://video.google.com/videoplay?docid=-1202777184445325965 Leo Näreaho: 1. Kommenttipuheenvuoro luennosta] (video)
* [http://vod.tv7.fi/vod?dir=cafe_raamattu&kausi=2009&file=cafe_raamattu-120-w.MP4 Café Raamattu:] Puolimatka vastaa Skepsis ry:n kritiikkiin

==Viitteet==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Skepsis]]

{{tägit|huuhaa huuhaa-palkinto palkinto huu haa huu-haa tapio puolimatka uusi tie kustannus skepsis nolo uusitie 2008 esko valtaoja}}

Tapio Puolimatka: Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa

2009-02-17T11:41:01Z

Gabonica: linkki artsuun http://www.tapiopuolimatka.net/7

{{Tekijänoikeuksien alainen|[[Tapio Puolimatka]]lle|Allaoleva professori Puolimatkan [http://www.tapiopuolimatka.net/7 artikkeli] on julkaistu Skeptikko –lehdessä 4/2008 vastineena Skepsiksen [[huuhaa palkinto 2008|perusteettomalle huuhaa-palkinnolle]].}}
__NOTOC__

Kuvitellaan, että elämme keskiaikaa. Olet kirjoittanut tuhatsivuisen perusteellisesti argumentoidun kirjasarjan, jossa pyrit osoittamaan, että tiede on rajoittamatonta pyrkimystä totuuden löytämiseen ja että tiedettä pitäisi voida tehdä myös ateistisista ja agnostisista lähtökohdista. Kuvitellaan edelleen, että katolisen inkvisition alaosasto arvioi kirjasarjasi seuraavaan tapaan, ilman että millään tavalla viittaa esittämiisi argumentteihin: ”Kirjan tarkoituksena on kaiken opetuksen ja tieteen lähtökohtien heittäminen roskakoriin, vain jotta saataisiin ateistinen fundamentalismi ansaitsemalleen paikalle.” Mitä vastaisit?

Onko tieteen itsekriittisyyden ja avoimuuden mukaista vastata argumentteihin tunteenomaisella leimaamisella ilman perusteluja? Edistääkö tällainen tunneviestintä totuuden löytymistä? Arvioin tätä kysymystä erityisesti Mihail Bahtinin ajatusten pohjalta.

Moniäänisen dialogin ideaa kehitellyt Mihail Bahtin (1895–1975) oli kristitty ajattelija, joka vangittiin vuonna 1929 Neuvostoliitossa ja tuomittiin ”maanalaisen uskonnollisen toiminnan takia” takia Solovetskin vankileiriin. Vaikean sairauden takia tuomio muutettiin karkotukseksi. Bahtinin pelastukseksi koitui syrjäinen Saranskin yliopisto, jonka rehtori kokosi opettajiksi tuhoon tuomittuja sivistyneistön jäseniä.

Bahtinin dialogiajattelun kehitys voidaan nähdä häntä ympäröineen totalitarismin taustaa vasten. Neuvostovaltio edusti monologista ”totuutta”, joka ei sallinut aitoa dialogia, kyseenalaistamista, mielipiteiden vaihtoa, uusien ajatusten kehittelyä, moniäänisyyttä. Bahtin koki voimakkaasti oman äänensä erilaisuuden suhteessa ateistisen valtion viralliseen ääneen. Bahtinilla oli edessään joko alistuminen valtion yksipuoliseen ideologiseen komentoon tai kuulustelut, vankileirit ja karkotukset.

===Dialogi totuuden etsintänä===
Bahtinin käsityksen mukaan totuus on olemassa riippumatta ihmisten käsityksistä, mutta avoin dialogi edistää sen löytymistä. Ilman dialogia ihmisen tietoisuus jähmettyy yhteen kapeaan näkemykseen. Jännite muiden näkemysten kanssa saa ihmisen tarkistamaan käsityksiään, ottamaan uusia näkökohtia huomioon ja vertailemaan käsitysten perusteltavuutta. Totuutta etsivä ihminen ei pidä käsityksistään kiinni siksi, että ne ovat omia, vaan siksi, että ne kestävät koettelun. Jokainen kiistelevä näkökulma saatetaan mahdollisimman uskottavaan muotoon ja sitä syvennetään aktiivisesti. Kun näkemykset viedään loogisiin johtopäätöksiinsä, niiden totuutta on helpompi koetella..

Ihminen lähestyy totuutta, kun hän tekee oikeutta vastakkaisille näkökannoille, koska dialogi on paras tapa koetella käsitysten totuutta. Se, joka ei dialogisesti suhteudu vastakkaisiin näkemyksiin, ei voi olla varma siitä, että hänen käsityksensä edustaa totuutta.

Niinpä Bahtinin kristillisen ajattelutavan mukaan totuus ei ole pelkkä ajatus, vaan persoona, joka on dialogissa kaikkien persoonien kanssa. Bahtin jatkaa näin varhaisten teostensa keskeistä teemaa Kristuksesta ihmiseksi tulleena Jumalana. Jumala ei ole pelkkä yhtenäinen tietoisuus, vaan kolmen persoonan välinen dialoginen suhde.

===Ateistinen tieteen määritelmä on ristiriidassa dialogismin kanssa===
Olen kirjassani ''[[Usko, tiede ja evoluutio]]'' argumentoinut, että yritys määritellä tiede yhden uskonnollisen lähtökohdan (esim. ateismin) ehdoilla on luonteeltaan epäkriittinen, koska se estää tieteen perimmäisten lähtökohtien kriittisen arvioinnin ja tekee ateistisen vakaumuksen immuuniksi kritiikille. Tieteessä tulisi vallita pluralistinen vapaus, jossa tutkimusta tehdään erilaisista peruslähtökohdista, jotka käyvät dialogia toistensa kanssa.

Kaikki tieteellinen tutkimus edellyttää kokonaisvaltaista ideaa: (a) maailmankaikkeuden alkuperästä, (b) sen yhtenäisyyden perustasta ja (c) sen perimmäisestä järjestyksestä. Näiden filosofisten perusideoiden tasolla jokaisen tieteentekijän työhön vaikuttaa hänen uskonnollinen (teistinen, ateistinen, agnostinen) vakaumuksensa, joka on luonteeltaan välittömän perususkomuksen kaltainen. Tieteellisten hypoteesien taso on alisteinen filosofisten perusideoiden tasolle. Yksityiskohtia ei voi ymmärtää ilman käsitystä kokonaisuudesta, ja kokonaiskäsitystä ei rajallinen ihminen voi rakentaa yksittäisiä tosiasioita koskevan tiedon varaan, koska ihminen ei ole kaikkitietävä olento. Siksi erilaisten kokonaiskäsitysten on kilpailtava tieteellisessä tutkimuksessa ja niitä on arvioitava selitysvoiman ja johdonmukaisuuden pohjalta.

Moderni naturalistinen tietokäsitys ei tee oikeutta tietoprosessin luonteelle väittäessään, että kaiken tiedon lähtökohtana on yksittäisiä luonnollisia tosiasioita koskeva tieto. (1) Oletuksen mukaan tunnemme maailman ensin tosiasioiden tasolla. (2) Muodostamme käsityksen arvoista vasta toissijaisesti. (3) Jos yleensä on mahdollista tietää jotakin Jumalasta (todellisuuden alkuperästä, yhtenäisyyden perustasta, kokonaistarkoituksesta), Jumalaa koskevan tiedon tulee olla johdettavissa luonnollisista tosiasioista.

Charles Taylorin mukaan naturalismin kolme tietoteoreettista oletusta ovat harhaanjohtavia. Todellisuudessa tietoprosessin järjestys on päinvastainen. (1) Kysymys Jumalasta ei ole tietoprosessin viimeinen askel vaan tietoprosessin lähtökohta, jonka pohjalta kaikki muu jäsentyy. (2) Käsitys Jumalasta ohjaa käsitystä arvoista. (3) Käsitys Jumalasta jäsentää käsitystä tosiasioista.

Olen kirjassani ''[[Usko, tiede ja evoluutio]]'' antanut useita esimerkkejä siitä, miten Darwinin ja modernien naturalistien luonnontieteellinen päättely rakentuu tietynlaisen jumalakäsityksen varaan. Jokainen ihminen joutuu ensin ottamaan kantaa Jumalaan, koska yksittäiset tosiasiat on tulkittava kokonaiskäsityksen valossa. Tosiasioiden tulkinta värittyy sen pohjalta, millainen käsitys ihmisellä on Jumalasta ja olettaako hän Jumalan olevan olemassa.

[[Kreationismi|Luomisteoria]] tai [[suunnitteluteoria|älykkään suunnitelman]] teoria vaikuttaa ensisijaisesti välittömän perususkomuksen ja sen varaan rakentuvien filosofisten ideoiden tasolla. Tässä mielessä älykkään suunnitelman teoria on ikivanha, koska jo Sokrates ja Platon kannattivat sitä (ks. Sedley 2007). Jos Sokrates eläisi tänään, Skepsis ry ei voisi antaa Sokrateelle Sokrates-palkintoa vaan joutuisi antamaan hänelle huuhaa-palkinnon.

===Lopuksi===
Kristillinen käsitys kolmiyhteisestä Jumalasta kolmen persoonan dialogisena suhteena tarjoaa perustan tieteellisen keskustelun avoimuudelle ja itsekriittisyydelle. Tieteellisen keskustelun kannalta on ongelmallista luopua argumenteista ja korvata ne tunteenomaisella leimaamisella, koska tällöin estetään välittömien perususkomusten testaaminen tieteellisessä keskustelussa.

===Kirjallisuus===
*Bahtin, M. (1991) ''Dostojevskin poetiikan ongelmia''. Orient Express.
*Coates, R. (1998) ''Christianity in Bakhtin. God and the Exiled Author''. Cambridge University Press.
*Sedley, D. (2007) ''Creationism and Its Critics in Antiquity''. University of California Press.
*Taylor, C, (2007) ''A Secular Age''. Harvard University Press.

[[Luokka:Filosofia]]
[[Luokka:Alkuperähypoteesit]]
[[Luokka:Evoluutiokritiikki]]

Tapio Puolimatka

2009-02-17T11:38:03Z

Gabonica: /* Internet */ http://www.tapiopuolimatka.net/ Tapio Puolimatkan kotisivut

{{Tieteilijä
| tieteilijän nimi =
| tieteilijän alkuperäinen nimi =
| kuva =
| kuvan leveys =
| kuvateksti =
| syntymäaika =
| syntymäpaikka =
| kuolinaika =
| kuolinpaikka =
| asuinpaikat =
| kansalaisuus =
| sukujuuret =
| tutkimusalue =
| instituutti = Jyväskylän Yliopisto
| alma mater =
| ohjaaja =
| oppilaat =
| tunnetut työt =
| palkinnot =
| uskonto =
| allekirjoitus =
| alaviitteet =
}}

'''Tapio Puolimatka''' (KT, VTT) toimii [[wp:kasvatustiede|kasvatustieteen]] [[wp:professori|professori]]na [[wp:Jyväskylän yliopisto|Jyväskylän yliopisto]]ssa. Hänellä on kaksi [[wp:Helsingin yliopisto|Helsingin yliopisto]]ssa suoritettua tohtorin tutkintoa.

== Elämän kulku ==

Vuonna [[wp:1989|1989]] Puolimatka suoritti [[wp:käytännöllinen filosofia|käytännöllisen filosofian]] alan [[wp:valtiotiede|valtiotieteen]] [[wp:tohtorin tutkinto|tohtorin tutkinnon]], vuonna [[wp:1996|1996]] kasvatustieteen tohtorin tutkinnon. Filosofian kandidaatin tutkinnon hän oli suorittanut vuonna [[wp:1986|1986]] pääaineenaan [[wp:uskontotiede|uskontotiede]].

Vuonna [[wp:1993|1993]] hänet nimitettiin käytännöllisen filosofian [[wp:dosentti|dosentiksi]] Helsinkiin erikoistumisaloinaan [[wp:etiikka|etiikka]], [[wp:yhteiskuntafilosofia|yhteiskuntafilosofia]] ja [[wp:kasvatusfilosofia|kasvatusfilosofia]]. Lisäksi hänet on nimitetty [[wp:sosiaalipedagogiikka|sosiaalipedagogiikan]] dosentiksi [[wp:Kuopion yliopisto|Kuopioon]] ja kasvatustieteen dosentiksi [[wp:Tampereen yliopisto|Tampereelle]] vuonna [[wp:2002|2002]].

Puolimatka on toiminut Suomessa toistakymmentä vuotta yliopiston tutkijana, assistenttina, yliassistenttina, lehtorina ja professorina. Lisäksi hänellä on tutkijankokemusta usean vuoden ajalta [[wp:Yhdysvallat|Yhdysvalloista]] ja [[wp:Israel|Israel]]ista.

Teoksissaan hän on käsitellyt tieteen, uskonnon ja kasvatuksen aiheita filosofian näkökulmasta.

== Ajankohtaista ==

[[Skepsis|Skepsis ry]] antoi [[Huuhaa_palkinto_2008|vuoden 2008 Huuhaa-palkinnon]] [[wp:Uusi Tie|Kustannus Oy Uusi Tielle]] Tapio Puolimatkan kirjojen ''[[Usko, tiede ja Raamattu]]'' ja ''[[Usko, tiede ja evoluutio]]'' julkaisusta. Skepsis ei puuttunut kirjojen varsinaiseen asiasisältöön vaan katsoi kirjojen tarkoitukseksi [[kreationismi|luomisopin]] tuomisen kouluopetukseen ja sanoi olevansa huolissaan kasvatustieteen puolesta, kun alan professori esittää tällaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.skepsis.fi/palkinto/huuhaa_2008.html | Nimeke=Huuhaa-palkinto 2008 | Ajankohta=3.12.2008 | Tekijä= | Julkaisija=Skepsis ry | Viitattu=4.12.2008}}</ref>

Lehtihaastattelussa Puolimatka arvostelee Skepsiksen argumentointia epäselväksi sekä katsoo Skepsiksen tehneen perustavanlaatuisen sekaannuksen kirjan sisällön suhteen, mutta kertoo, ettei ole pahoillaan saamasta tunnustuksesta, ja odottaa kutsua keskustelemaan kirjan sisällöstä. <ref> http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7171&Itemid=38 luettu 9.12.2008</ref> Kotimaa-lehti julkaisi Puolimatkan vastineen Skepsiksen palkintoon 18.12.2008 <ref> http://www.apologetiikkawiki.org/Uusateismin_tunnekieli </ref>.
Puolimatka kommentoi palkintoa [[wp:Ristin voitto|Ristin voitto]] -lehdessä: "Huuhaa-palkinto on keveämpää, osittain huumorilla höystettyä irvailua. Sana 'huuhaa' on voimakasta tunneviestintää, joka oikeuttaa tietyn maailmankatsomuksen hylkäämistä ilman järkiperusteluja. Olen kuitenkin iloinen, että ateistit kiinnittävät huomiota kirjoihini." <ref> Ristin Voitto 10.12.2008 sivu 14 </ref>

== Teoksia ==

* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kasvatus ja filosofia | Selite=2. uudistettu painos (1. painos 1995, 3. painos 1999) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-26-4249-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa | Selite=2. painos 2001 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-26-4286-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Launonen, Leevi & Puolimatka, Tapio | Nimeke=Sosiaalipedagogiikan ihmiskäsitykset ja etiikka | Selite=Kuopion yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus, Opetusjulkaisuja 5/1999 | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Kuopion yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-781-044-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: Minuuden rakentamisen filosofia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-26-4458-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Opetuksen teoria: Konstruktivismista realismiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-26-4816-4}}
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kasvatus, arvot ja tunteet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-26-5085-1}}
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Usko, tieto ja myytit]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-26-5347-8}}
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Usko, tiede ja Raamattu]] | Selite=3. painos 2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Uusi tie | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-619-467-0 (teoksessa virh. ISBN 978-951-619-497-0)}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Usko, tiede ja evoluutio]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Uusi Tie | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-619-498-4}}

== Katso myös ==
=== Internet ===
* [http://www.tapiopuolimatka.net/ Tapio Puolimatkan kotisivut]
:* [http://www.helsinki.fi/filosofia/kfilo/henk/puolimatka.htm kotisivut Helsingin yliopistolla]
* [http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7171&Itemid=38 Huuhaa-palkittu Puolimatka: Epäselvää argumentointia Skepsikseltä (Kotimaa)]
* [http://video.google.com/videoplay?docid=-1479628532032841642&hl=en Tapio puolimatka: ''Naturalismi ja sen kritiikki''] (video)

=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Usko, tieto ja myytit]]
* [[Usko, tiede ja evoluutio]]

== Viitteet ==
{{viitteet}}

[[Luokka:Henkilöt]]

Huuhaa-palkinto 2008

2009-02-11T22:07:18Z

Gabonica: /* Palkintojenjako ja professori Puolimatkan luento */ Kuva:NaturalismiJaSenKriitiikki 0889.JPG

[[Kuva:HuuhaaPalkinto2008.JPG|200px|right|thumb|Vuoden 2008 Huuhaa-palkinto]]
[[Skepsis ry]] antoi vuonna 2008 huuhaa-palkintonsa [[wp:Uusi Tie|Uusi Tie -kustannukselle]] [[Tapio Puolimatka|professori Puolimatkan]] [[Usko, tieto ja raamattu]] sekä [[Usko, tiede ja evoluutio]] -kirjojen julkaisemisesta. Lyhyessä vastineessaan [[Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa]] Skeptikko-lehdessä 4/2008 Puolimatka kysyy skepsiksen hallitukselta muumuassa seuraavaa: "Onko tieteen itsekriittisyyden ja avoimuuden mukaista vastata argumentteihin tunteenomaisella leimaamisella ilman perusteluja?". [[wp:Esko Valtaoja|Esko Valtaoja]] oli ehdottanut palkinnon antamista kritisoimalleen Puolimatkalle "vapaa-ajattelijoiden" ja Skepsis ry:n yhteisessä biologian ja maantieteen opettajille järjestetyssä yksipuolisessa seminaarissa. Useat tahot ovat todenneet, että Skepsis ry:n hallitus ei ilmeisesti ole tutustunut Puolimatkan kirjoihin ennen palkinnon antamista. Kotimaa-lehdelle antamassaan [http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7171&Itemid=38 kommentissa] Puolimatka kiinnittää huomiota siihen, että Skepsis ry:n perustelut eivät puutu kirjojen asiasisältöön vaan ainoastaan projisoivat Puolimatkalle motiivin, josta palkinto sitten annetaan. Puolimatka on argumentoinut artikkelissaan [[Uusateismin_tunnekieli|uusateistien tunnekielestä]], että [[uusateismi|uusateistit]] käyvät keskustelua leimaamisen ja tunnekielen keinoin kestävien järkiperusteluiden puutteen takia. Sekä Skepsiksen olemattomat perustelut että Esko Valtaojan käyttämä tunnekieli ovat oivia esimerkkejä tästä.

==Skepsiksen olemattomat perustelut==
On mielenkiintoista, että kriittistä ajattelua näennäisesti peräänkuuluttavan Skepsis ry:n perustelut palkinnolle ovat lähinnä tunteisiin vetoavaa leimaamista ja propagandaa ja sisältävät useita [[argumentointivirheet|argumentointivirheitä]]<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Huuhaa Skepsis ry - uus-inkvisition tuorein ajojahti | Osoite = http://www.intelligentdesign.fi/2008/12/05/huuhaa-skepsis-ry-uus-inkvisition-tuorein-ajojahti/ | Viitattu = 6.1.2009 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = IntelligentDesign.fi | Ajankohta = 05.12.2008 }} </ref>. Skepsis ei perusteluissaan puutu kirjojen sisältöön vaan tyytyy projisoimaan Puolimatkalle motiivin, josta se sitten on olevinaan huolissaan. Leimaavan palkinnon antaminen pelkän motiivin – vieläpä projisoidun – perusteella on erittäin arveluttavaa. Skepsiksen olisi pitänyt perustella professori Puolimatkan leimaaminen näyttäen selvästi, miten Puolimatkan argumentointi ja siten hänen johtopäätöksensä ovat virheellisiä.

==Skepsiksen uskonnollinen sitoutuminen naturalismiin==
Vaikka Skepsis ry väittääkin olevansa uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, sen käytännön toiminta vaikuttaa ateismin asian ajamiselta. Useimmat Skepsis ry:n hallituksen jäsenet ovat ateisteja tai agnostikkoja, ja Skepsis on julkaissut uskonto- ja kirkkokriittisiä artikkeleita lehdessään. Lisäksi esimerkiksi "vapaa-ajattelijoiden" puheenjohtaja on Skepsis ry:n hallituksen jäsen. Tästä lisää blogi-artikkelissa ja siihen liittyvässä keskustelussa: [http://uskonpuolesta.blogspot.com/2008/12/valtaojan-ja-skepsiksen-huuhaa.html ''Valtaojan ja Skepsiksen huuhaa-argumentit'']

==Keskustelua 'palkinnon' ympärillä==
Skepsiksen hallituksen jäsen [[wp:Jussi K. Niemelä|Jussi K. Niemelä]], Uusi Tie -kustannuksen edustaja [[Leif Nummela]] ja Tapio Puolimatka keskustelivat palkinnon perusteluista Turunen-radio-ohjelmassa, joka on [http://www.patmos.fi/media/mp3/turunen/turunen_94_081214.mp3 kuunneltavissa verkossa]. Niemelä ei vaikuttanut olevan tietoinen Puolimatkan kirjojen sisällöstä.

Esko Valtaoja kommentoi huuhaa-palkintoa [http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7294&Itemid=38 Kotimaa-lehden verkkosivuilla] ja väittää Puolimatkan ajavan [[kiila-strategia|kiila-strategiaa]].

Puolimatka kiinnittää [[Vastine_Valtaojalle|vastineessaan]] huomiota siihen, että Valtaojalla ei näytä olevan asiapitoista sisältöä kommentissaan, ja katsoo, että tähän mennessä väittelyistä kieltäytyneen Valtaojan tulisi jatkossa olla valmis väittelemään asiasta.

Toinen [http://www.helsinki.fi/~pjojala/skepsis.htm artikkeli] sisältää lisää aihetodisteita sille, että Skepsiksen hallitus ei palkintoa antaessaan ollut perehtynyt Puolimatkan kirjoihin. Tätä tukee myös se, että eräs radiossakin Skepsiksen päätöstä puolustanut Skepsiksen hallituksen jäsen pyyteli Puolimatkan kirjoista kopioita vasta radiokeskustelun jälkeen – siis vasta paljon itse palkinnonannosta päättämisen jälkeen.

Lyhyessä vastineessaan [[Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa]] Skeptikko-lehdessä 4/2008 Puolimatka kysyy skepsiksen hallitukselta muunmuassa seuraavaa: {{Sitaatti|Onko tieteen itsekriittisyyden ja avoimuuden mukaista vastata argumentteihin tunteenomaisella leimaamisella ilman perusteluja?}}

==Palkintojenjako ja professori Puolimatkan luento==
[[Kuva:Uusitie-Huuhaa.jpg|thumb|right|300px|Uusitien kustannuspäällikkö Sonja Falk kiitti Skepsis ry:tä palkinnosta, sillä se on huomattavasti edistänyt Puolimatkan kirjan myyntiä.]]
Skepsis ry:n kokouksen jälkeen keskiviikkoiltana 4.2.2009 Tieteiden talossa Helsingissä järjestettiin tilaisuus, jossa yhdistys viivästyneesti jakoi molemmat palkintonsa (joista "huuhaa-palkinnon" vasta toisen kerran suoraan vastaanottajatahon edustajalle), minkä jälkeen professori Puolimatka piti noin kalenteritunnin mittaisen luennon aiheesta "Naturalismi ja sen kritiikki". Luennon jälkeen oli peräti kolme etukäteen pyydettyä kommenttipuheenvuoroa sekä professori Puolimatkan lyhyt loppupuheenvuoro.

"Sokrates-palkinnon" saanut toimittaja totesi pyrkivänsä levittämään maallistumista. Uuden Tien edustaja taas kiitti "huuhaa-palkinnon" nostaneen Tapio Puolimatkan kirjojen menekin 10.000:n tietämiin ja luovutti vastalahjaksi Skepsikselle yhtiön "hardcore-tuotteen", päivittäishartauskirjan.

Professori Puolimatka oli onnistunut mahduttamaan luentoonsa paljon keskeistä aineistoa, mm.
* [[wp:demarkaatio-ongelma|tieteen naturalistisen rajauksen]] alan ammattilaisten piirissä yleisesti tunnustettu filosofinen kestämättömyys ja
* naturalististen tieteenfilosofien tietoinen turvautuminen huonoihin mutta tehokkaisiin "kansanomaisiin" argumentteihin puolustaessaan tätä rajausta tiedeyhteisön ulkopuolisissa esiintymisissään (ja miten he pyrkivät puolustelemaan tätä käyttäytymistään tiedeyhteisön sisällä ja koettavat pyrkiä tilanteeseen, jossa kukaan ei joutuisi harhatiedottajan rooliin kovin usein vaan voitaisiin vuorotella),
* perususkomusten välttämättömyys ajattelun ja tutkimusintuitioiden pohjana, teistisen ja naturalistisen (käytännössä jokseenkin ateistisen) perususkomuksen rinnasteisuus tutkimusta edeltävänä ja suuntaavana (tietyssä mielessä) uskonnollisena lähtökohtana,
* teistisen perususkomuksen mahdollistama suurempi avoimuus tutkimushypoteesien esikarsinnassa ja sen hedelmällisyys käytännön pioneeritutkimuksessa, mistä esimerkkinä Newtonin painovoimalain edellyttämä mekanistisesti selittämättömän kaukovaikutuksen mahdollisuus, sekä
* teistisen ajattelun varaan rakentuneen kulttuuripohjan ratkaiseva vaikutus modernin luonnontieteen synnyn mahdollistajana (minkä on todennut myös Nobel-palkittu kemian tutkija [[wp:Melvin Calvin|Melvin Calvin]]) sekä
* tämän seikan myöhempi piilottaminen positivistisvaikutteisessa [[wp:tieteen historia|tieteen historiankirjoituksessa]] ja ennen vuotta 1967 vallinneessa naturalistisessa [[wp:tieteenfilosofia|tieteenfilosofiassa]] ([[wp:Alvin Plantinga|Alvin Plantinga]]n [http://theosproject.blogspot.com/2007/09/god-and-other-minds-alvin-plantinga.html ''God and Other Minds: A Study of the Rational Justification of Belief in God''] -teos käänsi suunnan),
* siihen asti tuntemattomien luonnonlakien olemassaolon mahdollisuuden päätteleminen teistisen perususkomuksen pohjalta Lainantajan olemassaolosta ja toimintavapaudesta, mikä johti empiirisen tutkimuksen mahdollisuuteen ja korvaamattomuuteen ja näin modernin luonnontieteen syntyyn,
* naturalismin asema teististen perususkomusten varaan perustuvan tieteellisen ajattelun "vapaamatkustajana" tai "käenpoikana", joka kyllä on omaksunut toimiviksi osoittautuneet teistispohjaisen kulttuurin intuitiot ja pystyy niitä hyödyntämään muttei uusintamaan eikä edelleenkehittämään vaan pikemminkin nävertää kuin ylläpitää tulevaisuuden menestyksellisen tieteenteon perustuksia,
* suunnittelun ja sattuma-luonnonvalintamekanismin välisen vastakkainasettelun yli 2.500-vuotinen historia ja [[wp:Sokrates|Sokrates]] nimenomaan suunnitteluvaihtoehdon puolustajana, jolle Skepsis olisi joutunut antamaan "huuhaa-palkinnon", sekä
* Helsingin Sanomien taannoisessa [http://sipura.pp.fi/Artikkelit/puolimatka.pdf vieraskynä-artikkelissa] referoitujen juutalaistaustaisen ateistifilosofin [[wp:Thomas Nagel|Thomas Nagelin]] ajatusten synnyttämä voimakas mutta harhainen reaktio [http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7294&Itemid=38 kiilastrategiasyytöksineen] osoituksena naturalistisen perususkomuksen pyrkimyksestä asettautua kritiikin ulottumattomiin ("tieteen pelisääntöjen" nojalla immuuniksi mahdollisille kumoajille), mikä nimenomaan tekee siitä älyllisessä mielessä kestämättömän asenteen.

Kommenttipuheenvuorojen käyttäjät eivät yrittäneetkään väittää, että professori Puolimatkan esitys olisi sisältänyt asiavirheitä, saati perustella, että hänen teoksensa olisivat "huuhaata". Kritiikkiä tuli lähinnä siitä, että esityksessä oli käsitelty niin monia asioita tai että toisaalta ei ollut käsitelty vielä useampia asioita tai että kommentoija ei ollut ymmärtänyt käsiteltyjen asioiden keskinäisyhteyksiä.
Viimeinen kommenttipuheenvuoron esittäjä, Prof. Mauri Åhlberg, totesi ettei ollut lukenut Puolimatkan kirjaa, mutta kommentoi kun häntä kerran oli Skepsiksen taholta siihen pyydetty.

[[Kuva:NaturalismiJaSenKriitiikki 0889.JPG|thumb|right|350px|Puolimatka tarkasteli luennolla mm. tieteentekijöiden moraalisia ongelmia tieteen popularisoimisessa.]]
Loppupuheenvuorossaan professori Puolimatka
* kiitti kommentoijia täydentävistä näkökulmista,
* selvitti tarkemmin, miten nimenomaan kristinuskon erityispiirteet (perisyntioppi, inkarnaatio-oppi ja kolminaisuusoppi) olivat olleet luonnontieteellisen vallankumouksen ja myöhempienkin tutkimusinnovaatioiden pohjana,
* totesi, että moniin kommentoijien kysymyksiin oli hänen kirjoissaan jo vastaukset valmiina, muttei kaikkea voinut mahduttaa yhteen luentoon, sekä
* arvioi, että koska aiemmin vaikutussuunta on ollut etupäässä tieteenfilosofiasta erityistieteisiin päin, niin tieteenfilosofiassa jo tapahtunut teistinen käänne voi olla odotettavissa myös laajemmin tiedeyhteisössä.

Mitään asiallista oikeutusta vuoden 2008 "huuhaa-palkinnon" kohdentamiselle tässä(kään) tilaisuudessa esiin tulleista seikoista ei siis ollut löydettävissä. Nähtäväksi jää, löytyneekö sellaista sittenkään, kun Skepsis ry:n hallituksen jäsen Jussi K. Niemelä ennakkotietojen mukaan luennoi Savonlinnan seurakuntakeskuksessa (Kirkkokatu 17) lauantaina 14.3.2009 aiheesta "Miksi Tapio Puolimatka sai huuhaa –palkinnon?" Lisätietoja tästä ja muistakin aihepiiriin liittyvistä tilaisuuksista on [[ApologetiikkaWiki:Ajankohtaista|ajankohtaista-sivulla]].

==Johtopäätökset==
Näyttää siis melko selvältä, että vuoden 2008 huuhaa-palkinto annettiin ateistis-materialististen ennakkoluulojen perusteella, perehtymättä kohteena oleviin kirjoihin tai leimattavan henkilön ajatteluun. Tämä on huolestuttava yritys akateemisen keskustelun rajoittamiseksi – ja siinä sivussa Puolimatkan akateemisen uran torpedoimiseksi. Skepsikselle ehdotettu uus-inkvisitio-nimi tuntuisikin tulevan ansiosta. Puolimatka taas vaikuttaa Sokrates-tyyppiseltä, kantansa syvällisesti perustelevalta ja ympäristönsä myyttejä kyseenalaistavalta filosofilta, jota ennakkoluuloiset mutta itsevarmat tahot omaksi häpeäkseen vainoavat. (Analogia on siinäkin mielessä toimiva, että Sokrateskin uskoi kaiken takana olevaan Älyyn. Sokrates ei ilmeisesti saisi Skepsis ry:n Sokrates-palkintoa vaan huuhaa-palkinnon.)

==Aiheesta muualla==
=== Internet ===
* [http://video.google.com/videoplay?docid=-1479628532032841642&hl=en Tapio puolimatka: ''Naturalismi ja sen kritiikki''] (video)

==Viitteet==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Skepsis]]

Tiedosto:NaturalismiJaSenKriitiikki 0889.JPG

2009-02-11T22:02:22Z

Gabonica: {{Tiedot | Kuvaus = Naturalismi ja sen kritiikki -luento | Alkuperä = Uusitien ystävällisellä luvalla | Tekijä = Uusitie | Päiväys = 19.2.2009 | Oikeudet = 35px Kuvaa käytetään ApologetiikkaWikissä rajoitetussa mää

{{Tiedot | Kuvaus = Naturalismi ja sen kritiikki -luento | Alkuperä = Uusitien ystävällisellä luvalla | Tekijä = Uusitie | Päiväys = 19.2.2009 | Oikeudet = [[Kuva:Red copyright.png|35px]] Kuvaa käytetään ApologetiikkaWikissä rajoitetussa määrin artikkelissa [[Huuhaa-palkinto 2008]] Kustannus Oy Uusitie luvalla.}}

Huuhaa-palkinto 2008

2009-02-11T22:00:07Z

Gabonica: Kuva:HuuhaaPalkinto2008.JPG

[[Kuva:HuuhaaPalkinto2008.JPG|200px|right|thumb|Vuoden 2008 Huuhaa-palkinto]]
[[Skepsis ry]] antoi vuonna 2008 huuhaa-palkintonsa [[wp:Uusi Tie|Uusi Tie -kustannukselle]] [[Tapio Puolimatka|professori Puolimatkan]] [[Usko, tieto ja raamattu]] sekä [[Usko, tiede ja evoluutio]] -kirjojen julkaisemisesta. Lyhyessä vastineessaan [[Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa]] Skeptikko-lehdessä 4/2008 Puolimatka kysyy skepsiksen hallitukselta muumuassa seuraavaa: "Onko tieteen itsekriittisyyden ja avoimuuden mukaista vastata argumentteihin tunteenomaisella leimaamisella ilman perusteluja?". [[wp:Esko Valtaoja|Esko Valtaoja]] oli ehdottanut palkinnon antamista kritisoimalleen Puolimatkalle "vapaa-ajattelijoiden" ja Skepsis ry:n yhteisessä biologian ja maantieteen opettajille järjestetyssä yksipuolisessa seminaarissa. Useat tahot ovat todenneet, että Skepsis ry:n hallitus ei ilmeisesti ole tutustunut Puolimatkan kirjoihin ennen palkinnon antamista. Kotimaa-lehdelle antamassaan [http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7171&Itemid=38 kommentissa] Puolimatka kiinnittää huomiota siihen, että Skepsis ry:n perustelut eivät puutu kirjojen asiasisältöön vaan ainoastaan projisoivat Puolimatkalle motiivin, josta palkinto sitten annetaan. Puolimatka on argumentoinut artikkelissaan [[Uusateismin_tunnekieli|uusateistien tunnekielestä]], että [[uusateismi|uusateistit]] käyvät keskustelua leimaamisen ja tunnekielen keinoin kestävien järkiperusteluiden puutteen takia. Sekä Skepsiksen olemattomat perustelut että Esko Valtaojan käyttämä tunnekieli ovat oivia esimerkkejä tästä.

==Skepsiksen olemattomat perustelut==
On mielenkiintoista, että kriittistä ajattelua näennäisesti peräänkuuluttavan Skepsis ry:n perustelut palkinnolle ovat lähinnä tunteisiin vetoavaa leimaamista ja propagandaa ja sisältävät useita [[argumentointivirheet|argumentointivirheitä]]<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Huuhaa Skepsis ry - uus-inkvisition tuorein ajojahti | Osoite = http://www.intelligentdesign.fi/2008/12/05/huuhaa-skepsis-ry-uus-inkvisition-tuorein-ajojahti/ | Viitattu = 6.1.2009 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = IntelligentDesign.fi | Ajankohta = 05.12.2008 }} </ref>. Skepsis ei perusteluissaan puutu kirjojen sisältöön vaan tyytyy projisoimaan Puolimatkalle motiivin, josta se sitten on olevinaan huolissaan. Leimaavan palkinnon antaminen pelkän motiivin – vieläpä projisoidun – perusteella on erittäin arveluttavaa. Skepsiksen olisi pitänyt perustella professori Puolimatkan leimaaminen näyttäen selvästi, miten Puolimatkan argumentointi ja siten hänen johtopäätöksensä ovat virheellisiä.

==Skepsiksen uskonnollinen sitoutuminen naturalismiin==
Vaikka Skepsis ry väittääkin olevansa uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, sen käytännön toiminta vaikuttaa ateismin asian ajamiselta. Useimmat Skepsis ry:n hallituksen jäsenet ovat ateisteja tai agnostikkoja, ja Skepsis on julkaissut uskonto- ja kirkkokriittisiä artikkeleita lehdessään. Lisäksi esimerkiksi "vapaa-ajattelijoiden" puheenjohtaja on Skepsis ry:n hallituksen jäsen. Tästä lisää blogi-artikkelissa ja siihen liittyvässä keskustelussa: [http://uskonpuolesta.blogspot.com/2008/12/valtaojan-ja-skepsiksen-huuhaa.html ''Valtaojan ja Skepsiksen huuhaa-argumentit'']

==Keskustelua 'palkinnon' ympärillä==
Skepsiksen hallituksen jäsen [[wp:Jussi K. Niemelä|Jussi K. Niemelä]], Uusi Tie -kustannuksen edustaja [[Leif Nummela]] ja Tapio Puolimatka keskustelivat palkinnon perusteluista Turunen-radio-ohjelmassa, joka on [http://www.patmos.fi/media/mp3/turunen/turunen_94_081214.mp3 kuunneltavissa verkossa]. Niemelä ei vaikuttanut olevan tietoinen Puolimatkan kirjojen sisällöstä.

Esko Valtaoja kommentoi huuhaa-palkintoa [http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7294&Itemid=38 Kotimaa-lehden verkkosivuilla] ja väittää Puolimatkan ajavan [[kiila-strategia|kiila-strategiaa]].

Puolimatka kiinnittää [[Vastine_Valtaojalle|vastineessaan]] huomiota siihen, että Valtaojalla ei näytä olevan asiapitoista sisältöä kommentissaan, ja katsoo, että tähän mennessä väittelyistä kieltäytyneen Valtaojan tulisi jatkossa olla valmis väittelemään asiasta.

Toinen [http://www.helsinki.fi/~pjojala/skepsis.htm artikkeli] sisältää lisää aihetodisteita sille, että Skepsiksen hallitus ei palkintoa antaessaan ollut perehtynyt Puolimatkan kirjoihin. Tätä tukee myös se, että eräs radiossakin Skepsiksen päätöstä puolustanut Skepsiksen hallituksen jäsen pyyteli Puolimatkan kirjoista kopioita vasta radiokeskustelun jälkeen – siis vasta paljon itse palkinnonannosta päättämisen jälkeen.

Lyhyessä vastineessaan [[Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa]] Skeptikko-lehdessä 4/2008 Puolimatka kysyy skepsiksen hallitukselta muunmuassa seuraavaa: {{Sitaatti|Onko tieteen itsekriittisyyden ja avoimuuden mukaista vastata argumentteihin tunteenomaisella leimaamisella ilman perusteluja?}}

==Palkintojenjako ja professori Puolimatkan luento==
[[Kuva:Uusitie-Huuhaa.jpg|thumb|right|300px|Uusitien kustannuspäällikkö Sonja Falk kiitti Skepsis ry:tä palkinnosta, sillä se on huomattavasti edistänyt Puolimatkan kirjan myyntiä.]]
Skepsis ry:n kokouksen jälkeen keskiviikkoiltana 4.2.2009 Tieteiden talossa Helsingissä järjestettiin tilaisuus, jossa yhdistys viivästyneesti jakoi molemmat palkintonsa (joista "huuhaa-palkinnon" vasta toisen kerran suoraan vastaanottajatahon edustajalle), minkä jälkeen professori Puolimatka piti noin kalenteritunnin mittaisen luennon aiheesta "Naturalismi ja sen kritiikki". Luennon jälkeen oli peräti kolme etukäteen pyydettyä kommenttipuheenvuoroa sekä professori Puolimatkan lyhyt loppupuheenvuoro.

"Sokrates-palkinnon" saanut toimittaja totesi pyrkivänsä levittämään maallistumista. Uuden Tien edustaja taas kiitti "huuhaa-palkinnon" nostaneen Tapio Puolimatkan kirjojen menekin 10.000:n tietämiin ja luovutti vastalahjaksi Skepsikselle yhtiön "hardcore-tuotteen", päivittäishartauskirjan.

Professori Puolimatka oli onnistunut mahduttamaan luentoonsa paljon keskeistä aineistoa, mm.
* [[wp:demarkaatio-ongelma|tieteen naturalistisen rajauksen]] alan ammattilaisten piirissä yleisesti tunnustettu filosofinen kestämättömyys ja
* naturalististen tieteenfilosofien tietoinen turvautuminen huonoihin mutta tehokkaisiin "kansanomaisiin" argumentteihin puolustaessaan tätä rajausta tiedeyhteisön ulkopuolisissa esiintymisissään (ja miten he pyrkivät puolustelemaan tätä käyttäytymistään tiedeyhteisön sisällä ja koettavat pyrkiä tilanteeseen, jossa kukaan ei joutuisi harhatiedottajan rooliin kovin usein vaan voitaisiin vuorotella),
* perususkomusten välttämättömyys ajattelun ja tutkimusintuitioiden pohjana, teistisen ja naturalistisen (käytännössä jokseenkin ateistisen) perususkomuksen rinnasteisuus tutkimusta edeltävänä ja suuntaavana (tietyssä mielessä) uskonnollisena lähtökohtana,
* teistisen perususkomuksen mahdollistama suurempi avoimuus tutkimushypoteesien esikarsinnassa ja sen hedelmällisyys käytännön pioneeritutkimuksessa, mistä esimerkkinä Newtonin painovoimalain edellyttämä mekanistisesti selittämättömän kaukovaikutuksen mahdollisuus, sekä
* teistisen ajattelun varaan rakentuneen kulttuuripohjan ratkaiseva vaikutus modernin luonnontieteen synnyn mahdollistajana (minkä on todennut myös Nobel-palkittu kemian tutkija [[wp:Melvin Calvin|Melvin Calvin]]) sekä
* tämän seikan myöhempi piilottaminen positivistisvaikutteisessa [[wp:tieteen historia|tieteen historiankirjoituksessa]] ja ennen vuotta 1967 vallinneessa naturalistisessa [[wp:tieteenfilosofia|tieteenfilosofiassa]] ([[wp:Alvin Plantinga|Alvin Plantinga]]n [http://theosproject.blogspot.com/2007/09/god-and-other-minds-alvin-plantinga.html ''God and Other Minds: A Study of the Rational Justification of Belief in God''] -teos käänsi suunnan),
* siihen asti tuntemattomien luonnonlakien olemassaolon mahdollisuuden päätteleminen teistisen perususkomuksen pohjalta Lainantajan olemassaolosta ja toimintavapaudesta, mikä johti empiirisen tutkimuksen mahdollisuuteen ja korvaamattomuuteen ja näin modernin luonnontieteen syntyyn,
* naturalismin asema teististen perususkomusten varaan perustuvan tieteellisen ajattelun "vapaamatkustajana" tai "käenpoikana", joka kyllä on omaksunut toimiviksi osoittautuneet teistispohjaisen kulttuurin intuitiot ja pystyy niitä hyödyntämään muttei uusintamaan eikä edelleenkehittämään vaan pikemminkin nävertää kuin ylläpitää tulevaisuuden menestyksellisen tieteenteon perustuksia,
* suunnittelun ja sattuma-luonnonvalintamekanismin välisen vastakkainasettelun yli 2.500-vuotinen historia ja [[wp:Sokrates|Sokrates]] nimenomaan suunnitteluvaihtoehdon puolustajana, jolle Skepsis olisi joutunut antamaan "huuhaa-palkinnon", sekä
* Helsingin Sanomien taannoisessa [http://sipura.pp.fi/Artikkelit/puolimatka.pdf vieraskynä-artikkelissa] referoitujen juutalaistaustaisen ateistifilosofin [[wp:Thomas Nagel|Thomas Nagelin]] ajatusten synnyttämä voimakas mutta harhainen reaktio [http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7294&Itemid=38 kiilastrategiasyytöksineen] osoituksena naturalistisen perususkomuksen pyrkimyksestä asettautua kritiikin ulottumattomiin ("tieteen pelisääntöjen" nojalla immuuniksi mahdollisille kumoajille), mikä nimenomaan tekee siitä älyllisessä mielessä kestämättömän asenteen.

Kommenttipuheenvuorojen käyttäjät eivät yrittäneetkään väittää, että professori Puolimatkan esitys olisi sisältänyt asiavirheitä, saati perustella, että hänen teoksensa olisivat "huuhaata". Kritiikkiä tuli lähinnä siitä, että esityksessä oli käsitelty niin monia asioita tai että toisaalta ei ollut käsitelty vielä useampia asioita tai että kommentoija ei ollut ymmärtänyt käsiteltyjen asioiden keskinäisyhteyksiä.
Viimeinen kommenttipuheenvuoron esittäjä, Prof. Mauri Åhlberg, totesi ettei ollut lukenut Puolimatkan kirjaa, mutta kommentoi kun häntä kerran oli Skepsiksen taholta siihen pyydetty.

Loppupuheenvuorossaan professori Puolimatka
* kiitti kommentoijia täydentävistä näkökulmista,
* selvitti tarkemmin, miten nimenomaan kristinuskon erityispiirteet (perisyntioppi, inkarnaatio-oppi ja kolminaisuusoppi) olivat olleet luonnontieteellisen vallankumouksen ja myöhempienkin tutkimusinnovaatioiden pohjana,
* totesi, että moniin kommentoijien kysymyksiin oli hänen kirjoissaan jo vastaukset valmiina, muttei kaikkea voinut mahduttaa yhteen luentoon, sekä
* arvioi, että koska aiemmin vaikutussuunta on ollut etupäässä tieteenfilosofiasta erityistieteisiin päin, niin tieteenfilosofiassa jo tapahtunut teistinen käänne voi olla odotettavissa myös laajemmin tiedeyhteisössä.

Mitään asiallista oikeutusta vuoden 2008 "huuhaa-palkinnon" kohdentamiselle tässä(kään) tilaisuudessa esiin tulleista seikoista ei siis ollut löydettävissä. Nähtäväksi jää, löytyneekö sellaista sittenkään, kun Skepsis ry:n hallituksen jäsen Jussi K. Niemelä ennakkotietojen mukaan luennoi Savonlinnan seurakuntakeskuksessa (Kirkkokatu 17) lauantaina 14.3.2009 aiheesta "Miksi Tapio Puolimatka sai huuhaa –palkinnon?" Lisätietoja tästä ja muistakin aihepiiriin liittyvistä tilaisuuksista on [[ApologetiikkaWiki:Ajankohtaista|ajankohtaista-sivulla]].

==Johtopäätökset==
Näyttää siis melko selvältä, että vuoden 2008 huuhaa-palkinto annettiin ateistis-materialististen ennakkoluulojen perusteella, perehtymättä kohteena oleviin kirjoihin tai leimattavan henkilön ajatteluun. Tämä on huolestuttava yritys akateemisen keskustelun rajoittamiseksi – ja siinä sivussa Puolimatkan akateemisen uran torpedoimiseksi. Skepsikselle ehdotettu uus-inkvisitio-nimi tuntuisikin tulevan ansiosta. Puolimatka taas vaikuttaa Sokrates-tyyppiseltä, kantansa syvällisesti perustelevalta ja ympäristönsä myyttejä kyseenalaistavalta filosofilta, jota ennakkoluuloiset mutta itsevarmat tahot omaksi häpeäkseen vainoavat. (Analogia on siinäkin mielessä toimiva, että Sokrateskin uskoi kaiken takana olevaan Älyyn. Sokrates ei ilmeisesti saisi Skepsis ry:n Sokrates-palkintoa vaan huuhaa-palkinnon.)

==Aiheesta muualla==
=== Internet ===
* [http://video.google.com/videoplay?docid=-1479628532032841642&hl=en Tapio puolimatka: ''Naturalismi ja sen kritiikki''] (video)

==Viitteet==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Skepsis]]

Tiedosto:HuuhaaPalkinto2008.JPG

2009-02-11T21:53:37Z

Gabonica: typo

{{Tiedot | Kuvaus = vuoden 2008 Huuhaa-palkinto | Alkuperä = Uusitien ystävällisellä luvalla | Tekijä = Uusitie | Päiväys = 19.2.2009 | Oikeudet = [[Kuva:Red copyright.png|35px]] Kuvaa käytetään ApologetiikkaWikissä rajoitetussa määrin artikkelissa [[Huuhaa-palkinto 2008]] Kustannus Oy Uusitie luvalla.}}

Tiedosto:HuuhaaPalkinto2008.JPG

2009-02-11T21:52:10Z

Gabonica: {{Tiedot | Kuvaus = vuoden 2008 Huuhaa-palkinto | Alkuperä = Uusitien ystävällisellä luvalla | Tekijä = Uusitie | Päiväys = 19.2.2009 | Oikeudet = 35px Kuvaa käytetään ApologetiikkaWikissä rajoitetussamäärin artikk

{{Tiedot | Kuvaus = vuoden 2008 Huuhaa-palkinto | Alkuperä = Uusitien ystävällisellä luvalla | Tekijä = Uusitie | Päiväys = 19.2.2009 | Oikeudet = [[Kuva:Red copyright.png|35px]] Kuvaa käytetään ApologetiikkaWikissä rajoitetussamäärin artikkelissa [[Huuhaa-palkinto 2008]] Kustannus Oy uusitie luvalla.}}

Huuhaa-palkinto 2008

2009-02-08T22:33:07Z

Gabonica: /* Palkintojenjako ja professori Puolimatkan luento */ Kuva palkinnon vastaanotosta ja täydennys Prof. Mauri Åhlbergin puheenvuorosta

[[Skepsis ry]] antoi vuonna 2008 huuhaa-palkintonsa [[wp:Uusi Tie|Uusi Tie -kustannukselle]] [[Tapio Puolimatka|professori Puolimatkan]] [[Usko, tieto ja raamattu]] sekä [[Usko, tiede ja evoluutio]] -kirjojen julkaisemisesta. Lyhyessä vastineessaan [[Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa]] Skeptikko-lehdessä 4/2008 Puolimatka kysyy skepsiksen hallitukselta muumuassa seuraavaa: "Onko tieteen itsekriittisyyden ja avoimuuden mukaista vastata argumentteihin tunteenomaisella leimaamisella ilman perusteluja?". [[wp:Esko Valtaoja|Esko Valtaoja]] oli ehdottanut palkinnon antamista kritisoimalleen Puolimatkalle "vapaa-ajattelijoiden" ja Skepsis ry:n yhteisessä biologian ja maantieteen opettajille järjestetyssä yksipuolisessa seminaarissa. Useat tahot ovat todenneet, että Skepsis ry:n hallitus ei ilmeisesti ole tutustunut Puolimatkan kirjoihin ennen palkinnon antamista. Kotimaa-lehdelle antamassaan [http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7171&Itemid=38 kommentissa] Puolimatka kiinnittää huomiota siihen, että Skepsis ry:n perustelut eivät puutu kirjojen asiasisältöön vaan ainoastaan projisoivat Puolimatkalle motiivin, josta palkinto sitten annetaan. Puolimatka on argumentoinut artikkelissaan [[Uusateismin_tunnekieli|uusateistien tunnekielestä]], että [[uusateismi|uusateistit]] käyvät keskustelua leimaamisen ja tunnekielen keinoin kestävien järkiperusteluiden puutteen takia. Sekä Skepsiksen olemattomat perustelut että Esko Valtaojan käyttämä tunnekieli ovat oivia esimerkkejä tästä.

==Skepsiksen olemattomat perustelut==
On mielenkiintoista, että kriittistä ajattelua näennäisesti peräänkuuluttavan Skepsis ry:n perustelut palkinnolle ovat lähinnä tunteisiin vetoavaa leimaamista ja propagandaa ja sisältävät useita [[argumentointivirheet|argumentointivirheitä]]<ref>http://www.intelligentdesign.fi/2008/12/05/huuhaa-skepsis-ry-uus-inkvisition-tuorein-ajojahti/</ref>. Skepsis ei perusteluissaan puutu kirjojen sisältöön vaan tyytyy projisoimaan Puolimatkalle motiivin, josta se sitten on olevinaan huolissaan. Leimaavan palkinnon antaminen pelkän motiivin – vieläpä projisoidun – perusteella on erittäin arveluttavaa. Skepsiksen olisi pitänyt perustella professori Puolimatkan leimaaminen näyttäen selvästi, miten Puolimatkan argumentointi ja siten hänen johtopäätöksensä ovat virheellisiä.

==Skepsiksen uskonnollinen sitoutuminen naturalismiin==
Vaikka Skepsis ry väittääkin olevansa uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, sen käytännön toiminta vaikuttaa ateismin asian ajamiselta. Useimmat Skepsis ry:n hallituksen jäsenet ovat ateisteja tai agnostikkoja, ja Skepsis on julkaissut uskonto- ja kirkkokriittisiä artikkeleita lehdessään. Lisäksi esimerkiksi "vapaa-ajattelijoiden" puheenjohtaja on Skepsis ry:n hallituksen jäsen. Tästä lisää blogi-artikkelissa ja siihen liittyvässä keskustelussa:
http://uskonpuolesta.blogspot.com/2008/12/valtaojan-ja-skepsiksen-huuhaa.html

==Keskustelua 'palkinnon' ympärillä==
Skepsiksen hallituksen jäsen [[wp:Jussi K. Niemelä|Jussi K. Niemelä]], Uusi Tie -kustannuksen edustaja [[Leif Nummela]] ja Tapio Puolimatka keskustelivat palkinnon perusteluista Turunen-radio-ohjelmassa, joka on [http://www.patmos.fi/media/mp3/turunen/turunen_94_081214.mp3 kuunneltavissa verkossa]. Niemelä ei vaikuttanut olevan tietoinen Puolimatkan kirjojen sisällöstä.

Esko Valtaoja kommentoi huuhaa-palkintoa [http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7294&Itemid=38 Kotimaa-lehden verkkosivuilla] ja väittää Puolimatkan ajavan [[kiila-strategia|kiila-strategiaa]].

Puolimatka kiinnittää [[Vastine_Valtaojalle|vastineessaan]] huomiota siihen, että Valtaojalla ei näytä olevan asiapitoista sisältöä kommentissaan, ja katsoo, että tähän mennessä väittelyistä kieltäytyneen Valtaojan tulisi jatkossa olla valmis väittelemään asiasta.

Artikkeli http://www.helsinki.fi/~pjojala/skepsis.htm sisältää lisää aihetodisteita sille, että Skepsiksen hallitus ei palkintoa antaessaan ollut perehtynyt Puolimatkan kirjoihin. Tätä tukee myös se, että eräs radiossakin Skepsiksen päätöstä puolustanut Skepsiksen hallituksen jäsen pyyteli Puolimatkan kirjoista kopioita vasta radiokeskustelun jälkeen – siis vasta paljon itse palkinnonannosta päättämisen jälkeen.

Lyhyessä vastineessaan [[Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa]] Skeptikko-lehdessä 4/2008 Puolimatka kysyy skepsiksen hallitukselta muunmuassa seuraavaa: "Onko tieteen itsekriittisyyden ja avoimuuden mukaista vastata argumentteihin tunteenomaisella leimaamisella ilman perusteluja?".

==Palkintojenjako ja professori Puolimatkan luento==
[[Kuva:Uusitie-Huuhaa.jpg|thumb|right|300px|Uusitien kustannuspäällikkö Sonja Falk kiitti Skepsis ry:tä palkinnosta, sillä se on huomattavasti edistänyt Puolimatkan kirjan myyntiä.]]
Skepsis ry:n kokouksen jälkeen keskiviikkoiltana 4.2.2009 Tieteiden talossa Helsingissä järjestettiin tilaisuus, jossa yhdistys viivästyneesti jakoi molemmat palkintonsa (joista "huuhaa-palkinnon" vasta toisen kerran suoraan vastaanottajatahon edustajalle), minkä jälkeen professori Puolimatka piti noin kalenteritunnin mittaisen luennon aiheesta "Naturalismi ja sen kritiikki". Luennon jälkeen oli peräti kolme etukäteen pyydettyä kommenttipuheenvuoroa sekä professori Puolimatkan lyhyt loppupuheenvuoro.

"Sokrates-palkinnon" saanut toimittaja totesi pyrkivänsä levittämään maallistumista. Uuden Tien edustaja taas kiitti "huuhaa-palkinnon" nostaneen Tapio Puolimatkan kirjojen menekin 10.000:n tietämiin ja luovutti vastalahjaksi Skepsikselle yhtiön "hardcore-tuotteen", päivittäishartauskirjan.

Professori Puolimatka oli onnistunut mahduttamaan luentoonsa paljon keskeistä aineistoa, mm.
* [[wp:demarkaatio-ongelma|tieteen naturalistisen rajauksen]] alan ammattilaisten piirissä yleisesti tunnustettu filosofinen kestämättömyys ja
* naturalististen tieteenfilosofien tietoinen turvautuminen huonoihin mutta tehokkaisiin "kansanomaisiin" argumentteihin puolustaessaan tätä rajausta tiedeyhteisön ulkopuolisissa esiintymisissään (ja miten he pyrkivät puolustelemaan tätä käyttäytymistään tiedeyhteisön sisällä ja koettavat pyrkiä tilanteeseen, jossa kukaan ei joutuisi harhatiedottajan rooliin kovin usein vaan voitaisiin vuorotella),
* perususkomusten välttämättömyys ajattelun ja tutkimusintuitioiden pohjana, teistisen ja naturalistisen (käytännössä jokseenkin ateistisen) perususkomuksen rinnasteisuus tutkimusta edeltävänä ja suuntaavana (tietyssä mielessä) uskonnollisena lähtökohtana,
* teistisen perususkomuksen mahdollistama suurempi avoimuus tutkimushypoteesien esikarsinnassa ja sen hedelmällisyys käytännön pioneeritutkimuksessa, mistä esimerkkinä Newtonin painovoimalain edellyttämä mekanistisesti selittämättömän kaukovaikutuksen mahdollisuus, sekä
* teistisen ajattelun varaan rakentuneen kulttuuripohjan ratkaiseva vaikutus modernin luonnontieteen synnyn mahdollistajana (minkä on todennut myös Nobel-palkittu kemian tutkija [[wp:Melvin Calvin|Melvin Calvin]]) sekä
* tämän seikan myöhempi piilottaminen positivistisvaikutteisessa [[wp:tieteen historia|tieteen historiankirjoituksessa]] ja ennen vuotta 1967 vallinneessa naturalistisessa [[wp:tieteenfilosofia|tieteenfilosofiassa]] ([[wp:Alvin Plantinga|Alvin Plantinga]]n [http://theosproject.blogspot.com/2007/09/god-and-other-minds-alvin-plantinga.html ''God and Other Minds: A Study of the Rational Justification of Belief in God''] -teos käänsi suunnan),
* siihen asti tuntemattomien luonnonlakien olemassaolon mahdollisuuden päätteleminen teistisen perususkomuksen pohjalta Lainantajan olemassaolosta ja toimintavapaudesta, mikä johti empiirisen tutkimuksen mahdollisuuteen ja korvaamattomuuteen ja näin modernin luonnontieteen syntyyn,
* naturalismin asema teististen perususkomusten varaan perustuvan tieteellisen ajattelun "vapaamatkustajana" tai "käenpoikana", joka kyllä on omaksunut toimiviksi osoittautuneet teistispohjaisen kulttuurin intuitiot ja pystyy niitä hyödyntämään muttei uusintamaan eikä edelleenkehittämään vaan pikemminkin nävertää kuin ylläpitää tulevaisuuden menestyksellisen tieteenteon perustuksia,
* suunnittelun ja sattuma-luonnonvalintamekanismin välisen vastakkainasettelun yli 2.500-vuotinen historia ja [[wp:Sokrates|Sokrates]] nimenomaan suunnitteluvaihtoehdon puolustajana, jolle Skepsis olisi joutunut antamaan "huuhaa-palkinnon", sekä
* Helsingin Sanomien taannoisessa [http://sipura.pp.fi/Artikkelit/puolimatka.pdf vieraskynä-artikkelissa] referoitujen juutalaistaustaisen ateistifilosofin [[wp:Thomas Nagel|Thomas Nagelin]] ajatusten synnyttämä voimakas mutta harhainen reaktio [http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7294&Itemid=38 kiilastrategiasyytöksineen] osoituksena naturalistisen perususkomuksen pyrkimyksestä asettautua kritiikin ulottumattomiin ("tieteen pelisääntöjen" nojalla immuuniksi mahdollisille kumoajille), mikä nimenomaan tekee siitä älyllisessä mielessä kestämättömän asenteen.

Kommenttipuheenvuorojen käyttäjät eivät yrittäneetkään väittää, että professori Puolimatkan esitys olisi sisältänyt asiavirheitä, saati perustella, että hänen teoksensa olisivat "huuhaata". Kritiikkiä tuli lähinnä siitä, että esityksessä oli käsitelty niin monia asioita tai että toisaalta ei ollut käsitelty vielä useampia asioita tai että kommentoija ei ollut ymmärtänyt käsiteltyjen asioiden keskinäisyhteyksiä.
Viimeinen kommenttipuheenvuoron esittäjä, Prof. Mauri Åhlberg, totesi ettei ollut lukenut Puolimatkan kirjaa, mutta kommentoi kun häntä kerran oli Skepsiksen taholta siihen pyydetty.

Loppupuheenvuorossaan professori Puolimatka
* kiitti kommentoijia täydentävistä näkökulmista,
* selvitti tarkemmin, miten nimenomaan kristinuskon erityispiirteet (perisyntioppi, inkarnaatio-oppi ja kolminaisuusoppi) olivat olleet luonnontieteellisen vallankumouksen ja myöhempienkin tutkimusinnovaatioiden pohjana,
* totesi, että moniin kommentoijien kysymyksiin oli hänen kirjoissaan jo vastaukset valmiina, muttei kaikkea voinut mahduttaa yhteen luentoon, sekä
* arvioi, että koska aiemmin vaikutussuunta on ollut etupäässä tieteenfilosofiasta erityistieteisiin päin, niin tieteenfilosofiassa jo tapahtunut teistinen käänne voi olla odotettavissa myös laajemmin tiedeyhteisössä.

Mitään asiallista oikeutusta vuoden 2008 "huuhaa-palkinnon" kohdentamiselle tässä(kään) tilaisuudessa esiin tulleista seikoista ei siis ollut löydettävissä. Nähtäväksi jää, löytyneekö sellaista sittenkään, kun Skepsis ry:n hallituksen jäsen Jussi K. Niemelä ennakkotietojen mukaan luennoi Savonlinnan seurakuntakeskuksessa (Kirkkokatu 17) lauantaina 14.3.2009 aiheesta "Miksi Tapio Puolimatka sai huuhaa –palkinnon?" Lisätietoja tästä ja muistakin aihepiiriin liittyvistä tilaisuuksista on [[ApologetiikkaWiki:Ajankohtaista|ajankohtaista-sivulla]].

==Johtopäätökset==
Näyttää siis melko selvältä, että vuoden 2008 huuhaa-palkinto annettiin ateistis-materialististen ennakkoluulojen perusteella, perehtymättä kohteena oleviin kirjoihin tai leimattavan henkilön ajatteluun. Tämä on huolestuttava yritys akateemisen keskustelun rajoittamiseksi – ja siinä sivussa Puolimatkan akateemisen uran torpedoimiseksi. Skepsikselle ehdotettu uus-inkvisitio-nimi tuntuisikin tulevan ansiosta. Puolimatka taas vaikuttaa Sokrates-tyyppiseltä, kantansa syvällisesti perustelevalta ja ympäristönsä myyttejä kyseenalaistavalta filosofilta, jota ennakkoluuloiset mutta itsevarmat tahot omaksi häpeäkseen vainoavat. (Analogia on siinäkin mielessä toimiva, että Sokrateskin uskoi kaiken takana olevaan Älyyn. Sokrates ei ilmeisesti saisi Skepsis ry:n Sokrates-palkintoa vaan huuhaa-palkinnon.)

==Viitteet==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Skepsis]]

Tiedosto:Uusitie-Huuhaa.jpg

2009-02-08T22:24:20Z

Gabonica: {{Tiedot | Kuvaus = Kustannus oy Uusitien kustannuspäällikkönä Sonja Falk vastaanotti vuoden 2008 Huuhaa-palkinnon | Alkuperä = | Tekijä = Gabonica | Päiväys = 4.2.2009 | Oikeudet = }}

{{Tiedot | Kuvaus = Kustannus oy Uusitien kustannuspäällikkönä Sonja Falk vastaanotti vuoden 2008 Huuhaa-palkinnon | Alkuperä = | Tekijä = [[Gabonica]] | Päiväys = 4.2.2009 | Oikeudet = }}